Luontoaiheet korostuvat Katajanokalle tulevan puisen toimitilan kilpailuehdotuksissa – arkkitehtuurikilpailun työt on nyt julkistettu

Varman Katajanokalle suunnitteilla oleva toimitila innosti arkkitehtejä etsimään rakennukselle muotoa ja ilmettä luontoaiheista kuten metsästä ja merestä. Keväällä käydyn arkkitehtuurikilpailun kilpailutyöt on nyt julkistettu. Puusta tehtävään rakennukseen sijoitetaan Stora Enson pääkonttori ja hotelli.

Kansainvälisenä kutsukilpailuna järjestettyyn arkkitehtuurikilpailuun osallistui kuusi arkkitehtitoimistoa Suomesta, Pohjoismaista ja Japanista. Metsä, meri tai luonto ovat läsnä useissa kilpailutöissä. Julkisivultaan kilpailutöissä on hyödynnetty paitsi uusklassista linjakkuutta, myös aaltoilevia muotoja sekä valolla ja merimaisemalla leikitteleviä puusäleikköjä.

– Tavoitteemme on rakennuttaa Katajanokalle kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti korkeatasoinen toimitila paikkaan, jonka voidaan sanoa olevan Helsingin paraatipaikalla. Tämä onkin huomioitu kilpailutöissä hyvin, ja saimme erittäin korkeatasoisia ehdotuksia, toteaa hankkeessa rakennuttajana ja kiinteistön omistajana toimivan Varman kiinteistöistä vastaava sijoitusjohtaja Ilkka Tomperi.

– Monissa töissä toteutui myös arkkitehtuurikilpailussa asetettu tavoite tilojen elinkaariajattelusta. Ne oli suunniteltu muuntojoustaviksi siten, että rakennuksen käyttötarkoitusta voi muokata tarpeen mukaan. Mukautettavilla tilaratkaisuilla mahdollistetaan rakennuksen toiminnallisuus ja pitkäikäisyys, Tomperi sanoo.

Rakennuksesta on tavoitteena tehdä hiilineutraali

Katajanokan Laituriksi nimetystä rakennuksesta on tarkoitus tehdä hiilineutraali, eli silloin sen hiilijalanjälki olisi koko elinkaaren ajalta nolla. Rakennukseen tulee Stora Enson pääkonttori, hotelli sekä muita toimitiloja. Rakennusmateriaalina käytetään Stora Enson massiivipuuelementtejä, jotka itsessään auttavat vähentämään ilmaston lämpenemistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä.

– Stora Enso on toimittanut puuelementtejä yli 15 000 puurakentamisen kohteeseen ympäri maailmaa viime vuosien aikana. Tämä kohde on meille hyvin erityinen ja tärkeä, sillä uusiutuvien tuotteiden yhtiönä Stora Enso haluaa luonnollisesti pääkonttorinsa olevan puusta tehty. On hienoa olla luomassa ensiluokkaisia työtiloja henkilöstöllemme, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan liiketoiminnan kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Helsingin kaupungin tavoitteena Katajanokan rannan elävöittäminen

Helsingin kaupunki on sitoutunut kehittämään Helsinkiä muun muassa siten, että keskustan alue säilyy elävänä. Rannan ja rakennuksen väliin on tarkoitus avata kävely-yhteys, jolloin katutason toimijat voisivat hyödyntää merellisiä ulkotiloja esimerkiksi avaamalla niille terasseja.

– Helsingin kaupungin näkökulmasta Katajanokan alueen kehittämisen tavoitteena on luoda aktiivista kaupunkitilaa, rakentaa uutta rantajulkisivua ja mahdollistaa rannan nykyistä monipuolisempi käyttö. Tulevaisuuden tiiviisti rakennettuun Helsinkiin tulee jäädä asukkaille avointa kaupunkitilaa, millä on suuri painoarvo myös tässä hankkeessa, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Voittajatyö valitaan kesäkuussa

Helsingin kaupunki valmistelee Katajanokan asemakaavan muutosta, joka on edellytys rakentamisen käynnistämiselle. Asemakaavan luonnosvaiheen aineisto on parhaillaan yleisön arvioitavana. Kilpailutöiden julkistus on ajoitettu samaan hetkeen kaavan valmisteluvaiheen kanssa, jotta töistä voidaan käydä avoin julkinen keskustelu.

Arkkitehtuurikilpailu on järjestetty Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n sääntöjen mukaisesti ja palkintolautalunta valitsee voittajan kesäkuussa. Tuomaristossa on Varman, Stora Enson ja Helsingin kaupungin edustajia sekä Suomen arkkitehtiliitto SAFAn edustaja. Kilpailutöitä arvioidessaan tuomaristo ei tiedä, mikä työ on minkäkin arkkitehtitoimiston toteuttama.

Hanketta voit seurata myös verkossa osoitteessa www.katajanokanlaituri.fi.

Toimitilan on tarkoitus valmistua 2023.

Malmin Lentoasemanpuiston maisema-arkkitehtuurikilpailu käynnistyi

Kuva: Voima Graphics / Helsingin kaupunki

Malmin entisen lentokentän alueelle rakennetaan kaikille avoin puisto. Ideakilpailuun odotetaan innovatiivisia ehdotuksia alueen ainutlaatuinen kulttuurihistoria ja luontoarvot huomioon ottaen. Kilpailu käynnistyi 11.5.2020 ja sisäänjättö on 6.11.2020.

