Inarin kunta ja Lehto rakentavat ainutlaatuista luontoa ja rikasta kulttuuria heijastavan koulu- ja kulttuurikeskuksen Ivaloon

Luonnonkauniin Ivalojoen rantaan rakentuva arktinen koulukeskus vaalii tulevaisuudessa sekä modernia oppimista että uniikkia saamelaiskulttuuria. Uusilla tiloilla luodaan täysin uudet edellytykset saamenkieliseen koulunkäyntiin. Oppimisympäristönä tuleva koulukeskus on poikkeuksellisen monipuolinen: opintoja voi tehdä muun muassa kodassa luonnon helmassa, näyttämöillä ja laboratorioissa. Iltaisin ja viikonloppuisin tilat muuntautuvat monipuoliseksi lappilaisen kulttuurin keskukseksi.

Inarin kunta ja Lehto Group ovat 11.6.2020 allekirjoittaneet sopimuksen uuden koulukeskuksen rakentamisesta Ivaloon.

”Keskuksen suunnittelun keskiössä oli muun muassa Inarin kunnan kolmen saamenkielen opiskelun mahdollistaminen ja näkyminen tilaratkaisujen avulla sekä arvokkaan paikallisen kulttuurin vaaliminen. Myös koulukeskuksen piha on merkittävä oppimisympäristö”, kertoo Inarin kunnan sivistysjohtaja Ilkka Korhonen.

Koulukeskus käsittää valmistuessaan tilat noin 500 oppilaalle esiopetukseen, yhtenäiskoulun toimintaan (esikoulu, vuosiluokat 1-9) sekä lukio-opetukseen. Lisäksi koulukeskukseen rakennetaan liikuntahalli, auditorio, valmistuskeittiö sekä muut sivistystoimen tarvitsemat tilat. Opetus- ja hallintokäytön lisäksi koulun tilat, erityisesti liikuntahalli, kota ja auditorio tulevat palvelemaan ilta- ja viikonloppukäytössä, mikä on huomioitu mitoituksessa.

Hankkeen laajuus on reilut 9000 kerrosalaneliötä.  Koulukeskus rakennetaan kahteen kerrokseen. Uusi rakennus tulee luonnonkauniille paikalle Ivalojoen pohjoisrannalle nykyisen ala-asteen tontille. Rakennustyöt käynnistyvät kesän 2020 aikana. Uusi koulu- ja kulttuurikeskus valmistuu kesän 2022 aikana. Koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena, jo­hon sisältyy uudisrakentamisen lisäksi ylläpito- ja käyt­tä­jä­pal­ve­lut 20 vuoden ajan sekä vanhan koulurakennuksen purkaminen.

”Uuden koulu- ja kulttuurikeskuksen suunnittelussa käyttäjien tarpeet on huomioitu erityisen vahvasti ja saamelaiskulttuuri korostui oppimisympäristöjen suunnittelussa. Koulutyön lisäksi keskus avaa ovensa monipuolisen kulttuurielämän käyttöön. Uudet, modernit tilat palvelevat Inarin kunnan asukkaita laajasti. Olen iloinen, että kunta valitsi hankintavaiheeseen kilpailullisen neuvottelumenettelyn, koska se mahdollistaa parhaalla tavalla asiakkaan näköisen ratkaisun syntymisen kustannustehokkaasti”, kertoo aluejohtaja Perttu Haapalahti Lehto Tilat Oy:stä.

”Uusi koulukeskus on merkittävä tulevaisuusinvestointi kuntalaisten hyvinvointiin sekä lasten ja nuorten korkeatasoisiin oppimistiloihin. Rakentaminen maksaa noin 25 miljoonaa euroa ja kyseessä on Inarin kunnan historian suurin investointi. Kiitän kaikkia tämän megaluokan hankkeen suunnittelutyöhön osallistuneita. Olen onnellinen, että rakentaminen saadaan alkuperäisten toiveiden mukaisesti käyntiin  kesällä 2020”, toteaa kunnanjohtaja Toni K. Laine.

Lehto solmi sopimuksen logistiikkakeskuksen rakentamisesta kansainvälisen logistiikkayrityksen DSV:n kanssa

dsv-nakyma-kaakosta-2

Lehto on solminut sopimuksen kansainvälisen logistiikkayritys DSV:n kanssa logistiikkakeskuksen rakentamisesta Vantaan Päiväkumpuun, lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää. Logistiikka-alue (11 ha) koostuu logistiikkakeskuksesta (noin 50 000 m2), terminaalirakennuksesta (noin 10 000 m2) sekä toimistorakennuksesta (noin 4 000 m2).

