Peikon Deltapalkit KOKON Corporate Campus -toimistokompleksiin Liechtensteinissa

8a79fd5aee8e5d44_800x800ar

Peikko Group on saanut merkittävän Deltapalkki- ja liitososatilauksen Liechtensteinista. Peikko toimittaa Ruggelliin rakennettavaan KOKON II -toimistokompleksiin kilometrin Deltapalkkeja sekä kohteen betonipilareihin PCs-piilokonsoleita ja pilariliitoksia. Toimitukset alkavat huhtikuussa ja ne jatkuvat aina elokuuhun 2017 saakka.

KOKON II on osa KOKON Corporate Campus -kokonaisuutta, jonka hankekehittäjänä toimii Kokon Immobilien GmbH. Kohteen rakentaa Frickbau AG. Arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Architektur Pitbau Anstalt ja rakennesuunnittelun Silvio Wille. Ensimmäisen vaiheen KOKON I kaksi kuusikerroksista rakennusta valmistuivat vuonna 2013 ja niissä on käytetty samanlaista runkorakennetta, eli Peikon Deltapalkkeja, betonipilareissa PCs-piilokonsoleita ja pilariliitoksia. Välipohjarakenne on filigraanilaatta. Nyt rakenteilla oleva KOKON II -vaihe käsittää kaksi kuusikerroksista vuonna 2018 valmistuvaa toimistorakennusta joissa on 9 000 m2 toimistotilaa. Kohde on matalaenergiaratkaisu. Yhteensä koko kampuksella tulee olemaan 42 000 m2 tilaa, joissa on korkealuokkaisten 700 hengelle suunniteltujen toimistotilojen lisäksi monipuoliset palvelut, mm. ravintola, fitness center, spa, 24h-lastentarha ja konferenssitiloja.

”On hienoa, että Peikon Deltapalkki ja liitososat valittiin myös KOKON-toimistokampuksen toiseen vaiheeseen. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Frickbau AG:n kanssa runkoratkaisujen parissa. Tässä erityisen korkealuokkaisessa toimistokohteessa matalat välipohjat mahdollistivat korkeamman huonekorkeuden ja pitkät jännevälit avoimet ja esteettiset tilaratkaisut”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Peikko toimittaa 2,8 km Deltapalkkeja Kurikan koulukampukseen

b9cc24d61c5153ad_800x800ar

Peikko Finland Oy on saanut merkittävän Deltapalkki-tilauksen Kurikkaan rakennettavaan koulukampukseen. Tilaus käsittää 2,8 kilometriä Deltapalkkeja ja PCs-piilokonsoleita niiden liittämiseen betonipilareihin. Toimitukset ajoittuvat helmikuun ja toukokuun 2017 välille. Kampus valmistuu syksyllä 2018 ja koulutyö uusissa tiloissa alkaa tammikuussa 2019.

Kurikan koulukampus on alueellisesti mittava hanke. Uudisrakennusten koko on 12 000 m2, lisäksi tontille jätetään yksi vanha koulurakennus, joka peruskorjataan. Kampukseen on suunniteltu avoimia, muunneltavia, viihtyisiä ja valoisia oppimisympäristöjä. Huomionarvoista kampuksessa on, että saman katon alla sijaitsee ammattikoulu ja lukio. Tiloissa tulee opiskelemaan 800 nuorta. Tilat tulevat koulutuksen lisäksi palvelemaan myös muita kansalaisia esimerkiksi liikunta-, messu- tai konserttitiloina. Kampuksen rakennuttavat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Kurikan kaupunki. Kohteen arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehdit Siistonen Oy. Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Suunnnittelu Oy. Hankkeen toteuttaa pääurakoitsija WasaCon Oy.

”On hienoa, että Peikko saa olla mukana Kurikan upeassa koulukampuksessa. Deltapalkki ratkaisuna soveltuu erinomaisesti toteuttamaan kustannustehokkaasti avoimia, muuntojoustavia tiloja ja erikoisia julkisivumuotoja, joita tässä arkkitehtonisesti monimuotoisessa hankkeessa korostetaan”, kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.

