Puurakentamisella voidaan leikata 30 % uudisrakentamisen hiilipiikistä

Puupäivillä 5.11. 2020 esitellyn Granlund Consultingin tekemän selvityksen mukaan suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla voidaan merkittävästi leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä. Uudisrakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan puurungon avulla pienennettyä 30 % betonirunkoon verrattuna. Lisäkerros-rakentamisella hiilipiikki voidaan jopa puolittaa.

Koko suomalaisen uudisrakentamisen vuotuisia CO2e-päästöjä voidaan pienentää nyt jo käytettävissä olevilla puupohjaisilla ratkaisuilla 7-11 % vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteet voidaan aloittaa vaikka heti ilman uusia teknologisia ratkaisuja tai innovaatioita.

Puurakentamisen lisäämisellä Suomen koko rakennuskannan pitkäikäistä biogeenistä hiilivarastoa voidaan kasvattaa 4 – 5 miljoonaa tonnia CO2 vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa noin 5 % Suomen koko rakennuskantaan sitoutuneesta hiilivarastosta.

Puutuoteteollisuuden Granlundilta tilaamassa selvityksessä rakentamisen tulevaisuutta tarkasteltiin maltillisen perusskenaarion sekä tavoitteellisen optimistisen skenaarion valossa. Selvityksessä esitetään puurakentamisen päästövähennyspotentiaali osana rakennusalan päästövähennystoimia vuosille 2020-2035. Ajanjakso on valittu yhteneväksi Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin nähden. Päästövähennysten rinnalla tarkasteltiin myös rakennuskantaan sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvattamista.

Skenaarioiden toteutettavuutta tarkasteltiin myös sekä kustannusnäkökulmasta että puun riittävyyden kannalta. Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen nostaisi sahatavaran käyttöä 0,5 – 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin 11,4 milj. kuutiometriä sahatavaraa, josta 9 milj. kuutiometriä toimitettiin vientimarkkinoille. Raakapuuna esitettynä puurakentamisen kasvu skenaarioiden haarukassa vastaa noin 1-1,5 miljoonan kuutiometrin tukkimäärää. Metsät kasvavat Suomessa vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä.

Selvitystyö koski uudis- ja lisäkerrosrakentamisen suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitystä rakennusalan hiilineutraaliuden tavoittelussa. Samalla tarkennettiin puurakentamisen hiilidioksidipäästöjen nykytilaa. Puurakenteisiin sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvupotentiaali laskettiin vuoteen 2035.

Rakennusten energiatehokkuus sekä energiatuotannon päästöt ovat laskussa. Näin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä on kasvanut ja korostuu entisestään tulevaisuudessa.

Selvitystyö tehtiin, koska tähän mennessä toteutetuissa rakentamisen tiekartoissa materiaalien välisiä substituutiovaikutuksia eli materiaalien korvautumista toisilla vaihtoehdoilla tuoteryhmien sisällä tai välillä ei ole huomioitu. Työssä huomioitiin Energiateollisuuden tiekarttatyön tulokset ja selvityksen oletukset nojautuvat myös Vähähiilinen rakennusteollisuus -tiekartassa tehtyihin oletuksiin. Laskelmat pohjautuivat Gaia Consultingin vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa varten kokoamiin tietoihin ja arvioihin rakentamisen kehittymisestä vuoteen 2035 ja 2050.

Uusi Hopealaakson päiväkoti Helsingin Kruunuvuorenrantaan tehdään massiivipuusta

Uusiutuvien materiaalien yhtiö Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Hopealaakson päiväkotiin, jota rakennetaan parhaillaan Helsingin Kruunuvuorenrantaan. Rakennus valmistuu elokuussa 2021. Tarjouskilpailussa massiivipuu voitti kilpailevat materiaalit myös kustannusvertailussa. Päiväkoti tarjoaa ympäristön kannalta vastuullisen hoitopaikan 210 lapselle sitoen 700 000 kg hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan. Määrä vastaa hieman yli 400 henkilöauton vuosiajon hiilidioksidipäästöjä.

Uudet innovatiiviset massiivipuutuoteratkaisut mahdollistavat puun käytön rakentamisen kohteissa, joissa perinteisesti on käytetty betonia ja terästä. Ristiinliimattu puu eli CLT on materiaalina yhtä vahvaa kuin muutkin materiaalit, mutta esivalmistetut massiivipuuelementit ovat kevyempiä, nopeampia asentaa ja samalla lujuusominaisuuksiltaan erinomaisia. Kun elementit toimitetaan työmaalle asennusvalmiina, niiden asentaminen on pölyttömämpää ja verrattain hiljaista, jolloin työturvallisuus paranee. Useissa tutkimuksissa on todettu puupintaisten sisätilojen laskevan stressitasoa ja verenpainetta sekä parantavan keskittymistä, jotka ovat keskeisiä hyvinvointitekijöitä tulevan oppimisympäristön kannalta.

Puurakentaminen tukee ilmastotavoitteiden saavuttamista ja vähentää uusiutumattomien materiaalien kulutusta. Puurakennus myös sitoo hiilidioksidia koko elinkaarensa ajan. Päiväkodissa käytetty puumäärä sitoo hiilidioksidia yli 400 auton vuoden päästöjen verran.

”Yli kolmasosa kaupunkien hiilidioksidipäästöistä tulee rakentamisesta tai rakennuksista, mutta puuta käyttämällä rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt voidaan jopa puolittaa verrattuna tavanomaiseen rakentamiseen”, sanoo Stora Enson kehityspäällikkö Antto Kauhanen.