Helsingin kaupunki järjestää Suomen Maisema-arkkitehtiliitto MARK:n kanssa avoimen kansainvälisen ideakilpailun Lentoasemanpuiston suunnittelusta Malmin entisen lentokentän alueelle. Kilpailulla haetaan innovatiivisia ja inspiroivia ratkaisuja uuden kaupunkialueen keskuspuistolle, jolla on suuri merkitys alueen rakentuvalle identiteetille.

MARK toivottaa tervetulleeksi maisema-arkkitehtuurikilpailun. ”On erinomaista, että uusia alueita suunnitellaan myös maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Puistot sitovat yhteen paitsi rakennukset myös asukkaat, mikä on huomattu erityisesti nyt keväällä, kun puistot ovat olleet poikkeuksellisen tärkeässä roolissa yhteisinä olohuoneina”, sanoo maisema-arkkitehtiliiton puheenjohtaja Pia Kuusiniemi.

Kilpailulla etsitään ideaa, jossa yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla alueen kulttuurihistoria, luontoarvot ja ekologinen monimuotoisuus. Kilpailun kautta haetaan maisema-arkkitehtuuriltaan korkeatasoista puistoa monipuoliseen virkistyskäyttöön.

Puistosta rakennetaan uusi houkutteleva virkistyskohde, johon tullaan myös muualta Helsingistä. Kilpailun kautta haemme luontoarvoiltaan monipuolista ja korkeatasoista puistoa  virkistyskäyttöön niin nykyisille kuin uusille malmilaisille”, kertoo kaupunkiympäristön apulaispormestari Anni Sinnemäki, joka toimii kilpailun tuomariston puheenjohtajana.

Puistosuunnitelmalla ohjataan myös entisen lentokentän alueen väliaikaiskäyttöä, koska alue valmistuu kokonaisuudessaan vasta 2040-luvulla. Malmin entisen lentokentän alueen yleissuunnitelma perustuu kattavaan viherverkostoon, johon kytkeytyvät alueen ominaispiirteet kuten kiitotiet, avoin maisematila ja pitkät näkymät. Yhteyksiä lähistön viheralueille parannetaan ja Kivikkoon rakennetaan uusi viheryhteys.

Kilpailuaika päättyy 6.11.2020, jonka jälkeen kaupunkilaisilla on mahdollisuus tutustua kilpailutöihin ja kommentoida niitä Kerrokantasi -palvelussa. Kilpailun tulos julkistetaan keväällä 2021.

Lisätietoja ja kilpailuaineisto osoitteessa hel.fi/lentoasemanpuisto.

41 miljoonan euron investointi tuo Suvelan Kirstinharjuun 190 uutta kohtuuhintaista asuntoa

Espoon Asuntojen tähänastisista kiinteistökehityskohteista suurin, Suvelan Kirstinharju, etenee. Espoon Asunnot Oy ja Jatke Uusimaa Oy allekirjoittivat urakkasopimuksen tiistaina 25.2. Osoitteeseen Kirstintie 2 rakennetaan kolme pistetaloparia, joiden suunnittelusta vastaa palkittu Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy.

Espoon keskuksen kaupunkikuvaan on tulevina vuosina luvassa suuria muutoksia. Niistä yksi toteutetaan Suvelan Kirstinharjussa, jossa tavoitteena on tiivistää Suvelan kaupunkirakennetta, uudistaa alueen ilmettä ja lisätä sen vetovoimaisuutta.

Ensimmäisenä liikkeelle lähtee Espoon Asuntojen kohde, kolmesta pistetaloparista muodostuva Kirstintie 2. Asuntoja kohteeseen tulee 190.

– Kirstintie on Espoon Asunnoille merkittävä investointi. Kaikkiaan korttelin purku-urakka, nyt käynnistyvän Kirstintie 2:n ja parhaillaan suunnitteilla olevan Kirstinharju 4:n  rakentaminen nostavat investoinnin kokonaisarvon lähes 50 miljoonaan euroon, kertoo Espoon Asuntojen rakennuttamisjohtaja Pirjo Räihä.

Hankkeen merkittävyydestä Räihän kanssa samoilla linjoilla on rakentamisesta vastaavan Jatke Uusimaa Oy:n toimitusjohtaja Timo Ruuskanen:

– Tämä on meille merkittävä kohde ja vahvistaa edelleen Jatke Uusimaa Oy:n roolia yhtenä alueen suurimpana ARA-rakentajana. Pääkaupunkiseudulla on alueita, joissa on mahdollista vanhojen kerrostalojen purkaminen. Vanhaa on kyettävä uudistamaan, jotta voimme kehittää tiiviiseen kaupunkirakentamiseen uusia palvelu- ja asumismuotoja. Ajallisesti pitkä projekti parantaa entisestään myös yhtiön työ- ja tilauskantaa.

Huhtikuussa 2019 alkaneessa hankkeessa 1970-luvulla rakennetut Espoon Asuntojen vuokratalot puretaan vaiheittain.  Tilalle rakennetaan 14 pistetaloa, joiden korkeudet vaihtelevat 5–12 kerroksen välillä. Samalla asumismuotojen kirjo monipuolistuu.

Kaikkiaan Espoon Asunnoille on tulossa kortteliin 215 asuntoa, ja kokonaisuudessaan asuntojen määrä kaksinkertaistuu.

