Rakennusliitto ry: Rakennusalan työttömyys kasvaa tasaisen tappavasti

Rakennusalan työttömyys on noussut tasaisen tappavasti neljä vuotta. Elokuun työttömyysluvuksi mitattiin 13.0 %. Vuosi sitten elokuussa luku oli 11.8 %, vuonna 2012 10.9 % ja vuonna 2011 9.8%. Kasvua on siis reilu prosenttiyksikkö joka vuosi.

-Tämä on kyllä selvä osoitus siitä, että rakentamisvauhti on hiipunut Suomessa jo vuosia, sanoo Rakennusalan työttömyyskassan puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Elokuussa rakennusalan työttömyys lisääntyi selvästi viime vuoteen verrattuna kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Tämän selittää Rovaniemen poikkeuksellisen vilkas rakentamisvauhti.

Elokuussa sai ansiosidonnaista päivärahaa 7551 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä.

Rakennusliiton Harjuniemen mukaan valtion tai kuntien mahdollisilla toimilla ei enää tulevaa syksyä ja talvea pelasteta. -Jo nyt on varmaa, että talvella on 22-24 % rakentajista työttömänä.

Rakennusalan työttömyys oli elokuussa kovinta Kainuussa, jossa 25,2 % rakentajista oli vailla työtä. Tämä on 4,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Alin työttömyys on edelleen Uudellamaalla, jonka rakentajista on kuitenkin 9,2 % työttömänä.

Rakennusliitto: Uuden korkotuen käyttö jäämässä vähäiseksi

Hallitus valmistelee taannoisten päätöstensä mukaisesti uutta 20 vuoden korkotukimallia vuokra-asuntojen rakentajille. Mallissa on hyviä lähtökohtia, kuten rajoitusten kohdekohtaisuus ja uusien toimijoiden teoreettinen mahdollisuus asuntorakennuttamiseen. Kaavaillun mallin käytännön vaikutukset ovat kuitenkin jäämässä Rakennusliiton mielestä vähäisiksi.

Hallituksen esityksen mukaan alennettu 2.2 prosentin omavastuukorko koskee vain lainoja, jotka hyväksytään viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen lainojen omavastuu nousee 3.4 prosenttiin.

Rakennusliiton mielestä korkotuki jää tulevien vuosien rahoitusmarkkinatilanteessa lähes olemattomaksi. Tukimalli ei juurikaan kannusta toimijoita rakentamaan uusia tuettuja vuokra-asuntoja. Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan vuokra-asuntotuotannon määrän lisäämiseksi mallin omavastuukorko tulisikin määrittää 2,2 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden ajaksi

”Vuokra-asuntopula edellyttäisi etenkin Helsingin julistamista erityisalueeksi, jossa tarvitaan suuri sosiaalisen asuntorakentamisen ohjelma. Ohjelma pitäisi sisällään kannustavat korkotukimallit käynnistysavustuksineen, kaavoituksen vauhdituksen, täydennysrakentamisen lisäämisen ja matalakorkoisen lainoitusjärjestelmän.

Harjuniemi väläyttää, että on syytä harkita Kuntarahoituksen lainoitusmahdollisuuksien lisäämistä ja valtion Asuntorahaston  parempaa hyödyntämistä.

”Sosiaalisen asuntotuotannon tarve ei vähene tulevinakaan vuosikymmeninä. Markkinoilta saatavaa edullista rahoitusta tulisi hyödyntää määrätietoisesti myös tuetussa asuntotuotannossa, jonka lainoille myönnetään valtion takaus. Valtion tulisikin vahvistaa Asuntorahastoa ja kehittää sen edellytyksiä tuotannon tukemiseen sen sijaan, että vähävaraisten vuokralaisten rahastoon maksamia lainoja siirretään budjetin yleiskatteeksi.