”DSV:n keskuksen rakentaminen on meidän isoin logistiikkahankkeemme tähän mennessä. Kohde toteutetaan talousohjatun rakentamisen mallia hyödyntäen eli Lehdolla on kokonaisvastuu suunnittelusta ja toteutuksesta. Kohteessa hyödynnetään myös Lehdon omaa teollista komponenttituotantoa”, kertoo Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

”Uudet tilat parantavat DSV-yhtiöiden tehokkuutta ja mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisia, räätälöityjä logistiikkapalveluja. Kun varastointi ja siihen liittyvät lisäarvopalvelut sekä kuljetuksiin liittyvät terminaalitoiminnot sijaitsevat samalla alueella, mahdollistaa se resurssien tehokkaamman hyödyntämisen sekä läpimenoaikojen nopeuttamisen. Toimintaa varten suunnitellut tilat, ajanmukainen teknologia ja automaatio tekevät toiminnoistamme entistä kilpailukykyisempiä ja laadukkaampia”, toteaa toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg DSV Solutions Oy:stä.

Logistiikkakeskuksen suunnittelu on käynnissä. Varsinainen rakentaminen aloitetaan rakennusluvan vahvistuttua. Tavoitteena on saada kohde valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Lehdon vuotta 2017 koskeviin taloudellisiin näkymiin.

Lehto aloittaa 550 asunnon aluerakennushankkeen Vantaan Kaivokselassa

vantaan-pumppupuisto

Lehto on tehnyt esisopimuksen kahdentoista kerrostalotontin ostamisesta Vantaan Kaivokselassa yksityisten maanomistajien kanssa. Kohteeseen tulee yli 30 000 kerrosneliötä ja noin 550 asuntoa. Asuntojen keskikoko vaihtelee 40–45 m2 välillä ja näiden hintahaitari on arvioitu olevan 110 000–250 000 euroa. Rakennusaikataulu etenee kolmessa eri vaiheessa vuosina 2017–2020.

Lehto rakentaa 9 kerrostalosta, joista 5 kerrostaloa omaperusteisena gryndituotantona, 4 kerrostaloa sijoittajille ns. KVR-urakkana (kokonaisvastuullinen rakentaminen) vuosina 2017–2020 ja loput 3 kerrostaloa kuuluu Vantaan kaupungille. Ensimmäisen As Oy Vantaan Pumpun (81 asuntoa) maanrakennustyöt pyritään aloittamaan jo kesäkuussa 2017.

”Hanke alkoi jo helmikuussa merkittävillä ja massiivisilla purkutöillä, kun alueelta purettiin yli 10 000 m2 vanhat tuotantorakennukset”, kertoo Lehdon Asunnot-palvelualueen kaupallinen johtaja Markus Myllymäki.

Vantaan Pumppupuisto on merkittävä hanke Lehdolle ja erityisesti Lehdon Asuntotuotanto- palvelualueelle.

”Kohde voidaan tehdä täysin Lehdon talousohjatun rakentamisen-konseptilla, jolloin me itse voimme suunnitella kohteemme kustannustehokkaasti sekä tuottaa tekniikkaelementit, jotka sisältävät vakioidut keittiö- ja pesuhuonemoduulit. Nämä kaikki valmistetaan omassa Oulaisten tehtaassamme. Tiukan konseptimme ansiosta pystymme rakentamaan korkealaatuisia asuntoja erittäin kustannustehokkaasti nyt myös pääkaupunkiseudulle”, muistuttaa Myllymäki.

Alueella on valmiina jo kattava palveluverkosto ja Myyrmäen metroasemalle on matkaa 1,5 kilometriä.

Hanke on arvioitu valmistuvan kokonaisuudessa vuonna 2020.

Lehto rakentaa Limingan kuntaan uuden hienon koulun talousohjatun rakentamisen opein

limingan-koulu

Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Limingan kunta kilpailutti uuden 450 oppilaan Ojanperänkankaan koulun rakentamisen. Lehto Group voitti kilpailun ehdotuksellaan, joka perustuu talousohjatun rakentamisen ajatukseen. Kouluun tulee myös 40-paikkainen esikoulu ja viereen rakennetaan päiväkoti.

