Lemminkäinen rakentaa kaupunki-infrastruktuuria Tukholman uudella asuinalueella

Lemminkäinen ja Tukholman kaupunki ovat sopineet vaativan kaupunki-infrastruktuurin rakentamisesta Norra Djurgårdsstadenin uudella asuinalueella Tukholmassa. Rakentaminen alkaa joulukuussa 2016 ja päättyy huhtikuussa 2018. Hankkeen arvo on noin 13 miljoonaa euroa.

Urakkaan kuuluvat nykyisen öljylaiturin purkaminen, kaivutyöt, pilaantuneen maan käsittely, betonityöt ja paalutus sekä uusien teiden rakennus ja päällystys. Paalutustyöt tehdään vedessä.

Norra Djurgårdsstaden on osa kaupunkikehityshanketta, jossa Tukholman eteläsatama muutetaan asuinalueeksi. Aiemmin alueella oli kaasuntuotantoa ja muuta teollisuustoimintaa. Vuonna 2030 uudella asuinalueella asuu 12 000 ja työskentelee 35 000 ihmistä.

”Norra Djurgårdsstadenin hanke on erinomainen esimerkki kaupunkikehittämisestä, ja osallistumme siihen erittäin mielellämme. Vankka kokemuksemme vaativista kaupunkien infrastruktuurihankkeista auttaa meitä toteuttamaan hankkeen alueen lauttaliikennettä häiritsemättä”, kertoo Lemminkäisen infraprojektit-liiketoimintasegmentin johtaja Harri Kailasalo.

Rakennusteollisuus RT: Guggenheim-museo toisi lisää investointeja ja työtä

11538970_499003480250461_8033824552139628196_o

Moreau Kusunoki Architectes voittajatyö “Art in the City” on yhteydessä ympäröivään kaupunkitilaan eri tavoilla: vieraat pääsevät kulkemaan Tähtitorninvuoren puistoon kävelysiltaa pitkin, kun taas meren puolella rantapromenadi yhdistää rakennuksen Eteläsatamaan. Kuva: Moreau Kusunoki Architectes

Guggenheim-museon rakentaminen Helsinkiin ruokkisi talouden myönteistä virettä. Menojen lisäksi pitäisi tarkastella laajemminkin tulovirtoja, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti muistuttaa.

Helsinkiin suunnitteilla oleva Guggenheim–museo nostaisi Suomen tunnettuutta matkailumaana ja selvitysten mukaan lisäisi erityisesti kansainvälisten matkailijoiden yöpymisiä seudulla. Matkailutoiminnan lisäksi hankkeella olisi Tarmo Pipatin mukaan merkittäviä vaikutuksia alueen investoinneille ja työllisyydelle.

Arvio museohankkeen rakentamiskustannuksista on 130 miljoonaa euroa. Kun yhdellä talonrakentamiseen sijoitetulla miljoonalla työllistyy vuodeksi 15 henkilöä, museon rakentamisvaihe työllistäisi kokonaisuudessaan vajaat 2 000 henkeä vuoden ajaksi. Lisäksi valtionkassaan ropisisi verotuloja kolmanneksen verran hankkeen kokonaiskustannuksista. Hankkeen toteuttamisen aikaansaamat kerrannaisvaikutukset ovat kuitenkin kertaluokaltaan selvästi itse rakentamisvaihetta suuremmat.

Paraikaa Helsingin seudulla on käynnissä ennennäkemättömän suuria hotelli-investointeja, jotka vastaavat kasvavaan matkailijoiden määrään. Näitä hankkeita on tälläkin hetkellä 600–700 miljoonan euron edestä, ja niiden työllisyysvaikutukset nousevat noin 10 000 henkilötyövuoteen. Pipatti uskoo, että Guggenheim-museon toteutuminen todennäköisesti kiihdyttäisi matkailuinvestointeja entisestään.

