Andament Group rakentaa Pyhäjoelle Energy Towerin

Kalajokinen Andament Group ja Pyhäjoen Teollisuusyhtiö Oy ovat allekirjoittaneet toimistohotellin kiinteistöyhtiön perustamista koskevan sopimuksen. Kiinteistöyhtiö rakennuttaa Pyhäjoelle laadukkaista toimistotiloista koostuvan Energy Towerin.

– Tarkoituksena on saada saman katon alle esimerkiksi Fennovoiman Hanhikivi 1 -hankkeen yrityksiä, jotka tarvitsevat toimistotilaa. Tämä helpottaa alueella toimivien yritysten keskinäistä yhteistyötä ja tuo mukanaan synenergiaetuja, kertoo Andament Groupin toimitusjohtaja Jari Palviainen.

Ollinmäen teollisuusalueelle valtatie 8:n välittömään läheisyyteen nousevan Energy Towerin rakennustyöt on aloitettu, ja tilat valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä. 3-kerroksinen kiinteistö on pinta-alaltaan noin 900 neliötä, ja tilat vuokrataan yrityksille erisuuruisina kokonaisuuksina. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on lähes 1,5 miljoonaa euroa. Tiloista on varattu jo tässä vaiheessa kolmasosa.

Yksi tulijoista on palveluyritys SOL.

– Suurhanke tarvitsee monenlaisia palveluita. Meiltä Energy Toweriin sijoittuvat sekä SOL Henkilöstöpalvelut että toimitilojen siivous- ja kiinteistöhuoltoon erikoistunut SOL Palvelut. Toimistohotellin yksi tärkeä etu on sen keskeinen sijainti, sanoo SOL Henkilöstöpalveluiden palvelujohtaja Marko Mertala.

– Toimistorakennus palvelee hyvin elinkeinoelämää ja suurhankkeita. Energy Towerissa toimivat yritykset ovat näkyvästi esillä vilkkaan valtatien ja teollisuusalueen risteyksessä, kertoo Pyhäjoen Teollisuusyhtiön toimitusjohtaja Veikko Björn.

Wise Group ostaa LVI-Cad Oy:n Lahdesta

Wise Group Finland Oy on 30.4.2015 allekirjoittanut sopimuksen, jolla yhtiö hankkii lahtelaisen LVI-Cad Oy:n koko osakekannan. Kaikki yhtiön 10 työntekijää jatkavat nykyisissä tehtävissään. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Visa Silvennoinen. Yhtiön pääomistajat Visa Silvennoinen ja Jyri Pirhonen tulevat Wise Groupin merkittäviksi osakkaiksi.

LVI-Cad Oy on erikoistunut asuntokohteiden LVI-tekniikkaan. Toimialoina ovat rakennuksen LVI-suunnittelu, työaikaiset valvontapalvelut sekä muut toimialan asiantuntijatehtävät. Yrityskaupan johdosta Wise Group on Suomen suurin asuntokohteiden teknisten suunnittelupalvelujen tarjoaja. Tekniseen suunnitteluun sisältyvät rakennesuunnittelu, LVI-suunnittelu ja sähkösuunnittelu.

Korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa epävarmaa kasvua

Korjausrakentaminen on uuden korjausrakentamisbarometrin perusteella edelleen vilkasta. Kahdella kolmesta taloyhtiöstä on jokin korjaushankkeen tai sen valmistelun vaihe käynnissä. Korjausrakentamisen kasvunäkymät ovat kuitenkin maltilliset, kasvuodotuksia on lähinnä pk-seudulla. Korjausrakentamisbarometri tuottaa ajankohtaista sekä luotettavaa tietoa asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden korjausrakentamisesta ja kiinteistönpidosta Suomessa. Kiinteistöliiton ja Kiinteistölehden 14. kerran toteuttamaan barometrikyselyyn tuli yli 2100 vastausta, joka on yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten.

