Espoon pääpoliisiasema Kilossa uudistetaan

Kuva: POLIISI

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon Kilossa sijaitsevalla pääpoliisiasemalla on käynnistynyt peruskorjaushanke, jonka toteuttaa rakennuksen omistaja SBB Norden AB. Rakentaminen aloitetaan suunnitteluvaiheen jälkeen arviolta keväällä 2021, ja rakennustyöt valmistuvat lokakuussa vuonna 2022. Peruskorjaus toteutetaan uutta poliisitalokonseptia soveltaen, ja rakennuksesta tulee ensimmäinen uuden mallin mukaan peruskorjattu pääpoliisiasema.

Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus

Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus, minkä lisäksi tilat uudistetaan vastaamaan poliisin muuttuneita tarpeita. Peruskorjauksen jälkeen poliisin käyttöön valmistuvien toimitilojen laajuus on noin 14 000 m2. Pääpoliisiasemalla työskentelee noin 430 henkilöä.

Poliisitoiminta ja asiakaspalvelu säilyvät Kilossa remontin ajan, sillä rakennuksen omistaja tarjoaa samasta kiinteistöstä väistötilat peruskorjaustöiden ajaksi. Väistötiloihin siirrytään vaiheittain vuoden 2021 aikana.

− Kilossa asioi rauhallisinakin ajankohtina yli 200 asiakasta päivässä muun muassa lupapalveluiden, asetarkastusten ja rikosilmoituksen tekemisen tiimoilta. Tiedotamme tulevista muutoksista asiakkaillemme, kun remontti etenee, kertoo apulaispoliisipäällikkö Jarmo Pitkämäki.

Päivitetty poliisitalokonsepti on käytössä ensimmäistä kertaa

Uusissa tiloissa panostetaan teknisesti ja rakenteellisesti joustaviin ratkaisuihin. Tarvittavat tilamuutokset ovat tulevaisuudessa toteutettavissa mahdollisimman nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti.

Peruskorjauksen toteutusta ohjaa tänä vuonna päivitetty poliisitalokonsepti, jota sovelletaan ensimmäisenä pääpoliisiasemana Espoon hankkeen yhteydessä. Mallia hyödynnetään myös muiden poliisiasemahankkeiden suunnittelussa tulevina vuosina.

− Poliisitalokonseptin tarkoituksena on edistää poliisin toimitilojen yhdenmukaisuutta ja nopeuttaa suunnittelua. Sen ovat kehittäneet yhteistyössä valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus, kertoo aluejohtaja Petri Turku Senaatti-kiinteistöistä.

Tilojen osalta hyödynnetään moderneja ratkaisuja, huomioidaan poliisitalon logistiikka ja muun muassa ajoneuvokaluston kehittymisestä johtuvat muutokset. Uudet tilat ovat valmistuessaan käyttäjille aiempaan verrattuna hyvin erinäköiset, sillä poliisi siirtyy työskentelemään toimistotilojen osalta monitilaympäristöön.

− Vaikka iso osa tekemisestämme on sidottu poliisiasemalla tapahtuvaan työhön, eikä monia asioita voi hoitaa jatkossakaan etänä, työympäristöratkaisuissa on huomioitu poliisin työssä lisääntyvä digitaalisuus ja mobiili työnteko. Uskomme, että työskentelyolosuhteissa tapahtuu merkittävä parannus, ja olemme tyytyväisiä siihen, että hankkeeseen on lähdetty ennen kuin siihen on sisäilmaongelmien tai muiden syiden takia oltu pakotettu, Pitkämäki toteaa.

SBB Norden AB, Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus solmivat kohteen uudet vuokrasopimukset heinäkuussa 2020. Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa valtion toimitiloista, on solminut vuokrasopimuksen SBB:n kanssa ja vuokraa tilat edelleen Poliisihallitukselle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 23,6 miljoonaa euroa.

Alvar Aallon suunnittelema Otaniemen ostoskeskus peruskorjataan

Aalto-yliopiston kampuksella sijaitsevan, Otaniemen ostarina tunnetun rakennuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020.

Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella sijaitseva ostoskeskuksen peruskorjaus alkoi maaliskuussa 2020. Töiden on määrä valmistua toukokuussa 2021. Vuonna 1961 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut Alvar Aalto.

“Peruskorjauksen tarkoituksena on saattaa merkittävä rakennus alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa arvoisellaan tavalla. Uuden elämän myötä ostari tulee tarjoamaan lisää vetovoimaisia palveluita nopeasti kehittyvälle alueelle sekä edustamaan kampusta keskeisen sijaintinsa ansiosta”, toteaa Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela.