”Museon turistivirrat varmistaisivat palveluille riittävän käyttöasteen. Ne toisivat myös lisää käyttäjiä ja siten maksajia joukkoliikennejärjestelmille, joita väistämättä alueella tarvitaan liikkumistarpeiden kasvaessa”, Tarmo Pipatti toteaa.

Pääkaupunkiseudun nykyinen imu näkyy muun muassa siinä, että seudun osuus koko maan talonrakentamisesta on jo yli puolet. Guggenheim-hanke lisäisi rakentamisaktiviteettia pitkälläkin aikavälillä, mikä heijastuisi myönteisesti koko Suomen talouskehitykseen.

”Vastaavaa ja kansainvälisesti katsottuna yhtä vetovoimaista hanketta Suomessa ei ole käytännössä aiemmin toteutettu. Jos Guggenheim ei nouse Etelärannan tontille, ainutlaatuinen paikka jää pahimmillaan vielä vuosikymmeniksi parkkipaikaksi – turistien karkottajaksi eikä vetonaulaksi. Nyt olisi erinomainen hetki tarttua tilaisuuteen ja rakentaa Suomen mainetta matkailumaana, mikä synnyttäisi myös lisää investointeja Suomeen.”, Tarmo Pipatti toteaa.

Kannelmäen ostoskeskuksen uusien asuntojen ja liiketilojen rakentaminen alkaa

kannelmaki_asuintalo_merkattuna

Kannelmäen ostoskeskuksen purkutyöt aloitetaan ensi vuoden tammikuussa ja alueen rakentaminen asuntopainotteiseksi kaupunkikortteliksi alkaa. Ensimmäinen asuintalo Asunto Oy Helsingin Nuotti valmistuu arviolta syksyllä 2018. Sävelkortteliin tulee asuntoja noin 650 asukkaalle sekä liiketilaa päivittäis- ja erikoispalveluille.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa Kannelmäen ostoskeskuksen alueen muuttamisen asuntopainotteiseksi kaupunkikortteliksi. Hankkeen toteuttamisesta vastaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaa. Alueen purkutyöt aloitetaan tammikuussa 2017 ja ne etenevät vaiheittain.

Alueella on nyt Kannelmäen ostoskeskus ja Kiinteistö Oy Vanhaistentie 3. Aloite vanhan ostoskeskuksen purkamisesta ja uusien tilojen rakentamisesta tuli kiinteistönomistajilta. Suuri osa liiketiloista on jo tyhjentynyt ja rakennukset ovat myös tulleet rakennusteknisesti elinkaarensa päähän.

Ostoskeskuksen alue on saanut uudeksi nimekseen Sävelkortteli. Ensimmäisen asuintalon, Asunto Oy Helsingin Nuotin ennakkomarkkinointi alkaa joulukuun alussa. Sen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2018. Kuusikerroksisen rakennuksen 3–6. kerroksissa on yhteensä 26 asuntoa kooltaan 36–98,5 neliömetriä.

Kaikkiaan Sävelkortteliin tulee 11 asuinkerrostaloa, joiden kerrosluku on pääosin 5–6. Rakennusten alakerroksiin tulee liiketilaa, muun muassa kaksi päivittäistavarakauppaa, ravintola, erikoispalveluja ja -liikkeitä.

Kaava mahdollistaa 26 850 kerrosneliötä asuinrakentamista ja 2 750 kerrosneliötä liiketilaa.

Valmistuttuaan Sävelkorttelissa on noin 650 asukasta.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa kuuluu kotimaiseen, vuonna 1989 perustettuun perheyhtiöön.Yhtiö on rakentanut noin 430 asuntoa ja tällä hetkellä rakenteilla on yli 500 asuntoa. Koko konserni on rakentanut yli 10 000 asuntoa.

Consti ostaa Pirkanmaan JT-Palvelut Oy:n

Consti Yhtiöt Oyj ostaa JT-Palvelut Oy:n. Pirkanmaalla toimiva yritys on keskittynyt elementtisaumauksiin ja rakenteiden palokatkoasennuksiin. Kauppa vahvistaa Consti Julkisivujen huoltopalvelutarjontaa Tampereella ja tuo Service-tiimiin kymmenen osaajaa lisää.

