Month: November 2014

Verovelkarekisterissä eniten rakennusalan yrityksiä

Joulukuun 1. päivä avautuvaan verovelkarekisteriin päätyy yhteensä lähes 20 000 yritystä tai elinkeinonharjoittajaa. Eniten rekisteriin merkittyjä yrityksiä on rakennusalalta.

Verovelkarekisterimerkintä koskee yrityksiä tai elinkeinonharjoittajia, joilla on verovelkaa yli 10 000 euroa tai voimassaolevia ilmoituspuutteita. Voimassaoleva maksujärjestely estää rekisterimerkinnän. Verovelkarekisterissä ei ole henkilöasiakkaiden tietoja.

Suurin osa suomalaisyrityksistä hoitaa velvollisuutensa hyvin

Verohallinnon rekistereissä on marraskuun puolivälissä poimitun tiedon mukaan yhteensä 593 627 suomalaisyritystä. Verovelkansa perusteella näistä noin 3,3 % päätyy verovelkarekisteriin. Valtaosa yrityksistä hoitaa siis maksu- ja ilmoittamisvelvollisuutensa hyvin.

Verovelkarekisteriin merkittävien yritysten joukossa on ylivoimaisesti eniten osakeyhtiöitä, joita on yhteensä 68 % (13 304 kpl) sekä yksityisiä elinkeinonharjoittajia, joita on 22 % (4264 kpl). Kaikista osakeyhtiöistä 6 % ja yksityisistä elinkeinonharjoittajista 2,3 % on verovelkarekisterissä.

Verovelkarekisterin yrityksistä 23,6 % on rakennusalalta

Suurimmat verovelkarekisterissä olevat toimialat ovat rakennusala sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Kaikista verovelkarekisterin yrityksistä 23,6 % on rakennusalalta (4596 kpl) sekä 19,1 % tukku- ja vähittäiskaupan alalta (3744 kpl).

Kolmanneksi edustetuin toimiala on ammatillinen, tieteellinen ja tekninen ala 11 %:n osuudella (2155 kpl). Tähän toimialaan sisältyvät esimerkiksi lakiasiain ja laskentatoimen palvelut, liikkeenjohdon konsultointi, arkkitehti- ja insinööripalvelut, mainostoiminta ja markkinatutkimus sekä muut erikoistuneet liike-elämän palvelut.

Kun tarkastellaan verovelkarekisterissä olevia yrityksiä suhteessa niiden omaan toimialaan, eniten rekisteriin merkittäviä yrityksiä on rakennusalalla (7,5 %), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (6,1 %) ja hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (6 %). Hallinto- ja tukipalvelutoimintaan kuuluvat vuokraus- ja leasingtoiminta, työllistämistoiminta, matkatoimistot ja matkanjärjestämistoiminta, turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalvelut, kiinteistön- ja maisemanhoito sekä hallinto- ja tukipalvelut liike-elämälle.

Lisätietoja verovelkarekisteristä ja tilastoista:

YIT myy Pohjola Kiinteistösijoitukselle liikekiinteistön Helsingin Vuosaaresta

medium_Vuosaaren Smarket_nakyma parkkipaikalta_jpg

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Helsingin Vuosaareen toteutettavan liikekiinteistön myynnistä Pohjola Kiinteistösijoitus Oy:n hallinnoimalle Real Estate Fund Finland III Ky -rahastolle. Rakennustyöt alkavat maaliskuussa 2015 ja kohde valmistuu keväällä 2016. Liikekiinteistön vuokrattava pinta-ala on noin 2 400 neliömetriä. Tilojen pääkäyttäjäksi tulee S-market, jonka lisäksi etumyymälöihin tulee monipuolisia palveluita. Projektin arvo on noin 8 miljoonaa euroa sisältäen Helsingin kaupungilta lunastettavan tontin.

medium_Vuosaaren Smarket_ilmakuva_jpg

”Rahaston sijoittajat, OP-Pohjola ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt, kokevat tiivistyvään kaupunkirakenteeseen rakennettavat peruspalvelut turvallisiksi ja pitkäaikaisiksi sijoituskohteiksi”, kertoo Pohjola Kiinteistösijoituksen toimitusjohtaja Markku Mäkiaho.