Teknologia varmistaa nopean rakentamisen ja turvallisen rakennuksen

Massiivipuuelementit ovat moderni, jatkuvasti yleistyvä materiaali rakennusmarkkinoilla. Puurakentamisen suunnittelun ja toteutuksen tueksi Stora Enso on julkaissut rakentamisen konseptit asuin- ja toimistorakennuksille. Koulujen ja päiväkotien rakennuskonsepti julkaistaan myöhemmin syksyllä 2020.

”Järeämpien massiivipuuelementtien kysyntä on selkeästi lisääntynyt. Massiivipuuelementeistä rakentaminen on kustannustehokkaampaa siitäkin syystä, että puun luontaiset eritysominaisuudet ovat hyvät, mikä vähentää muun lisäeristyksen tarvetta ja luo samalla erinomaiset sisäilmaolosuhteet. Ristiinliimattu puu on myös visuaalisesti kaunista, joten sitä voi käyttää sellaisenaan rakennusten sisäpintana”, Kauhanen kuvailee.

Päiväkodin rakennuttaja, Helsingin kaupunki järjesti ”suunnittele ja rakenna” -urakan kilpailutuksen. Kilpailutuksen voittaneet Puurakentajat, Rakennuspartio ja arkkitehtitoimisto AFKS ovat tehneet yhteistyötä pitkään – sama työryhmä oli mukana myös Lapinmäen päiväkoti -projektissa. Stora Enso on toimittanut molempiin kohteisiin massiivipuuelementit.

”Olemme hyödyntäneet massiivipuuelementtejä rakentamisessa jo lähes kymmenen vuotta, mikä on tuonut meille erityisosaamista. Tässä kohteessa puu voitti muut vaihtoehdot myös kustannusvertailussa. Puu on täysin kilpailukykyinen vaihtoehto rakentamiselle niin kouluissa, päiväkodeissa kuin toimistoissakin”, kertoo Puurakentajat Group Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Huttunen.

Hopealaakson päiväkotityömaalla puuelementtien asennustöitä tehostaa entisestään digitaalinen Stora Enson CLT360+ -mobiilisovellus.

”Sovellus näyttää mihin kukin elementti asennetaan ja tekee puurakentamisesta helppoa sekä nopeaa”, Huttunen kertoo.

Tietoa projektista:

Arkkitehti: AFKS – Arkkitehdit Frondelius+ Keppo+ Salmenperä

Rakennuttaja: Helsingin kaupunki

Pääurakoitsija: Oy Rakennuspartio

Rakennesuunnittelu: Rakennuskonsultointi T Kekki Oy

Puurungon kokonaistoimitus: Puurakentajat Group Oy

Puurungon materiaali: 911m3 CLT:tä ja noin 35m3 LVL-palkkeja

Kysely: Viidennes Suomen kunnista aikoo rakentaa puukerrostaloja vuosina 2020-2021

Helsingin Kuninkaantammi, Taidemaalarinkatu 6 / Kuva: Puuinfo Oy

Noin 18 prosenttia Suomen kuntiin vuosina 2020-2021 rakennettavista palvelurakennuksista tulee olemaan puurunkoisia. Tiedot selviävät Rakennustutkimus RTS:n vuoden 2019 lopulla toteuttamasta kyselystä, jossa kartoitettiin kuntien näkemyksiä puun käytöstä rakentamisessa.

Kuntiin nousee tulevina vuosina tasaiseen tahtiin puisia kerrostaloja ja palvelurakennuksia. Vuosina 2018–2019 Suomen kunnista 19:ään rakentui puukerrostaloja. Tänä ja ensi vuonna määrän odotetaan kasvavan, sillä kunnista 54 arvioi rakentavansa puukerrostaloja. 44 kuntaa aikoo rakentaa puisia palvelurakennuksia vuosina 2020–2021.*

”Suunta vaikuttaa oikealta ja on positiivista, että yhä useampi kunta haluaa edistää puurakentamista. Toivottavasti mahdollisimman moni suunnitelluista hankkeista myös toteutuu, ja saamme kuntiin lisää puurunkoisia kerrostaloja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Vuosina 2020–2021 rakentumassa 55 puurunkoista palvelurakennusta

Selvityksen mukaan vuosina 2020–2021 kunnat aikovat rakentaa kaikkiaan 302 palvelurakennuskohdetta. Näitä ovat muun muassa päiväkodit, koulut, vanhainkodit, hoitoalan rakennukset sekä muut julkiset rakennukset. Rakennuksista hieman alle viidennes, 55 kohdetta, on jo sovittu rakennettavaksi puusta. Esimerkiksi puurakenteisia päiväkoteja on tarkoitus rakentaa 21, kouluja ja opetusrakennuksia 25 kappaletta.

”Puurunkoisia palvelurakennuksia on tulossa laajasti ympäri Suomea. Niiden määrän kasvu kertoo kuntien halusta tehdä ilmastoystävällisiä ratkaisuja myös rakentamisessa. Samaan aikaan rakennusten turvallisuus ja terveellisyys ovat kunnille tietysti ykköskriteerejä, ja puu täyttää myös ne”, sanoo ympäristöministeriön puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino.

Puurakentamisen suosion odotetaan kasvavan hoito- ja opetusrakennuksissa

Miltei puolet (49 %) kyselyyn vastanneista kunnista kertoi, että ne ovat kiinnittäneet erityistä huomiota puurakentamisen edistämiseen. Yleisimpiä keinoja ovat muun muassa puurakentamisen huomioiminen kaavoituksessa, puurakentamisen suosiminen ja palvelurakennusten rakentaminen puusta. Vastaajista 40 prosenttia kertoi, että ne ovat kiinnittäneet erityistä huomiota myös hirsi- ja massiivipuurakentamiseen esimerkiksi rakentamalla palvelurakennuksia hirrestä ja massiivipuusta.