JT-Palvelut on vuonna 1989 perustettu, toisessa polvessa toimiva perheyritys, jonka liikevaihto vuonna 2015 oli noin 1,3 miljoonaa euroa. Kaupan myötä koko JT-Palveluiden henkilökunta siirtyy Constin työntekijöiksi.

Consti Yhtiöt hakee jatkuvasti kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta.

– Tämä yrityskauppa tukee paitsi kasvustrategiaamme, myös huoltopalvelutoimintomme kehittymistä Pirkanmaan alueella, missä meillä on ollut yhtenä tavoitteenamme kehittää julkisivutoimialamme huoltopalvelutoimintaa, kertoo Consti Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Marko Holopainen .

– Olen erittäin iloinen, että saamme JT-Palveluiden osaavan ja innokkaan henkilökunnan mukaan Consti-perheeseen. Toivotan heidät kaikki osaltani lämpimästi tervetulleiksi, Holopainen jatkaa.

– Consti on hyvä ja luonteva kumppanivalinta yrityksellemme, sillä jaamme samat työn tekemisen arvot. Myös liiketoiminnallisesti tuemme Constin osaamista, niin numeroiden kuin tekemisenkin valossa, toteaa JT-Palveluiden toimitusjohtaja Janne Kuusisto .

Myös JT-Palvelut Oy:n nykyiset asiakkaat siirtyvät Constin asiakkaiksi, ja kaikki olemassa olevat yhteistyösopimukset jatkuvat ennallaan.

– Alkava yhteistyö tarjoaa lisää kehitysmahdollisuuksia julkisivuosaamisemme kehittämisessä. Tiimimme Pirkanmaan alueella vahvistuu entisestään: osaaminen kasvaa aina uusien tekijöiden ja asiakkuuksien myötä, Consti Julkisivut Oy:n toimitusjohtaja Risto Kivi täydentää.

Saga-palvelutalon peruskivi muurataan Seinäjoella

2016-11-24-11_56_11-uutishuone-etera

Etera rakennuttaa Seinäjoelle täyden palvelun Saga-palvelutalon. Palveluntuotannosta vastaa Esperi Care -konserniin kuuluva Saga Care Finland Oy. Peab toimii KVR-urakoitsijana.

Etera rakennuttaa Seinäjoen keskustaan korkeatasoisen Saga-palvelutalon. Uusi Seinäjoen Saga-palvelutalo on hyvä esimerkki nykyaikaisesta palveluasumisesta, jossa asukas valitsee itselleen sopivan palvelupaketin. Sagan asumiskonsepti on edelläkävijä alalla. Saga-palvelutalo tarjoaa ikääntyneille huipputason vuokra-asumista ja ensiluokkaisia palveluita tyylikkäässä ympäristössä.

Seinäjoen keskusta-alueelle valmistuvan Saga-palvelutalon rakentaminen edistyy suunnitellusti ja 24. marraskuuta muurataan palvelutalon peruskivi. Viisikerroksiseen palvelutaloon rakennetaan 84 korkeatasoista asuntoa ja ympärivuorokautiseen asumiseen 31-paikkainen ryhmäkoti. Rakennus on muuttovalmis keväällä 2018 ja urakan arvo on noin 16,5 miljoonaa euroa.

”Iloitsemme kovasti, että pääsemme tuomaan Saga-konseptin Seinäjoen alueen ikäihmisten ulottuville. Saga tarjoaa uudenlaista ylellisyyttä ja elämänlaatua, seuraa sekä oman kodin kaikilla mukavuuksilla”, kuvaa toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni Esperi Care -konsernista.

”Etera on ollut jo yli kymmenen vuotta sijoittajana rakennuttamassa hoivatiloja ja senioritaloja eri puolille Suomea. Tämä on ensimmäinen Saga-kohteemme. Näemme tämän tyyppisen palvelutalon hyvänä kehityksenä palvelutalorakentamisessa – se mahdollistaa ikääntyvän väestön asumisen kodinomaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään”, sanoo Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta.