”Olemme tyytyväisiä, että hyvä yhteistyömme Pohjola Kiinteistösijoituksen kanssa jatkuu. Nyt käynnistettävän hankkeen myötä olemme luomassa parempia palveluita vuosaarelaisille”, toteaa johtaja Heikki K. Hannukkala YIT:ltä.

Posted in:

Uusia vuokra-asuntoja Espoon Kiloon

26bc1531-7704-4d8a-8390-e6bfcdd359d5-main_image
Espoon Kiloportti 3:een valmistuu 42 Lumo-vuokrakotia hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärelle. Marraskuun lopussa taloon muuttaville asukkaille on tarjolla muun muassa muuttoapua ja asennuspalveluja. Lumo on osa VVO-konsernia.

Kiloon valmistuvissa vuokrakodeissa on käytössä Lumon koko ajan kehittyvä asumisen lisäpalveluiden valikoima. Uuden ajan vuokra-asumisesta hyvinä esimerkkeinä ovat asukkaille tarjottavat muuttoa helpottavat palvelut. Lisäksi Lumo tarjoaa asiakkaille 10 Mbit:n nopean laajakaistan, vuokraan sisältyvän vesimaksun sekä lukuisia muita rahanarvoisia etuja.

Kilonportti 3:ssa on 42 modernia vuokrakotia. Asuntojen koot soveltuvat hyvin erilaisiin elämäntilanteisiin lähtien 35 m2:n yksiöstä lähes 80 m2:n neliöön. Lasitetut parvekkeet ja alimman kerroksen terassit lisäävät asuntojen tilan tuntua.

Asuntojen vaalea värimaailma laminaattilattioineen, laadukkaat kodinkoneet sekä pienet yksityiskohdat takaavat asumisviihtyvyyden. Saunaosasto, kuivaushuone sekä ulkoilu- ja lastenvaunuvarasto ovat asukkaiden yhteiskäytössä. Autoilijoille on varattu lämpötolpallisia autopaikkoja.

Uudet kodit sijaitsevat rauhallisella alueella juna-aseman lähellä. Hyvät ulkoilualueet ja kauppakeskus Sellon monipuoliset palvelut löytyvät lähistöltä

Kalasataman REDI-hankkeen sijoittajaryhmä koostuu kotimaisista instituutioista

SRV, Ilmarinen ja OP-Pohjola-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt sekä ryhmän hallinnoima kiinteistörahasto ovat neuvotelleet sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta REDI-kauppakeskuksen ja -pysäköintilaitoksen toteuttamiseksi Helsingin Kalasatamaan. Sopimuksen allekirjoittaminen on ehdollinen ulkopuoliselle lainarahoitukselle, jonka ehdoista SRV käy paraikaa neuvotteluja pankkiryhmittymän kanssa.

”Olemme edenneet hankkeen sijoittaja- ja rahoitusjärjestelyjen kokonaisuusratkaisussa sillä tavoin, että valmistaudumme työmaan ylösajoon. Sopimus yhteisyrityksen muodostamisesta allekirjoitetaan sijoittajakumppanien kanssa lähiaikoina”, SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen sanoo.

Yhteissijoitusosuudet jakautuvat sijoittajien kesken siten, että SRV:n osuus on 45 prosenttia, Ilmarisen osuus on 40 prosenttia sekä OP-Pohjola-ryhmän ja ryhmän hallinnoiman rahaston osuus 15 prosenttia. Kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen investoinnin kokonaisarvo on noin 480 miljoonaa euroa, josta puolet muodostuu omistajien pääomasijoituksista.  SRV:n osuus on noin 110 miljoonaa euroa. Projektiluottojen osuuden arvioidaan olevan noin 50 prosenttia investoinnin kokonaisarvosta.

SRV:n tavoitteena on mahdollisimman pian yhteisyrityksen muodostamisen jälkeen allekirjoittaa sen kanssa noin 400 miljoonan euron urakkasopimus kauppakeskuksen ja pysäköintilaitoksen toteuttamisesta sekä käynnistää rakennustyömaa laajamittaisesti, mitä valmistelevat louhintatyöt on jo aloitettu. SRV vastaa kohteen suunnittelusta, rakentamisesta ja vuokraamisesta.

Vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen kasvussa

Puurakenteisiin suurelementteihin perustuva vanhojen kerrostalojen lisäkerrosrakentaminen yleistyy taloyhtiöiden peruskorjausten rahoitustarpeen myötä. Lisäkerrosrakentamisella rahoitetaan yhä useammin taloyhtiön linjasaneerauksen tai julkisivu- ja energiatehokkuuskorjauksen kustannuksia. Kaupungit suhtautuvat lisäkerrosten rakentamiseen lähtökohtaisesti myönteisesti, koska samalla ne lisäävät asuntotarjontaa ja tiivistävät kaupunkirakennetta.

– Olemme kehittäneet valmiin lisäkerrosrakentamisen konseptin, sanoo Koskisen Oy:n Taloteollisuuden projektimyyntipäällikkö Vesa Saarelainen. Rakentaminen kannattaa yhdistää samaan ajankohtaan, kun taloyhtiössä on edessä joku muu iso remonttihanke kuten hissien rakentaminen, linjasaneeraus tai vesikaton uusiminen. Ullakon sijaan kannattaa tehdä kunnollinen lisäkerros, jonka rakennusoikeudella ja rakentamisella voidaan rahoittaa taloyhtiön muut korjaushankkeet.

Koskisen Taloteollisuus on toteuttanut Helsingissä kahdessa kohteessa Munkkivuoressa Rakuunantie 1:ssä (kuva) ja Ruskeasuolla Sauvontie 5:ssä lisäkerrosten rakentamisen. – Näissä kohteissa ei ollut säädöksellisiä ongelmia, vaan taloyhtiöt saivat rakennusluvan helposti. Vanhojen kerrostalojen kantavuudet riittävät helposti kevyisiin tilaelementteihin perustuvan lisäkerroksen rakentamiseen.

– Kun asunto-osakeyhtiö toimii rakennuttajana, on hyvä että meidän välissä on rakennusliike, jolle me toimimme alihankkijana tarvittaessa asentamista myöten. Olemme ottaneet askeleita kohti rakentamisen palveluliiketoimintaa, sanoo Saarelainen.

Elementtituotanto ammattirakentamiseen korvaa supistuvaa pientalomarkkinaa

Suurelementteihin perustuva lisärakentaminen on osoittautunut nopeaksi toteuttaa, mutta se vaatii erityisosaamista, muistuttaa Saarelainen. – Kaikkien talovalmistajien ei kannata kuvitella, että tämä tapahtuu ilman erityisosaamista. Sääolosuhteet katolla rakentamisessa ovat erilaiset kuin maan pinnalla.

Koskisen Taloteollisuus on kehittänyt elementtiteknologiaa ja investoinut Vierumäellä uuteen suurelementtilinjastoon. Saarelaisen mukaan pitkä historia suurelementtien valmistuksessa antaa hyvän pohjan lisäkerrosten rakentamiseen kerrostaloihin. – Olemme ottaneet lisäkerrosten rakentamisen ohjelmaan, koska perinteinen omakotitalokauppa laahaa nyt heikossa markkinassa ja haluamme lisää töitä tehtaalle. Me haemme osaamisemme kautta uusia markkinoita ja olemme yhdistäneet pientalo- ja rivitalorakentamisen osaamisen tähän, kuvailee Saarelainen.

Saarelainen arvioi pientaloteollisuuden markkinoiden tulevaisuudessa pienenevän, kun kaupungistuminen etenee ja ihmiset muuttavat pienempiin asuntoihin. – Pientalotuotannon lisäksi haemme tuotantoomme useampia tukijalkoja ammattirakentamisen puolelta kuten vanhojen kerrostalojen lisärakentamisen ja TES- elementtituotannon kautta.

Saarelainen uskoo vanhojen betonikerrostalojen julkisivujen uudistamisen ja energiatehokkuuden parantamisen olevan lähivuosina jopa volyymiltaan suurempaa kuin uudisrakentaminen. Suomen lähiöiden kerrostaloissa on arvioitu seuraavan vuosikymmenen aikana olevan lähes kahdeksan miljardin korjaustarve. Peruskorjausta odottavissa betonirunkoisissa kerrostaloissa on asuntoja kaikkiaan noin 570 000.

