Caverion toimittaa talotekniikkaa Helsingin Lauttasaaren uuteen kauppakeskukseen

Caverion on tehnyt sopimuksen rakennusyhtiö YIT:n kanssa talotekniikan toteutuksesta Helsingin Lauttasaaren uuteen kauppakeskukseen, Lauttikseen. Sopimuksen arvo on noin 4,2 miljoonaa euroa.

Caverion vastaa projektin toteutuksesta, johon kuuluvat rakennusten lämmitys-, vesi-, viemäri-, ilmastointi-, jäähdytys-, sprinkler- ja rakennusautomaatiojärjestelmien asennukset.

Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen alue uudistetaan keskustakortteliksi, jossa on hyvät liikenneyhteydet, monipuoliset palvelut sekä uusia asuntoja kolmessa asuinrakennuksessa.  Liiketiloihin on tulossa S-marketin, K-supermarketin ja Alkon lisäksi kahviloita, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.

Alueen rakennustyöt ovat alkaneet ja kauppakeskus avaa ovensa yleisölle loppuvuonna 2016. Ensimmäiset asunnot valmistuvat 2017. Länsimetroa rakennetaan kauppakeskuksen rinnalla ja arvioidun aikataulun mukaan se avataan liikenteelle vuoden 2016 lopulla.

Lauttasaaren uuden keskustan nimeksi valikoitui yleisöäänestyksessä Lauttis.

Harjuniemi jatkaa Rakennusliiton johdossa

cbceaf31-3ad7-448b-a2a2-883582f68ff1-main_image

Matti Harjuniemi ja Kyösti Suokas valittiin uudelleen Rakennusliiton johtoon.

Matti Harjuniemi, 56, jatkaa seuraavat neljä vuottaa SAK:n neljänneksi suurimman liiton Rakennusliiton puheenjohtajana. Harjuniemi valittiin tehtäväänsä lauantaina pidetyssä Rakennusliiton liittokokouksessa.

Harjuniemi voitti äänestyksessä vastaehdokkaana olleen pääluottamusmies Jari Jääskeläisen selvin numeroin 189-25.       .
Rakennusliiton varapuheenjohtajaksi valittiin vuodesta 2003 liiton II puheenjohtajana toiminut Kyösti Suokas.
Rakennusliitto ohensi hieman johtoaan ja uusien sääntöjen mukaan liittosihteerin tehtävä lakkautettiin kokonaan. Samoin lakkautettiin valtuuston II varapuheenjohtajan tehtävä.

Rakentajat tavoittelevat asiallista palkankorotusta

d7639045-6c53-4438-aa0e-f824b7222e8d-main_image

Rakennusliiton liittokokous alkoi perjantaina Helsingissä.

Rakennusliitto tavoittelee seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa asiallisia palkankorotuksia. Näin linjasi perjantaina alkanut liiton kolmipäiväinen liittokokous Helsingissä.

Liiton mukaan vuosina 2011- 2014 Rakennusliiton jäsenet olivat 8 871 000 päivää työttömänä.
-Suomessa hukataan vuosittain yli kaksi miljoonaa ammattirakentajan työpäivää, vaikka maassa on huutava tarve rakentaa uusia asuntoja ja korjata vanhoja. Tuottavuutta ja talouskasvua lisätään työllistämällä työttömät, ei pidentämällä työssä käyvien työaikaa.

-Elinkeinoelämä ja työnantajat vaativat työntekijöiden palkkojen alennusta. Itse he eivät ole valmiita luopumaan mistään. Palkkojen alennus ei luo hyvinvointia, se pienentää palkansaajien ostovoimaa ja vaurastuttaa rikkaita. Rakentajat tulevat vaatimaan seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa asiallisia palkankorotuksia.

Rakennusliitto valitsee lauantaina liitolle johdon ja hyväksyy asiakirjat. Liitto keventää hieman johtoaan vähentämällä liittosihteerin viran.

Lapin ELY- keskus luovutti kolme valtion vesihuoltotyönä toteutettua hanketta Rovaniemen kaupungille

Luovutuskokous_21-5-2015_muokattu_512px

 

Lapin ELY-keskuksen Timo Jokelainen ja Rovaniemen kaupungin Martti Anttila sinetöivät sopimuksen kättelemällä.

Lapin ELY- keskus ja Napapiirin Vesi ovat toteuttaneet yhteistyössä kolme erillistä vesihuoltohanketta Rovaniemen alueella vuosina 2011 – 2014.