Vastanneista kunnista noin 48 prosenttia kertoi kiinnittävänsä huomiota myös rakentamisen ilmastovaikutuksiin esimerkiksi hiilineutraalisuuteen tähtäävien ohjelmien avulla, ja suosimalla vähähiilisiä energiamuotoja ja energiatehokkuutta lisäämällä.

* Puukerrostalojen määrässä on huomioitu 2-kerroksiset ja sitä korkeammat kerrostalot. Sama selvitys toteutettiin kunnille myös vuonna 2018, jolloin tarkasteltu ajanjakso oli kolme vuotta (2018–2020). Tuolloin 73 kuntaa kertoi suunnittelevansa puukerrostalojen rakentamista vuosina 2018–2020.

Tutkimuksen tausta: Tutkimus perustuu marras-joulukuussa 2019 tehtyihin puhelinhaastatteluihin, joissa haastateltiin 288 Manner-Suomen kuntaa (yhteensä Manner-Suomessa on 295 kuntaa). Tutkimuksen on toteuttanut Rakennustutkimus RTS. Ympäristöministeriö on yksi tutkimuksen tilaajista.

Virolaisyritysten tavoitteena kaksinkertaistaa puurakentamisen viennin arvo

Viron Puutaloliiton esittelyrakennus

Virossa toimii 140 puualan yritystä, joista suurin osa valmistaa tuoteosia ja elementtejä esivalmistetun puutalotuotannon tarpeisiin.

Maan kotimarkkina on puurakentamisen tuotteille pieni, pääosa yritysten tuotannosta menee vientiin etupäässä Norjaan ja Ruotsiin. Yritysten viennin arvo on vuodessa noin 400 miljoonaa euroa, minkä kaksinkertaistamista Viron Puutaloliiton toimitusjohtaja Lauri Kivil pitää lähivuosina mahdollisena.

Puualan yrityksillä vahvaa yhteistyötä

Lauri Kivilin haastattelu tehdään Tallinnan liepeillä sijaitsevan ulkoilmamuseon alueella, missä vanhimmat hirsirakennukset ovat 200 vuotta vanhoja. Alueella on useita asuinkäytössä olleita perinteisiä puurakennuksia olkikattoineen sekä modernin puurakentamisen näyttelyrakennus, missä voi perehtyä puurakentamisen teknologiaan.

– Puurakentamisen osaamista käsintehdyissä hirsitaloissa on ollut Virossa käytännössä tuhat vuotta, joten tämän päivän puurakentamisella on pitkät juuret. Vaikka puualan osuus koko rakentamisesta on vain viisi prosenttia, kiinnostus puurakentamisen teknologiaa ja osaamista kohtaan on vahvassa kasvussa.

Puutaloliitossa on 65 jäsenyritystä, joista 40 on puutalojen valmistajia ja loput arkkitehtitoimistoja ja alihankkijoita. – Työ on helppoa, kun yritykset eivät taistele toinen toisiaan vastaan. Puurakentamisen Euroopan markkinat ovat niin suuret, että yrityksen omistajat voivat tehdä yhteistyötä ja olla ystäviä keskenään. Jos toimisimme pelkästään Viron sisämarkkinoilla, kilpailutilanne voisi olla hankalampi.

– Yhteistyö alan yritysten kesken ei synny itsestään, sen eteen on tehtävä töitä. Olemme järjestäneet puurakentamisen koulutusta ja pyrkineet edistämään puurakentamista kotimarkkinoilla. Vientiyrityksillä on omat kanavat vientimaihin.

Vientiin perustuva puurakentamisen toimiala

Puualan yritysten menestystarina perustuu vientiin. – Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tämä oli ainoa vaihtoehto, kun kotimarkkinoita ei ollut ja puualaa lähdettiin rakentamaan puuvarojen ja osaamisen ympärille.

Myös Viron alhainen hintataso 1990-luvulla oli yksi puualan yritysten kasvun mahdollistaja vientimarkkinoilla. Nyt Viron keskipalkat lähestyvät muiden pohjoismaiden tasoa. – Nyt Latvian ja Liettuan yritykset kilpailevat työn hinnalla. Virolaisten yritysten kannattaa käyttää talojen asennuksiin ainakin osittain paikallista työvoimaa viennin kohdemaissa kuten Norjassa ja Ruotsissa.

– Nyt meidän on kilpailtava laadulla ja osaamisella halvan työvoiman sijaan. Virolaiset yritykset tuottavatkin vaativia, tietotaitoa vaativia kohteita kuten Kodumajan 14-kerroksinen kerrostalo Norjan Bergenissä. Myös Helsingin Keskustakirjaston Oodin julkisivun elementit olivat haastavia toteuttaa. Teemme siis standardituotteiden rinnalla räätälöityjä vaikeita kohteita, mitkä edistävät osaamisen kehittymistä.

Kivilin mukaan virolaisten puurakentajien ongelma on siinä, että puurakentamisen referenssikohteet löytyvät muista pohjoismaista, ei Virosta. – Virolaiset yritykset tekevät upeita puutaloja muihin maihin, mutta eivät Viroon.

– Puurakentamisen 10-30 prosentin kasvu kotimarkkinoilla kaksinkertaistaisi puualan arvon. Olemme vuosia puhuneet siitä, kuinka meidän tulee ajatella vihreästi, mutta Viro ei ole rakennuspuolella kehittynyt, kun puhutaan vihreästä tai kestävästä rakentamisesta. Meillä on valtavat puuvarannot ja teknologia olemassa muuttaa vanhoja rakentamisen käytäntöjä. Uskon että asenteet muuttuvat, kun Viron ympäristöministeriön uusi rakennus rakennetaan puusta.