”Kunta havitteli laadukasta ja hyvin toimivaa koulua. Talousohjattu kilpailutusmalli oli meille nopea, helppo johdettava ja selkeä. Se avulla saadaan nyt laadukas, hyvin toimiva ja taloudellisesti järkevä uusi koulu. Kunnan on oltava rahankäytössään nykyään erittäin tarkka. Nyt saimme painettua oppilaspaikan hinnan noin 14 000 euroon, mikä on erittäin hyvä”, kertoo Limingan kunnan tekninen johtaja Simo Pöllänen.

”Tiukka talousohjaus ei kuitenkaan tarkoita, että investoisimme toimimattomiin tai huonolaatuisiin rakennuksiin. Lehdon ratkaisu täyttää kilpailutuksen suunnitteluohjelman tavoitteet”, toteaa Limingan lukion rehtori Tiina Partanen.

Uuden koulun suunnittelussa on otettu huomioon erityisesti myös uuden opetussuunnitelman mukainen oppimiskäsitys. Tilat mahdollistavat koko kouluyhteisön yhdessä tekemisen. Toimivien tilojen lisäksi kalustamisella voidaan tukea oppilaan omaa aktiivista oppimista. Opettajien työpari ja tiimityö mahdollistuvat myös tilojen joustavien ratkaisujen ansiosta.

”Ojanperänkankaan koulun kilpailu oli tiukka. Kilpailutuksessa laatupisteiden painoarvo oli 60% ja hinnan 40 %. Liminka hyödynsi tässä kilpailutuksessa hankintamenettelyä, jossa käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat luovat yhdessä talousohjatun laaturatkaisun. Rakennusprojektia on huomattavasti helpompi hallita, kun hintalappu asetetaan jo ennen projektin alkamista eikä näin tule yllätyksiä”, toteaa Lehto Groupin Hyvinvointitilarakentamisen palvelualueen johtaja Tuomo Mertaniemi.

Perinteisessä koulujen rakennuttamisessa kilpailutetaan ensin suunnittelija, joka aloittaa suunnittelun yleensä ilman riittävää kustannustietoisuutta ja vuoropuhelua toteuttajatahojen kanssa. Tästä seuraa, että rakennusprojektiin ympätään kaikki toiveet ja kustannukset kipuavat pilviin. Pahimmassa tapauksessa huono suunnittelu voi johtaa siihen, että rakennusvaiheen aikana tehdä erilaisia muutoksia, mikä edelleen vie aikaa ja rahaa.

Lehto panosti kilpailussa erityisesti hyvään toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja Limingan maaseudun rakennusperinteen mukaiseen moderniin arkkitehtuuriin. Koulun arkkitehtuurisuunnittelusta vastasi oululainen arkkitehtitoimisto m3.

Tällä hetkellä on menossa tarkentavat sopimusneuvottelut. Hankintapäätös saa lainvoiman 17.4.2017, jonka jälkeen urakkasopimus allekirjoitetaan. Koulun arvioitu valmistuminen on elokuussa 2018.

Lehto Group rakentaa Kalajoen uuden liikekeskuksen

kalajoen-liikekeskus

Lehto Group rakentaa Kalajoen ydinkeskustaan uuden liikekeskuksen. Nykyinen liikekeskus tullaan purkamaan ja tilalle nousee kaksikerroksinen, moderni liikekeskus kulttuuri- ja kirjastotiloineen.

Liikekeskuksen ensimmäinen kerros on varattu kaupallisille toimijoille, joista niin sanottuina ankkuritoimijoina ovat mukana Kokkolan Halpa-Halli, Tokmanni sekä Team Sportia. Lisäksi liikekeskukseen tulee pienliiketiloja lisäämään palvelutarjontaa. Toisen kerroksen kulttuurikeskukseen rakentuvat puolestaan elokuva- ja kulttuuritilat oheispalveluineen sekä kaupunginkirjasto.

Liikekeskuksen rakentaminen aloitetaan keväällä 2017 ja työt kestävät noin vuoden.

”Liikekeskus tulee muuttamaan Kalajoen kaupunkikuvaa positiivisesti ja tiivistämään hajallaan olevaa palvelutarjontaa tarjoten niin kalajokisille kuin matkailijoillekin uusia palveluita niin kaupallisessa kuin kulttuurimielessäkin. Tehokkaiden toimitilojen rakentamisessa tullaan hyödyntämään Lehdon talousohjatun rakentamisen toimintamallia. Se takaa tilaajillemme paitsi kustannustehokkuutta myös laatua ja ajansäästöä rakennusprojektissa”, toteaa Lehto Groupin myynti- ja markkinointijohtaja Petri Korva.