  • Pohtimolampi – Sinettä siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
  • Sinettä – Rovaniemi siirtoviemäri ja yhdysvesijohto
  • Songan – Lehtojärven siirtoviemäri ja yhdysvesijohto

Hankkeet ovat toteutettu valtion vesihuoltotyönä ja rahoituksesta ovat vastanneet Ympäristöministeriö sekä Napapiirin Vesi liikelaitos / Rovaniemen kaupunki. Lapin ELY- keskus on vastannut hankkeiden rakennuttamisesta. Hankkeiden suunnitelmat on teettänyt Napapiirin Vesi / Rovaniemen kaupunki.

Rakennettujen linjojen kokonaispituus on noin 35,8 km ja toteutuneet kustannukset yhteensä noin 3,07 milj. euroa. YM:n rahoitus osuus on noin 1 145 000 € ja Napapiirin Veden/ Rovaniemen kaupungin osuus 1 925 000 €.

Toteutettujen hankkeiden tuloksena on kolme vanhaa jätevedenpuhdistamoa (Pohtimolampi, Sinettä, Sonka) voitu lakkauttaa ja alueen jätevedet johdetaan nykyisin Alakorkalon Rovaniemen keskusjätevedenpuhdistamolle. Samalla myös rakennettujen runkolinjoen varrelle sijoittuvien kiinteistöjen jätevedet saadaan johdettua Rovaniemen keskusjätevedenpuhdistamolle.

Samassa yhteydessä on rakennettu myös yhdysvesijohdot Songan Nuoralammen vedenottamolta Sinettään ja edelleen Rovaniemen Länsikankaalle. Yhdysvesijohdon rakentamisella varmistetaan merkittävästi Pohtimolampi – Sonka – Lehtojärvi – Sinetän alueen vedenjakelua sekä saadaan lisävettä Rovaniemen kaupunkiin.

Nyt luovutettava Songan – Lehtojärven siirtoviemäri ja yhdysvesijohto hanke on viimeinen valtion vesihuoltotyönä toteutettu hanke Lapissa. Jatkossa valtio osallistuu vastaavien hankkeiden toteutukseen avustuksen muodossa.

Lapin ELY- keskus ja sen edeltäjäorganisaatiot ovat toteuttaneet valtion vesihuoltotöitä reilun 40- vuoden aikana yhteensä noin 100 kappaletta. Toteutettujen hankkeiden nykyarvo on yhteensä noin 150 milj. euroa. Merkittävimpiä hankkeita ovat olleet tunturikeskuksien matkailua tukevat vesihuolto- ja viemäröintihankkeet.

Skanska käynnistää 71 asunnon rakentamisen ICECAPITALille

Skanska käynnistää 71 asunnon rakentamisen ICECAPITAL Housing Fund III Ky:lle Helsingin Lauttasaareen. Asunnot kuuluvat esisopimukseen, jonka osapuolet allekirjoittivat marraskuussa 2014.

Korkeatasoista vuokra-asumista tarjoava Helsingin Ariel rakennetaan Lauttasaareen osoitteeseen Kiviaidankatu 7. Rakennus on 7-kerroksinen ja siihen tulee 71 asuntoa. Asuntojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 36 autopaikkaa kellarikerrokseen. Rakentaminen käynnistyy heinäkuussa 2015, ja asunnot valmistuvat helmikuussa 2017.

”Ariel tulee osaksi Skanskan toteuttamaan Delta-korttelia, johon on aiemmin valmistunut kolmen talon kokonaisuus, joissa on yhteensä 170 asuntoa. Parhaillaan on rakenteilla kaksi kohdetta, joihin valmistuu yhteensä 106 uutta kotia. Nyt käynnistyvän Arielin jälkeen suunnitelmissa on vielä yhden kerrostalon rakentaminen kortteliin myöhemmin”, kertoo aluejohtaja Ilpo Luhtala Skanskan Etelä-Suomen asuntorakentamisyksiköstä.

”Helsingin Arielin asunnot sisältyvät Skanskan kanssa solmimaamme esisopimukseen, jonka ensimmäiset kohteet ovat jo rakenteilla Helsingissä, Vantaalla ja Kirkkonummella. Kohteet sopivat hyvin rahastomme pääkaupunkiseudulle painottuvaan sijoituspolitiikkaamme. Uskomme kohteiden tarjoavan valmistuessaan asukkaille laadukasta asumista erinomaisilla sijainneilla”, toteaa toimitusjohtaja Wisa Majamaa ICECAPITAL REAM Oy:stä.