Korjausrakentaminen vauhdissa – kasvunäkymä silti vain maltillinen

Korjausrakentaminen koskettaa noin kahta kolmasosaa taloyhtiöistä keväällä 2015. Korjausrakentamiseen ei kuitenkaan voi ennakoida voimakasta kasvua, sillä odotuksissa on heijastumaa talouden huonoista näkymistä. Korjaushankkeita omaavien yhtiöiden osuus on nyt yhtä suuri kuin keväällä 2014.

Korjausrakentamisen ilmapuntarimittarissa kasvua on kuluvalle vuodelle lähinnä pääkaupunkiseudulla. Kuluvan vuoden saldoluku* on koko Suomen kohdalla -1, kun lukema syksyllä 2014 oli +4 ja vuosi sitten +2. Vastausten perusteella kuitenkin näyttää, että suurelle enemmistölle taloyhtiöistä nykyisellä epävarmalla taloustilanteella ei ole vaikutusta suunniteltujen korjaus- ja ylläpitohankkeiden toteutumiselle.

Vuodelle 2016 näkymät ovat tässä vaiheessa epävarmat. Runsaat 25 prosenttia odottaa korjausrakentamisen määrän kasvua taloyhtiössään, mutta 30 prosenttia odottaa määrän vähentymistä. Näkymä on hivenen vuoden takaista mittausta varovaisempi, sillä kasvua odotti tuolloin 27 ja supistumista 28 prosenttia. Positiivisimmat/myönteisimmät odotukset ovat pääkaupunkiseudulla ja Itä-Suomessa.

(*Saldoluku muodostetaan vähentämällä kasvua odottavien osuudesta supistumista odottavien osuus.)

Yleisimmät korjauskohteet 2015: piharakenteet, putkistot, ikkunat ja ovet sekä märkätilat

Taloyhtiöistä 65 prosentilla on ollut tänä keväänä jokin korjaushankkeen vaihe – hankesuunnittelu-, suunnittelu-, tarjouspyyntö- tai rakentamisvaihe – käynnissä. Määrä on sama kuin vuotta aiemmin. Rakentamis- ja hankesuunnitteluvaiheessa olleiden osuus kasvoi hivenen, mutta suunnittelu- ja tarjousvaiheessa olleiden osuus on hiukan viime vuotta pienempi.

Kuluvana vuonna taloyhtiöissä korjataan eniten piharakenteita, putkistoja sekä ovia ja ikkunoita. Kaikkien näiden osuus oli noin 10 prosenttia tai enemmän barometrin runsaasta 2100 vastauksesta. Myös märkätiloja ja vesikattoja remontoidaan edelleen hyvin yleisesti, runsaassa yhdeksässä prosentissa taloyhtiöitä. Kasvua oli lähinnä putkistoremonttien osuudessa.

Tulevan 5 vuoden aikana: ulkokuori korjaus- ja ylläpitotoimenpiteiden kärjessä

Runsaalla kolmanneksella taloyhtiöistä on korjaus- ja ylläpitotarvetta piharakenteissa tulevalla viisivuotiskaudella. Barometriin vastanneista noin 26 prosenttia ennakoi korjauksia ja ylläpitotoimia ikkunoihin ja ulko-oviin, vesikattoon ja julkisivuihin. Putkistoja ja märkätiloja arvioi korjaavan hieman runsaat 20 prosenttia vastanneista. Osuudet ovat hieman supistuneet viimeisten kahden vuoden aikana. Huoneistojen märkätilojen kohdalla on ollut kuitenkin pieni nousu.

Hissien kohdalla ylläpito- ja korjaustoimia on odotettavissa tulevalla viisivuotisjaksolla hieman alle 10 prosenttiin vastaajayhtiöitä. Edelleenkin vain noin kolmessa prosentissa vastauksia merkattiin odotuksiin esteettömyyskorjauksiksi nimetyt korjaustyypit.

Rahoitusta saa varsin hyvin – keskimääräinen lainamarginaali 1,5 prosenttiyksikköä

Korjaushankkeiden rahoitusta on pääsääntöisesti hyvin saatavissa. Taloyhtiöiden hallituksen jäsenistä vain 9 prosenttia raportoi, että lainansaanti korjauksiin on heikentynyt viimeisen puolen vuoden aikana. Muutos on merkittävä, sillä syksyllä 2013 tämä osuus oli 29 prosenttia vastaajista.

