YIT on allekirjoittanut sopimuksen Kalajoen kaupungin kanssa Merenojan yhtenäiskoulun rakentamisesta

bf40456a5d1f39b7_800x800ar

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Kalajoen kaupungin kanssa Merenojan yhtenäiskoulun rakentamisesta. Valmistuttuaan koulu on ensimmäinen Joutsenmerkitty yhtenäiskoulu Suomessa. Työ toteutetaan KVR-urakkana, joka sisältää entisten rakennusten purkutöitä ja uuden koulurakennuksen ja liikuntahallin rakentamisen. Rakentaminen alkaa syksyllä 2018 ja valmistuu heinäkuussa 2020 sisäpuolisilta osin. Purku- ja pihatyöt valmistuvat viimeistään lokakuun 2020 loppuun mennessä. Urakan arvo on noin 30 miljoonaa euroa. Se kirjataan tilauskantaan vuoden 2018 kolmannelle neljännekselle.

Merenojan uusi yhtenäiskoulu rakennetaan uudisrakennuksena nykyisen koulun tontille. Vanhat koulurakennukset puretaan kahdessa vaiheessa. Uuteen kouluun tulee ala- ja yläkoulun opetustilojen lisäksi lisätiloja lukiolle, hammaslääkärin vastaanottotilat sekä liikuntasali ja kaupungin vapaa-ajantoimen tiloja. Koulu on mitoitettu noin 1 000 oppilaalle ja 100 hengen henkilökunnalle. Hankkeen kokonaislaajuus on noin 13 000 brm2, josta liikuntahallirakennus on 2 421 brm2.

”Toteutamme kaupungin keskustaan nykyaikaisen ja pohjoissuomalaisittain valinnaisuudessaan ja kansainvälisyydessään ainutlaatuisen oppimisympäristön. Uusi yhtenäiskoulu ja laajennettu lukio mahdollistavat Kalajoen urheilu- ja kulttuuriakatemian toiminnan laajentamisen ja kehittämisen. Haluamme koulusta terveellisen, turvallisen ja energiatehokkaan. YIT:n tarjous vastasi parhaiten urakkakilpailulle asettamiamme hinta- ja laatukriteereitä”, sanoo Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari.

”YIT on rakentanut muun muassa Kastellin ja Hiukkavaaran monitoimitalot Oulussa sekä Pudasjärven hirsikoulukampuksen ja Torkinmäen koulun Kokkolassa. Erilaisten elinkaari- ja allianssihankkeiden ansiosta meillä on koulurakentamisen parhaista toimintatavoista ja teknisistä ratkaisuista vahva kokemus, jota pääsemme hyödyntämään Merenojan koulun toteuttamisessa,” sanoo Toimitilat-segmentin johtaja Esa Neuvonen YIT:ltä.

Rakentaminen toteutetaan Kuivaketju10-kosteudenhallintamallin mukaisesti, ja rakennustöissä edellytetään P1-puhtausluokkaa. Rakennukseen tulee tuulettava alapohjarakenne, ja aikatauluun on varattu tuuletusaika ennen tilojen käyttöönottoa.

Uuden koulun suunnittelu ja rakentaminen toteutetaan Joutsenmerkin vaatimusten mukaisesti. Joutsenmerkityn rakennuksen on täytettävä tiukat ympäristövaatimukset, jotka edellyttävät muun muassa rakennuksen koko elinkaaren huomioimista ja hyvää sisäilman laatua.

Sipoon Söderkullaan rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja

kvartsitie-1-havainnekuva-kuva-arkkitehtitoimisto-jukka-turtiainen-oy

Kvartsitie 1 havainnekuva (Kuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy)

Etelä-Sipoon paikalliskeskukseen Söderkullaan on rakenteilla asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Kvartsitie 1 neljä kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 106 asumisoikeusasuntoa. Talot sijoittuvat lähelle luontoa Pähkinälehdon uudelle alueelle, noin kilometrin päähän Söderkullan keskustasta. Palvelut kuten koulut, päiväkodit, päivittäistavarakaupat ja harrastusmahdollisuudet ovat kävely- ja pyöräilyetäisyydellä. Kulkuyhteydet esimerkiksi Helsinkiin, Porvooseen ja lentoasemalle ovat hyvät moottoritietä pitkin.