Projektissa hyödynnetään monipuolisesti tietomallintamista. ”Tietomallintamisen avulla olemme voineet yhdistää korttelin kaikkien hankkeiden suunnitelmat yhteen malliin, jolloin näemme yhdellä kertaa alueelle rakentuvien asuintalojen sekä niiden yhteisen parkkihallin suunnitelmat jokaista yksityiskohtaa myöten. Työmaahenkilöstöllämme on käytössään tablettitietokoneita, joten he pääsevät käsiksi työmaapiirustuksiin helposti työkohteella ja näkevät muun muassa kolmiulotteiset mallit niin yksityiskohdista kuin kokonaisuudestakin”, kertoo Skanskan vastaava työnjohtaja Timo Koskimäki.

Kauppakeskus AINOA kasvaa 50 000 neliömetrin kokoiseksi Tapiolan sydämessä

Näkymä idästä

Uudistuvan Tapiolan peruskivi muurataan tänään 

Tapiolan palvelut ja vetovoima lisääntyvät merkittävästi, kun kauppakeskus AINOAn toisen vaiheen laajennusosa valmistuu keväällä 2017. AINOAn kokonaispinta-ala kasvaa nykyisestä noin 10 000 neliömetristä 30 000 neliömetriin. Laajennusosaan valmistuvat tilat muun muassa Stockmannin tavaratalolle ja noin 15 muulle liikkeelle ja palveluntarjoajalle.

Tapiolan sydämessä sijaitsevan kauppakeskus AINOAn laajennusosan peruskivi muurataan tänään. Vuonna 2017 valmistuvan laajennusosan pinta-ala on 20 000 neliömetriä. Toisen vaiheen valmistuttua AINOAan muuttaa muun muassa Stockmannin tavaratalo ja noin 10–15 erikoisliikettä, joiden ansiosta liikevalikoima paranee entisestään. Laajennustöiden aikana AINOA ja Stockmann palvelevat asiakkaitaan normaalisti.

-Stockmannilla on Tapiolassa yli 30-vuotinen historia ja uskolliset kanta-asiakkaat. Uskomme uudistuvan Tapiolan ja AINOAn menestykseen, ja haluamme olla mukana muutoksessa. Olemme kuunnelleet asiakkaitamme ja panostamme strategiamme mukaisesti erityisesti muotiin, kosmetiikkaan, Herkkuun ja kodin tuotteisiin. Tulemme tarjoamaan Tapiolassa asiakkaillemme elämyksellisen ja innovatiivisen ostoskokemuksen. Rakennamme aidosti monikanavaista uuden sukupolven Stockmannia Tapiolan ytimeen, Tapiolan tavaratalon ja Suomen paikallistalojen johtaja Tuija Wänttinen kertoo.

-Kehittyvä AINOA on herättänyt paljon positiivista kiinnostusta niin alueen asukkaiden kuin kaupallistenkin toimijoiden keskuudessa. Tapiolassa on tutkitusti Suomen ostovoimaisin asiakaskunta, ja AINOA vastaa alueen asukkaiden toiveisiin entistä monipuolisemmista palveluista ja viihtyisämmästä keskustasta, kauppakeskusjohtaja Kirsi Borg sanoo.

AINOAsta rakentuu urbaani kohtauspaikka ja liikenteen solmukohta

AINOAn kehittämisen perustana on kestävän kaupunkiympäristön toteuttaminen perinteikkään kaupunkikeskuksen ytimessä. Tapiolan uusittu keskus tarjoaa alueen asukkaille täyden palvelun keskuksen kävely- ja pyöräilyetäisyydellä, ja hyvät joukkoliikenneyhteydet kytkevät alueen koko pääkaupunkiseutuun. Keväällä 2016 AINOAn yhteyteen valmistuu uusi maanalainen 1600 autopaikan pysäköintihalli. Länsimetro alkaa liikennöidä syksyllä 2016, jolloin Tapiolan metroasemaa käyttää päivittäin noin 20 000 matkustajaa.

Merituulentien uusi liityntäbussiterminaali avautuu vuonna 2018 yhdistäen julkisen liikenteen ja AINOAn palvelutarjonnan saumattomasti yhteen. Tämä takaa niin lähialueen asukkaiden kuin kauempaa saapuvien jouhean ajanvieton ja asioinnin elävän kaupunkikeskuksen sykkeessä.