 

Skanskalta uusia asuntoja Porin Karjarantaan

© Tietoa Finland Oy

© Tietoa Finland Oy

Skanska rakentaa 8-kerroksisen asuintalon Porin Karjarantaan Kokemäenjoen rannalle. Hanke on jatkoa Skanskan useille aikaisemmille rakennushankkeille Karjarannassa. Ennakkomarkkinoinnissa olevan hankkeen rakentaminen käynnistyy arviolta kesällä 2017, ja se valmistuu kesällä 2018.

As. Oy Porin Sopraano on Karjarantaan tulevan uuden korttelin ensimmäinen talo, johon tulee 37 asuntoa. Näistä suurin osa on kaksioita ja kolmioita, mutta tarjolla on myös yksiöitä.

”Karjarannan sijainti on ihanteellinen, sillä autolla on vain noin viiden minuutin matka keskustaan ja kävellenkin vain 15 minuuttia. Joen toisella rannalla on Kirjurinluoto, jossa Pori Jazz kesäisin järjestetään”, kertoo työpäällikkö Kari Ketola Skanskalta. Lähes kaikkiin Sopraanon koteihin kuuluu lasitettu parveke jokinäkymin.

Taloyhtiön asukkaiden käytössä on ensimmäisen kerroksen kerhotila, johon tulee muutamia kuntoilulaitteita. Jokirannassa avautuu asukkaiden yhteispiha. Sopraanossa on myös 22 autokatospaikkaa.

Skanska on rakentanut Porin Karjarantaan yhteensä jo kahdeksan taloa. Viimeisimpänä valmistui Porin Klarinetti kesäkuussa 2015. Ennen Klarinettia valmistuivat Porin Sello syyskuussa 2013 ja Porin Trumpetti helmikuussa 2013.

Lehto Group rakentaa Kalajoen uuden liikekeskuksen

kalajoen-liikekeskus

Lehto Group rakentaa Kalajoen ydinkeskustaan uuden liikekeskuksen. Nykyinen liikekeskus tullaan purkamaan ja tilalle nousee kaksikerroksinen, moderni liikekeskus kulttuuri- ja kirjastotiloineen.

Liikekeskuksen ensimmäinen kerros on varattu kaupallisille toimijoille, joista niin sanottuina ankkuritoimijoina ovat mukana Kokkolan Halpa-Halli, Tokmanni sekä Team Sportia. Lisäksi liikekeskukseen tulee pienliiketiloja lisäämään palvelutarjontaa. Toisen kerroksen kulttuurikeskukseen rakentuvat puolestaan elokuva- ja kulttuuritilat oheispalveluineen sekä kaupunginkirjasto.

Liikekeskuksen rakentaminen aloitetaan keväällä 2017 ja työt kestävät noin vuoden.

”Liikekeskus tulee muuttamaan Kalajoen kaupunkikuvaa positiivisesti ja tiivistämään hajallaan olevaa palvelutarjontaa tarjoten niin kalajokisille kuin matkailijoillekin uusia palveluita niin kaupallisessa kuin kulttuurimielessäkin. Tehokkaiden toimitilojen rakentamisessa tullaan hyödyntämään Lehdon talousohjatun rakentamisen toimintamallia. Se takaa tilaajillemme paitsi kustannustehokkuutta myös laatua ja ajansäästöä rakennusprojektissa”, toteaa Lehto Groupin myynti- ja markkinointijohtaja Petri Korva.

SRV saneeraa Lahden ammattikorkeakoulun

SRV on valittu saneeraamaan Lahden ammattikorkeakoululle tilat Iskun vanhaan teollisuuskiinteistöön Mukkulankadulla. Saneeraustyöt ovat jo käynnissä, ja LAMK muuttaa uusiin tiloihinsa syksyllä 2018.