Viennistä kasvua tulevaisuudessakin

Viron puurakentamisen viennin arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Viennin päämarkkinat ovat Norjassa ja Ruotsissa, minne kumpaankin suuntautuu vientiä noin 100 miljoonan edestä. Vientiä on myös Saksaan ja Suomeen, jonka viennin arvoa nousi 40 miljoonan euron tasolle. Viro vastaavasti tuo Suomesta sahatavaraa ja muita puurakentamisen tuotteita 60 miljoonan euron edestä vuodessa.

– Samaan aikaan kun Suomen omat paikalliset puurakentamisen markkinat kasvoivat, me tuplasimme vientimme Suomeen 20 miljoonasta 40 miljoonaan. Se ei ole suuri määrä kokonaisuudesta, mutta se on silti tärkeä meille.

Kivil uskoo Viron puurakentamisen viennin kasvuun myös tulevaisuudessa, kun tuotteet ovat laadukkaita ja yritykset kantavat vastuun tuotteistaan. – Suurimmat haasteet liittyvät päämarkkinoiden Ruotsin ja Norjan valuutan kruunun arvon vaihteluun. Ruotsissa kiinteistömarkkinat eivät enää kasva samaa vauhtia kuin viime vuosina. Kun Ruotsissa jarrutellaan uusia investointeja, se näkyy myös meidän yritysten investointien lykkäämisenä.

– Meidän on kasvettava kotimarkkinoilla ja löydettävä Keski-Euroopasta nykyisten vientimaiden rinnalle myös muita markkinoita. Kun esivalmistettujen puurakentamisen tuotteiden markkinat ovat Euroopassa kahdeksan miljardin euron luokkaa, mahdollisuuksia kasvuun on. Jotta voimme kasvaa, me tarvitsemme hyviä puurakentamisen osaajia kuten insinöörejä ja suunnittelijoita. Tämän takia käymme yliopistoissa kertomassa opiskelijoille, että meillä on hyvä tulevaisuus, valitkaa meidät.

Viron puutuoteala tähtää isoksi toimijaksi Euroopan puurakentamisen markkinoilla. – Suuria maita ovat Saksa, Itävalta, Italia, Ruotsi ja Suomi. Viro tulee näiden maiden jälkeen, mutta uskon että voimme kaksinkertaistaa tuotannon arvon 800 miljoonaan euroon.

– Euroopan markkinat ovat suuret ja niiden arvo kasvaa joka vuosi muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Kasvu tulee olemaan nopeampaa tulevina vuosina, koska ilmastomuutos muuttaa ajattelua kestävämmän rakentamisen suuntaan. Mitä varakkaammiksi tulemme, sitä enemmän ajattelemme, ettei kannata hankkia halvinta rakennusta, vaan arvioida sitä kestävyyden ja ympäristön kannalta.

Puurakentamisen säädöksiä tulisi harmonisoida

Kivil näkee eri maiden erilaiset rakentamisen säädökset viennin kasvun hidasteena. -Yritysten on tunnettava vientimaan rakentamisen säädökset hyvin tarkkaan, ettei tule yrityksen ja tuotteen mainetta haittaavia virheitä. Me olemme käännättäneet yrityksille dokumentteja, jakaneet tietoa ja järjestäneet seminaareja kohdemaiden säädöksistä.

– Esimerkiksi rakentamisen ympäristövaikutuksia ohjaavat säädökset tulisi harmonisoida koko EU:n alueella samanlaisiksi. Me kykenemme rakentamaan kustannustehokkaasti vähähiilisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Puurakentamisen vaikutus ympäristölle on merkittävä.

Rakentamisessa tulisi Kivilin mielestä ottaa käyttöön energialaskennan sijaan myös hiilijalan- ja kädenjälkilaskenta. – Se ohjaisi vähähiilisten materiaalien käyttöön rakentamisessa. materiaalien käyttöä tulisi arvioida myös niiden kierrätettävyyden ja uusiutuvuuden kannalta.

Liiketoiminnan kehittämisen uusi professori Asta Salmi: ”Puurakentaminen on ympäristöteko”

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professorin Asta Salmen mukaan kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä. Kuva: Riikka Kalmi/Vaasan yliopisto.

Kauppatieteen tohtori, dosentti Asta Salmi on aloittanut Vaasan yliopiston liiketoiminnan kehittämisen professorina, soveltamisalanaan puurakentaminen.

Määräaikainen, tutkimuspainotteinen professuuri on osa Etelä-Pohjanmaan Epanet-korkeakouluverkostoa. Kyse on liiketoiminnan kehittämisestä etenkin suuren mittakaavan puurakentamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi julkisia rakennuksia, teollisuusrakennuksia ja puukerrostaloja.

– Haluan kehittää kestävää liiketoimintaa tutkimuksen keinoin ja vastata sillä globaaleihin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, sanoo Salmi.

Puurakentaminen innostaa häntä alana, koska se linkittyy suoraan kestävään kehitykseen.

– Puurakentaminen on ympäristöteko, varsinkin kun katsotaan rakennuksen koko elinkaarta. Puu on uusiutuva luonnonvara ja puurakennus itsessään sitoo hiiltä. Elinkaaren lopussa voidaan puutuotteita käyttää uudelleen, kierrättää tai käyttää energian tuotantoon.

Salmi on kokenut kansainvälisen markkinoinnin ja liiketoiminnan kehittämisen tutkija, joka on tutkinut aiemmin esimerkiksi vastuullisia hankintaketjuja.

– Liiketoiminnan verkostot ovat osaamiseni ydintä. Erityisinä tutkimuskohteinani ovat olleet kestävät toimitusketjut, eri sektorien välinen yhteistyö ja kansainväliset arvoverkot. Kestävää rakentamista voidaan edistää eri toimijoiden yhteistyöllä ja esimerkiksi julkisen sektorin kaavoitus- ja hankintapäätöksillä.