– Painotus on yksiöissä sekä pienissä kaksioissa ja kolmioissa. Näille asunnoille on eniten kysyntää, sillä yksin ja kaksin asuvien määrä on kasvanut merkittävästi, sanoo Räihä.

Kirstintie 2:een valmistuvassa kerrostalokohteessa asuntojen koot vaihtelevat 31-neliöisestä yksiöstä 84-neliöiseen perheasuntoon. Asuntojen keskipinta-ala on 56 neliötä. Lisäksi kohteeseen tulee 73,5-neliöinen liiketila sekä koko korttelia palvelevat yhteispiha ja -kerhotila. Kohteessa on myös talopesula ja -sauna.

Rakentamisen on määrä alkaa keväällä 2020 ja kohde valmistuu syksyllä 2022. Kirstintie 2 toteutetaan ARAn 40 vuoden pitkällä korkotuella ja aikanaan tehtävissä asukasvalinnoissa noudatetaan ARAn asukasvalintakriteerejä.

Väestöennusteiden mukaan suurin kasvukeskus on tulevaisuudessakin pääkaupunkiseutu. Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä on tästä syystä jatkuvasti suurta, ja tähän tarpeeseen Espoon Asunnot pyrkii vastaamaan aloittamalla vuosittain keskimäärin 400 uuden asunnon rakennuttamisen.

Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun on voittanut JKMM Arkkitehdit Oy

Uusikansallinen_iltakuva_Atlas_JKMM_Arkkitehdit_Oy.

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailussa on kuluneen vuoden aikana haettu ehdotusta Kansallismuseon lisärakennuksen toteutukseen. 185 nimimerkillä jätetyn ehdotuksen joukosta voittajaksi on valittu JKMM Arkkitehtien työ Atlas. Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Muut neljä finalistityötä saavat jaetun kolmannen sijan. Lisäksi muiden töiden joukosta palkintolautakunta päätti jakaa viisi kunniamainintaa ja lunastaa kaksi työtä.

Palkintolautakunta luonnehti voittanutta työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.”

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun finalistitöiden takana on tunnettuja tekijöitä ja toimistoja. Asuurin on suunnitellut Bruno Fioretti Marquez työryhmineen, Haapiosta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Kolme pihaa -työstä vastaa PES-Arkkitehdit Oy ja Lähde-työn taustalla ovat Laidun-design Oy sekä LPR-arkkitehdit Oy.

Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Jaetun 3. sijan työt palkitaan kukin 28 500 eurolla, ja lunastusten arvo on 12 500 euroa kustakin työstä. Palkintolautakunta päätyi lunastamaan seuraavat työt: BGD171727 Robert Gutowski Architects Ltd.:ltä ja Kätketty-työn toimistolta BAKPAK ARCHITECTS S.L.P. Kunniamaininnat jaetaan töille HYPOGEUM (Riccardo Renzi), Syli (Arkkitehdit Tommila Oy), POP UP Uusi Kansallinen (Ricardo Cruz Recalde ja Isabel Sánchez del Campo), RAPOLA (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy) ja Alice Peilintakamaassa (SMAR Architecture Studio).

Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta.
”Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita.”

Museoviraston, Suomen kansallismuseon ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämä arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta käytiin vuoden 2019 aikana. Kilpailu oli yleinen ja se käytiin kahdessa vaiheessa nimimerkein. Kilpailuehdotukset jätettiin 4.4.2019 mennessä, ja arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunta valitsi varsinaiseen kilpailuun jatkavat finalistityöt 11.6.2019. Lisärakennus suunnitellaan nykyisen museorakennuksen yhteyteen Helsingissä.

”Lähes kaksisataa ehdotusta ideakilpailuvaiheessa oli osoitus kilpailun erittäin laajasta kiinnostavuudesta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström. Palkintolautakuntaan kuuluivat lisäksi:
Opetus ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Museovirasto, pääjohtaja Juhani Kostet
Suomen kansallismuseo, ylijohtaja Elina Anttila
Museovirasto, yliarkkitehti, arkkitehti SAFA Helena Hirviniemi
Museovirasto, arkkitehti Tomi Nikander
Helsingin kaupunki, yksikön päällikkö, arkkitehti SAFA Janne Prokkola
Helsingin kaupunki, toimialajohtaja, arkkitehti SAFA Mikko Aho
Second Thought Placemaking Agency, tuottaja Jaakko Blomberg
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA, professori Jyrki Tasa
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA Jaana Tarkela.

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi arkkitehti SAFA Jyrki Tiensuu.

JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman GeselliuksenArmas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.

”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.

Voittanut suunnitteluryhmä lähtee yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallismuseon kanssa kehittämään kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Senaatti vastaa kehitysprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Suunnitteluvaiheen jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta, mikä edellyttää OKM:n ja Museoviraston sitoutumista vuokrakuluihin valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti. Lisärakennuksen rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Kansallismuseo kuuluu.

Jos rakentaminen alkaa suunnitellusti, historiallisen museorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pihapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Rakentamisen aikana Kansallismuseo pysyy avoinna yleisölle.

Vuoden 2019 Puupalkinto Joensuun Lighthouselle

Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

Vuoden 2019 Puupalkinnon saa Joensuun Lighthouse, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto pääsuunnittelijanaan Samuli Sallinen, arkkitehti SAFA. Palkinto julkistettiin Puupäivässä 28.11.2019 Helsingissä.