“Lahden ammattikorkeakoulun uusi kampus on hyvä esimerkki siitä, miten vanha, historiallinen teollisuuskiinteistö voi saada uudenlaisen elämän uuteen käyttötarkoitukseen muutettuna. Tulemme toteuttamaan uuden, modernin oppimisympäristön, joka henkii vanhaa tehdasmiljöön tarinaa”, kertoo johtaja Kimmo Kurki.

Teollisuuskiinteistön sisälle saneerataan modernit ja energiatehokkaat, korkeakoulu-opiskeluun soveltuvat tilat. Kiinteistön julkisivu on suojeltu, joten se kunnostetaan ja jätetään muistuttamaan rakennuksen historiasta.  Kohteesta tulee syntymään uudenlainen kampus- ja yritystoiminnan kohtaamispaikka, kun tulevaisuudessa korkeakoulu-opiskelijat ja eri alojen yritykset kohtaavat toisensa uusissa tiloissa.

Rakennus on kooltaan 23 000 m2. Saneeraustyöt aloitettiin joulukuussa 2016. Tällä hetkellä työmaalla on meneillään väliseinä- ja maalaustyöt.

Peikko toimittaa kallioperustusteknologiaa Svåheian tuulivoimapuistoon Etelä-Norjaan

9b7ef271338441ce_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Svåheian tuulivoimapuistoon Rogalandin alueelle Etelä-Norjassa. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston seitsemään perustukseen. Toimitukset alkavat huhtikuussa ja ne käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön lokakuussa 2017.

Tuulivoimapuiston investoijat ovat Skovgaard Invest ApS, Esmann Energy ApS ja Dalane Kraft AS. Hankekehittäjänä toimii Svåheia Vindpark Aps. Pääurakoitsijana toimii Bertelsen & Garpestad AS ja perustukset urakoi Espeland Forskaling. Perustussuunnittelun kolmannen osapuolen hyväksynnän suorittaa DNV-GL. Vestas toimittaa Svåheiaan 7 kappaletta V126-3.6MW-turbiineja joiden napakorkeus on 87 metriä.

“Peikon kokonaisratkaisu käsittää koko kallioperustuksen sisältäen perustussuunnittelun ja komponenttien valmistuksen, mikä tarjosi merkittäviä hyötyjä Svåheian projektissa. Myös Peikon aikaisempi kokemus ja hyvä menestys perustussuunnittelun kolmannen osapuolen hyväksynnöissä olivat ratkaisevia tekijöitä tilauksen saamiselle”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

YIT toteuttaa Postin terminaalihankkeen Vantaalle

86c466a02059ed1f_800x800ar

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Postin kanssa terminaalihankkeen toteuttamisesta Vantaan Viinikkalassa. Noin 26 000 neliömetrin laajuisen terminaalirakennuksen rakentamisen on tarkoitus alkaa maaliskuussa, ja se valmistuu kesällä 2018. Hankkeen kokonaisarvo YIT:lle on noin 29 miljoonaa euroa. Hanke sijaitsee Kehä III:n ja Helsinki-Vantaan lentokentän välissä YIT:n kehittämällä K3 Logistics -alueella.

”Terminaalin sijainti on ihanteellinen sekä Postin että meidän asiakkaidemme materiaalivirtojen kannalta. Terminaali vastaa Postin kasvavien rahtivolyymien tarpeisiin”, sanoo Postin Kuljetuspalveluiden johtaja Jaakko Kaidesoja .

”Postin ja YIT:n yhdessä suunnittelema uuden sukupolven tavaraterminaali edustaa niin teknisesti kuin toiminnallisesti alan terävintä kärkeä”, toteaa Heikki Lähdesniemi , hankkeen hankekehityspäällikkö YIT:ltä.

”Jatkamme nyt tämän merkittävän terminaalin sekä samalla koko K3:n työpaikka-alueen rakentamista pääkaupunkiseudun logistisessa ytimessä”, sanoo Kalle Isometsä, yksikönjohtaja YIT:ltä.