”Mukava palata tuttuun yliopistoon”

Salmi on väitellyt tohtoriksi Helsingin kauppakorkeakoulusta eli nykyisestä Aalto-yliopistosta vuonna 1995. Hän on tehnyt pitkän uran professorina eri yliopistoissa, kuten LUT-yliopistossa Lappeenrannassa, Aalto-yliopistossa ja Vaasan yliopistossa. Hänellä on Suomen verkostojen lisäksi erinomaiset kansainväliset tutkimusverkostot.

– On mukava palata tuttuun yliopistoon. Ensimmäiset professoritehtäväni 2000-luvun alussa olivat Vaasan yliopistossa kansainvälisen liiketoiminnan professorina. Nyt tulen työskentelemään Seinäjoen yliopistokeskuksessa, joka on inspiroiva uusi ympäristö tehdä poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteistyötä yritysten kanssa.

Lahjoitusprofessuuri tuo tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi 

Professuurin rahoittajia ovat Vaasan yliopiston lisäksi Suomen Metsäsäätiö, Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK, Suomen yrittäjäopisto, Seinäjoen kaupunki ja Seinäjoen yliopistokeskus. Yrityksistä professuuria rahoittavat tällä hetkellä Arkkitehtitoimisto Johan Ångerman, Kannustalo, Lakea, Ramboll Finland ja Simons Element.

Puurakentamisen liiketoiminnan kehittämisen professuuri on viisivuotinen. Se alkoi syksyllä 2016 ja jatkuu vuoden 2021 loppuun. Professuurin tarkoituksena on, että se tuottaisi uutta tieteellistä tietoa ja siten myös palvelisi alalla toimivien yritysten osaamista ja liiketoiminnan kehittämisen haasteita sekä vahvistaisi alan kilpailukykyä. Kohderyhmänä ovat puurakentamisen toimijat Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.

Puupalkinto 2019 yleisöäänestyksen voitto Honkarakenteen toimittamalle Kuopion Saanalle

Honkarakenteen toimittama matkailukeskus Kuopion Saana palkittiin Puupalkinto 2019 yhteydessä järjestetyn yleisöäänestyksen voittajana. Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen ja palkinnon myöntää Puuinfo Oy. Esiraati valitsi saapuneista ehdotuksista mukaan kilpailuun 14 kohdetta ja puupalkinnon voittajan valitsee asiantuntijaraati. Loppusuoran puupalkintoehdokkaiden kesken järjestetään yleisöäänestys ja yleisöäänestyksen voittajaksi selviytyi Honkarakenteen toimittama Kuopion Saana. Kuopion Saana sai 41 prosenttia annetuista yleisöäänistä.

“Haluamme onnitella Puupalkinto 2019 voittajaa, Lighthouse Joensuuta, hienosta saavutuksesta! Esiraati oli valinnut tämän vuoden saajaehdokkaiksi upeita ja monipuolisia kohteita ja ilahduimme, että toimittamamme Kuopion Saana oli mukana. Olemme otettuja, että Kuopion Saana voitti yleisöäänestyksen ja sai 41 % kaikista annetuista äänistä. Haluamme kiittää Kuopioin Saanan takana olevaa Raimo Sonnisen johtamaa yrittäjäryhmää luottamuksesta. Heillä oli hieno visio kansainvälisesti vetovoimaisesta saunamaailmasta ja olemme iloisia, että saimme olla mukana viemässä sitä toteutukseen. Yhteistyömme jatkuu edelleen tiiviinä”, kommentoi toimitusjohtaja Marko Saarelainen Honkarakenne Oyj:stä.

Keväällä 2019 ovensa avannut Matkailukeskus Kuopion Saana on yksi tämän vuoden näyttävimmistä Honkarakenteen toimittamista julkisista hirsirakennuksista. Matkailukeskuksen takana on joukko kuopiolaisia yrittäjiä ja yrityksiä: Raimo Sonninen, Heikki Vienola, Vararengasravintolat Oy, Tuomo Rissanen, Maalaus ja saneeraus Konttinen Oy, RPS Brewing Oy sekä Juha Heinonen.

Kuopion Saana tarjoaa ympärivuotisen matkailuelämyksen Kallaveden äärellä, Kuopion Siikarannassa. Saanassa on yhteensä 1000 m² hirsirakenteinen saunamaailma ja yli 1 500 m² terassi ulkoaltaineen ja savusaunoineen. Saanan 12 hengen savusauna palkittiin vuoden 2019 savusaunana aikaisemmin tänä vuonna. Saanan saunamaailma ja spa-osasto koostuvat 30-paikkaisesta yleissaunasta, sisäporealtaasta, kahdesta lämmitettävästä ulkoaltaasta, putous- ja elämyssuihkusta ja lämmitettävistä lepotuoleista.

Rakennusmateriaalina on Honkarakenteen markkinoille tuoma painumaton hirsi, joka mahdollistaa modernin arkkitehtuurin kevyillä liittymillä muihin materiaaleihin. Tilojen arkkitehtisuunnittelusta vastasi kuopiolainen QVIM Arkkitehdit ja rakennesuunnittelusta Honkarakenne.

Vuoden 2019 Puupalkinto Joensuun Lighthouselle

Kuva: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto

Vuoden 2019 Puupalkinnon saa Joensuun Lighthouse, jonka arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto pääsuunnittelijanaan Samuli Sallinen, arkkitehti SAFA. Palkinto julkistettiin Puupäivässä 28.11.2019 Helsingissä.

Palkintoperusteena tuomaristo toteaa seuraavaa:

Joensuun Lighthouse on Suomen ensimmäinen
14-kerroksinen puukerrostalo. Lähes 50 metriin kohoavaa opiskelija-asuntolaa voidaan pitää uraauurtavana työnä korkean puurakentamisen kehittämisessä ja myös kansainvälisesti mielenkiintoisena esimerkkinä.