– Vaikka TES-elementtijärjestelmään perustuva vanhojen betonitalojen julkisivujen korjausjärjestelmä ei ole vielä lyönytkään itseään läpi, uskomme että lisäkerrosrakentaminen tukee TES-elementtien käyttöönottoa, sanoo Saarelainen. Julkisivukorjaus voidaan yhdistää helposti lisäkerrosrakentamiseen ja toteuttaa ne yhtä aikaa. Lisäkerroksen rakentaminhan on eräänlainen ansaintamenettely, jolla voidaan rahoittaa julkisivun korjaustyö ja muita korjaushankkeita.

Puukerrostalo kuin luomuruisleipä

Saarelaisen mukaan puurakentamisella on hyvä imago ja sitä tulee edistää julkisen vallan toimin. – Koen että puurakennus koetaan pehmeänä ja lämpimänä vaihtoehtona, kun betonitalo taas koetaan harmaana ja kylmänä. Puukerrostalo on kuin luomuruisleipä, jota arvostetaan mutta ostetaan vain jos se on samanhintainen kuin muutkin leivät.

Saarelainen arvioi vähähiilisyyden tulevan tulevaisuudessa rakentamisen määräyksiin samalla tavoin kuin energiatehokkuus on jo nyt. – Kun olemme tähän asti olleet mukana passiivitason puukerrostalojen rakentamisessa, olisi hyvä testata puurakentamisen kilpailukykyä aivan normikerrostalossakin.

Lisäkerrosrakentaminen tulkitaan U-arvojen osalta uudisrakentamiseksi. – Kun korjausrakentamisessa ei ole määräyksiä seinän U-arvosta, TES-elementti on sitä kilpailukykyisempi mitä kovempaa passiivitasoa vaaditaan. Tämän lisäksi talotekniikkaa voidaan sijoittaa yhä enemmän valmiina elementteihin, kertoo Saarelainen.

Puurakentamisessa tarvitaan nyt onnistumisia

– Kiinnostus puurakentamista kohtaan on vahvassa kasvussa, vaikka osassa rakennusliikkeissä muutos onkin konservatiivista ja nihkeää, arvioi Saarelainen. Puurakentamisen järjestelmien kehittäjiä tarvitaan kaikilla tasoilla. Nyt me kaikki tarvitsemme onnistumisia ja siksi on hyvä, että puuosatoimittajien kesken puurakentamisen yhteistyö kehittämisessä on hyvää, vaikka kohteista väännetäänkin. Me tarvitsemme kaikkia puurakentamisen järjestelmiä, koska parhaat talot syntyvät kaikkia järjestelmiä yhdistelemällä.

Koskisen Oy on aina pyrkinyt Saarelaisen mukaan etsimään aktiivisesti ratkaisumalleja puurakentamisen ongelmiin eikä vetäytyä taka-alalle odottamaan, että joku muu tekisi sen.

– Puurakentamisen etuja on korostettava enemmän myös kansantalouden kannalta, koska kantohinta, sahaus, jalostus ja rakentaminen jää vahvistamaan kotimaan taloutta. Nyt kun ollaan talousvaikeuksissa, Suomessa pitäisi entistä tarkemmin katsoa kaikessa mistä tehdään ja miten tehdään.

Uusi tutkimus avaa markkinoita kerrostalojen korjaamiselle

Oulun yliopiston koordinoima KLIKK-tutkimushanke antaa uusia suosituksia lähiötalojen korjaamisen edistämiseksi. Hankkeen suositukset käyttöön ottamalla moni nykyisen korjaushankkeen ongelma voitaisiin välttää kokonaan. Tutkimus antaa suosituksia mm. lisä- ja täydennysrakentamisen edellyttämille pysäköinti- ja väestönsuojaratkaisuille ja suosittaa lähiöiden täydennysrakentamiseen uusia joustavia kaavoituskäytäntöjä.