Saga-palvelutalo on tällä hetkellä yksi suurimmista rakennusprojekteista Seinäjoen pohjoisessa kaupunginosassa. Hankkeella on merkittävä työllistävä vaikutus alueelle ja työmaan miesvahvuus tulee huipussaan olemaan 40 henkilöä.

”Peab on vahva aluekehittäjä. Näemme selkeästi, että kaupungin rakentamisen painopistealue on siirtymässä keskustan kortteleihin. Keskustan alueen kortteleissa on rakenteilla useita hankkeita ja pohjoiseen keskustaan on tulossa lisää kerrostaloja lähivuosina. Myös rakenteilla oleva Itikanmäen uusi asuinalue lisää koko pohjoisen alueen vetovoimaisuutta, kertoo yksikönjohtaja Miikka Voipio Peabilta.

Etera sijoittaa aktiivisesti Suomeen. Suomi-sijoitusten osuus koko 5,9 miljardin euron sijoitussalkusta on lähes 40 prosenttia. Merkittävä osa kotimaisista sijoituksista on kiinteistöjä ja muuta reaaliomaisuutta, kuten metsää ja infrastruktuurisijoituksia.

Keskustakirjaston rakennustyöt etenevät ajoissa ja budjetissa

28063dfa-f8e5-462e-bf01-2c4d5face005-main_image

Havainekuva keskustakirjaston ylimmästä kerroksesta

Keskustakirjaston työmaalla Töölönlahdella kuopaistiin ensimmäinen kauhallinen maata syyskuussa 2015. Reilun vuoden urakoinnin jälkeen työmaa on palannut jälleen maan pinnalle. Maanrakennustyöt ja kellarikerroksen betonirakennetöistä vastannut Maanrakennusliike E. M. Pekkinen Oy luovuttaa työmaan marraskuussa YIT Oyj:lle, joka jatkaa työtä maanpäällisten osien parissa.

”Keskustakirjaston työmaa on edennyt aikataulussa ja budjetissa,” toteaa hankesuunnittelupäällikkö Irmeli Grundström kiinteistöviraston tilakeskuksesta. Kirjaston on määrä valmistua joulukuussa 2018 ja sen rakentamiskustannukset ovat 98 miljoonaa euroa.

Samalla Grundström haluaa kiittää maanrakennusurakoitsijaa taitavasta työstä, sillä yhteistyö on sujunut hyvin vaikeassa rakennuspaikassa.

Rakennustöiden kanssa rinnan jatkuvat myös kirjaston palvelujen ja toimintojen suunnittelu. Eritysesti perheiden palvelut ja yhteistyö kumppaneiden kanssa ovat tällä hetkellä keskipisteessä.

”Esimerkiksi monelle asiakkaalle kirjaston luokitus tuottaa päänvaivaa ja aineiston parempaan löydettävyyteen etsitään uudenlaisia ratkaisuja. Myös irtokalustesuunnittelu on alkanut tänä syksynä”, kertoo kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto.

Keskustakirjastossa toteutetaan Suomen oloissa harvinaisen laaja puujulkisivu. Tätä hankintaa kaupunki valmistelitekemällä yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa, jossa testattiin muun muassa erilaisten puumateriaalien toimivuutta sääkokein ja järjestämällä markkinavuoropuheluja alan yrityksille, miten ja millaisesta puusta julkisivu olisi parasta toteuttaa.

”Keskustakirjaston nimiehdotuksia kerättiin lokakuun ajan. Keskustakirjasto on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihanke ja talon uusi nimi julkistetaan ensi uudenvuodenaattona”, toteaa nimityöryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen. ”Tosin, keskustakirjasto on jo niin vakiintunut nimenä, että uuden nimen täytyy olla todella hyvä, jotta se yleistyy arjessa.”