Etera sijoitti logistiikkakeskukseen

2017-01-04-15_54_58-uutishuone-etera

Etera on sijoittanut logistiikkakeskukseen Vantaan Hakkilaan. Lehto Groupin toteuttama logistiikkakeskus luovutetaan HUB logisticsille tammikuun lopussa kuukauden etuajassa. Eli kuten Lehdon vastaava mestari asian ilmaisi: “se valamistuu kässiin”.

HUB logistics ja Lehto Group aloittivat yhteistyönsä vuonna 2013. Silloin rakennettiin HUBin sisälogistiikkakeskus Uuteenkaupunkiin Valmet Automotiven autotehtaan kylkeen. Ennätysvauhtia rakennettu sisälogistiikkakeskus oli alku luottosuhteelle, joka sai jatkoa keväällä käynnistetyn HUB logisticsin pääkonttorin ja 20 000 m2 logistiikkakeskuksen rakentamisesta Vantaan Hakkilaan. Tällä kertaa projektiin lähti mukaan sijoittajaksi myös HUB logisticsin vähemmistöosakas Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera.

“Toteutimme yhteistyössä Lehdon ja Eteran kanssa ennätysajassa ja talousohjatusti Suomen nykyaikaisimman 3 PL logistiikkakeskuksen. Yhtä kustannustehokkaasti ja nopeasti tarjoamme nyt asiakkaillemme edistyksellisiä logistiikkaratkaisuja nykyaikaisella varastointi- ja keräilyautomaatioilla sekä IT -järjestelmällä. Vain laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat palvelut kiinnostavat asiakkaitamme tänä päivänä. Pitäähän kysyntään pystyä vastaamaan”, toteaa HUB logistics -konsernin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Aarno Törmälä.

Etera sijoittaa Suomeen

Vantaan Hakkilan logistiikkahanke on suurin Eteran tuotanto- ja logistiikkasijoituksista.
”Uskomme ison, modernin logistiikkakeskuksen olevan hyvä sijoitus. Olemme saaneet HUB logisticsin pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi ja logistiikkakeskuksen sijainti on erinomainen mm. lentokenttään ja satamaan nähden”, kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta Eterasta kertoo.

Eteran sijoittaa aktiivisesti Suomeen ja sen 5,8 miljardin euron sijoituksista lähes 40 prosenttia on kotimarkkinoilla. Suomeen Etera sijoittaa erityisesti kiinteistö- ja muiden reaalisijoitusten sekä yrityssijoitusten kautta.

Lehto hyödynsi talousohjattua rakentamista

”Hakkilan logistiikkakeskus on yksi suurimmista Lehdon toteuttamista hankkeista tälle toimialalle. Hakkila on lisäksi yksi niistä kohteista, joissa on hyödynnetty optimaalisesti Lehdon kehittämää talousohjattua rakentamista. Näin ollen pystyimme tehokkuuteen sekä rakentamisessa että kustannuksissa”, toteaa myyntijohtaja Jukka Pekonen Lehto Groupista. ”Hyödynsimme tässä kohteessa muun muassa hyväksi havaittuja konseptejamme, kuten Lehdon Humppilan tehtailla valmistettuja suurkattoelementtejä. Rakentamisen aikataulu on ollut nopea, mutta juuri talousohjatun rakentamisen mallilla tämä on ollut mahdollista. Itse asiassa kohde valmistuu peräti kuukauden etuajassa”, jatkaa Jukka Pekonen.

Suomen ensimmäisen jääpallohallin rakentaminen otti ensiaskeleet

(7 ulkon344kym344 _ Planssi)

Kuva havainnekuva, ei vastaa lopullista toteutusta.

Lehto Group, HIFK Bandy ry ja Kulosaaren rf Vesta ry käynnistävät yhteistyön Suomen ensimmäisen jääpallohallin rakentamiseksi Helsingin Malmille. Rakentajana toimii Lehto Groupiin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy.

Hallin koko tulee olemaan noin 10 900 kerrosalaneliömetriä ja rakennustyöt suunnitellaan aloitettavaksi huhtikuussa 2017. Kohteen on tarkoitus valmistua helmikuussa 2018.