Kompakteja asuntoja erilaisiin elämäntilanteisiin

Kvartsitie 1:n pienimmät asunnot ovat kompakteja 33 neliön yksiöitä ja suurimmat 85 neliön saunallisia neljän huoneen asuntoja. Asunnot soveltuvat monenlaisiin elämäntilanteisiin, sillä valittavana on asuntoja niin yksin asuville kuin isommille perheillekin. – Asumisoikeusasunto sopii hyvin esimerkiksi nuorelle ensiasunnoksi. Söderkullasta on hyvät kulkuyhteydet opiskelupaikkoihin ja harrastusmahdollisuuksiin. Kvartsitien uusien asuntojen lähellä on muun muassa salibandyhalli, kertoo TA-Yhtiöiden myyntivastaava Terhi Halla.

kvartsitie-1-havainnekuva-sisapihalta-kuva-arkkitehtitoimisto-jukka-turtiainen-oy

Kvartsitie 1 havainnekuva sisäpihalta (Kuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy)

Asunnoissa on helppohoitoiset laminaattilattiat ja kylpyhuoneissa tyylikkäät laatoitetut seinät ja lattiat. Asumisviihtyvyyttä lisäävät sälekaihtimet ikkunoissa. Osassa asunnoista on lasitetut parvekkeet ja osassa ranskalaiset parvekkeet. Asukkaiden käytettävissä on talosauna, jonka pukuhuoneesta pääsee vilvoittelemaan lasitetulle parvekkeelle. Suojaisalle piha-alueelle tulee viihtyisä leikki- ja oleskelupaikka sekä talojen väliselle alueelle paikoitusalue autoille. Kvartsitie 1 tulee olemaan savuton kiinteistö, jossa tupakointi sisällä kiinteistössä, parvekkeilla ja piha-alueilla on kiellettyä. Tupakointi on sallittu ainoastaan erillisillä merkityillä tupakointipaikoilla.

Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 10.9.2018 saakka. Asumisoikeusasuntojen arvioitu valmistumisajankohta on marraskuun 2019 lopussa. Rakennuskohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy ja urakoitsijana toimii Lujatalo Oy.

Mikä on asumisoikeusasunto ja kenelle se sopii?

– Asumisoikeusasunto on hyvä vaihtoehto monessa elämäntilanteessa. Asumisoikeusasuntoon ei tarvitse sitoa pääomaa yhtä paljon kuin omistusasuntoon, mutta asumisoikeusasukas saa pysyvän kodin, jossa voi asua niin kauan kuin haluaa. Asumisoikeusasunto on myös huoleton ja helppo, sillä talon omistaja ja huoltoyhtiö huolehtivat kiinteistön kunnosta, ja asunnosta on halutessaan helppo luopua, kertoo Terhi Halla.

Käytännössä asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Tikkurilan ytimeen Kielotielle korkeatasoinen korttelikokonaisuus

bc0a583d26683649_800x800ar

Peabin kilpailutyö ”Lyhty” on voittanut Senaatti-kiinteistöjen yhteistyössä Vantaan kaupungin ja A-Kruunu Oy:n kanssa järjestämän suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailun. Kilpailutyön toteutti arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen Oy. Pääsuunnittelijana toimi Matti Mastosalo (Arkkitehti SAFA).

Kielotielle, aivan Kirjastopuiston viereen nousee korkeatasoinen asuntoja ja liiketilaa sekä palveluja yhdistävä korttelikokonaisuus, jonka tontinkäyttösuunnitelmaa hyödynnetään kilpailualueen asemakaavoituksessa. Tontilla sijaitsee 70-luvulla rakennettu valtion virastotalo. Rakennus on tyhjillään ja se tullaan purkamaan.

Tontti sijaitsee Tikkurilan keskustassa, kävelyetäisyydellä palveluista. Tontin itäpuolella sijaitseva puisto antaa alueelle vehreyttä ja viihtyisyyttä. Yhteydet joka puolelle ovat erinomaiset rautatien sekä Kehä III:n kautta. Lentoaseman saavutettavuus lisää alueen houkuttelevuutta.