Keskustakirjaston perusfaktat: Pohjarakentaminen alkoi syyskuussa 2015 Peruskiven muuraus toukokuussa 2016 Harjannostajaiset 2017 Avataan joulukuussa 2018 Kokonaiskustannus on 98 miljoonaa euroa (hinta sisältää kahden miljoonan euron kustannuksen keskustatunneliin varautumista varten.) www.keskustakirjasto.fi

Skanska rakentaa Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT:lle 101 asuntoa Jätkäsaareen

heka-hyva-cc-88ntoivonkatu_puistona-cc-88kyma-cc-88_ark_tsto_jukka_turtiainen

Skanska ja Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto ATT ovat sopineet uuden asuinkerrostalon, Asunto Oy Heka Jätkäsaari Hyväntoivonkatu 7:n rakentamisurakasta Helsingin Jätkäsaareen. Rakennustyöt alkavat marraskuussa 2016 ja talo valmistuu lokakuussa 2018. Heka Jätkäsaari Hyväntoivonkatu 7:ään rakennetaan yhteensä 101 vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 52 neliömetriä.

”Hyväntoivonkatu 7 muodostaa parhaillaan rakenteilla olevien As. Oy Heka Jätkäsaari Hampurinkuja 1:n ja As. Oy Helsingin Rion kanssa ison ja suojaisan korttelin, jonka keskelle tulee vehreä ja viihtyisä piha. Kaikki kolme taloa liitetään Jätkäsaaren jätteiden putkikeräysjärjestelmään, joka kuljettaa jätteet keräysasemalle maanalaista putkistoa pitkin. Näin ollen esimerkiksi perinteisiä jätesäiliöitä ei Jätkäsaaren asuntojen pihoihin tule. Tämä lisää entisestään alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden asumismukavuutta”, kertoo työpäällikkö Risto Mäkinen Skanskasta.

”Skanska on vuosien varrella rakentanut Helsinkiin liki 5700 kohtuuhintaista asuntoa Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT:lle. Haluamme olla mukana rakentamassa parempaa yhteiskuntaa ja kohtuuhintaisen asuntorakentamisen merkitys on tässä suuri. Osallistumme aktiivisesti urakkakilpailuihin ja tuomme näin osaamisemme yhteiskunnan käyttöön, jotta erityisesti pääkaupunkiseudulla saadaan lisää kovasti kaivattuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja”, sanoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskasta.

Skanskalla on työn alla Jätkäsaaressa kaikkiaan 588 asunnon rakennustyöt. Nyt käynnistyvän Hyväntoivonkatu 7:n lisäksi Skanska rakentaa ATT:lle parhaillaan neljää muuta hanketta Jätkäsaaressa. Lisäksi Skanska rakentaa Jätkäsaareen vuokrakerrostaloa HUS-Asunnoille sekä opiskelijataloa Helsingin seudun opiskelijasäätiö HOASille.

Jätkäsaaressa rakennetaan vilkkaasti ja alue kytkeytyy yhä tiiviimmin kantakaupunkiin. Sijainti ja kehittyvä palvelutarjonta houkuttelee yhtä lailla perheitä, opiskelijoita kuin senioreitakin, ja alueen asunnoille on jatkuvasti runsaasti kysyntää.

Betset-yhtiöt vahvistaa asemaansa ostamalla Mikkelin Betonin

Betset-yhtiöt on ostanut Mikkelin Betoni -konsernin ja vahvistaa palvelukokonaisuuttaan betonisten valmisosien ja valmisbetonin valmistajana. Koko konsernin osakekantaa koskeva kauppa solmittiin 21.11.2016. Yrityskaupan jälkeen Betset Group Oy:n ja Betset Oy:n muodostamalla Betset-yhtiöillä on seitsemän te hdasta Suomessa ja osakkuusyritys Virossa. Yhteenlaskettu vuotuinen liikevaihto Suomessa on noin 80 miljoonaa euroa ja yhtiöt työllistävät noin 485 henkilöä.

Yritysjärjestelyssä Löytösen suvun omistama Betsetyhtiöt- osti koko Mikkelin Betoni Oy:n osakekannan. Myyjät olivat Markku Vähä-Mustajärvi , Heino Ylönen ja Erkki Hänninen . Kauppahintaa osapuolet eivät julkista.