Hankkeen mukaan lähiötaloihin voitaisiin mahdollistaa useamman kuin yhden lisäkerroksen rakentaminen edellyttäen, että puiset lisäkerrokset ja ylin kerros vanhasta talosta varustetaan automaattisella sammutusjärjestelmällä. TES-elementtien käyttöä tutkimus pitää suositeltavana energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeessa selvitettiin myös lisäkerrosrakentamisen uusia toteuttamismalleja (allianssi) ja rahoitusratkaisuja.

Kahvila Birgitta Hernesaari on Vuoden Hirsirakennus 2014

Cafe Birgitta in Helsinki, Finland designed by Talli architects.

Kahvila Birgitta Hernesaari on Vuoden Hirsirakennus 2014. Kahvilan suunnittelusta vastasi Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Kuva:Tuomas Uusheimo.

Uutta suomalaista hirsiarkkitehtuuria esille tuovan Vuoden Hirsirakennus -kilpailun voittajaksi valittiin Helsingin eteläiseen kärkeen viime kesäksi valmistunut hirsirakenteinen Kahvila Birgitta Hernesaari. Voittaja palkittiin Puupäivän yhteydessä järjestetyssä Hirsitaloteollisuus (HTT) ry:n seminaarissa.

Kilpailutöitä arvioi arkkitehtuurin professori Jouni Koiso-Kanttila Oulun yliopistosta ja puurakentamisen professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta, jotka valitsivat neljäntoista ehdokkaan joukosta yksimielisesti parhaaksi merenrannalle Pyhän Birgitan puistoon sijoittuvan kesäkahvilan.

”Lomamajojen ja pientalojen ohella kilpailutöiden joukossa oli ilahduttavasti neljä käyttötarkoitukseltaan erilaista julkista rakennusta: kahvila, kirkko, päiväkoti ja hotelli. Nämä olivat hyviä esimerkkejä hirren monipuolisesta käytöstä ja materiaalien yhdistämisestä. Hirrellä on tarjota julkiseen rakentamiseen uudenlaisia vaihtoehtoja”, professori Jouni Koiso-Kanttila toteaa.

Professori Pekka Heikkinen puolestaan sanoo, että arkkitehti SAFA Minna Lukanderin, rakennesuunnittelija Matti Haapalan ja hirsitoimittaja Honkarakenteen yhteistyö näkyy lopputuloksessa.

”Umpipuinen hirsi soveltuu säätä ja kosteudenvaihteluja kestävänä materiaalina rakennuksen käyttötarkoitukseen. Arkkitehtuurissa ja rakenteissa on käytetty onnistuneesti sekä perinteisiä että uusia, innovatiivisia ratkaisuja”, Heikkinen luonnehtii.

Tunnelmanluojina puu, meri ja tuli

Kahvilanpitäjä Tommi Leppälä sanoo puun ja hirren ollen hänelle itsestään selviä materiaalivalintoja jo suunnitteluvaiheessa.

”Ikkunoista ja terassilta avautuu Suomen hienoin merimaisema, jonka seuraksi luonnonmukainen puu sopii erinomaisesti. Halusimme luoda omaleimaisen ilmeen arkkitehtuuriin, joten päällystimme hirsirungon hiilenmustalla verhouksella. Työvaihe tehtiin rakennuspaikalla polttamalla laudan pintaa viiden minuutin ajan. Sammutus onnistui merivedellä”, kahvilan omistaja Tommi Leppälä kertoo.

Kesäisin avoinna oleva Kahvila Birgitta Hernesaari löysi asiakaskuntansa lähiseudun asukkaista jo heti ensimmäisenä kesänä. Klassikkoburgereita tarjoavassa kahvilassa ruoka valmistetaan aidossa puuhiiligrillissä. Isolla terassilla voi nauttia auringosta ja merellisestä tunnelmasta.

Kahvilan suunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Minna Lukander Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy:sta kertoo, että vaikka hirsirakenne oli alun perin tilaajan toive, myös Tallin suunnittelutiimi inspiroitui urbaanissa ympäristössä harvemmin nähdystä materiaalista.

”Lämmin hirsi saa sopivaa kontrastia ulkoverhouksen mustasta hiilikuoresta. Paljas massiivipuu jätettiin näkyviin rakennuksen sisäpuolelle. Hirren rakenteelliset ominaisuudet innoittivat meidät kehittämään katosmaiset ulokerakenteet, ja siten syntyi aivan omanlaisensa rakennus urbaaniin miljööseen”, Lukander toteaa.