Kilpailun voittajaksi valittu Lyhty toteuttaa erinomaisesti kilpailun tavoitteita. Asunnot ja pihat avautuvat puistoon päin lisäten asuntojen viihtyvyyttä. Julkisivujen rakenteet sekä toteutus ovat korkeatasoisia vaalean rappauksen ja tiilen tuodessa siihen vaihtelua. Korttelin kruunaava torni asettuu katujen kulmaukseen luoden maamerkin Kielotielle. Lisäksi rakenteellinen pysäköinti on ratkaistu maanalaisella pysäköintihallilla.

a91443d5ae7bc914_800x800ar

”Suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu herätti paljon mielenkiintoa ja saimmekin kilpailussa yhteensä 15 korkeatasoista kilpailuehdotusta. Voittajaehdotuksen pohjalta on hyvä lähteä viemään kaavamuutosta eteenpäin yhteistyössä Vantaan kaupungin ja Peabin kanssa”, toteaa myyntipäällikkö Marjaana Berger Senaatista.

Kohteen kaavamuutos on vireillä, ja siihen haetaan 31.000 kem2 rakennusoikeutta. Osa on Peab Oy:n vapaarahoitteista asuntotuotantoa (n. 330 asuntoa) ja osa A-Kruunun ARA-asuntoja. Katutasoon on suunnitteilla liiketilaa, ja päiväkoti asettuu puiston laitaan omana rakennuksenaan.

Kaava on lainvoimainen arviolta 2019, ja rakentaminen sekä asuntojen myynti alkavat arviolta 2020.

”Tikkurila on merkittävä osa pääkaupunkiseudun kehittyvimpiä alueita ja on selvästi ottamassa oman paikkansa Vantaan elinvoimaisena kaupunkikeskuksena. Tikkurila sopii näin ollen myös Peabin kasvusuunnitelmaan ja strategiaan” kertoo Peab Oy:n yksikönjohtaja Kari Kuittinen.

Bothnia High 5 -allianssi on valinnut Aren Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennuksen kehitysvaiheen talotekniikkakumppaniksi

ess3beqzke1vkygzvgio

Yhteistyön aloittaminen talotekniikkaurakoitsijan kanssa on merkittävä askel Bothnia High 5 -allianssille, kertoo allianssin projektipäällikkö Markus Kaustinen YIT:ltä.

– Are osallistuu allianssin viikoittaiseen Big Room -työskentelyyn ja tuo omaa osaamistaan suunnittelun ohjaukseen. Urakoitsijan mukanaolo edesauttaa kustannustehokkaiden toteutusratkaisuiden suunnittelussa. Päällekkäisen työn tekeminen vältetään, kun suunnitelmat voidaan tehdä kerralla valmiiksi.

Sekä kehitys- että toteutusvaihe huomioiden kyseessä on Aren historian suurin urakka.

– On hienoa päästä kumppaniksi näin merkittävään hankkeeseen jo suunnitteluvaiheessa. Arella on vahva kokemus sairaala- ja terveydenhoitokiinteistöjen koko elinkaarelta aina talotekniikkaurakoinnista ylläpitoon ja huoltoon sekä modernisointiin. Tällä hetkellä olemme mukana myös KYS Uusi Sydän 2025 -allianssihankkeessa ja Kymenlaakson keskussairaalan laajennuksessa. Sairaalakiinteistöjen talotekniikka vaatii erityisosaamista, joten sekä valtakunnallisesta että paikallisesta kokemustamme on varmasti hyötyä hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, lupaa Aren Vaasan aluejohtaja Petri Alapelto.

H-uudisrakennus kokoaa palveluita saman katon alle

Vaasan keskussairaalan H-uudisrakennus toteutetaan Bothnia High 5 -projektiallianssina, jonka osapuolet ovat Vaasan sairaanhoitopiiri, YIT, Granlund Pohjanmaa, Ramboll Finland, Raami Arkkitehdit ja Arkkitehdit Kontukoski.

Uusi H-rakennus yhdistää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon maakunnallisia ja yksityisiä palveluita. Digitalisaation ja etäyhteyksien avulla palvelut tuodaan tasapuolisesti asiakkaiden lähelle asuinkunnasta riippumatta. Uudisrakennus suunnitellaan muuntojoustavaksi ja monikäyttöiseksi. Niin asiakkaille kuin henkilökunnalle rakennetaan terveet ja turvalliset tilat. Uusi H-rakennus otetaan käyttöön vuonna 2022, ja sen suunniteltu laajuus on noin 30 000 bruttoneliömetriä.