Lainaehtojen kehitysodotusten yleissävy on hilautumassa kohti neutraalia. Vastaajista 68 prosenttia odottaa lainaehtojen säilyvän lähiaikoina ennallaan ja 11 prosenttia jopa ehtojen parantumista. Vastaajista enää 22 prosenttia odottaa ehtojen heikentymistä. Niinpä lainaehtojen kehitysodotusten saldoluku on noussut syksyn 2013 -62:sta kevään 2015 -11:een. Syksystä 2014 muutosta on 18 prosenttiyksikköä.

Runsaat 50 prosenttia ilmoittaa kysyneensä lainaa vähintään kolmelta pankilta ja vain yhdeltä pankilta on lainaa kysynyt 26 prosenttia. Lainatarjouksien saatavuus näyttää myös asettuneen uomiinsa. Vain yhdeltä pankilta on saanut miltei 30 prosenttia vastaajista. Osuus on pysynyt käytännössä ennallaan syksystä 2012.

Korjauslainojen marginaalien mediaani on edelleen hieman kutistunut. Nyt mediaani oli vastaajien keskuudessa 1,5 prosenttiyksikköä, kun syksyllä taso oli 1,6 prosenttiyksikköä.

Energiatehokkuustoimenpiteissä edelleen perusasioiden äärellä – suunnitelmallisessa energianhallinnassa parannettavaa

Taloyhtiössä ollaan edelleen kevään 2014 tapaan perusasioiden äärellä energiatehokkuustoimenpiteitä toteutettaessa. Kärkipaikkaa pitävät ilmanvaihdon puhdistus ja säätö, patteriverkoston perussäätö ja termostaattisten patteriventtiilien asentaminen tai uusiminen sekä ikkunoiden ja parvekeovien tiivistäminen. Näitä toimenpiteitä on toteutettu noin 30 – 45 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Harmillista kuitenkin on, että vain noin 45 prosentissa taloyhtiöitä on käytössä vähintään kuukausitason kulutusseuranta. Kulutusseurannan tulisi olla jokaisen taloyhtiön perustyökalu energianhallinnassa ja suunnitelmallisessa kiinteistönpidossa. Taloyhtiön strategia (tahtotila), joka toimisi taloyhtiön ohjenuorana myös energiatehokkuutta edistettäessä, on käytössä ainoastaan noin 15 prosentissa vastaajien taloyhtiöitä.

Varsinaisten korjaushankkeiden osalta ikkunoiden uusiminen on ollut yleisin energiatehokkuustoimenpide noin 30 prosentin osuudella. Vastausten perusteella uusiutuvan energian hankkeita on toteutettu yhteensä vain alle kahdeksassa prosentissa vastauksista ja näistä puolet on ollut ilmalämpöpumppujen asennuksia.

Tulevaisuudessa siintävien energiatehokkuustoimenpiteiden osalta tilanne on likipitäen samanlainen kuin keväällä 2014. Perusasioiden lisäksi tarkoituksena olisi parantaa valaistusta ja sen energiatehokkuutta.

Kiinnostusta lämpöpumppuihin ja aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksiin

Taloyhtiöissä on kiinnostusta poistoilman lämmön talteenoton toteuttamiseen lämpöpumppuratkaisulla ja aurinkoenergian hyödyntämiseen. Tämä käy ilmi tämän kevään lisäkysymyksestä, jossa tiedusteltiin aiheita, joista kaivattaisiin erityisesti lisätietoja.

Tutustu kyselyn tuloksiin

Avena Nordic Grain laajentaa kasviöljypakkaamoaan Kirkkonummella

Apetit-konserniin kuuluva Avena Nordic Grain Oy investoi 1,3 miljoonaa euroa Kirkkonummella sijaitsevan Mildolan kasviöljynpuristamonsa pakkaamon laajentamiseen. Laajennus mahdollistaa pakattujen kasviöljytuotteiden myynnin kasvattamisen ja tuotevalikoiman laajentamisen nykyisestä. Pakkaamon kokonaiskapasiteetin nosto lisää myös tuotantoprosessin ja öljynpuristamon käyttöastetta ja tätä kautta toiminnan kokonaistehokkuutta.