Palkintoperusteena tuomaristo toteaa seuraavaa:

Joensuun Lighthouse on Suomen ensimmäinen
14-kerroksinen puukerrostalo. Lähes 50 metriin kohoavaa opiskelija-asuntolaa voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämisessä ja myös kansainvälisesti mielenkiintoisena esimerkkinä.

Hankkeen toteutus on edellyttänyt puurakentamisen ratkaisujen ja prosessien kehittämistä useilla eri alueilla. Hankkeen palotekninen suunnittelu perustui tapauskohtaiseen toiminnalliseen palomitoitukseen, koska määräysten mukainen taulukkomitoitus ulottuu vain kahdeksaan kerrokseen asti. Rakenneteknisesti kohde määriteltiin poikkeuksellisen vaativaksi. Rakennuksen jäykistys hoidetaan ylhäältä alas kiristettävillä puurakenteiden sisäisillä teräksisillä vetotangoilla. Tekniikkaa sovellettiin käyttöön ensimmäisen kerran Suomessa.

Hankkeen toteutustavaksi valittiin kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa toteutustavaksi valittiin lopulta Stora Enson runkojärjestelmä ja urakoitsijaksi paikallinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. Kohde on esimerkki erilaisten puutuotteiden yhdisteltävyydestä. Sen toteutuksessa on hyödynnetty sekä LVL-viilupuuta että ristiin liimattua monikerroslevyä CLT:tä. Kerrostaloon on toimitettu yli 2 000 m3 massiivipuutuotteita. Puutuoteosien sitoma hiilen määrä vastaa noin 700 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuoden aikana.

Rakennus valmistui aikataulussa. Yhden kerroksen rakentamiseen käytettiin alle kaksi viikkoa. Työmaalle saapuneet loviisalaisen Timberpoint Oy:n työstämät massiivipuulevyaihiot, joissa olivat ikkuna- ja oviaukotukset sekä läpiviennit talotekniikkaa varten, varusteltiin asennusvalmiiksi työmaan vieressä teltan suojassa. Elementit asennettiin paikoilleen sään salliessa ja asennuksen jälkeen kerros suojattiin väliaikaisella katolla, millä varmistettiin kuivaketjun toteutuminen.

Lighthouse Joensuu toimii jatkossakin puurakentamisen edistäjänä, sillä kohteessa jatkuvat Karelia-ammattikorkeakoulun akustiikkatutkimukset sekä rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan ja rungon siirtymien seuranta mukaan lukien huojunta ja hiipuma. Kerrostaloon on toteutettu valotaiteilija Kari Kolan valotaideteos. Pysyvässä teoksessa käytetään poikkeuksellista tekniikkaa, jossa valoteos hehkuu rakennuksesta ulospäin.

Voittaneen työn toteutukseen ovat osallistuneet muun muassa seuraavat tahot:

Arkkitehtisuunnittelu: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto, pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Samuli Sallinen
Rakennuttaja/Tilaaja: Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, rakennuttajapäällikkö Vesa Vapanen, toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen
Rakennesuunnittelu: Joensuun Juva Oy / A-Insinöörit, yksikönjohtaja Toni Rautiainen
Urakoitsija: Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen, toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen ja kohteen vastaava mestari Jukka Timonen
Puuosien toimittaja: Stora Enso Wood Products Oy Ltd., Executive Vice President Jari Suominen
Puuosien työstö: Timberpoint Oy, toimitusjohtaja Marko Suonpää
Puukerrostalon tutkimus- ja kehittämistoiminta: Karelia Ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Mikko Matveinen

Yleisöäänestyksen voittaja

Viimevuosilta tuttuun tapaan loppusuoran puupalkintoehdokkaista järjestettiin yleisöäänestys. Ääniä annettiin tänä vuonna ennätysmäärä, lähes 20 000. Yleisöäänestyksen voitti Matkailukeskus Kuopion Saana, jonka on suunnitellut QVIM Arkkitehdit Oy. Kohde sai 41 prosenttia annetuista äänistä.

Vuoden 2019 ehdokkaat

Puupalkintokilpailuun saapui määräaikaan mennessä 21 ehdotusta, joista esiraati valitsi 14 kohdetta ehdolle Puupalkinnon saajaksi ja yleisöäänestykseen. Ehdokkaat edustivat erittäin korkealaatuista arkkitehtuuria ja monipuolista puun käyttöä rakentamisessa. Kilpailun tuomaristo piti ehdotusten tasoa erittäin korkeana.

Taustaa 22. puupalkinnolle

Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä kahdeskymmenesensimmäinen. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Puupalkintoa jakaessaan tuomaristo kiinnittää erityistä huomiota kohteen arkkitehtoniseen laatuun, puun käytön innovatiivisuuteen sekä kohteen yleiseen huomioarvoon.