Rakentamisen osaajille kasvava tarve Pohjois-Suomessa

yellow-safety-helmet

”Pohjoisessa Suomessa on käynnistynyt ja käynnistymässä lukuisia hankkeita, joissa tarvitaan korkeakoulutettuja rakennusalan ammattilaisia. Oulussa alkava rakennusalan diplomi-insinöörikoulutus tulee todelliseen tarpeeseen ja juuri oikeaan aikaan”, toteaa 14. helmikuuta Rakentajapäivässä puhunut Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo.

Oulun yliopisto alkaa kouluttaa rakennusalan diplomi-insinöörejä jälleen ensi vuodesta alkaen lähes kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Harri Kailasalo kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä päätöksestä koulutusvastuun myöntämiseksi ja nopeasta reagoinnista akuuttiin tarpeeseen. Kailasalo painottaa erityisesti infrarakentamisen merkitystä Pohjois-Suomessa tulevien vuosikymmenten aikana.

”Esimerkiksi kaivoshankkeet, biotuotetehdas ja tuulipuistot sekä valtatie 4 Oulun ja Kemin välillä edellyttävät korkean tason osaamista infran toteuttamiseen. Myös Lapin matkailubuumi vaatii oikeanalaisten olosuhteiden luomista. Puhumattakaan koko EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämisestä väyläyhteyksineen, millä on valtava merkitys koko Pohjois-Suomen elinvoimalle tulevaisuudessa.”

Kailasalon mukaan Oulussa koulutettavat rakennusalan diplomi-insinöörit mahdollistavat myös suomalaisten yritysten vahvemman jalansijan Barentsin alueen urakoissa. Toistaiseksi suomalaiset yritykset eivät ole olleet kovin aktiivisia tarjoamaan Pohjois-Ruotsiin ja Pohjois-Norjaan. Yksi syy on ollut vaikeudet työvoiman, erityisesti projektijohdon saannissa.

Pohjoinen tarvitsee omat osaajansa

Rakentamisalan diplomi-insinöörien ikärakenne ja sen myötä kiihtyvä eläköityminen on lisännyt alan osaajapulaa erityisesti infrarakentamisessa ja rakennetekniikassa. Pulaa ammattilaisista on niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä alan korkeakoulujen opetustehtävissä. Pelkästään Pohjois-Suomen alueella työvoimatarpeeksi on arvioitu noin viisikymmentä rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinööriä vuodessa.

DI-koulutuksen puuttuminen Oulusta on synnyttänyt alueelle vajauksen rakentamisalan keskijohdon ammattilaisista. Pohjois-Suomen elinkeinoelämän edustajat ovat todenneet, että Tampereella ja Espoossa annettava rakennus- ja yhdyskuntatekniikan DI-koulutus ei kata pohjoisen Suomen tarvetta, sillä riittävää osaajien siirtymistä ja sitoutumista pohjoiseen ei tapahdu.

Tutkinnon suorittaneita tarvitaan myös julkisen sektorin tehtäviin. Esimerkiksi kiristyvien energiatehokkuusvaatimusten myötä kunnallisen rakennusvalvonnan tehtävät edellyttävät syvällistä asiantuntemusta kestävän rakentamisen ja rakennusfysiikan kysymyksissä.

Oulun yliopiston rakennusalan diplomi-insinöörien tutkinnonanto-oikeus tulee voimaan elokuussa 2017, ja koulutus alkaa vuonna 2018. Aiemmin Oulun yliopistossa rakennusalalla oli oma laitos, mutta se lakkautettiin vuonna 2001. Myöhemmin yliopisto aloitti uudelleen rakennusalan koulutuksen opintosuuntana konetekniikan sisällä. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan diplomi-insinöörejä on valmistunut viime vuosina ainoastaan Aalto-yliopistosta ja Tampereen yliopistosta.