Vuoden 2011 loppupuolella Kirkkonummella käyttöönotettu kasviöljypakkaamo on ylittänyt sille asetetut volyymitavoitteet ja lisännyt merkittävästi sekä pakattujen kasviöljytuotteiden myyntiä että puristamon käyttöastetta.

-Apetitilla on mahdollisuudet kehittyä Itämeren alueella nykyistä merkittävämmäksi pakattujen ja pakkaamattomien kasviöljytuotteiden tuottajaksi. Tavoitteemme on kehittää uusia, pidemmälle jalostettuja kasviöljytuotteita sekä Suomen suurimpana kasviöljyjen puristajana kehittää täysin kotimaisen rypsiöljyn markkinoita, sanoo Apetit Oyj:n toimitusjohtaja Juha Vanhainen.

Rakentamistyöt alkavat vuoden 2015 jälkipuoliskolla ja pakkaamon laajennus on määrä ottaa käyttöön keväällä 2016.

Finnpulpin tehdashanke etenee aikataulussa – kolme uutta kotimaista sijoittajaa osaomistajiksi

bdc7d704941bfd84_800x800ar

Kuopioon suunnitteilla olevan Finnpulp Oy:n sellutehtaan investointihanke etenee aikataulussa. Metsäteollisuuden vaikuttajahenkilöiden alkuvuodesta julkisuuteen tuoma hanke on toteutuessaan kaikkien aikojen suurin suomalainen biotalous-investointi. Investoinnin suuruus on 1,4 miljardia euroa.

Finnpulpin kevään aikana toteuttama ensimmäisen vaiheen rahoituskierros onnistui odotetusti. Sen myötä yhtiö sai kolme uutta merkittävää sijoittajaa, jotka edustavat kotimaista metsä- ja teollisuusosaamista.

Toteutetun rahoituskierroksen päätyttyä Finnpulp aloittaa ympäristövaikutusten arviointiprosessin välittömästi. Finnpulp tekee tiivistä yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa, joka ryhtyy valmistelemaan hankkeen edellyttämää kaavoitusta.

Kuopioon suunnitellun tehtaan havusellun tuotantokapasiteetti tulee olemaan 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotantolaitoksen sijainti itäisen Suomen puuvarojen keskellä on ihanteellinen yhtiön tulevan toiminnan kannalta.

Tehdas tulee olemaan maailman suurin havusellun ja mäntyöljyn tuotantoyksikkö. Lisäksi se tuottaa merkittävän määrän muita biotuotteita. Biosähköstä valtakunnan verkkoon toimitettava osuus tulee olemaan noin 1 TWh.

Kauppakeskus IsoKristiinan ensimmäinen vaihe avautuu 7.5.

Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan kauppakeskus IsoKristiinan uudistus- ja laajennushankkeen ensimmäinen vaihe valmistuu 7.5 ja osa kauppakeskuksen tiloista avataan.

Muiden tilojen osalta rakentaminen jatkuu vielä ensi syksyyn, ja kokonaisuudessaan uudistetun ja laajennutun IsoKristiinan isot avajaiset ovat lokakuussa 2015. Tuolloin IsoKristiinassa on vuokrattavaa pinta-alaa 34 000 neliömetriä ja siellä toimii noin 80 erilaista liikettä sekä palvelua. Tällä hetkellä IsoKristiinan liiketilojen vuokrattavasta pinta-alasta on vuokrattu lähes 90 prosenttia.

Citycon ja Ilmarinen omistavat kauppakeskus IsoKristiinan sijoittajakumppaneina tasa-osuuksin.

”Cityconin strategiana on keskittyä vahvojen kaupunkien ydinkeskustoihin.  Olemme kyenneet luomaan vetovoimaisen keskustan kauppakeskuksen Lappeenrantaan, joka vahvana yliopistokaupunkina sopii sijoitusstrategiaamme.  Olemme myös iloisia, että olemme voineet toteuttaa tämän hankkeen menestyksellisesti pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme ja osakkeenomistajamme Ilmarisen kanssa”, Cityconin sijoitusjohtaja Nils Styf sanoo.