Vuoden 2019 palkintolautakuntaan kuuluivat Puulehden päätoimittaja Mikko Viljakainen ja Puulehden toimituskuntaan kuuluvat Hilppa Iittiläinen ja Kirsi Pellinen. Tuomaristo kuuli asiantuntijana rakennusopin professori, TkT, arkkitehti Markku Karjalaista Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksiköstä.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille:

2018 Tuupalan alakoulu ja päiväkoti, Kuhmo
2017 Niemenharjun matkailukeskus, Pihtipudas
2016 Pudasjärven hirsikampus, Pudasjärvi
2015 As Oy Jyväskylän Puukuokka 1, Jyväskylä
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö, Porvoo
2007 Talo Kotilo, Espoo
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo
2005 Metla-talo, Joensuu
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii ja Sibeliustalo, Lahti
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Suomen Arkkitehtiliitto esittää: Tapiolan uimahalli säilytettävä

Kuva: Espoon Kaupunki

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on erittäin huolestunut Espoon kaupungin aikeista purkaa kulttuurihistoriallisesti, arkkitehtonisesti ja kaupunkimaisemallisesti merkittävä Tapiolan uimahalli.

Muutokset Tapiolan keskustan alueella ovat viime vuosina olleet suuria: kaupunkikuvan mittakaava on muuttunut ja tulee muuttumaan lisää lähivuosina.

–      Parhaiten säilynyt osa on keskusallas ja sitä ympäröivät rakennukset. Tapiolan uimahalli ulkoaltaineen ja atrium-katsomoineen on erottamaton osa keskusaltaan ympärille muodostunutta kokonaisuutta, jota voidaan verrata Helsingin Senaatintoriin.  Molemmat ovat osa kaikkien suomalaisten yhteistä historiaa, ja myös osa maamme suhteellisen nuorta kaupunkirakentamisen historiaa. Huomionarvoista on se, että Tapiolan uimahalli on Suomen viidenneksi vanhin uimahalli, ja pääkaupunkiseudun toiseksi vanhin Yrjönkadun uimahallin jälkeen, SAFAn puheenjohtaja Henna Helander sanoo.

Tapiolan puutarhakaupunki, suomalainen sovellus kansainvälisestä puutarhakaupunki-ideologiasta, sai kansainvälistä tunnustusta jo valmistuessaan 1950–60 -luvuilla. Osaksi maisemaa sijoittuneet, arkkitehtuuriltaan edistykselliset rakennukset ja ennakkoluuloton julkisten toimintojen ja asumisen yhdistäminen tekivät siitä maailmankuulun. Tapiola on myös olennainen osa Suomen itsenäisyyden ajan kaupunkirakentamisen historiaa. Se todistaa sitä, kuinka sodanjälkeisessä Suomessa arkkitehtuuri haluttiin osaksi kaikkien ihmisten arkea.

Tapiola on yksi ympäristöministeriön nimeämistä kansallismaisemista, ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009). Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy myös Suomen modernismin merkittävien kohteiden valikoimaan, jonka Suomen Docomomo-työryhmä julkaisi vuonna 2017.

Suunnannäyttäjäksi muun modernin rakennuskannan korjaamiselle

–      Rakennukset ovat aina parhaimmillaan alkuperäisessä käytössä. Silti rakennusten käyttöön liittyvät tekijät ja tarpeet voivat muuttua aikojen kuluessa. Jos edellytyksiä alkuperäiselle käyttötarkoitukselle ei enää ole, voidaan harkita uutta, olemassa olevaan rakennukseen soveltuvaa käyttöä. Esimerkki modernismin arkkitehtuuria edustavan rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta Tapiolassa on entisen kirjapainon eli WeeGee-talon muutos museo- ja opetuskäyttöön, Helander sanoo.

Merkittävimpien rakennusten ja ympäristöjen säilymiseksi tulee käyttää kaikkia tutkimuksen ja suunnittelun mahdollistamia keinoja. Siksi myös Tapiolan uimahallin korjaamisessa tulee hyödyntää laaja-alaisesti modernin arkkitehtuurin ja etenkin betonirakenteiden korjaamiseen liittyvää tietämystä, osaamista ja innovointia. Tapiolan uimahallin korjaaminen voisi toimia suunnannäyttäjänä myös muun modernin rakennuskannan korjaamiselle. SAFA esittää Tapiolan uimahallin säilymistä tuleville sukupolville osana kansallismaisemaa ja osana suomalaista historiaa.

Helsingin päärautatieaseman hotellihankkeen uudisosan arkkitehtuurikilpailun voitti Futudesign Oy

futudesign_scandic_ulko-1

Futudesign Oy:n Hermes-niminen ehdotus voitti kiinteistösijoitusyhtiö Exilionin, Helsingin kaupungin ja Museoviraston järjestämän arkkitehtuurikilpailun. Palkintolautakunnan mukaan Hermes kunnioittaa rakennushistoriallisesti arvokkaan päärautatieaseman henkeä modernilla tavalla. Lisäksi myönnettiin kunniamaininta Zikkurat-nimiselle ehdotukselle, jonka tekijä on Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy.

Kiinteistösijoitusyhtiö Exilion saneeraa Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevaan, VR:n hallintorakennuksena tunnettuun kiinteistöön hotellin yhdessä Scandic Hotels Oy:n kanssa. Exilion järjesti Helsingin kaupungin ja Museoviraston kanssa arkkitehtuurikilpailun hotellihankkeen uudisrakennusosasta, johon kutsuttiin viisi korkeasta laadustaan tunnettua kotimaista arkkitehtitoimistoa: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen Oy, JKMM Arkkitehdit Oy ja Futudesign Oy.