Rakennus uudistetaan peruskorjauksen myötä palvelemaan monipuolista liiketoimintaa, ja talotekniikka uusitaan. Myös julkisivu kunnostetaan ja entisöidään. Kaikki vanhat ikkunat ja ulko-ovet kunnostetaan tai uusitaan vanhoja alkuperäisiä suunnitelmia mukaillen. Korjaussuunnitelmat on tehty rakennuksen historiallista ja arkkitehtonista arvoa kunnioittaen yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa.

Historiallisesti ja sosiaalisesti merkittävä

Otaniemen ostari on tuttu monelle kampuksella opiskelleelle ja asuneelle. Rakennusta on kuvattu myös kampusalueen käyntikortiksi, sillä se on sisääntuloväylien luona ja keskeisellä sijainnilla yliopiston päärakennuksen Dipolin, Kandidaattikeskuksen ja Harald Herlin -oppimiskeskuksen läheisyydessä. Rakennus on myös harvinaisuus, sillä se on yksi harvoista Alvar Aallon suunnittelemista myymälärakennuksista.

Ostarin valkoiset, rapatut seinät, suuret näyteikkunat ja koko rakennuksen pituinen käytävä sekä kaariaiheinen katto erottavat rakennuksen muista, punatiilisistä Alvar Aallon suunnittelemista tutkimus- ja opetusrakennuksista.

Lisää palveluita Otaniemen kampukselle

Ostari tulee jatkossakin toimimaan mielenkiintoisena ja vetovoimaisena kohtaamispaikkana. Samalla Otaniemen palveluita kehitetään yhä kokonaisvaltaisemmin ja liikekeskuksen edistämisessä otetaan huomioon alueen palvelukokonaisuus.

“Ostoskeskuksen vuokralaiskokonaisuutta muodostetaan parhaillaan, ja keskus tulee tarjoamaan arkea tukevia lähipalveluita sekä kohtaamispaikkoja ravintoloineen, myymälöineen ja toimistotiloineen. Jatkossa ostari ja kauppakeskus A Bloc toimivat kampuksen vapaa-ajan ja palveluiden keskittymänä ja tukevat toisiaan tarjoamalla monipuolisia palveluita ja tiloja”, kertoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n Head of Leasing and Sales Jenna Isokuortti.

Rakennuksen osoite: Otakaari 27
Rakennuttaja: Otaniemen Liikekeskus Oy
Pääurakoitsija: Pakrak Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit Q4 Oy
Korjaus- ja modernisointitöiden aikataulu: maaliskuu 2020–toukokuu 2021
Projektin verkkosivut: https://www.aalto.fi/fi/toimipisteet/otaniemen-ostoskeskus

Kauppatorin matkustajapaviljonki peruskorjataan – valmistelevat työt alkavat

Kauppatorilla sijaitseva Suomenlinnan lautan matkustajapaviljonki peruskorjataan. Työt aloitetaan valmistelevilla töillä tammikuun puolivälissä.

Peruskorjauksessa matkustajapaviljonki entisöidään siten, etteivät rakennuksen tyyli ja ulkoasu muutu. Puuosat kunnostetaan, valaisimia entisöidään ja paviljongin lattia ja katto uusitaan. Peruskorjausta edeltävät valmistelevat työt aloitetaan tammikuun puolivälissä. Valmistelevien töiden ajan matkustajapaviljonki on normaalisti käytössä.

Peruskorjauksen alkaessa matkustajapaviljonki suljetaan ja matkustajien käytössä on tilapäinen odotustila. Kesäksi otetaan käyttöön erillinen lipunmyyntipiste. Lähtevien ja saapuvien matkustajien kulkureitit alueella muuttuvat. Suomenlinnan lauttaliikenne toimii normaalisti peruskorjauksen aikana. Matkustajapaviljonki on suljettu kesän ajan, ja työt valmistuvat elokuussa 2020.

Peab saneeraa Helsinki-Vantaalla toimiston hotelliksi

873ed0c860df4c40_800x800ar

LAK Real Estate Oyj ja Peab Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Toimistokeskustalon (TOKE) muuntamisesta hotelliksi. Rakennuskohde sijaitsee Helsinki-Vantaa lentoasemalla osoitteessa Lentäjäntie 1. Kohde käsittää ns. uuden osan käyttötarkoituksen muutoksen purkuineen ja rakennustöineen ja jossa rakennus muutetaan osittain hotelliksi. Osa kiinteistöstä jää edelleen nykyiseen käyttöönsä toimistotiloina. Urakka-alueen laajuus käsittää kerrokset 3-7. Urakkasumma on noin 9.5 miljoonaa euroa.