IsoKristiinan erikoisuus on, että kauppakeskuksen sisään sijoittuvat Lappeenrannan kaupunginteatterin uudet tilat. Teatteri aloittaa toimintansa tammikuussa 2016. Ratkaisu on ainutlaatuinen maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna. Tämän lisäksi kauppakeskuksen naapurissa sijaitsevan hotelli Lappeen ensimmäisen kerroksen tilat on integroitu osaksi IsoKristiinaa. Kauppakeskus ja sen liikkeet sekä palvelut, kuten lääkärikeskus, hotelli ja uusi teatteri muodostavat vetovoimaisen palvelukokonaisuuden, joka houkuttelee työ- ja vapaa-ajan matkailijoita myös kauempaa.

IsoKristiinassa on vahva kaupunkikeskustaan sopiva palveluiden kokonaisuus. Erinomaiset päivittäistavarakaupat ja monet arjen palvelut tuovat sinne tiheää asiointia. Kauppakeskuksesta löytyy useita vetovoimaisia erikoisliikkeitä ja tavarataloja, muun maussa uusi Marks & Spencer. IsoKristiinassa on myös erittäin monipuolinen ravintola- ja kahvilatarjonta. Syksyllä siellä avataan muun muassa Finnkinon uusi elokuvakeskus ja Fitness 24/7 –kuntosali.

”Tavoitteenamme on ollut tehdä Lappeenrannan ydinkeskustaan ihmisten arkea lähellä oleva kauppakeskus.  Olemme saaneet mukaan hyviä ja vahvoja, kansainvälisiä sekä suomalaisia ankkurivuokralaisia, mutta sieltä löytyy myös erinomaisia paikallisia yrittäjiä”, Cityconin hankekehityspäällikkö Heikki Alén sanoo.

 

Peab rakentaa vuokra-asuntoja Seinäjoen kaupungin Sevas Oy:lle

Peab Oy ja Sevas Oy ovat 4.5.2015 allekirjoittaneet urakkasopimuksen asuinkerrostalon rakentamisesta. Peab rakentaa Seinäjoen kaupungin omistavalle Sevas Oy:lle Pohjan kaupunginosaan viisikerroksisen kerrostalon. Taloon tulee 35 kappaletta 31 – 54 neliöistä asuntoa. Taloon rakennetaan myös normaalien vuokra-asuntojen lisäksi erityisasumiseen tarkoitettuja asuntoja ja niihin liittyviä tiloja.

Työt käynnistyvät toukokuun aikana ja kohteen on määrä olla valmis elokuussa 2016.
Kohde sijaitsee osoitteessa Louhenkatu 2.

Hissin rakentaminen vanhaan taloon kannattaa – ARAn avustus jopa 50 prosenttia

Nyt kannattaa rakentaa hissi vanhaan kerrostaloon, sillä se lisää ikääntyneidenmahdollisuutta asua omassa kodissaan useita vuosia kauemmin. Hissittömissä kerrostaloissa asuu yli 100 000 yli 65-vuotiasta ja määrä lisääntyy koko ajan. Hissin jälkiasennuskustannukseen voi saada valtionavustusta jopa puolet kustannuksista. Maakunnalliset hissityöryhmät neuvovat ja opastavat hissihankkeissa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tukee hissien rakentamista vanhoihin kerrostaloihin jopa 50 % avustuksilla. Vuonna 2014 avustuksia jaettiin yli 200 hissin rakentamiseen. Kuluvalle vuodelle määrärahoja on varattu valtion talousarviossa 20 miljoonaa euroa.

Hissiavustuksen hyödyntämisessä taloyhtiöitä ja vuokrataloja auttavat alueelliset hissityöryhmät, joita on maassamme 16. Työryhmät kokoavat ja jakavat tietoa hissien jälkiasentamisen mahdollisuuksista ja ARAn hissiavustuksesta ja neuvovat hankintavaiheessa.