– Kilpailun tavoitteena oli löytää hotellin uudisosalle luonteva kokonaisratkaisu, joka täydentää historiallisesti merkittävää ja arvokasta kokonaisuutta. Futudesignin ehdotuksessa meitä miellytti erityisesti se, että ehdotus huomioi ympäristönsä. Se lainaa asemarakennuksen historiallisia aiheita, mutta muuttaa ne samalla nykyaikaiseksi tulkinnaksi, palkintolautakunnan puheenjohtaja ja Exilionin toimitusjohtaja AriTalja perustelee.

Mittava hanke etenee aikataulussa

Uusi hotellirakennus tuo Kaisaniemen puiston laidalle Rautatieaseman etujulkisivujen arvokkuutta ja hienostunutta detaljointia. Laajennusosan ansiosta rautatieaseman pohjoispuolelle, Kaisankujalle muodostuu uusi aukio. Lentokentälle kulkevien lähijunien laiturit sijaitsevat aukion välittömässä läheisyydessä ja tuleva Baanan tunneli lisää ihmisvirtoja entisestään. Laajennusosan alakertaan tulee myös yleisölle avoimia tiloja.

– Halusimme suunnitelmassamme hämärtää uuden ja vanhan arkkitehtuurin rajoja ja luoda tyylillisen symbioosin. Tulkitsemalla Eliel Saarisen arkkitehtuuria ennakkoluulottomasti uudesta näkökulmasta voi syntyä aidosti uudenlaista nykyarkkitehtuuria, joka tekee sekä vanhasta että uudesta kiinnostavan. Suunnitelma kunnioittaa alkuperäisen asemarakennuksen logiikkaa: esimerkiksi uudisrakennuksen sijoittelu noudattaa Eliel Saarisen sisennetyn julkisivun periaatetta ja jättää olemassa olevat alkuperäisen rakennuksen päädyt selkeästi esille, Auvo Lindroos Futudesign Oy:stä kertoo.

Uudisrakennukseen valmistuu noin 120 hotellihuonetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4 000 m². Kehitettävä hotelli on kokonaisuudessaan laajuudeltaan noin 27 000 m², ja se on kapasiteetiltaan Suomen suurimpia noin 500 hotellihuoneellaan.

– Kyseessä on yksi Suomen vaativimmista restaurointiprojekteista, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut aikataulun mukaisesti. Vanhan rakennuksen tilojen muutostöiden suunnittelu on edennyt hyvin ja aloitamme tilojen saneerauksen, kun tilat vapautuvat ensi keväänä VR:n käytöstä. Arvioimme, että hotelli päästään avaamaan vuoden 2020 aikana, Talja kertoo.

Helsingin päärautatieaseman hotellihankkeen lisäksi Exilion kehittää Pasilan Triplan hotellihanketta.

Otaniemen kampuskirjaston peruskorjaus toi arkkitehtuurin Finlandian

13-3-9858806

Sisustussuunnittelija Päivi Meuronen JKMM-toimistosta toi tiloihin rohkeita värejä. Kuva: Tuomas Uusheimo

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on valinnut vuoden 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen. Otaniemen kampuksen kirjasto valmistui vuonna 1970 täydentämään arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema peruskorjaus valmistui 2016. Palkinnon vastaanottivat tänään Valkoisessa Salissa järjestetyssä julkistustilaisuudessa arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. 

Oppimiskeskuksen peruskorjauksessa on onnistuttu rohkealla otteella uutta luoden, vanhaa haastaen ja kunnioittaen nykyaikaistamaan rakennuksen käyttötarkoitus. Omassa ajattelussani tämä lopputulos vertautuu siihen ilmiöön ja valtavaan murrokseen, jonka käyttövoimana ovat nopeasti kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio. Uudistumiskykyämme haastetaan nyt kaikilla elämän osa-alueilla”, Reijo Karhinen perustelee valintaansa.

Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Näkymä alakertaan on sykähdyttävä – voimakkaat värit, käsin kosketeltava uuden luomisen ja oppimisen tuntu sekä rohkeat sisustukselliset ratkaisut innostavat sydäntä lyömään hieman nopeammin. Tunnistan sitä samaa uutta elämää, jota olen saanut aistia myös omissa uusissa tiloissamme Vallilassa. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, sovittaen yhteen arkkitehtonisen kauneuden ja monipuolisen toiminnallisuuden uudet vaatimukset”, Karhinen sanoo.

13-3-9858800

Alvar Aallon suunnittelma rakennus on suojeltu. Kuva: Tuomas Uusheimo

13-3-9858815

Lukusalissa säilytettiin alkuperäiset kalusteet. Kuva: Tuomas Uusheimo

Tuttuun kokonaisuuteen uuden aikakauden tuntua

Oppimiskeskuksen sisäinteriöörin ylhäältä valaistut virtaavat tilat detaljeineen ovat tunnistettavaa Aallon arkkitehtuuria. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytetty ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston salitilat kalusteineen. Uusiksi tiloiksi on avattu oppimiskeskus alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin.

“Rakennuksen päätilojen ainutlaatuinen tunnelma syntyy Alvar Aallon taidokkaasta luonnonvalon käytöstä. Rauhallisille ja kauniille lukusalitiloille on uudistuneessa oppimiskeskuksessakin paikkansa. Muutokset näissä suojelluissa tiloissa liittyivät talotekniikan uusimiseen, esteettömyyden parantamiseen sekä kalustuksen ja palvelukonseptin kehittämiseen”, kertoo arkkitehti Teemu Tuomi.