”Yhteistyön käynnistyminen Lehdon kanssa on askel unelmamme toteutumiselle. Jääpallolle lajina hanke on erittäin keskeinen asia, mutta hallista pääsevät nauttimaan jääpalloilijoiden lisäksi muodostelma- ja taitoluistelijat, pikaluistelijat, yleisöluistelijat sekä koululaiset. Lisäksi hallin muita tiloja voidaan hyödyntää erilaisiin ryhmäliikunnan lajeihin. Haluamme kehittää Malmin aluetta lapsiystävälliseksi asuinalueeksi ja toivomme hallin tukevan myös tätä tavoitetta”, toteavat HIFK-Bandyn toiminnanjohtaja Pasi Virtanen sekä Kulosaaren Vestan hallituksen varapuheenjohtaja Markus Larsson.

Nopean rakentamisen aikataulun varmistaa Lehto Groupin talousohjatun rakentamisen toimintamalli.

”Lehdon kehittämä talousohjatun rakentamisen malli luo edellytykset kustannustehokkaalle ja tuottavalle rakentamiselle. Pyrimme hyödyntämään kohteessa mahdollisimman tehokkaasti muun muassa Lehdon omien elementtitehtaiden tuotantoa”, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Petri Korva Lehto Groupista.

Lehto Group ja Kempeleen kunta yhteistyösopimukseen mittavan liikekeskittymän kehittämisestä Zatelliitin alueelle

zatelliitti_havainnekuva

Kuva on havainnekuva eikä vastaa lopullista toteutusta.

Lehto Groupiin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy ja Kempeleen kunta ovat käynnistäneet yhteistyön Zatelliitin alueen kauppatontin rakentamiseksi. Lehto sitoutuu sopimuksella ostamaan kauppatontin vaiheittain, tarvittavan rakennusoikeuden mukaan vuosina 2017 – 2022. Tavoitteena on rakentaa alueelle noin 70 000 neliömetrin liikekeskittymä.

Kempeleen kunnanhallitus hyväksyi tontin varaamista koskevan yhteistyösopimuksen kokouksessaan keskiviikkona 30.11.2016. Lehdon tarjous kauppatontista on ehdollinen vuokralaisneuvottelujen käynnistämiseksi. Tontin ankkuritoiminnoista on olemassa alustava suunnitelma, joka tarkentuu palveluntarjoajien selvittyä.

Zatelliitin kauppatontti on näkyvällä paikalla valtatie 4:n varressa, vuosina 2017 – 2018 rakennettavien ramppien välittömässä läheisyydessä. Tontin koko on noin 18 hehtaaria ja rakennusoikeus yhteensä noin 70 000 kerrosalaneliömetriä. Alueen vetovoima ja palvelukokonaisuus kasvavat merkittävästi olemassa olevien toimintojen ja alueen kehittyessä.

”Zatelliitin kauppatontin kaltaisia alueita kaupallisiin toimintoihin on tarjolla erittäin harvoin. Tontin sijainti liikennevirran ääressä mahdollistaa poikkeuksellisen näkyvyyden ja helpon saapumisen tuleville liiketiloille. Lehdon kehittämä talousohjatun rakentamisen malli luo edellytykset kustannustehokkaalle ja tuottavalle rakentamiselle”, toteaa myynti- ja markkinointijohtaja Petri Korva Lehto Groupista.

”Zatelliitin alue on kiistatta yksi Pohjois-Suomen parhaista yritys- ja työpaikka-alueista niin saavutettavuudeltaan, näkyvyydeltään kuin toiminnallisuudeltaankin. Yhteistyösopimuksen mukaisen suurliikekeskittymän rakentuminen vahvistaa entisestään paitsi Zatelliitin alueen myös Kempeleen vetovoimaa. Kyse on kymmenistä uusista yrityksistä ja sadoista uusista työpaikoista. Investoinnit ja niitä seuraavat uudet palvelut ja työpaikat ovat merkittäviä koko seudun ja sen elinvoiman kannalta”, summaa Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi.

”Kiinnostusta yhteistyökohteena ollutta kaupan tonttia kohtaan riitti ja saimme kolme ehdotusta alueen kehittämisestä. Rakentamisen ja toimintojen kokonaisratkaisu painoi valintaraadin vaakakupin vahvassa kasvussa olevan kempeleläisen Lehto Group Oyj:n ehdotuksen taakse”, Lohi toteaa.