Bonava rakennuttaa Vantaan Kaivokselaan 59 uutta Bonava-kotia – erikoisuutena asuntokohtaiset palvelueteiset

81a851848ec62424_800x800ar

Bonava jatkaa Vantaan kehitystä ja rakennuttaa Kaivokselaan 59 uutta Bonava-kotia kuuteen kerrokseen. Työt As Oy Vantaan Kilpukassa ovat käynnistyneet ja asuntojen on määrä valmistua loppuvuodesta 2019. Erikoisuutena Kilpukassa ovat asuntokohtaiset palvelueteiset.

Vantaan Kilpukka asettuu rauhalliselle asuinalueelle Kaivokselaan. Kilpukasta löytyy koti niin nuorelle ensiasunnon ostajalle, pariskunnalle kuin huoletonta asumista kaipaavalle varttuneemmalle väelle. Erikoisuutena kohteessa ovat asuntokohtaiset palvelueteiset, jotka tekevät esimerkiksi nettitilausten toimitukset suoraan kotiin helpoksi, silloinkin kun asukas ei ole itse kotona”,  sanoo Jyri Raunio, yksikönjohtaja, Bonava Suomi Oy.

As Oy Vantaan Kilpukan pohjakerroksessa sijaitsee asukkaiden yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat, kuten kodikas talosauna ja viihtyisä kerhotila, jotka avautuvat puistoon. Yhtiössä on myös polkupyörävarasto huolto- ja pesupisteineen sekä pyykkitupa. Yhteinen puistomainen korttelipiha on rauhoitettu asumiselle ja oleskelulle. Korttelipihaa ympäröivät rakennukset tarjoavat suojaa liikenteen ääniltä ja tarjoaa turvallisen ja rauhallisen ympäristön lapsille leikkiä ja aikuisille rentoutua arjen kiireistä.

Wärtsilältä merkittävä investointi Suomeen – uuden sukupolven innovaatio- ja tuotantokeskus Smart Technology Hub Vaasaan

a34cafee28d52622_800x800ar

Wärtsilä rakentaa Vaasan Vaskiluotoon uuden Smart Technology Hub -tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantokeskuksen. Siihen siirtyvät vuodesta 2020 alkaen kaikki Wärtsilän Vaasan keskustassa olevat toiminnot ja työntekijät sekä logistiikka ja huollon verstastoiminnot Runsorista.

Wärtsilä investoi hankkeeseen 83 miljoonaa euroa, joka kohdistetaan keskuksen moderniin testaus- ja tuotantoteknologiaan. Smart Technology Hubiin liittyvä kokonaisinvestointi tulee olemaan jopa 200 miljoonaa euroa, joka koostuu toimisto- ja tehdasrakennuksista, logistiikasta sekä infrasta.

“Jatkuva uudistuminen on Wärtsilän DNA:ssa”, toteaa Wärtsilän konsernijohtaja Jaakko Eskola. “Tohmajärven Värtsilän kylään 1834 sahaksi perustettu yritys on nyt kansainvälisesti johtava älykkään teknologian ja kokonaiselinkaariratkaisujen toimittaja merenkulku- ja energiamarkkinoilla. Vaasan Smart Technology Hub on meille jälleen sukupolviloikka, joka nostaa Wärtsilän osaamisen uudelle tasolle.”

Smart Technology Hub on seuraava, konkreettinen askel Wärtsilän älykkään merenkulun ja älykkään energia-alan visioissa. Toimialallaan ainutlaatuinen keskus mahdollistaa meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien entistä ketterämmän ja tehokkaamman testauksen ja tuotekehityksen.

“Smart Technology Hubista tulee tärkeä osa Wärtsilän maailmanlaajuista osaamiskeskusten verkostoa”, toteaa teknologiajohtaja Hannu Mäntymaa. ”Jakamalla oppeja eri yksiköistämme pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä parempia tuotteita ja palveluita. Vaasan Smart Technology Hubissa kehitämme prosesseja, jotka voimme ottaa myöhemmin käyttöön myös muualla.”

Smart Technology Hub kutsuu alan muut toimijat ja tutkimuksen yhteistyöhön. Visiona on luoda partnerikampus, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien, alan start-upien ja yliopistojen kanssa.