“Uudenlaisten oppimistilojen tuominen taloon samalla Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen tehtiin poistamalla rakennuksen kirjavarastotoiminto. Matalista varastokerroksista yksi purettiin kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoaukko. Näin syntyi uusi tila, jollaista ei 1970-luvun kirjastossa tarvittu. Tila on monitoimista, tulevaisuuden tarpeiden mukaan muuntautuvaa. Nyt toimintoina on mm. esiintymisharjoittelua, ohjelmisto-opettelua, 3D-tulostamista, virtuaalipelejä, tapahtumatori ja kahvila”, Tuomi sanoo.

Esiraati arvioi, että alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin avatun oppimiskeskuksen arkkitehtoniset ratkaisut – paljaat, osin puretut runkorakenteet ja nykyaikaiset, sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat sisustusratkaisut – luovat tuttuun kokonaisuuteen onnistunutta uuden aikakauden tuntua. Kirjastotoiminnan kehittyminen on edellyttänyt toiminnallisia muutoksia, jotka on tehty alkuperäistä ratkaisua kunnioittaen ja säilyttäen mahdollisuus palata myös aiempaan.

Kokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes sekä hankesuunnitteluvaiheessa Eeva-Liisa Elo-Lehtinen (Arkkitehdit NRT). Sisustusarkkitehtuuri on Päivi Meurosen käsialaa (JKMM Arkkitehdit).

Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Suomi 100- ja SAFA 125 -juhlavuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati halusi nostaa esiin laadukkaita korjausrakentamiskohteita, jotka ovat alun perin valmistuneet Suomen itsenäisyyden aikana. Esiraadin valitsemat vuoden 2017 palkintoehdokkaat olivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen lisäksi Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.

**

Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori ja Arkkitehdit m3 Oy:n osakas Janne Pihlajaniemi (esiraadin puheenjohtaja), taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori ja ARK-house arkkitehdit Oy:n osakas Hannu Huttunen sekä &’-arkkitehtitoimiston osakas Janne Teräsvirta. Raadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Suomen Arkkitehtiliitto on päättänyt Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon perustamisesta 12.12.2011.

Palkinnon tunnuksen on suunnitellut graafikko Aimo Katajamäki. Tunnuksen inspiraationa on ollut Alvar Aallon SAFAlle piirtämä Acantus-lehvä. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta.

Voittaja julkistettiin Kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 2. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän SAFAn paikallisosastot juhlistavat kansainvälistä arkkitehtuurin päivää järjestämällä opastettuja kierroksia arkkitehtuurikohteisiin eri puolella Suomea. Tapahtumat ovat osa Suomi 100-hanketta. Lisätietoja: www.popupsafa.fi.

Taidemuseon ja Pyynikintorin suunnittelukilpailun voittajaksi ”Siilo”

siilo_viistokuva

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo toteaa arvostelussaan, että kilpailuehdotus nimimerkki ”Siilo” täyttää parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt vaatimukset. Tuomaristo jakoi myös kaksi kolmatta sijaa, lunasti kolme työtä ja antoi kaksi kunniamainintaa.

Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijäksi paljastui helsinkiläinen Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Kilpailun työryhmässä olivat arkkitehti SAFA Erkko Aarti, arkkitehti SAFA Arto Ollila, arkkitehti Mikki Ristola, arkkitehti SAFA Kuutti Halinen, arkkitehti Pyry Kantonen sekä tekniikan kandidaatti Meri Wiikinkoski.

siilo_julkisivu_etelaan

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Kilpailun tuomaristo suosittelee Tampereen kaupunginhallitukselle, että sekä museon että taidemuseon tontilla olevan asuinkerrostalon suunnittelutyö annetaan voittaneen ehdotuksen tekijöille. Käyttämällä molemmissa hankkeissa samaa suunnittelijaa, voidaan parhaiten varmistaa tontin huolto- yms. järjestelyjen toimivuus. Rakennusten sijaitessa hyvin lähellä toisiaan tulee varmistaa myös arkkitehtoninen tasapaino asuinrakennuksen ja julkisen taidemuseon välillä.

Parhaissa kilpailuehdotuksissa esitettyjä ratkaisuja tullaan käyttämään Pyynikintorin ja ympäristön suunnittelun ja kehittämisen pohjana. Tampereen kaupunki voi tilata jatkosuunnittelua palkittujen ehdotusten tekijöiltä.

Kilpailualueelle kilpailuehdotuksissa esitettyä muuta täydennysrakentamisen suunnittelua tullaan käyttämään asemakaavoituksen pohjana. Rakentaminen toteutetaan erillisinä hankkeina tontinluovutuskilpailuilla.

Kilpailutuomaristo päätti seuraavan sijoituksen siten, että kolmas palkinto jaetaan kahdelle ehdotukselle. Ne ovat nimimerkit “TAD Tampere Art District” ja “dogma”. TAD:in takaa paljastui Lundén Architecture Company Helsingistä tekijöinä arkkitehti SAFA Eero Lundén, arkkitehti SAFA Maija Parviainen, arkkitehti Ron Aasholm, arkkitehti Carmen Lee avustajineen. Dogman tekijät ovat Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell Helsingistä ja Espoosta.