Yrityskaupan myötä Betset on yksi Suomen suurimmista betonisten valmisosien ja valmisbetonin valmistajista. Betsetin tehtaat sijaitsevat Kyyjärvellä, Nurmijärvellä, Hämeenlinnassa ja Helsingissä. Betsetiin liittyy Mikkelin Betonin tehtaat Mikkelistä, Vierumäeltä ja Nummelasta.

Betset saa erittäin vahvan aseman betonisten valmisosien valmistajana niin toimitila-, teollisuus-kuin asuntokohteissa. Tuotevalikoiman laajentuminen ja kapasiteetin lisääntyminen mahdollistavat entistäkin isompien palvelukokonaisuuksien tarjoamisen asiakkaidemme tarpeisiin. Lisäksi laajemman tehdasverkoston ansiosta muun muassa toimitusvarmuutemme paranee entisestään, sanoo Betset Group Oy:n toimitusjohtaja Mika Löytönen .

Yrityskauppa noudattaa Betsetin strategiaa kasvattaa, vahvistaa ja monipuolistaa liiketoimintaa sekä luoda lisäarvoa nykyisille ja uusille asiakkaille laajalla palvelukokonaisuudella. Yrityskauppa myös parantaa Betsetin kilpailukykyä, ja jatkossa se pystyy palvelemaan paremmin myös asuntorakentamiseen keskittyviä asiakkaita. Betsetarvostaa myös sitä, että Mikkelin Betonilla on hyvin motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilökunta .

Mikkelin Betonin henkilöstön hyvä osaaminen oli yksi tärkeä yrityskaupan syy, Löytönen sanoo.

Mikkelin Betonille on tärkeää, että perinteikkäänrityksen jatkaja on maineikas yhtiö, jolla on vahva halu panostaa liiketoiminnan kehittämiseen sekä tarjota työntekijöille vakaa ja turvallinen toimintaympäristö.

Betset-yhtiöt on paras mahdollinen ostaja Mikkelin Betonin asiakkaiden, henkilökunnan ja muiden sidosryhmien kannalta. Toivotamme Betsetille erinomaista menestystä myös tulevaisuudessa. Haluamme kiittää kaikkia asiakkammeit ja yhteistyökumppaneitamme vuosien menestyksekkäästä yhteistyöstä sekä osoittaa erityiskiitoksen osaavalle henkilöstöllemme, sanoo Mikkelin Betoni Oy:n toimitusjohtaja Markku Vähä-Mustajärvi.

Uusia asumisoikeusasuntoja Lahden Asemantaustaan

kaarikatu-31-havainnekuva

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Lahden Asemantaustaan kaksi uutta asumisoikeuskerrostaloa. Vierekkäin sijoittuvat Kaarikatu 31 ja Uudenpellonkatu 2 rakennetaan rauhalliselle alueelle lähelle Launeen palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

Molempiin taloihin tulee erikokoisia kaksioita ja kolmioita. Kaarikatu 31:n kerrostaloon tulee 36 asuntoa ja Uudenpellonkatu 2:een 45 asuntoa. Molemmat talot ovat neljäkerroksisia. Asunnoissa on laminaattilattiat, lattialämmitetyt ja laatoitetut pesuhuoneet sekä sälekaihtimet. Lisäksi osassa asunnoista on lasitettu parveke ja oma sauna. Piha-alueella on yhteinen leikki- ja oleskelualue sekä pyöräkatokset. Autopaikkoja on piha-alueella sekä autohallissa.

uudenpellonkatu-2-havainnekuva

Asemantaustassa on paljon ulko- ja sisäliikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille ja hyvät kulkuyhteydet niin jalan, pyörällä, julkisilla kuin autollakin. Matkakeskus on kävelyetäisyydellä ja keskustan palveluihin on matkaa muutama kilometri. Päiväkoti ja koulu sijaitsevat myös lähellä.