– Rakennukseen tulee mittavan remontin myötä Scandicin hotelli, jossa on 150 mukavaa hotellihuonetta, ravintola ja kokoustilaa. Hotelliprojekti tukee lentoaseman kehitystä parantamalla alueen majoitus- ja ravintolapalveluja entisestään. Lisäksi se täydentää erinomaisesti LAKin kiinteistösalkkua, kertoo hankekehitysjohtaja Juha Jaakola LAK Real Estate Oyj:ltä.

– Käyttötarkoituksen muutoshankkeet asettavat työlle aina omat vaatimuksensa korjaushankkeissa. Meillä on erittäin vahva ammattitaito tämän tyyppisissä projekteissa, joten tiukasta aikataulusta huolimatta tämäkin hanke saadaan laadukkaasti kuntoon suunnitellussa ajassa, toteaa apulaisaluejohtaja Marko Rinkinen Peabilta.

Kohteen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Hankkeen on määrä olla valmis helmikuussa 2018.

Turun ammatti-instituutti peruskorjaa Gustav Sandbergin puutalon

gustav-sandbergin-puutalo

Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet -säätiö ja Turun ammatti-instituutti ovat sopineet yhteistyöprojektista, jonka tavoitteena on peruskorjata Kaskenkatu 15 A:ssa oleva Gustav Sandbergin puutalo.

Gustav Sandbergin puutalo on rakennettu tai siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun alussa.
– Talo on myös ajan saatossa mahdollisesti osin palanut, ja tehtävien hiilikokeiden perusteella voidaan päätellä vielä tarkemmin talon ikä. Talo on valitettavasti nyt huonossa kunnossa mutta vielä korjattavissa, kertoo Turun ammatti-instituutin koulutuspäällikkö Henry Koskinen.

Tontilla on kaksi rakennusta, ja yhteistyösopimus koskee kadunpuoleista rakennusta, jonka huoneistoala on noin 180 m2. Takana oleva Empire-rakennus tullaan aikanaan purkamaan.

Kiinnostus heräsi heti

– Kun noin puoli vuotta sitten säätiöstä otettiin yhteyttä, olimme heti kiinnostuneita yhteistyöstä. Tämä oli hieno kädenojennus säätiöltä, kun saimme tällaisen kohteen peruskorjattavaksemme. Tällaisia ei ole usein tarjolla, ja kohde on ainutlaatuinen Turussa, iloitsi palvelualuejohtaja Hannu Immonen.

Turun ammatti- instituutti voi hyödyntää kohdetta hyvin opetuksessaan. Tavoitteena onkin, että kaikki työt perustuksesta kattoon tehdään opiskelijatyönä.
– Meillä on korjausrakentamisen opintokokonaisuus, johon tämän tyyppiset työt hyvin sopivat. Korjausrakentaminen tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Tämä antaa meidän opiskelijoillemme hyvää pohjaa oman ammattitaitonsa kehittämiseen, kertoo Henry Koskinen.

Säätiön hallituksen puheenjohtaja Henrik Carlstedt on myös tyytyväinen yhteistyön alkamiseen.
– Saamme talon kuntoon, ja samalla voimme olla mukana nuorten kouluttamisessa. Tämä on myös meille iso asia. Valmistuttuaan talo tulee toimistokäyttöön.

Rakennusprojektin pitäisi suunnitelmien mukaan valmistua noin kahden vuoden kuluttua. Työ tehdään vanhaa rakennusta kunnioittaen ja yllätyksiinkin valmistautuen.
– Tämän tyyppisessä projekteissa yllätykset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus, Koskinen lisää.

Rakennuksen perustusten kunnostus valmistuu tammikuun lopulla, ja varsinaiset opiskelijoiden suorittamat työt alkavat tämän jälkeen rakenteiden purkamisella. Valvojana rakennustyömaalla on insinööritoimisto Aalto-Setälä ja vastaavana työnjohtajana toimii Teemu Taalikka Turun ammatti-instituutista.