Peikko toimittaa 71 kallioperustusta Roanin tuulivoimapuistoon Keski-Norjaan

92e3e40207354071_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Roanin tuulivoimapuistoon Sør-Trøndelagin alueelle Keski-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 71:een perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset alkavat huhtikuussa ja ne jatkuvat aina kevääseen 2018 saakka. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön loppuvuonna 2018.

Tuulivoimapuistohankkeesta vastaa Statkraft tuulipuiston investoijan ja tulevan omistajan Fosen Vind DA:n lukuun. Fosen Vind DA:n muodostuu yhteenliittymästä norjalaisten TrønderEnergin ja Statkraftin sekä Credit Suisse Energy Infrastructure Partnersin ja Swiss BKW AG:n muodostaman eurooppalaisen sijoittajayhteenliittymän välillä. Pääurakoitsijana toimii Johs J. Syltern AS ja perustukset urakoi Stjern Entreprenør AS. Perustussuunnittelun kolmannen osapuolen hyväksynnän suorittaa DNV-GL. Vestas toimittaa Roaniin 71 kappaletta V117-3.6MW-turbiineja joiden napakorkeus on 87 metriä.

“Valitsimme Peikon perustusteknologiatoimittajaksi, sillä Peikon perustusratkaisun avulla saavutamme merkittäviä säästöjä henkilöstöresurssien osalta niin työkuorman kuin ajankäytön suhteen. Ratkaisu yksinkertaistaa perustusten ylläpitohuoltoa mahdollistaen myös kallioankkurien jälkijännitykset siihen sopivalla kalustolla tai tarvittaessa yksittäisen pitkän kallioankkurin korvaamisen turbiiniasennuksen jälkeen”, kuvaa Johs J. Syltern AS:n kustannuslaskennasta vastaava Svein Ole Daltveit.

“Merkittävän kokoisissa tuulivoimahankkeissa aikataulut ovat aina hyvin tiukat. Peikko perustusratkaisu tarjoaa asiakkaille selkeää lisäarvoa. Se, että yksi toimittaja vastaa koko perustusratkaisusta käsittäen perustussuunnittelun ja komponenttien valmistuksen, yksinkertaistaa hanketta merkittävästi. Roanin hankkeen kohdalla aikaisempi kokemuksemme ja hyvä menestyksemme kolmannen osapuolen hyväsksynnöissä suurissa norjalaisissa tuulivoimahankkeissa olivat ratkaisevassa asemassa”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

YIT aloittaa jo toisen asuntokohteen rakentamisen Ranta-Tampellassa, Tampereella

81a075ade2f55600_org

YIT käynnistää toisen asuinkerrostalokohteen rakentamisen Ranta-Tampellan aluehankkeessa Tampereella. Kohde on Kanavakorttelin osana oleva Asunto Oy Tampereen Kanavanvahti, johon tulee 92 asuntoa ja yhteensä noin 4 500 neliömetriä asuinpinta-alaa. Kohteen arvo on noin 30 miljoonaa euroa, ja se valmistuu syksyllä 2018.

Kanavakortteliin on suunnitteilla viisi taloyhtiötä, joista Kanavavahti on ensimmäinen. Asuntojen keskeinen sijainti keskustan lähellä ja alueelle rakennettavan kanavan varrella luovat puitteet ainutlaatuiselle asumiselle.

Ranta-Tampella on yksi suurimmista rakennusalueista Tampereella tulevien vuosien aikana. Alue rakennetaan useassa vaiheessa Tampellan alueen ranta-alueelle kantakaupungin jatkeeksi Näsijärven rantaan. Aluehankkeessa on mukana useita toimijoita ja hankkeen kokonaisarvo on noin 900 miljoonaa euroa. Noin 16,5 hehtaarin alueelle rakennetaan yhteensä yli 2 000 uutta asuntoa. YIT on suurin rakentaja alueella, ja sen tonttien rakennusoikeus on noin 80 000 kem2 (kerrosala).  Alueen esirakentamistyöt aloitettiin kesällä 2014 ja koko alueen odotetaan valmistuvan vuoteen 2030 mennessä.