Hankkeen toteutus on edellyttänyt puurakentamisen ratkaisujen ja prosessien kehittämistä useilla eri alueilla. Hankkeen palotekninen suunnittelu perustui tapauskohtaiseen toiminnalliseen palomitoitukseen, koska määräysten mukainen taulukkomitoitus ulottuu vain kahdeksaan kerrokseen asti. Rakenneteknisesti kohde määriteltiin poikkeuksellisen vaativaksi. Rakennuksen jäykistys hoidetaan ylhäältä alas kiristettävillä puurakenteiden sisäisillä teräksisillä vetotangoilla. Tekniikkaa sovellettiin käyttöön ensimmäisen kerran Suomessa.

Hankkeen toteutustavaksi valittiin kilpailullinen neuvottelumenettely, jossa toteutustavaksi valittiin lopulta Stora Enson runkojärjestelmä ja urakoitsijaksi paikallinen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy. Kohde on esimerkki erilaisten puutuotteiden yhdisteltävyydestä. Sen toteutuksessa on hyödynnetty sekä LVL-viilupuuta että ristiin liimattua monikerroslevyä CLT:tä. Kerrostaloon on toimitettu yli 2 000 m3 massiivipuutuotteita. Puutuoteosien sitoma hiilen määrä vastaa noin 700 henkilöauton hiilidioksidipäästöjä vuoden aikana.

Rakennus valmistui aikataulussa. Yhden kerroksen rakentamiseen käytettiin alle kaksi viikkoa. Työmaalle saapuneet loviisalaisen Timberpoint Oy:n työstämät massiivipuulevyaihiot, joissa olivat ikkuna- ja oviaukotukset sekä läpiviennit talotekniikkaa varten, varusteltiin asennusvalmiiksi työmaan vieressä teltan suojassa. Elementit asennettiin paikoilleen sään salliessa ja asennuksen jälkeen kerros suojattiin väliaikaisella katolla, millä varmistettiin kuivaketjun toteutuminen.

Lighthouse Joensuu toimii jatkossakin puurakentamisen edistäjänä, sillä kohteessa jatkuvat Karelia-ammattikorkeakoulun akustiikkatutkimukset sekä rakenteiden lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan ja rungon siirtymien seuranta mukaan lukien huojunta ja hiipuma. Kerrostaloon on toteutettu valotaiteilija Kari Kolan valotaideteos. Pysyvässä teoksessa käytetään poikkeuksellista tekniikkaa, jossa valoteos hehkuu rakennuksesta ulospäin.

Voittaneen työn toteutukseen ovat osallistuneet muun muassa seuraavat tahot:

Arkkitehtisuunnittelu: Arcadia Oy Arkkitehtitoimisto, pääsuunnittelija arkkitehti SAFA Samuli Sallinen
Rakennuttaja/Tilaaja: Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli, rakennuttajapäällikkö Vesa Vapanen, toimitusjohtaja Jarmo Ojalainen
Rakennesuunnittelu: Joensuun Juva Oy / A-Insinöörit, yksikönjohtaja Toni Rautiainen
Urakoitsija: Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy, hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen, toimitusjohtaja Jarmo Hämäläinen ja kohteen vastaava mestari Jukka Timonen
Puuosien toimittaja: Stora Enso Wood Products Oy Ltd., Executive Vice President Jari Suominen
Puuosien työstö: Timberpoint Oy, toimitusjohtaja Marko Suonpää
Puukerrostalon tutkimus- ja kehittämistoiminta: Karelia Ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Mikko Matveinen

Yleisöäänestyksen voittaja

Viimevuosilta tuttuun tapaan loppusuoran puupalkintoehdokkaista järjestettiin yleisöäänestys. Ääniä annettiin tänä vuonna ennätysmäärä, lähes 20 000. Yleisöäänestyksen voitti Matkailukeskus Kuopion Saana, jonka on suunnitellut QVIM Arkkitehdit Oy. Kohde sai 41 prosenttia annetuista äänistä.

Vuoden 2019 ehdokkaat

Puupalkintokilpailuun saapui määräaikaan mennessä 21 ehdotusta, joista esiraati valitsi 14 kohdetta ehdolle Puupalkinnon saajaksi ja yleisöäänestykseen. Ehdokkaat edustivat erittäin korkealaatuista arkkitehtuuria ja monipuolista puun käyttöä rakentamisessa. Kilpailun tuomaristo piti ehdotusten tasoa erittäin korkeana.

Taustaa 22. puupalkinnolle

Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla. Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä kahdeskymmenesensimmäinen. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Puupalkintoa jakaessaan tuomaristo kiinnittää erityistä huomiota kohteen arkkitehtoniseen laatuun, puun käytön innovatiivisuuteen sekä kohteen yleiseen huomioarvoon.

Vuoden 2019 palkintolautakuntaan kuuluivat Puulehden päätoimittaja Mikko Viljakainen ja Puulehden toimituskuntaan kuuluvat Hilppa Iittiläinen ja Kirsi Pellinen. Tuomaristo kuuli asiantuntijana rakennusopin professori, TkT, arkkitehti Markku Karjalaista Tampereen yliopiston Arkkitehtuurin yksiköstä.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille:

2018 Tuupalan alakoulu ja päiväkoti, Kuhmo
2017 Niemenharjun matkailukeskus, Pihtipudas
2016 Pudasjärven hirsikampus, Pudasjärvi
2015 As Oy Jyväskylän Puukuokka 1, Jyväskylä
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö, Porvoo
2007 Talo Kotilo, Espoo
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo
2005 Metla-talo, Joensuu
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii ja Sibeliustalo, Lahti
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Stora Enso aikoo siirtää pääkonttorinsa Katajanokalle puusta rakennettavaan toimitilaan

Stora Enso rakennuttaa yhdessä työeläkeyhtiö Varman kanssa uuden pääkonttorin Helsingin keskustaan. Suunnitelmissa on maailmanluokan taidonnäyte nykyaikaisesta puuarkkitehtuurista. Stora Enso vuokraa käyttöönsä osan tiloista.