Lemminkäinen peruskorjaa arvokiinteistön Helsingin Esplanadilla

Lemminkäinen peruskorjaa Eteläesplanadi 18:ssa sijaitsevan arvokiinteistön Helsingissä. Asiakkaana on LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Työt alkavat tammikuussa 2016 ja niiden on määrä valmistua helmikuussa 2017. Urakan arvo on noin 15 miljoonaa euroa.

Arkkitehti J. S. Sirénin suunnittelemaan, vuonna 1935 valmistuneen liike- ja toimistotaloon tehdään urakassa merkittävä peruskorjaus, jossa uusitaan kokonaan tilajärjestelyt, pintarakenteet ja talotekniikka sekä kunnostetaan julkisivut. Kahdeksankerroksisen talon kokonaispinta-ala on noin 10 800 bruttoneliömetriä. Lemminkäinen vastaa urakan suunnittelun ohjauksesta sekä rakennustöistä.  

”Olemme korjanneet viime vuosina useita arvokiinteistöjä Helsingin keskustassa. Peruskorjauksen jälkeen vuokralaiset saavat käyttöönsä nykyaikaiset, tehokkaat ja viihtyisät työskentelytilat”, kertoo liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.

”Kiinteistön loistava sijainti yhdistettynä vakavaraiseen ja arvostettuun pääkäyttäjään mahdollistavat mittavan peruskorjauksen. Olemme tyytyväisiä, että hankkeeseen valikoitui Lemminkäinen vaativan hankkeen toteuttajaksi”, toteaa LähiTapiola Kiinteistövarainhoidon kiinteistösijoitusjohtaja Vesa Eskoli.

Lemminkäisellä on tällä hetkellä käynnissä Töölössä Eduskunnan päärakennuksen peruskorjaus sekä Auratalon toimistokiinteistön muutos hotelliksi Helsingissä.

Destia toteuttaa Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjauksen

Destia Oy on solminut sopimuksen Fortumin kanssa Imatran vesivoimalaitoksen padon peruskorjauksesta. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2018.

– Peruskorjaushankkeen myötä Suomen suurimman vesivoimalaitoksen vuonna 1929 valmistuneen padon turvallisuus ja luotettavuus paranevat ja padon käyttöikä pidentyy useilla kymmenillä vuosilla, projektipäällikkö Heikki Puuska Fortumista kertoo.

– Tässä mittavassa betonirakentamisen suunnittele ja toteuta –urakassa hyödynnetään monipuolisesti Destian palkittua tietomallintamisosaamista, toteaa Destian rakennuspäällikkö Ilkka Kaarakainen .

Peruskorjaustöiden ensimmäisessä vaiheessa tämän vuoden aikana korvataan säännöstelypadolla oleva nykyinen kapea silta uudella leveämmällä sillalla. Uusi patosilta mahdollistaa ajoneuvojen käytön patolaitteiden huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöissä. Vuonna 2016 uusitaan padon sektoriluukku ja sitä seuraavina vuosina kunnostetaan padon valssiluukut. Betonipatorakenteiden kunnostus tehdään vaiheittain vuosien 2015–2018 aikana.

Suomen Kulttuurirahastolta tukea Lallukan peruskorjaukseen

Suomen Kulttuurirahaston hallitus on myöntänyt kokouksessaan 16.3.2015 450 000 euroa taiteilijakoti Lallukan peruskorjaukseen. Myönnetyllä avustuksella tehdään peruskorjaukseen liittyviä töitä ja korjataan mm. kaksi suurta ateljeehuoneistoa, jotka nimetään Suomen Kulttuurirahaston nimikkoateljeiksi.

Lallukan taiteilijakodin peruskorjaus on alkanut vuoden 2015 alussa. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 11 miljoonaa euroa, josta Helsingin kaupunki ja opetus- ja kulttuuriministeriö maksavat kumpikin yhden kolmasosan. Taiteilijakotia ylläpitävä Juho ja Maria Lallukan taiteilijakoti -säätiö vastaa yhden kolmasosan rahoituksesta.

Lallukan taiteilijakoti on valmistunut Helsingin Töölöön vuonna 1933. Rakentamisen teki mahdolliseksi viipurilaisen kauppiaspariskunnan Juho ja Maria Lallukan vuonna 1908 tekemä testamentti, jolla he tahtoivat tukea suomalaisen kulttuurin ja taiteen kehitystä. Taiteilijakodissa on asunut vuosien varrella yli 270 taiteilijaa, joista monet ovat olleet maamme merkittävimpiä kuvataiteilijoita, näyttelijöitä ja muusikoita.