“Loistavat ideat eivät synny tyhjiössä”, toteaa Wärtsilä Finland Oy:n toimitusjohtaja Vesa Riihimäki. “Tuomalla yhteen osaajia eri elämänaloilta, niin yritys- kuin yliopistomaailmasta, rakennamme inspiroivan ympäristön uuden luomiseen.”

Smart Technology Hubin suunnittelutyöt ovat jo täydessä vauhdissa ja uusi keskus on toiminnassa Vaskiluodossa vuonna 2020. Vaasan seutu on jo nyt Pohjoismaiden johtava energiateknologiakeskittymä, ja kehittyvä Vaskiluoto vahvistaa alueen merkitystä ja potentiaalia alan globaalina suunnannäyttäjänä entisestään. Wärtsilä on Vaasan suurin yksityinen työllistäjä noin 3000 työntekijällään, ja Vaasan yksikkö on Wärtsilän suurin toimipiste. Turussa Wärtsilällä on työntekijöitä noin 400 ja Helsingissä lähes 500.

Konsernin muutos teknologiapalveluyhtiöksi on edellyttänyt kiinteistöinvestointeja älykkääseen teknologiaan, uudenlaisiin työtapoihin sekä kestävään kehitykseen läpi organisaation. Smart Technology Hubin ohella näkyvimpiä uudistushankkeita ovat Vaasan Runsorin uudet toimitilat sekä loppusyksyllä valmistuva Wärtsilän Helsinki Campus Helsingin Salmisaaressa. Näiden investointien arvo on vajaat 20 miljoonaa euroa.

NCC rakentaa tehdaslaajennuksen Vantaalle

8b40b5e5d84ac68c_800x800ar

NCC rakentaa tehdaslaajennuksen Vantaalla toimivalle Murata Electronics Oy:lle. Kyseessä on kokonaisvastuu-urakka, jonka arvo on 42 miljoonaa euroa.

Tehdaslaajennuksen laajuus on noin 9000 brm2. Urakkaan kuuluu lisäksi uuden pysäköintialueen rakentaminen, joka on jo valmis.

Tehdaslaajennuksen on määrä valmistua vuoden 2019 lopussa.

– Toimivan tehtaan kylkeen rakentaminen tuo aina omat haasteensa, mutta työmaaorganisaatio on hallinnut ne hyvin ja rakentaminen etenee aikataulussa, kommentoi NCC:n yksikönjohtaja Frej Weurlander.

Murata, jonka pääkonttori on Japanin Kiotossa, on maailman johtavia edistyneiden elektronisten materiaalien ja komponenttien suunnittelijoita ja valmistajia.

LapWall lanseeraa kerrostalorakentamisen mullistavan LEKO® Puukerrostalokonseptin

elementointi

LapWall Oy on vuonna 2011 perustettu yritys, joka on kohonnut nopeasti merkittävimmäksi puuelementtien ja valmisosien, kuten kylpyhuone- ja tilamoduulien, toimittajaksi asiakkailleen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan. Yli 50 miljoonaan liikevaihtonsa kasvattanut LapWall järjestää keskiviikkona 15.8. yhdeksi viime aikojen merkittävimmäksi puurakennusalan tapahtumaksi lukeutuvan lanseeraustilaisuuden.

Osana laajaa LEKO® elementointijärjestelmän kehitystä lanseeraamme LEKO® Puukerrostalokonseptin. LapWall LEKO® Puukerrostalokonseptin avulla pystymme tarjoamaan ammattirakentajille puukerrostalorakentamisen osaamisen, elementtituotteet asennuksineen sekä yhteistyökumppanit haastavimpiinkin osa-alueisiin. Konseptin avulla puukerrostalorakentamisesta saadaan kilpailukykyinen ja turvallinen vaihtoehto kerrostalorakentamiseen.

puukerrostalo

pyha-cc-88nna-cc-88n-tehdas

Pyhännän Tehdas.

Konsepti käsittää tässä vaiheessa katkeamattoman kuivaketjun huomioivan rankarakenteisen puukerrostalorakentamisen aina kuudenteen kerrokseen asti. Konseptin avulla voimme tarjota rakennusliikeasiakkaillemme aidosti turvallisen, ekologisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon betonikerrostalolle. Konseptia on hiottu lähes yrityksen perustamisesta lähtien ja se on jalostunut nykymuotoonsa useiden alansa huippuammattilaisten toimesta sekä toimitettujen puukerrostalojen muodossa. LapWall on toimittanut puukerrostalojen elementtejä jo kymmeniin kohteisiin. Konsepti tuo toimivat ja turvalliset ratkaisut vakioitujen rakenteiden, elementoinnin ja detaljiikan lisäksi muun muassa ääni-, palo-, rakenne-, sähkö-, arkkitehtuuri- ja LVI-asioihin, säilyttäen kuitenkin riittävän arkkitehtuurin joustavuuden.