Johtavia kotimaisia hirsitalotehtaita edustava HTT ry haluaa vuosittaisen kilpailun myötä nostaa esille suomalaisen hirsiarkkitehtuurin onnistuneita ratkaisuja. Voittajan valinnassa painotetaan materiaalin luontevaa käyttöä ja rakennuksen välittämää myönteistä kuvaa hirsirakentamisesta.

Puu herättää ihmisissä myönteisiä mielialoja

Hirsitaloteollisuuden järjestämässä seminaarissa puhunut Tampereen yliopiston dosentti Marjut Wallenius totesi, että terveys ja hyvinvointi rakentuvat vuorovaikutuksessa elinympäristömme kanssa. Pohjoisissa oloissamme elinympäristö koetaan pääasiassa sisätiloista, kuten asunnosta, käsin.

Walleniuksen mukaan terveyteen kuuluu kaikkien olemisen puolien, fyysisen, sosiaalisen ja psykologisen, hyvinvointi.

”Tiedetään, että puulla rakennusmateriaalina on lukuisia hyviä fyysisiä ominaisuuksia, kuten kyky ylläpitää hyvää sisäilmaa. Lisäksi puu herättää ihmisissä myönteisiä mielialoja ja rauhoittaa elimistöä. Puurakentamisella on siten hyvät edellytykset luoda ihmiselle terveellisiä elinympäristöjä.”

Hirsitalot rakennusteollisuuden suurin vientituote

Hirsitaloteollisuus (HTT) ry:n hallituksen puheenjohtaja Esko Rintamäki sanoo, että toimialalla on monissa asioissa päästy eteenpäin, vaikka kasvulukuja ei juuri nyt voida esittää. Viimeisen toimialaraportin mukaan alan liikevaihdoksi ennustetaan 239 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli 250 miljoonaa. Laskua on noin neljä prosenttia.

HTT ry:n 17 jäsentehdasta vievät vuosittain maailmalle erityyppisiä hirsitaloja noin 100 miljoonan euron arvosta. Hirsirakennukset ovatkin Suomessa suurin rakennusteollisuuden vientituote.

”Hirren käyttö on lisääntynyt julkisissa rakennuksissa, mistä hyviä esimerkkejä ovat monet päiväkodit ja rakenteilla oleva Pudasjärven kouluhanke”, Rintamäki kertoo.

HTT haluaa Rintamäen mukaan kehittää rakentamisen ja suunnittelun laatua kaiken aikaa. Yhdistys on vastikään päivittänyt Hirsitalon suunnittelun perusteet -RT-kortin ja tuottanut hirsirakentamisen oppimateriaalin ammattikorkeakoulujen käyttöön.

HTT ry:n jäseniä ovat Artichouse, Euro Loghouses, Finnlamelli, Huvila Seppälä, Honkamajat, Honka (Honkarakenne), Honkatalot, Ikihirsi, Kontio, Kuusamo Hirsitalot, Mammuttikoti, Ollikaisen Hirsirakenne, Pellopuu, Pohjan Timber-Hirsi, Vaaran Aihkitalot, Vehasen Talot ja Ykköspuu. www.hirsikoti.fi

Caverion toimittaa kiinteistötekniikkaa yli 6 miljoonan arvosta HOERBIGERille Itävallassa

Hoerbiger_2

Caverion on sopinut teknologiayritys HOERBIGERin kanssa lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmanvaihto-, ilmastointi-, jäähdytys- ja automaatiojärjestelmien toimittamisesta yrityksen uusiin toimitiloihin Itävallan Wienissä. Hankkeen arvo on yli kuusi miljoonaa euroa ja se sisältää projektin johtamisen ja toteutuksen. Työt kohteessa on jo aloitettu ja ne valmistuvat keväällä 2016.

Rakennuskokonaisuuden kokonaispinta-ala on 23 700 neliötä ja se sisältää teollisuusasiakas HOERBIGER Kompressortechnik Holding GmbH:n tutkimus-, kehitys-, tuotanto- ja hallintotilat. Kampusta muistuttava alue on jaettu tuotanto- ja hallintoalueeseen.