Taidemuseon laajennukselle ratkaisu

Kilpailun tarkoituksena oli löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi korkeatasoisena julkisena kaupunkitilana. Suunnittelun lähtökohtana on, että museon tontille ja muulle kilpailualueelle tulee sijoittaa ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa.

Tuomaristo painotti arvostelussa taidemuseon arkkitehtonista kokonaisotetta, poikkeuksellisen julkisen rakennuksen merkittävyyden ilmaisua “maamerkkinä”, kaupunkitilan haltuunottoa, kaupunkirakenteellisen sijainnin hyödyntämistä ja tulevaisuuden taidemuseon kokemuksellisuutta sekä toiminnallisuutta.

Taidemuseoiden tilajärjestelyissä oli mielenkiintoinen kirjo erilaisia tilajärjestelytyyppejä avoimesta laatikkomaisesta neutraalitilasta hyvinkin kokemuksellisiin tilasarjoihin. Kilpailussa tuli myös tutkia näyttelytilojen ja niihin liittyvien tilojen toimivuus.

Rakennuksen tulee kohottaa taidemuseon vetovoimaa ja tunnettuutta vaikuttavan arkkitehtuurinsa kautta. Kaupunkikuvallisesti onnistuneimmissa ehdotuksissa taidemuseo otti paikkansa kolmen kadun päätteenä ja Pyynikintorin avoimesta julkisesta tilasta voimaa saavana merkkirakennuksena.

Tuomaristo katsoi, ettei julkinen rakennus klassisen toriaukion reunalla voi jäädä neutraaliksi ja vetäytyväksi. Tuomaristo arvosti ehdotuksia, joissa uusi rakennus kytkeytyi kaupunkirakenteeseen ja aktivoi ympäristöään luomalla pienimittakaavaisia aukioita ja puistikoita.

Pyynikintorille haettiin ideoita

Kilpailussa haettiin myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Ehdotusten parhaimmistossa olivat hienovaraiset ratkaisut, joissa esimerkiksi puukujanteen ja kasvillisuuden sijoittelun avulla pystyttiin luomaan uusia tila- ja toimintavyöhykkeitä toriaukion reunamille.

Kilpailualueelle tuli sijoittaa myös ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa, sillä museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Täydennysrakentaminen oli useimmissa ehdotuksissa sivuosassa.

Asuinrakentamisen mitoituksen perusteet olivat vaihtelevasti kilpailijoiden hallussa, parhaimmistossa on löydettävissä hyviä ratkaisuja jokaiselle kolmelle täydennysrakentamistontille.

Pyynikintorin ja täydennysrakentamisen suhteen kilpailussa oli onnistuneita osaratkaisuja, mutta yksikään ehdotus ei itsessään tarjoa jatkosuunnittelulle valmista lähtökohtaa.

Kilpailuehdotukset verkossa ja näyttelyssä

Palkitut kilpailuehdotukset sekä arvostelupöytäkirja ovat nähtävänä kaupungin verkkosivuilla. Sivuilla on myös kuvat pienoismalleista, jotka tuomaristo pyysi kymmenestä työstä. Kilpailuehdotusten näyttely on avoinna entisessä kirjaston lehtilukusalissa (os. Puutarhakatu 1) kolme viikkoa 1.9. -22.9.2017 ma-pe klo 12 – 18 sekä la-su 2.8. – 3.8. klo 12 -1 8.

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun suunnitteluaika oli 15.12.2016 – 15.3.2017. Kilpailuehdotuksia tuli 147 kappaletta. Työt olivat hankkeen sivuilla yleisön kommentoitavana, ja pienoismalleja esiteltiin yleisölle kaupunkikävelyn yhteydessä.

Valtuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurikilpailun

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun ja kilpailualueen tontinluovutuksen periaatteet.

Kilpailun tarkoitus on löytää korkeatasoinen suunnitelma Keski-Pasilan tornialueen asuin-, liike- ja toimistotilojen asemakaavoituksen pohjaksi. Alue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella. Tornialueen pohjoispuolelle rakentuvat parhaillaan Pasilan keskustakortteli ja Tripla.

Arkkitehtuurikilpailu on kaksivaiheinen. Ensin tehdään luonnos koko suunnittelualueelle. Jatkoon päässeiltä pyydetään tarkempi suunnitelma länsialueelle.

Tarkoituksena on myös löytää toteuttaja aloitusalueelle, jonka rakennusoikeus on 45.000 – 60.000 kerrosneliömetriä. Kilpailun voittajalla on velvollisuus ostaa rakennusoikeus ennalta ilmoitetuilla yksikköhinnoilla ja toteuttaa suunnitelman mukainen kokonaisuus.

Kilpailu ratkeaa syksyllä 2018. Asemakaava olisi valmis vuonna 2020 ja rakentaminen voisi alkaa sen jälkeen. Koko tornialueen rakennusoikeudeksi on suunniteltu 150.000 – 200.000 kerrosneliömetriä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti olympiastadionin perusparannuksen hinnan korottamisen 26 miljoonalla eurolla eli kaupungin kustannukseksi tulee yhteensä 130,5 miljoonaa euroa. Valtion osuus on yhtä suuri.

Valtuuston kokousta hidastivat sähköisen kokousjärjestelmän ongelmat. Yleensä hyvin toimiva järjestelmä kaatui kolme kertaa, ja muun muassa 28 asialistalla ollutta aloitetta siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa kahden viikon kuluttua.