Lapti rakentaa 205 asunnon asuinkorttelin Tikkurilaan

12f075a7-df6d-436a-ae25-e0decd353820-w_960

Lapti rakentaa Tikkurilaan kävelykadun varrelle 205 asuntoa.

Lapti Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Vantaan Tikkurilaan asuinkorttelin, johon tulee yhteensä 205 asuntoa ja liiketiloja. Vantaan Tikkurilan Center nousee Tikkuraitin varrelle Prisman viereen. Tontilla olleen asuin- ja liikerakennuksen purkutyöt saatetaan päätökseen elokuun aikana. Asuinkorttelin rakentaminen käynnistyy syyskuussa ja se valmistuu vuoden 2020 aikana.

Asuinkortteliin rakennetaan yhteensä 205 asuntoa yksiöistä perheasuntoihin. Liiketilat tulevat katutasoon kävelykatuna toimivan Tikkuraitin varrelle. Pysäköinti on pääosin järjestetty pihakannen alle rakennettavaan autohalliin.

Olemme saaneet Vantaan Tikkurilan Centerin markkinointivaiheessa mukavasti huoneistojen ennakkovarauksia. Se on hyvin suosittu juuri monipuolisen asuntotarjonnan ja hyvin kulkuyhteyksien vuoksi. Rakentamisen aloituksesta on tehty rakentamispäätös ja rakennuslupa on saanut lainvoiman heinäkuun lopussa, kertoo aluejohtaja Antti Pekkarinen Rakennusliike Lapti Oy Etelä-Suomesta.

 

Rakennusaloitukset Suomessa kolmannella kvartaalilla: puolessa maakunnista aloitusten arvo noussut

pexels-photo-7931

RPT Docu Oy:n uusimman, kolmatta vuosineljännestä koskevan Rakennusalan trendit -raportin mukaan rakentamisen aloitukset kasvavat euroilla mitattuna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjanmaalla, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa verrattuna vuoden 2017 kolmanteen neljännekseen.

Rakennusalan trendit Q3 -raportti sisältää sekä euromääräisen arvon että lukumäärän vuoden 2017 kolmannella vuosineljänneksellä aloitetuista ja vuonna 2018 vastaavana aikana Suomessa alkaviksi suunnitelluista hankkeista maakuntakohtaisesti. Raportin voi tilata maksutta verkkopalvelusta http://faktanetlive.fi/rakennusalan-trendit/

Uudenmaan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +24%

Uudellamaalla kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 1,423 miljardia euroa. Se on 24% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kolmannen kvartaalin suurimpia hankkeita ovat Soukan, Kivenlahden ja Kaitaan metroasemat Espoossa, Perhelän kaupunkikeskus Järvenpäässä, asuinkerrostalo Colosseum Vantaalla sekä Tanssin talo Helsingissä.

Pirkanmaan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +55%

Pirkanmaalla kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 287 miljoonaa euroa. Se on 55% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kolmannen kvartaalin suurimpia hankkeita ovat As Oy Tetris Nokialla ja As Oy Pohjoisviitta sekä VTS Pikkuniemenkatu 2 Tampereella.

Kanta-Hämeen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -70%

Kanta-Hämeessä kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 22 miljoonaa euroa. Se on 70% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Kolmannella kvartaalilla aloitettavia suurimpia hankkeita ovat ARA-asuntojen ARTTU Oy:n Puistomäen palveluasumisyksikkö Hämeenlinnassa, As Oy Aurinkokatu 2 Hämeenlinnassa ja Jokioisten palvelutalo Jokioisissa.

Päijät-Hämeen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -44%

Päijät-Hämeessä kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 51 miljoonaa euroa. Se on 44% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Koulutuskeskus Ståhlberginkatu 8–10:n 25 miljoonan euron arvoinen perusparannushanke Lahdessa on suurin kolmannella kvartaalilla aloitettava hanke.