-Tavoitteenamme on kehittää AINOAsta aikaa kestävä ja ihmisten tarpeet huomioiva keskus, jossa on viihtyisyyttä, hyvät palvelut ja alueelle ominaista korkealaatuista arkkitehtuuria.  Suomen laajimmassa kävelykeskustassa tila on ihmisellä, sillä liikenne ohjataan luontevasti omalle tasolleen maan alle. Tapiolasta muodostuukin Suomen suurin yhtenäinen kävelykeskusta, Borg kertoo.

-Länsimetron myötä metropolialueelle syntyy osaamisintensiivisille yrityksille hedelmällinen kasvukäytävä, joka yhdistää Länsimetron 11 espoolaista metroasemaa Tapiolan kattaviin kaupan ja kulttuurin palveluihin, Otaniemen tiedeyhteisöön ja Keilaniemen kansainvälisiin

yrityksiin. Tämän innovaatiopuutarhan sydän sykkii Tapiolan, Otaniemen ja Keilaniemen alueella, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toteaa.

AINOAn liiketilojen päälle rakennetaan myös uudenlainen kattomaailma asuntoineen. Ensimmäisten asuntojen arvioitu valmistumisaika on vuonna 2017, ja asuntojen ennakkomarkkinointi on käynnissä. Tapiolan Kirjokanneksi nimetty kokonaisuus koostuu AINOAn päälle rakennettavista kerros- ja pienrivitaloasunnoista, joihin kuuluu oma vehreä piha-alue. Asuntojen, kuten myös AINOAn suunnittelussa, otetaan huomioon myös ekologiset arvot ja laadukas, ihmiset huomioiva arkkitehtuuri.

-Kohde on ainutlaatuinen ja asuntojen ennakkomarkkinoinnin tulos on yllättänyt positiivisesti. Varauksia on tehty runsaasti, LähiTapiolan kiinteistörahastojohtaja Kim Särs kertoo.

Kolmas vaihe käynnistyy vuonna 2017

AINOAn kolmannen vaiheen rakennustyöt jatkuvat toisen vaiheen valmistuttua, kun nykyinen Stockmannin tavaratalon kiinteistö puretaan. Sen paikalle rakennetaan uutta liiketilaa noin 20 000 neliömetriä.

Kolmannen vaiheen valmistuttua vuoden 2019 lopulla AINOAsta on kehittynyt noin 50 000 neliömetrin ja 100 erikoisliikkeen ja palvelun kauppakeskus.

LähiTapiolan hallinnoima kiinteistöpääomarahasto Tapiola KR III investoi noin puoli miljardia euroa Tapiolan keskuksen kehittämiseen vuosien 2011–2020 aikana.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella on käynnissä merkittäviä vesihuoltohankkeita

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on mukana avustamassa kolmea isoa vesihuoltohanketta Pietarsaaren seudulla, Kokkolan seudulla sekä Närpiön ja Teuvan seudulla. Siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on 27,9 M€, josta valtion rahoitusosuus 6,5 M€.

Pietarsaaren seudun yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit-hankkeen tavoitteena on yhdistää alueella toimivien vesilaitosten verkostot yhdysvesijohdoilla ja samassa yhteydessä rakentaa tarvittavat siirtoviemärit Pietarsaaren ja Pedersören alueella. Hanke pohjautuu Pietarsaaren ja Kokkolan seudun vesihuollon alueelliseen yleissuunnitelmaan. Hanke on tärkeä Pietarsaaren, Pedersören ja Kruunupyyn vesihuoltolaitosten vedensaannin ja viemäröinnin turvaamisen kannalta. Hankkeen rakennusaika on v.2014-2017 ja koko hankkeen kokonaiskustannukset ovat 6,4 M€ ja valtion rahoitusosuus 2 M€. Valtio on tähän mennessä myöntänyt hankkeelle vesihuoltoavustusta 1,2 M€.