Haku molempiin taloihin on alkanut ja jatkuu 6.12.2016 asti. Kaarikatu 31:n arvioitu valmistumisaika on 30.9.2017 ja Uudenpellonkatu 2:n 30.11.2017.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Hansakortteli uudistuu – Schauman Arkkitehdit ja suunnittelutoimisto Amerikka voittivat suunnittelukilpailun

hansatori-schauman-amerikka-kuva1

Hansakorttelissa aloitetaan mittavat uudistustyöt. Hansakortteli järjesti uudistamisesta suunnittelukilpailun, jonka voitti turkulainen Schauman Arkkitehdit Oy yhdessä suunnittelutoimisto Amerikan kanssa. Lisäksi hankkeessa on mukana Gozo Oy Turusta, jonka tehtävänä on tuoda osaamista palvelumuotoilussa osana uutta Hansaa.

Helsingin Sanomien äänestyksessä Suomen rakastetuimmaksi kauppakeskukseksi valittu Hansakortteli investoi viihtyvyyden kehittämiseen. Hankesuunnitelma valmistuu syksyn 2016 aikana, rakennustyöt alkavat kuitenkin sisäänkäyntien uudistamisella jo viikolla 47. Rakennustöitä tullaan tekemään vuosien 2017 ja 2018 aikana. Uudistaminen käynnistyy Hansatorilta.

– Haluamme entisestään vahvistaa Hansakorttelin asemaa kaupunkilaisten olohuoneena. Uudistustyön pohjaksi teetimme asiakaskyselyn, jonka tuloksia hyödynnetään suunnittelussa, Hansakorttelin kauppakeskusjohtaja Timo Palviainen sanoo.

hansatori-schauman-amerikka-kuva2

Schauman Arkkitehtien toimitusjohtaja ja hankkeen pääsuunnittelija Janne Helin kertoo, että uudessa Hansassa luodaan tunnelmaa muun muassa järjestelemällä asiakkaiden kulkua kauppakeskuksessa uudella tavalla.

– Asetimme tavoitteeksi selkiyttää liikkumisympäristöä korttelin sisällä. Tämä tarkoittaa käytännössä portaikkojen uudelleen jäsentelyä, esteettömyyden huomioimista nykyistä toimivampana ja jopa uusien promenadiyhteyksien luomista, tarkentaa Helin.

– Uudessa Hansakorttelissa teemme Hansatorista keskeisen kohtaamispaikan, joka näkyy kaikkialta. Myös kaikki promenadit vievät jatkossa Hansatorille, Amerikka Oy:n toimitusjohtaja Sami Maukonen sanoo.

Hansakortteli investoi lisäksi pintojen uudistamiseen, valaistukseen ja peruspalvelujen, kuten WC-, leikki- ja lastenhoitotilojen viihtyvyyden kehittämiseen.

– Hansakorttelin uusi ilme ja tunnelma on saanut innoituksensa monimuotoisesta urbaanista kaupunkikulttuurista. Samalla se kuitenkin kunnioittaa myös korttelin pitkää historiaa, Sami Maukonen kertoo.

Palviaisen mukaan uudistuksella halutaan houkutella myös uusia toimijoita Hansakortteliin.

– Haluamme profiloida Hansakorttelin turkulaisten ikkunana maailmaan. Uudistumisen myötä haemme aktiivisesti turkulaisille täysin uusia toimijoita Hansaan niin Turun alueelta, muualta kotimaasta kuin maailmaltakin, Palviainen valottaa suunnitelmia.

– Hankkeemme ja suunnitelmamme sopivat erinomaisesti myös Turun kaupungin strategiseen kärkihankkeeseen. Siinä Turun keskustaa halutaan kehittää kaupunkikulttuurin sydämenä ja monipuolisena kaupan, virkistyksen, vapaa-ajan ja kulttuurin tiivistymänä, Palviainen lisää.

Hansakortteli on myynniltään ja kävijämäärältään Varsinais-Suomen suurin kauppakeskus.