Kruunuasunnot Oy: DRAGSVIKIN HELMI PERUSPARANNETAAN ARVOISEENSA KUNTOON

Kruunuasunnot Oy omistaa Dragsvikin varuskunta-alueella neljä asuintaloa, joissa on yhteensä 57 asuntoa. Asunnoista on 22 eli noin 40 % vuokrattu puolustusvoimille. Kaikki talot on rakennettu 1910-luvulla.

Dragsvikin alueen talo nro 29 nimettiin Dragsvikin Rantahelmeksi vuonna 1993, jolloin sen perusparannus valmistui. Talon perusparannus rahoitettiin aravarahoituksella, joten siitä tuli aravalainsäädännön alainen eli siihen kohdistuivat käyttö- ja luovutusrajoitukset. Talo oli tällöin puolustusministeriön omistuksessa. Vuonna 2001 talo siirtyi Kruunuasunnot Oy:n omistukseen ja edelleen Kruunuasunnot Oy:n perustamalle Aravakruunu Oy:lle, joka sai ARA:lta aravalain tarkoittaman yleishyödyllisen rakennuttajan statuksen.

Vuonna 2013 ARA vapautti Dragsvikin Helmen aravarajoituksista ja A-Kruunu Oy (entinen Aravakruunu Oy) myi talon vapaarahoitteisena Kruunuasunnot Oy:lle.

Talon kunto oli perusparannuksen jälkeisen 21 vuoden aikana rapistunut ja etenkin uusimatta jätetyt vesijohdot aiheuttivat ongelmia. Mainituista syistä Kruunuasunnot Oy perusparantaa nyt rakennuksen ja sen asunnot tarvittavilta osiltaan.

Vesijohdot uusitaan. Kylpyhuoneet uusitaan, siltä osin mitä niitä ei oltu jo ehditty uusia. Keittiökalusteet ja -laitteet uusitaan ja keittiöt kokonaisuudessaan kunnostetaan. Kaikki huoneistot pintaremontoidaan. Erityisesti kustannuksia aiheuttavat ensimmäisen kerroksen alapohja-rakenteiden totaalinen uusiminen. Perusparannushankkeen kustannukset ovat noin 720.000 euroa eli 1050 euroa/m2.

Perusparannuksen jälkeen talossa on kaksitoista kilpailukykyista, vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Asunnoista kymmenen 53 m– 62 m2:n suuruista kaksiota. Yksi asunnoista on 75 m2:n suuruinen ”kolmio” ja yksi 40 m2 suuruinen yksiö. Asunnot valmistuvat tavoitteen mukaani lokakuun 2014 loppuun mennessä.

Asunnot voidaan vuokrata yhdelle yhteisölle, jos sopiva vuokraajataho löytyy. Alustavien tietojen mukaan puolustusvoimat ei ainakaan merkittävässä määrin ko. asuntoja vuokraa.

Todennäköisesti asunnot tulevat vuokrattavaksi yksittäisinä vuokra-asuntoina. Vuokrataso tulee olemaan noin 11-12 euroa/m2/kk.

Linkit

VVO peruskorjaa ison kerrostalon Helsingin Eirassa

be674667-60d7-4de9-8dcd-90a673660484-main_image
VVO:n Hernesaarenkatu 17 Helsingissä peruskorjataan kokonaisuudessaan. Talon ullakkokerrokseen rakennetaan viisi uutta asuntoa. Talossa on peruskorjauksen jälkeen 76 asuntoa.

VVO peruskorjaa vuonna 1929 valmistuneen Hernesaarenkatu 17. Peruskorjaus käynnistyi purkutöillä kesäkuussa 2014. Korjauksen jälkeen talossa on 76 asuntoa, joista viisi on kokonaan uutta ullakkoasuntoa.

Talon huoneistojärjestys muuttuu peruskorjauksen myötä ja asuntojen määrä vähenee, kun pienempiä huoneistoja yhdistetään isommiksi läpitalon asunnoiksi. Asuntojen keskipinta-ala on 49 m2.

Täydellisen peruskorjauksen myötä asumisviihtyvyys paranee. Taloon tulee kaksi uutta saunaosastoa, talopesula ja kerhotila. Varastotilat siirretään ullakolta kellarikerrokseen. Lisäksi ensimmäisen kerroksen liiketilaan tulee ravintola.

Hernesaarenkatu 17 peruskorjaus valmistuu vuoden 2015 lopussa.