Teuva-Närpiö-Kaskinen siirtoviemäri ja yhdysvesijohto-hankkeen tavoitteena on rakentaa yhteisen viemärijärjestelmän kuntien jätevesien johtamiseksi Metsä Boardin puhdistamoon Kaskisiin. Siirtoviemäri rakennetaan Teuvalta Närpiön Pjelaxiin ja edelleen puhdistamolle Kaskisiin. Oy Aqua Botnica Ab (Teuvan kunta, Närpiön Vesi Oy ja Kaskisten kaupunki) vastaa järjestelmän rakentamisesta ja käytöstä. Samassa kaivannossa Teuvalta Närpiöön asennetaan yhdysvesijohto. Rakennusaika on 2014-2016 ja koko hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 11 M€. Hankkeelle on myönnetty valtion vesihuoltoavustusta vuosina 2014 ja 2015 yhteensä 3,1 M€.

Lohtaja-Kälviä-Kokkola siirtoviemäri ja yhdysvesijohtohankkeen tavoitteena on rakentaa Kälviältä Kokkolaan siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Hankkeen myöhemmin omana hankkeena toteutettavaan II-vaiheeseen sisältyy siirtoviemäri Lohtajalta Kälviälle ja yhdysvesijohto Karhinkankaalta Kälviälle. Hanke pohjautuu Kokkolan ja Pietarsaaren seutuja koskevaan alueelliseen vesihuollon yleissuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitettiin Kokkolan alueella jätevesien käsittelyn keskittämistä Kokkolan keskuspuhdistamolle Kälviältä, Marinkaisista ja Lohtajalta rakennettavien siirtoviemäreiden avulla. Samalla mahdollistetaan Kokkolan vedenhankinnan varmistaminen Lohtajan Karhinkankaan pohjavesialueelta. Hankkeen rakentamisaika on v. 2014-2015 ja kokonaiskustannukset ovat 10,5 M€. Hankkeen I-vaiheelle (Kokkola-Kälviä osuus, kustannusarvio 5 M€) on myönnetty valtion vesihuoltoavustusta 1,4 M€.

YIT: Lauttis on uusi keskusta, Laru koko saari

cwdmwhzo9086fadiiqyn

Lauttasaaren uuden keskustan nimellä, Lauttiksella, on pitkä historia aina 1920-luvullle asti. Keskustan nimeksi Lauttis valikoitui äänestyksen jälkeen.

Lauttasaarelaiset pääsivät itse vaikuttamaan upouuden keskustansa nimeen, kun YIT järjesti tätä varten nimikilpailun. Keskustaan kuuluu kauppakeskuksen lisäksi asuntoja ja metroasema.

“Suurin osa ehdotetuista nimistä oli Lauttasaari-nimen muunnoksia”, kertoo projektipäällikkö Sanni Tuomainen YIT:ltä.

Nimiehdotuksia tuli kaikkiaan lähes 800.

Finaaliin ylsi neljä ehdotusta, joista Lauttis sai ääniä eniten. 35 prosenttia äänestäneistä kannatti Lauttista.

Nimikisa alkoi vanhan ostoskeskuksen jäähyväistilaisuudessa 2013, jolloin ihmiset saivat jättää nimiehdotuksia ja osallistua arvontaan. Seuraavan syksyn Lauttasaari-päivillä julkaistiin jatkoon päässeet, joista sai äänestää omaa suosikkiaan.

“Monta hyvää ehdotusta jouduttiin hylkäämään sen vuoksi, ettei nimeä voinut rekisteröidä. Esimerkiksi Otava olisi sopinut ostoskeskuksen nimeksi Otavantien mukaan, mutta nimi on jo kirjakustantajan käytössä”, Sanni Tuomainen sanoo.

Hänen mielestään äänestäjät tekivät hyvän valinnan, sillä Lauttis on lyhyt ja ytimekäs sekä kertoo selvästi, missä päin ollaan. Lauttasaaren tuttu kutsumanimi, Laru, kuvaa edelleen koko saarta.

Laru vai Lauttis?

Nimistöntutkija Terhi Ainiala Helsingin yliopistosta kertoo, että Lauttis-nimellä on pitkä historia, pidempi kuin yleisesti käytössä olevalla toisella lyhenteellä, Larulla.

“Lauttasaaresta on käytetty Lauttis-nimeä jo 1920-luvulla. Laru sen sijaan tuli käyttöön kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, 1950-luvulla.”

Lauttiksen käyttö Lauttasaaresta puhuttaessa on sittemmin käynyt harvinaisemmaksi ja Laru yleistynyt.

Larun käytön yleisyyden vahvistaa myös viisivuotiaana vuonna 1955 Lauttasaareen muuttanut Pertti Ketola.