”Uusiutuvien materiaalien yhtiönä me Stora Ensossa haluamme pääkonttorimme sijaitsevan uusiutuvasta puusta vastuullisesti toteutetussa rakennuksessa. On hienoa olla osana toteuttamassa modernia maailmanluokan puurakentamista Helsinkiin ja luomassa samalla ensiluokkaisia työtiloja henkilöstöllemme. Uusi pääkonttoriratkaisu on kustannustehokas ja tuo säästöjä nykyiseen toimistoomme verrattuna”, sanoo Stora Enson talousjohtaja ja Suomen maajohtaja Seppo Parvi.

Tulevan rakennuksen osoite on Katajanokanlaituri 4. Varma järjestää suunnittelusta arkkitehtuurikilpailun ja aikoo hakea rakennukselle Platinum-tason LEED-sertifikaattia, sillä rakennus toteutetaan mahdollisimman vastuullisesti. Rakentamiseen käytetään Stora Enson uusiutuvia puumateriaaleja, jotka varastoivat hiiltä koko elinkaarensa. Puurakenteisissa tiloissa on parempi sisäilma, ja lisäksi niiden on todettu lisäävän tuottavuutta sekä vähentävän stressiä ja sairastelua.

”Puu on ainoa suuren mittakaavan rakentamiseen soveltuva materiaali, joka on täysin kierrätettävä, uusiutuva ja uudelleen käytettävä. Puuta käyttämällä rakentamisen hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää jopa 75 prosenttia. Olen todella innoissani siitä, että pääsemme hyödyntämään puurakentamisen osaamistamme ja kokemustamme ja olemme mukana toteuttamassa uutta maamerkkiä Helsinkiin. On hienoa, että Helsingin kaupunki ja Varma haluavat edistää vastuullista puurakentamista”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen.

Stora Enson nykyisessä, Alvar Aallon vuonna 1962 suunnittelemassa pääkonttorissa Helsingissä työskentelee noin 450 henkilöä. Rakennuksen pohjaratkaisut eivät mahdollista työtilojen muuntamista nykyaikaisia toimistotarpeita vastaaviksi. Uuden rakennuksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2023.

Tekniska museet ja Stora Enso rakentavat Tukholman älykkäimmän puurakennuksen

Kuvassa vasemmalla Stora Enson Ruotsin maajohtaja Per Lyrvall ja Tekniska Museetin johtaja Peter Skogh

Tekniska museet luo interaktiivisen ja digitaalisen Wisdome-oppi- ja testiympäristön tiedeviestinnälle. Hankkeen pääyhteistyökumppani on Stora Enso, ja se toteutetaan noin 8 miljoonan euron lahjoituksilla. Wisdome on yksi Tekniska museetin tärkeimmistä yksittäisistä panostuksista museon koko lähes satavuotisen historian aikana. Sitä varten rakennetaan uusi innovatiivinen ja vastuullinen puurakennus.

Wisdomeen tulee erittäin edistynyttä ruotsalaista visualisointitekniikkaa, jonka ansiosta kävijä tempautuu mukaan pidemmälle, sisemmälle ja syvemmälle näyttelykohteisiin kuin koskaan ennen. Kävijät pääsevät näkemään ja kokemaan asiayhteyksiä, joita on muuten vaikea ymmärtää.

– Tarvitsemme uusia tapoja, joilla opimme ymmärtämään, miten maailma toimii. Meidän on inspiroitava ja herätettävä uteliaisuutta, sillä vain siten pystymme ratkaisemaan tulevaisuuden maailmanlaajuisia haasteita. Tavoitteenamme on luoda paikka, jossa tutkimus sekä innovatiiviset ideat akateemisesta maailmasta ja yritysmaailmasta kohtaavat suuren yleisön, ja joka innostaa lapsia ja nuoria rakentamaan omaa tulevaisuuttaan, kertoo Tekniska museetin johtaja Peter Skogh.

Ruotsi on maailman johtava maa suurten tietomäärien visualisoinnissa. Wisdomessa yhdistyvät asiantuntemus ja tekniikka, jollaista on vain harvoissa paikoissa maailmassa. Laadukkaat laserprojektorit, äänentoistojärjestelmät ja valtava prosessoriteho muuntavat uusimmat tutkimustiedot interaktiivisiksi kokemuksiksi, joilla kävijät voivat itse ohjata kulkuaan galaksien ja huikeiden erikoistehosteiden läpi aina molekyylitasolle asti.

Tukholman älykkäin talo – näyttävä massiivipuinen rakennus
Wisdomen odotetaan valmistuvan vuoden 2021 loppu- tai vuoden 2022 alkupuolella, ja rakennus rakennetaan Tekniska museetin yhteyteen Tukholman Djurgårdenille. Uuden rakennuksen materiaalina on massiivipuu, jotta rakennus inspiroisi vastuullisen tulevaisuuden innovaatioihin. Tekniska museet käynnistääkin nyt yhteistyön metsäteollisuusyritys Stora Enson kanssa, joka tarjoaa hankkeeseen vastuullisten puutuotteiden asiantuntemuksensa.

– Puussa on tulevaisuus ja innovaatiopotentiaalia, mutta se on myös rakennusmateriaali, joka kertoo tarinaamme. Tuntuu hyvältä päästä inspiroimaan lapsia ja nuoria Tekniska museetin kanssa ja tarjoamaan vastuullisinta saatavilla olevaa rakennusmateriaalia tähän tunnusomaiseen rakennukseen. Rakennus rikkoo rajoja ja näyttää, mitä tulevaisuuden rakennusmateriaaleilla voidaan luoda. Haluamme, että puutuotteitamme käytetään vastuullisesti, innovatiivisesti ja kustannustehokkaasti, jotta tästä tulee Tukholman älykkäin rakennus, kertoo Stora Enson Ruotsin maajohtaja Per Lyrvall.