Hissi – Esteetön Suomi 2017 -hankkeen käynnistämä alueellisten hissityöryhmien toimintamalli tuo kustannustehokkaasti yhteen kunnat ja kaupungit, rakentajat sekä järjestökentän. Yhteistyöllä tuetaan ikääntyneiden mahdollisuutta valita kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Hisseistä hyötyvät toki myös muut asukkaat, kuten lapsiperheet.

– Kaikissa kunnissa ei ole enää asuntovirkamiestä, joka kertoisi aktiivisesti hissien jälkiasentamisesta ja markkinoi hissiavustuksia. Pienissäkin kunnissa on kuitenkin yksittäisiä ikääntyviä kerrostaloja, joista puuttuvat hissit. On tärkeää, että nekin taloyhtiöt ja isännöitsijät voivat kääntyä meidän puoleemme, kertoo Risto Kantola, Lappeenrannan kaupungin asuntotoimenjohtaja. Hän vetää alueen hissityöryhmää.

Lappeenrannan ja Imatran alueen hissityöryhmä on erinomainen esimerkki alueellisesta yhteistyöstä. Suuremmat kaupungit ovat käynnistäneet yhteistyön koko seudun hyväksi.

– Verkostossa jaamme käytännön kokemuksia ja keskustelemme tulkintakysymyksistä. Käymme yhdessä valtakunnallisissa seminaareissa ja infotilaisuuksissa. Kokemusten jakaminen on arvokasta, Kantola kuvailee Lappeenrannan hissityöryhmässä todettuja hyötyjä.

Kantola tapaa muita hissityöryhmien jäseniä ja alan asiantuntijoita seuraavan kerran valtakunnallisessa Hissiseminaarissa 7.5. Pörssitalossa, Helsingissä. Tilaisuudessa asumisen ja rakentamisen ammattilaiset, taloyhtiöiden edustajat sekä hissityöryhmien jäsenet verkottuvat ja jakavat parhaita käytäntöjään. Osallistujat pääsevät myös tutustumaan kahteen erityyppiseen jälkiasennettuun hissiin paikan päälle.

Katso lähimmän hissityöryhmän yhteystiedot:
http://www.ara.fi/fi-FI/Ohjelmat_ja_hankkeet/Hissiinfi/Hissityoryhmat

Lisätietoa ARA:n hissiavustuksista:
http://www.ara.fi/fi-FI/Rahoitus/Avustukset/Hissiavustus

 

Malminiityn koko asuinalueen peruskorjaus valmistumassa

3eaaa7e3-ba61-401d-8c5c-b41d8a7022b6

Vantaan Malminiityssä olevien VVO:n talojen laaja peruskorjaus on valmistumassa. Malminiityn alueen peruskorjaus käynnistyi vuonna 2011. Peruskorjattuja kerrostaloja on ollut kaikkiaan viisitoista ja niissä on yhteensä 591 asuntoa. Viimeisimmätkin peruskorjaukset ovat nyt valmistumassa tämän vuoden heinäkuussa.

Kyseessä ovat VVO:n ensimmäiset vuosina 1970 – 1972 valmistuneet talot. Peruskorjaukset ovat kattaneet muun muassa LVI-peruskorjauksia, joiden yhteydessä asunnot on samalla korjattu kattavasti; keittiöt ja kylpyhuoneet on uusittu ja kaikkien huoneistojen katto-, seinä- ja lattiapinnat on kunnostettu. Peruskorjaus on edennyt taloittain porras kerrallaan. Asukkaille on järjestetty sijaisasunto remontin ajaksi Malminiityn alueelta.

Malminiityn lähialueella on merkittävää uudis- ja täydennysrakentamista. Tulevan Kehäradan Leinelän asema on vain noin kilometrin päässä Malminiitystä.

Kohteen pääurakoitsijana on toiminut NCC Rakennus Oy ja vastaavana työnjohtaja Esa Hannula. VVO:lta projektipäällikkönä on Tomi Salminen ja valvojana Sakari Sahi.