“Laru on huomattavasti tutumpi, vaikka Lauttiksestakin edelleen puhutaan.”

Sen sijaan Lauttasaari-seuran puheenjohtaja Katri Penttinen sanoo, että hänen suvulleen Lauttasaari on ollut aina Lauttis. Hän on asunut saarella neljännesvuosisadan.

“Ennen Lauttasaaren muuttamista vietimme kesät naapurisaaressa 1970-luvulta lähtien. Lauttikseen silloin mentiin.”

Toisaalta hän tietää monia alueen asukkaita, joille saari on vain ja ainoastaan Laru.

“Ehkä rakkaalla lapsella on oltava monta nimeä. Lauttasaarelaiset ovat joka tapauksessa hyvin kotipaikkauskollisia. Kun tänne kerran tullaan, täältä ei pois lähdetä. Ehkä tämä selittää myös intohimoista keskustelua, joka heräsi nimen julkistamisen jälkeen.”

Slangi kertoo läheisyydestä

“Lauttis on helppokäyttöinen lyhennys. Sitä pystyy helposti taivuttamaan ja sen tunnistaa helposti, vaikkei olisikaan lauttasaarelainen”, sanoo Terhi Ainiala.

Hän huomauttaa, että Lauttiksessa oleva is-johdin on vanha ja tyypillinen slangimuunnoksissa. Slangille ja puhekielelle on hyvin tyypillistä lyhentää pitkiä sanoja ja nimiä.

Kun viralliset nimet lyhenevät ja muuttuvat puhekielisiksi, ne kertovat samalla kohteiden tulleen meille läheisiksi ja tuttavallisiksi.

“Esimerkiksi paikannimien slangiversiot kertovat, että meillä on jokin tietty erityinen suhde juuri tuohon paikkaan. Jos paikalla ei olisi mitään merkitystä, emme myöskään hakisi sille puhekielistä muunnosta.”

Lauttasaaren uuden keskustan nimeäminen Lauttikseksi sopii nykyiseen trendiin valjastaa slangiasuisia nimiä virallisemmaksi nimenkäytöksi. Muita vastaavanlaisia nimiä ovat esimerkiksi Stadin ammattiopisto, Hertsikan ala-asteen koulu ja Kauppakeskus Itis.

“Puhekielen virallistaminen puolustaa paikkaansa osana paikallista kielenkäyttöä, osana stadin slangia. Onhan se Helsingin oma kielimuoto,” Terhi Ainiala sanoo.

Mikä Lauttis?

  • Lauttis valmistuu Lauttasaaren metroaseman yläpuolelle. Parempien liikenneyhteyksien lisäksi alueen asukkaat saavat kauppakeskuksen myötä lisää palveluja sekä uusia asuntoja.
  • Kolmeen asuinrakennukseen tulee kuhunkin kuusi kerrosta ja 136 asuntoa, joiden koko vaihtelee 26 neliöstä 120 neliöön.
  • Liiketiloihin on tulossa S-marketin, K-supermarketin ja Alkon lisäksi kahviloita, ravintoloita ja erikoisliikkeitä.
  • Kauppakeskuksessa on vuokrattavaa tilaa yhteensä noin 6 000 neliötä, 20–25 liikkeelle.

Kauppakeskus rakentuu aikataulussa

Lauttasaaren vanha perinteinen kauppakorttelialue saa uuden elämän, kun uusi kauppakeskus  asuntoineen nousee vanhan ostoskeskuksen alueelle.

Rakennustyöt ovat aikataulussa, ja tarkoitus on, että kauppakeskus avaa ovensa ensi vuoden loppupuolella.

Louhinnat on jo tehty. Myös kauppakeskuksen runkotyöt ovat edenneet hyvin, ja runko valmistuu syksyllä. Osa väliseinistäkin on jo valmiina, ja taloteknisiä asennuksia päästään aloittamaan lähikuukausina.

Asuntojen runkotyöt alkavat kesäkuussa limittäin kauppakeskuksen töiden kanssa, ja ensimmäiset asunnot valmistuvat 2017. Niiden ennakkomarkkinointi alkaa kesällä.

“Kysyntä on ollut vilkasta. Ennakkomarkkinoinnista saa ensimmäisten joukossa tiedot, kun jättää yhteystiedot asuntomyyntiimme”, Sanni Tuomainen vinkkaa.