Etelä-Karjalan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +121%

Etelä-Karjalassa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 79 miljoonaa euroa. Se on 121% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Imatran Mansikkalan koulukeskus (45 miljoonaa euroa) sekä Saimaan kanavan ratasilta Lappeenrannassa.

Kymenlaakson Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +6%

Kymenlaaksossa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 84 miljoonaa euroa. Se on 6% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Mussalon sataman D-osan vaihe 1 Kotkassa ja Kimolan vesiväylä Kouvolassa.

Pohjois-Karjalan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -58%

Pohjois-Karjalassa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 47 miljoonaa euroa. Se on 58% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Aloitusten määrä on suunnilleen ennallaan, mutta niiden arvo on selvästi vuoden 2017 vastaavaa jaksoa pienempi. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Kaarlonkadun puukerrostalo Nurmeksessa ja Joensuun uusi harjoitusjäähalli ja huoltotilojen peruskorjaus.

Varsinais-Suomen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +27%

Varsinais-Suomessa kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 251 miljoonaa euroa. Se on 27% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Arvon lisäksi myös aloitusten määrä on kasvanut. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Turun Yliopiston ja Åbo Academin Kemian talo Turussa (85 miljoonaa euroa), Turun Toriparkki (45 miljoonaa euroa) sekä turkulaiset asunto-osakeyhtiöt Kakolan Keidas I ja Fabriikin Festivo.

Satakunnan Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -71%

Satakunnan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 31 miljoonaa euroa. Se on 71% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Virkkula-puukerrostalon II-vaihe Porin asuntomessualueella ja Valtatie 12:n Eura-Raijala -osuuden parantaminen.

Etelä-Savon Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -57%

Etelä-Savon kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 24 miljoonaa euroa. Se on 57% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Joroisten Kuvansin koulun uudisrakennus ja peruskorjaus sekä Kalevankankaan päiväkoti Mikkelissä.

Pohjois-Savon Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -10%

Pohjois-Savon kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 96 miljoonaa euroa. Se on 10% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat As Oy Saara, Microkatu 1:n laboratoriotalo sekä Kuopion museon peruskorjaus ja laajennus.

Keski-Suomen Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -51%

Keski-Suomen kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 91 miljoonaa euroa. Se on 51% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Jyväskylän Vuokra-Asunnot Oy:n Pellonreuna -hanke ja Avain Rakennuttaja Oy:n Savulahdenhelmi ja Savukivi AsOy sekä Äänekosken monitoimihalli.

Etelä-Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -17%

Etelä-Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 53 miljoonaa euroa. Se on 17% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Liuhtarin ja Ritavuoren alakoulut ja As Oy Lapuan Siltavahti Lapualla sekä S-market Pajuluoma Seinäjoella.

Keski-Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +697%

Keski-Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 68 miljoonaa euroa. Se on 697% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Kokkolan meriväylän syventäminen (58 miljoonaa euroa) sekä As Oy Atomonsilta Kokkolassa.

Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +431%

Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 234 miljoonaa euroa. Se on 431% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Wasa Station -monitoimikortteli (200 miljoonaa euroa), As Oy Himalajankatu 4 ja As Oy Himalajankatu 2 Vaasassa sekä Närpiön palvelutalon laajennus ja korjaus.

Pohjois-Pohjanmaa Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +6%

Pohjois-Pohjanmaan kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 327 miljoonaa euroa. Se on 6% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat Merenojan yhtenäiskoulu Kalajoella sekä Technopolis Oyj:n toimitilat Oulussa, Valtatie 4:n parantaminen välillä Kello-Räinänperä ja As Oy Marski Oulussa.

Kainuu Q3: aloitettavien hankkeiden arvo +20%

Kainuun kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 6 miljoonaa euroa. Se on 20% enemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurin kolmannella kvartaalilla aloitettava hanke on Kajaanin harjoitusjäähalli (4,8 miljoonaa euroa).

Lappi Q3: aloitettavien hankkeiden arvo -64%

Lapin kolmannella kvartaalilla aloitettavien rakennushankkeiden arvo on 33 miljoonaa euroa. Se on 64% vähemmän kuin vastaavana jaksona vuonna 2017. Suurimpia kolmannella kvartaalilla aloitettavia hankkeita ovat huoneistohotelli KOy Levistar IV Kittilään, Kittilän lentoaseman uusi rullaustie ja Keminmaan kunnanviraston peruskorjaus.