8,5 miljoonaa euroa maailmanluokan tiedeviestintään
Wisdome-hankkeen mahdollistavat 8 miljoonan euron lahjoitukset Knut och Alice Wallenbergin säätiöltä, Erling-Perssonin perheen säätiöltä, Marianne ja Marcus Wallenbergin säätiöltä, Tekniska museetiin liittyvältä Stora-säätiöltä ja metsäteollisuusyhtiö Stora Ensolta.

Wisdome-hanke
Wisdomesta tulee interaktiivinen ja digitaalinen oppi- ja testiympäristö tiedeviestinnälle. Wisdome-yhteistyöhön osallistuu viisi Ruotsin johtavaa tutkimuskeskusta – Science Center Malmö Museer, Göteborgin yliopisto, Umevatoriet Uumajasta, Tekniska museet Tukholmasta sekä yhteistyön keskiönä Visualiseringscenter C Norrköpingistä. Hankkeeseen tarjoaa tietoaan tutkimuksesta, tekniikasta, soveltamisesta ja didaktiikasta myös kymmenkunta yliopistoa ja tutkimuslaitosta. Wisdome-hankkeen mahdollistaa Knut och Alice Wallenbergin säätiön vuonna 2017 tekemä lahjoitus.

Tekniska museet 
Tekniska museetin tavoitteena on lisätä suuren yleisön ja erityisesti nuorten kiinnostusta tekniikkaan ja luonnontieteeseen hauskalla ja innostavalla tavalla. Lisäksi museo hallitsee ja ylläpitää Ruotsin teollista ja teknistä kulttuuriperintöä. Tekniska museet on Ruotsin suurin tekniikan museo, jolla oli 323 399 kävijää vuonna 2018.

Asuntosäätiö rakennuttaa Espoon ensimmäisen puukerrostalon

Havainnekuva puukerrostalosta, joka nousee Espoon Tapiolaan.

Tuuliniitty 3:n vuokratalo on merkittävä tapaus sekä Asuntosäätiön että Espoon kaupungin historiassa. Se on valmistuttuaan sekä kaupungin että Asuntosäätiön ensimmäinen puusta rakennettava ja kaavamääräysten mukaisesti ensimmäinen autopaikaton kerrostalo. Hanke sai rakennusluvan ja lähtee liikkeelle loppuvuoden aikana.

Tuuliniitty 3 sijaitsee loistavasti Tapiolan metroaseman ja keskustan palveluiden kupeessa. ARA-vuokrataloon tulee 42 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Yhteistiloiksi taloon tulee talosauna, pesutupa, kuivaushuone ja kerhotila.

Talo rahoitetaan valtion pitkällä korkotuella eli vuokra määräytyy kohtuulliseksi omakustannusperiaatteen mukaan. Talo valmistuu loppuvuonna 2019 ja asunnot tulevat hakuun kolme kuukautta ennen talon valmistumista.

– Puurakentamisen edistäminen sopii tavoitteisiimme kehittää suomalaista asumista monipuolisesti. Tapiola on myös erinomainen paikka toteuttaa ensimmäinen hankkeemme. Pääsemme kehittämään aluetta Tapiolan alkuperäisen idean mukaisesti innovatiivisen kaupunkiasumisen malliin eli palaamme tavallaan juurillemme, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen.

Asuntosäätiö perustettiin vuonna 1951 kuuden kansalaisjärjestön toimesta suunnittelemaan ja rakentamaan Tapiolaa. Myös Asuntosäätiön toimisto sijaitsee Tapiolassa, puurakenteisessa talossa.

Tuuliniitty 3:een ei tule asuntokohtaisia autopaikkoja. Kohteeseen toteutetaan vain muutama vierasautopaikka.

– Uskomme, että taloon hakeutuu asukkaita, joille oma auto ei ole niin tärkeä kulkuväline. Yhä useampi nuori jättää ajokortin hankkimatta ja monet perheellisetkin ovat valinneet autottoman elämäntavan joko ympäristö- tai kustannussyistä. Näille asukkaille metroaseman ja muiden julkisen liikenteen palveluiden läheisyydessä oleva asuintalo on varmasti haluttu vaihtoehto, toteaa Kankainen.

Tuuliniitty 3:n pääurakoitsijaksi on valittu kokenut puukerrostalojen rakentaja Rakennusliike Reponen Oy. Reponen rakentaa puukerrostalot aina säältä suojattuna teltan sisällä. Kohteen pääsuunnittelijana on toiminut arkkitehti Jukka Turtiainen.

– Talon massa on selväpiirteinen, siinä on hiljaisia viitteitä 1950- ja 1960-lukujen Tapiolan kerrostaloihin. Tämä näkyy muun muassa julkisivujen suhteissa ja ikkunamaailmassa. Puu on tuotu selkeästi esille julkisivuverhoilussa ja muun muassa parvekerakenteissa, kertoo Turtiainen.

Puutalon suunnittelussa yksi erityinen piirre on puurakenteiden ja puun työstämisen mittatarkkuus. Toinen puun ominaisuus on Turtiaisen mukaan sen keveys, mikä antaa tiettyjä mahdollisuuksia verrattuna raskaampiin materiaaleihin. Pohjakerros on puukerrostalossa oltava rakentamismääräysten mukaan palamatonta materiaalia.

– Olemme käyttäneet vanhasta Tapiolasta tuttua lautamuottipintaista betonia, kertoo Turtiainen.