Kiinnostus Lauttiksen asuntoihin on helppo ymmärtää, sillä sijainti on loistava. Liikenneyhteydet ovat nopeat metron ansiosta, ja aikaa säästävät myös vieressä ovat palvelut.

Metron sisäänkäyntiä ennustetaan käyttävän päivittäin noin 20 000 ihmistä.

“Ravintolamaailmasta on tulossa monipuolinen keskittymä. Yhteisöllisyyttä tuo ilta-aurinkoon päin tuleva terassi- ja torialue.”

Aluetta kehitetään YIT:n Kaupunki kylässä -konseptin mukaan. Sen tavoitteena on elävä keskus, jossa on hyvä asua ja menestyksekästä yrittää.

Sosiaali- ja terveysministeriö: Asbestipurkutyötä koskeva sääntely selkeytyy

Asbestipurkutyö edellyttää jatkossa työsuojeluviranomaisen myöntämää lupaa. Luvan myöntämisen edellytykset säilyvät pääosin ennallaan.

Lupajärjestelmällä pyritään siihen, että asbestipurkutyötä tekevät vain ne toimijat, jotka pystyvät tekemään työn turvallisesti. Myönnetyistä asbestipurkuluvista aletaan pitää rekisteriä.

Työsuojeluviranomainen perustaa rekisterin myös asbestipurkutyöhön pätevistä henkilöistä.

Asbestipurkutyöhön käytettävältä työntekijältä edellytetään soveltuvaa ammattitutkintoa tai sen osaa. Pätevien asbestipurkutyöntekijöiden rekisteröiminen edistää turvallisuutta ja vähentää harmaata taloutta.

Kaikki asbestilajit ovat terveydelle vaarallisia. Hengitysilman mukana asbestikuidut voivat päästä keuhkoihin tai muualle kehoon. Turvallista altistumisen minimitasoa ei ole. Mitä pitkäaikaisempi altistus on, sitä suurempi on riski sairastua.  Asbesti aiheuttaa edelleen eniten työperäisiä kuolemia Suomessa.

Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista tänään 21. toukokuuta. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina. Laki tulee voimaan 1.1.2016.

Boliden Harjavalta investoi prosessijätteiden turvalliseen sijoittamiseen

Boliden Harjavalta Oy ja Ekokem-Palvelu Oy ovat 21. toukokuuta 2015 allekirjoittaneet sopimuksen prosessijätteiden sijoitusalueen rakennustöistä Harjavallassa. Rakennustöissä valmistuu noin 16 hehtaaria kuparihienokuonan sijoitusalueen pohjarakennetta Sievariin ja 1,6 hehtaaria rakeistetun nikkelikuonan sijoitusalueen pohjarakennetta Ratalaan.

Harjavallan Sievarissa aloitetaan uuden kuparihienokuonan sijoitusalueen pohjarakenteen rakennustyöt. Ekokem rakentaa Sievarin vaiheen I työt. Projekti sisältää pohjarakennetta yli 16 hehtaaria. Pohjarakenne koostuu tasatun pohjamaan päälle tiivistettävästä metrin paksuisesta maabentoniittikerroksesta sekä sen päälle asennettavasta kahden millimetrin HDPE-muovikalvosta. Projekti sisältää lisäksi varasto- ja vesienkäsittelyalueen rakenteiden sekä allasrakenteiden, vesien johtamisjärjestelyiden ja pumppaamoiden rakennustyöt Sievarin alueella.

Boliden Harjavallan ja Ekokemin välinen sopimus sisältää myös Ratalan alueella toteutettavan rakeistetun nikkelikuonan sijoitusalueen laajennustyöt, joilla nykyistä sijoitusaluetta laajennetaan noin 1,6 hehtaarilla. Ratalan rakeistetun nikkelikuonan sijoitusalueen pohja koostuu puolen metrin paksuisesta maabentoniittikerroksesta ja kahden millimetrin HDPE-muovikalvosta. Laajennustyöt sisältävät alusrakenteiden pengertämisen ja muotoilun kuivatusrakenteineen sekä allasrakenteet ja pumppaamot.

Rakennustyöt käynnistyvät heti ja valmistuvat vuoden 2015 aikana Ratalassa ja vuoden 2016 lopussa Sievarissa. Hankkeiden yhteisarvo on noin 13 miljoonaa euroa. Kaikki rakenteet toteutetaan ympäristölupapäätösten ja viranomaisten hyväksymien rakennussuunnitelmien mukaan.