Hoerbiger_1

Kiinteistötekniikka on suunniteltu energiatehokkaaksi ja se huomioi kiinteistön koko elinkaaren. Esimerkiksi lämmityksessä käytetään kaasulämmitteistä boilerijärjestelmää, joka tuottaa lämpöä yhteensä 2 000 kW. Huoneilman ja käyttöveden lämmityksessä hyödynnetään kaasumoottorin ja ilmakompressoreiden hukkalämpöä.

Noin 30 tulo- ja poistoilmalaitteessa on tehokkaat ja ympäristöystävälliset lämmöntalteenottoyksiköt sekä poistoilmankostuttimet haihdutusjäähdytystä varten.

:KATSO VIDEO: Delete purkaa Mussalon voimalaitoksen vuoden 2015 loppuun mennessä – tänään kaatui Mussalon 85-metrinen piippu

print_MaRb5cRRQC

Delete on aloittanut Kotkassa sijaitsevan Pohjolan Voiman Mussalon voimalaitoksen purkutyöt. Purkutyö on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Kohteessa sijaitsee hiililaitos ja kaasuturbiinivoimalaitos, joista kaasulaitos on ollut käyttämättömänä vuodesta 2011 ja hiililaitos vuodesta 2009.

Alueelta puretaan voimalaitoksen tuotantotilat eli Mussalo 1, 2 ja 3 sekä niihin liittyvä turbiinisali. Delete vastaa purkutyöstä, joka kattaa nämä neljä yhteen rakennettua rakennusta. Alueelle jää jäljelle kytkinkenttä sekä huolto- ja konttorirakennukset.



Purkutyöstä syntyy noin 70 000 tonnia betonia ja tiiltä, 10 000 tonnia puuta sekä yli 10 000 tonnia erilaisia metalleja. Delete purkaa voimalaitoksen niin, että sen materiaaleista lähes kaikki saadaan kierrätettyä uusiokäyttöön.

print_aSqPDxbVPG

– Purkutyöt ovat käynnistyneet sisäpurkutöillä jo syyskuussa. Sisäpurkutöissä puretaan ja lajitellaan kaikki sisätilojen materiaalit, kuten arviolta 400–500 tonnia sähköjohtoa. Sisäpurkutöiden valmistuttua Delete aloittaa haitallisten aineiden kuten asbestin purkutyöt. Samaan aikaan myös ulkoalueella tehdään esimerkiksi sähkösuodattimien purkutyötä koneellisesti. Koneellinen purku seuraa sisäpurkua kaiken aikaa. Kaikki materiaali lajitellaan purkukohteessa jatkoa varten ja kierrätettäväksi, kertoo purun laajuudesta Deleten liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

– Ulkopuolen purkutöissä puramme nyt muun muassa ykköskattilahuoneen seinää koneellisesti suurella pitkäpuomikoneella. Tänään saimme todistaa maasta nousevan, noin 85 metriä korkean piipun kaadon. Työ vaatii tarkkaa ja ammattimaista osaamista ja työmenetelmää, jotta oikea kaatosuunta varmistuu. Piipun juureen, noin 10 metrin korkeudelle piikattiin koneellisesti kaatolovi, jonka sijainti määritti piipun kaatosuunnan. Oikeilla työtekniikoilla, huolellisella valmistautumisella ja tarkalla suojauksella varmistumme työmaaturvallisuudesta ja työntekijöiden työturvallisuudesta, kuvailee Palomäki Mussalon purkutyömaalla tänään tapahtunutta piipunkaatoa.

Skanska halutuin rakennusalan työnantaja 2014 Universumin Ammattilaiset -tutkimuksessa

Skanska on Universumin Ammattilaiset -tutkimuksen mukaan 13. halutuin työnantaja tekniikan alan korkeakoulutettujen ammattilaisten keskuudessa ja rakennusalan halutuin työnantaja.

Työnantajakuvan tutkimus- ja konsultointiyritys Universum julkisti 26.11.2014 suomalaisten korkeakoulutettujen ammattilaisten ihannetyönantajat vuonna 2014.