Vantaan Malminiityssä sijaitsevien peruskorjauskohteiden Malminiityntie 12:n ja Malminiitynpolku 3:n harjannostajaisia vietetään torstaina 7.5.2015. tilausravintola Huvituvassa, os. Leinikkitie 20 A, 4.krs., 01350 Vantaa.

Outokummun teräs valittu New Yorkin kolmannen World Trade Centerin julkisivumateriaaliksi

Outokumpu_3WTC_Linen

Outokumpu toimittaa julkisivumateriaalin kolmanteen World Trade Center (3WTC)  -pilvenpiirtäjään New Yorkiin Yhdysvalloissa. 3 World Trade Center, jonka julkisivu on verhoiltu Outokummun Linen-koristepintaisella ruostumattomalla teräksellä, on ainutlaatuinen ja valmistuttuaan vaikuttava lisä New Yorkin kaupungin silhuettiin.

Italialainen julkisivuvalmistaja Permasteelisa S.p.A. etsi rakennukselle kangasta muistuttavaa kuvioitua teräspintaa. Ratkaisuksi valikoitui Outokummun Linen-pintakuvioitu ruostumaton teräs. Michele Arcadipane, Outokummulla arkkitehtuurin ja rakentamisen asiakkuuksista vastaava päällikkö sanoo: “Haasteena on se, että teräspinnan on oltava väriltään ja kuvioltaan täysin samanlainen kuin aiemmin toimittamamme teräselementit, jotta lopputulos on ulkonäöltään yhtenäinen. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että meidät on valittu World Trade Center -pilvenpiirtäjän julkisivupaneelien toimittajaksi. Tämä on uusi luku Outokummun menestyksessä arkkitehtuurin alalla.”

Outokumpu toimitti noin 150 tonnia ruostumatonta terästä 3WTC-hankkeeseen jo vuonna 2012. Rakennukseen toimitetaan vielä 400 tonnia koristepinnoitettua terästä. Rakennustyöt Ground Zero -alueella ovat täydessä vauhdissa ja pilvenpiirtäjän arvioidaan valmistuvan vuonna 2016.

Arkkitehtien valinta ei osunut Outokummun Linen-pintaan ainoastaan sen esteettisyyden vuoksi. Suurissa julkisivupinnoissa ruostumaton teräs on ylivoimainen materiaali sen säänkeston ja kestävyyden ansiosta. Linen-pinnan heijastavuus on erityisen pehmeä, sen väripinta yhtenäinen ja kiiltävyys auringonvalossa miellyttävä.

Materiaalin 3WTC-torniin valmistaa Outokummun Dillenburgin tehdas Saksassa. Toimittajaa valitessa tärkeimpiä tekijöitä ovat materiaalin ominaisuudet ja kokemus tasalaatuisen teräspinnan valmistuksesta. Dillenburgin tehdas on luotettava toimittaja, joka toimittaa korkealaatuista ruostumatonta terästä joustavasti myös nopeassa aikataulussa.

Ruostumaton teräs on yhä useammin valinta rakennusten julkisivuihin, kun materiaalin tulee olla ympäristön kannalta kestävästi tuotettu, kestävä ja lähes huoltovapaa. Arcadipane lisää: “Ruostumaton teräs luokitellaan usein vain yhdeksi rakennusmateriaaliksi. Tuotevalikoiman laajuus ja erilaisten pintojen ominaisuudet eivät vielä ole kaikkien arkkitehtien ja insinöörien tiedossa. Mielestäni 3WTC on erinomainen esimerkki ruostumattoman teräksen mahdollisuuksista toteuttaa luovaa ja taiteellista arkkitehtuuria. Harjatut ja kiillotetut ruostumattomat teräspinnat ovat jo arkkitehtien ja sisustussuunnittelijoiden suosimia valintoja. Viime vuosina erilaiset koristepinnat ovat lisänneet suosiotaan myös ulkopintojen verhoilumateriaalina. Tavoitteenamme on, että Outokummun laaja koristepintavalikoima olisi ensisijainen valinta myös rakennusten julkisivuihin.”