Lehto Group rakentaa Lindströmille hotellitekstiileihin keskittyvän palvelukeskuksen Vantaalle

Lehto Group Oyj ja Lindström Oy ovat sopineet uuden palvelukeskuksen rakennuttamisesta Vantaan Koivuhakaan. Palvelukeskus käsittää tuotanto-, varasto- ja toimistotilojen lisäksi jakeluterminaalin. Palvelukeskus on kokonaisuudessaan noin 3 600 bruttoneliömetriä.

Rakennustyöt käynnistetään välittömästi ja tuotannollinen toiminta palvelukeskuksessa on tavoitteena aloittaa jo kesäkuussa 2017. Palvelukeskuksesta tullaan huoltamaan Lindströmin tytäryhtiön Comforta Oy:n hotellitekstiilejä.

”Lehdon talousohjatun rakentamisen malli tuodaan myös Lindströmin uuden pesulan projektiin. Se mahdollistaa laadukkaat ja kustannustehokkaat ratkaisut, mutta myös tiiviissä aikataulussa rakentamisen”, toteaa myyntijohtaja Jukka Pekonen Lehto Groupista.

”Meille aikatauluissa pysyminen on erittäin tärkeää. Siksi on hienoa, että pääsemme aloittamaan rakennustyöt sovitusti. Investoinnin myötä pystymme lisäämään tuotantokapasiteettiamme pääkaupunkiseudulla ja tarjoamaan yhä ketterämpää palvelua asiakkaillemme”, sanoo Jari Vihervuori, Senior Vice President, Lindström Group.

Allas Sea Pool: Lehto Group rakentaa uuden päärakennuksen Katajanokalle

allas-sea-pool-paarakennus

Lehto Group ja Helsinki Allas Oy ovat sopineet Allas Sea Poolin päärakennuksen rakentamisesta Helsingin Katajanokalle. Lehdon rakentama, noin 900 neliömetrin kokoinen rakennus tulee sisältämään muun muassa kattoterasseja, à la carte -ravintolan, kahvilan, myymälän sekä kokoontumistiloja. Rakennuksen yksi keskeinen osa on Itämerikeskus, joka tulee näyttäytymään Itämeren suojelun teemoilla, kertomaan merireiteistä sekä saarista.

Kokonaisuudessaan uusi päärakennus tulee tarjoamaan kahvila- ja ravintolapaikkoja yhteensä 550 henkilölle ja lisäksi terassipaikkoja noin 1500 henkilölle. Rakennustyöt käynnistyvät joulukuun alussa, kun Allas Sea Pool sulkeutuu 6.12. Uusi päärakennus valmistuu keväällä 2017.

“Valitsemalla Lehdon saatoimme varmistua siitä, että rakentamisen aikataulu ja kustannukset ovat etukäteen tiedossa. Innovatiivinen ja ratkaisukeskeinen toimintatapa olivat ne tekijät, joilla kotimainen Lehto erottui selvästi edukseen muista”, kertoo Helsinki Allas Oy:n vt. toimitusjohtaja Timo Metsälä.

”On etuoikeutettua päästä rakentamaan näin ainutlaatuinen kohde yhdelle Suomen keskeisimmistä arvoalueista. Allas Sea Pool on uniikki kohde, joka tarjoaa aidosti suomalaisia elämyksiä vierailleen. Lehto pääsee rakentamaan Katajanokan suomalaisten design-ikonien joukkoon arkkitehtonisesti todella upeaa kokonaisuutta”, toteaa liiketoimintajohtaja Asko Myllymäki Lehto Groupista.

allas-sea-pool_paarakennuksen-terassi

Talousohjattu rakentaminen Helsingin ytimeen

Merikylpylä ja hyvinvointikeskuksen päärakennus tulevat näyttäytymään suomalaisen puurakentamistaidon käyntikortteina. Timo Metsälä kertoo, että kuusipuusta tehdään suurkaupungin keskustaan kodikas virkistysalue.

Altaan omistajille on ollut erityisen tärkeää, että rakentamisessa huomioidaan energiatehokkuus ja vastuullisuus. Lehto Group on tullut tunnetuksi talousohjatun rakentamisen ideologiastaan sekä innovaatioistaan. Näitä teemoja tullaan hyödyntämään myös Allas Sea Poolin päärakennuksen rakentamisessa.

”Parhaimmillaan talousohjatun rakentamisen malli mahdollistaa näyttävän arkkitehtuurin, taloudellisuuden sekä tiukassa aikataulussa etenemisen. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamiseksi Lehto valjastaa Allas Sea Poolin päärakennukseen parhaan käytettävissä olevan tekniikan”, kertoo Asko Myllymäki.