”Ammattilaiset-tutkimuksessa menestyneitä työnantajia luonnehtii neljä asiaa: yrityksen menestys vaikeana taloudellisena aikana, työn merkityksellisyys, oman alansa edelläkävijyys sekä hyvät mahdollisuudet sovittaa yhteen työ ja vapaa-aika. Tutkimuksen yksi keskeisiä tuloksia on, että taloudellisesti epävarmoina aikoina johtamisen uskottavuus ja vakuuttava strateginen suunta nostavat yrityksen houkuttelevuutta myös työnantajana”, kertoo Universumin Suomen maajohtaja Jonna Sjövall.

Tutkimukseen vastasi 8 966 yliopisto- ja korkeakoulutettua ammattilaista. Vastaukset kerättiin touko- ja lokakuun 2014 välisenä aikana. Keskimäärin tutkimuksen vastaajilla on 7 vuoden työkokemus ja he ovat 33-vuotiaita.

”Universumin tutkimuksessa nousi esiin samoja asioita, joiden parissa olemme Skanskassa tehneet pitkään töitä. Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi ovat keskeisiä tekijöitä liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. On hienoa huomata, että tehty työ näkyy myös ulospäin. Universumin tutkimuksen tulokset ovat hyvin samansuuntaisia tuoreen henkilöstötutkimuksemme kanssa”, sanoo Skanska Oy:n henkilöstöjohtaja Kirsi Mettälä.

”Yleinen työtyytyväisyytemme on noussut viime vuosien aikana, ja tänä syksynä toteutetun henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella melkein 80 % skanskalaisista kokee olevansa kokonaisuudessaan tyytyväisiä Skanskaan yrityksenä ja työnantajana. Erityisesti työhyvinvoinnin arviot ovat nousseet”, kertoo Mettälä.

”Vastuullisuusnäkökulma ei Universumin tutkimuksen mukaan korostunut rakennusalan kohdalla, mutta myös sen merkitys kasvanee tulevaisuudessa. Opiskelijoiden keskuudessa näkyy jo selvästi, että tärkeinä työnantajan houkuttelevuustekijöinä korostuvat työn merkityksellisyys ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Skanska on tehnyt jo pitkään työtä niin liiketoiminnan eettisyyden kuin työturvallisuuden edistämiseksi, ja uskonkin, että asiakkaamme tulevat korostamaan näitä asioita yhä enemmän”, Mettälä toteaa.

Universum on kansainvälinen työnantajakuvaan erikoistunut tutkimus- ja konsultointiyritys, joka tutkii yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden sekä korkeakoulutettujen ammattilaisten työelämänäkemyksiä ja työnantajapreferenssejä.

Lisätietoa tutkimuksesta ja kaikki eri toimialojen sijoitukset löydät täältä:

http://universumglobal.com/rankings/finland/

Jätkäsaaren Kvarteret Victorialle rakennuslupa

victoria

Helsingin Jätkäsaareen rakennettava kulttuuri- ja liiketoimintaa sekä asumista palveleva Kvarteret Victoria sai rakennusluvan 25. marraskuuta. Lupaa haettiin ensimmäiselle rakennusvaiheelle, joka käsittää noin puolet korttelista.

Kahdeksankerroksinen Kvarteret Victoria yhdistää useita toimintoja yhteen kortteliin. Kahdessa alimmassa kerroksessa on kaikille avoin kulttuurikeskus, johon on suunniteltu monitoimisali, galleriatilaa ja ravintola.  Alakerroksiin on suunniteltu myös päiväkoti sekä liike- ja toimistotiloja. Yläkerroksiin rakennetaan asuntoja.

Kohteen 209 asuntoa ovat mm. taiteilija-, ateljee-, opiskelija-  ja hitas-asuntoja. Kaksitoista asuntoa toteutetaan ryhmärakennuttamisena.

Korttelin julkisivujen päämateriaali on muurattu, kapea ja tumma ruukintiili katujen puolella sekä vaalea tiili ja rappaus sisäpihan puolella. Jätkäsaaren muiden kohteiden tapaan kattokerrokseen tulee erilainen julkisivumateriaali, Victoriassa käytetään peltiä.