Caverion vastaa 31 miljoonan euron arvoisesta elinkaarihankkeesta Tanskan Aarhusissa

be6b1c7fd7ba9655_800x800ar

Valokuvaaja: Arkitema Architects OPS Gellerup Nord Denmark © Arkitema Architects

Caverion vastaa 31 miljoonan euron arvoisesta elinkaarihankkeesta Tanskan Aarhusissa

Caverion on allekirjoittanut rakennusliike A. Enggaardin kanssa sopimuksen uuden toimistorakennuksen elinkaarihankkeesta Gellerupin kaupunginosassa Tanskan Aarhusissa. Sopimuksen arvo on 31 miljoonaa euroa, ja se on yksi Caverionin suurimmista PPP-kumppanuussopimuksista (Public-Private Partnership).

Caverionin vastuulla PPP-hankkeessa on kiinteistötekniikan kokonaistoimitus sekä Palveluiden johtaminen 15-vuotisella sopimuskaudella.

Caverionin osalta työt alkavat 2017. Rakennusvaihe on valmis joulukuussa 2018, ja sen jälkeinen käyttö- ja kunnossapitovaihe jatkuu vuoteen 2033.

”On hienoa toteuttaa jälleen yksi PPP-hanke Caverionin kanssa. A. Enggaard ja Caverion ovat viime vuosina toteuttaneet useita hankkeita yhteistyökumppaneina, ja tämä on niistä kahdeksas. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön”, toteaa A. Enggaard A/S:n projektikehityspäällikkö Anton Hessellund .

9717497e5789600e_800x800ar

Valokuvaaja: Arkitema Acrhitects OPS Gellerup Nord Denmark © Arkitema Architects

Caverion takaa optimaalisen energiankulutuksen

Caverion vastaa kiinteistön energiatehokkuudesta, käytettävyydestä, turvallisuudesta ja kunnosta koko sen elinkaaren ajan. Caverion huolehtii kiinteistön kaikkien teknisten järjestelmien ja ratkaisujen suunnittelusta, toteutuksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Järjestelmiin ja tuotteisiin sisältyvät lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto ja ilmastointi, sähköistys, turvallisuus sekä automaatio. Kiinteistö liitetään Caverionin etähallintapalveluun, jolla taataan oikeat olosuhteet ja optimaalinen energiankulutus rakennuksessa.

Teknisen huollon ja kunnossapidon lisäksi Caverion on vastuussa muista alihankintana toteutettavista kiinteistöpalveluista, kuten ruokalasta, siivouksesta ja talvikunnossapidosta.

”Teemme saman asiakkaan kanssa yhteistyötä Kööpenhaminassa vastaavanlaisessa suuressa elinkaarihankkeessa, joka on edennyt suunnitelmien mukaan. On hienoa, että asiakas luottaa osaamiseemme. Nämä hankkeet osoittavat, että olemme Tanskan johtava yhä kokonaisvaltaisempien elinkaariratkaisujen toimittaja”, sanoo Knut Gaaserud , Caverionin Tanska-Norjan divisioonajohtaja.

Hanke on osa Aarhusin kunnan kanssa tehtävää PPP-yhteistyötä ja kuuluu Caverionin julkisen sektorin asiakassegmenttiin. Uuteen kiinteistöön tulee saman katon alle 1 000 Aarhusin kunnan työntekijää. Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 20 000 m2.

Skanska toteuttaa Lahden kaupunginsairaalan uudistuksen toisen vaiheen

lahden-kaupunginsairaala-havainnekuva-1

Skanska ja Lahden tilakeskus ovat solmineet sopimuksen Lahden kaupunginsairaalan uudistushankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta.

Hankkeessa muutetaan osoitteessa Harjukatu 48 sijaitsevan sairaalan D- ja F-osat sairaalatiloista avoterveydenhuollon vastaanottotiloiksi. Rakennustyöt käynnistyvät syyskuun alussa, ja hanke valmistuu helmikuun lopussa 2019.

Hanke liittyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintojen uudelleenorganisointiin. Lahden kaupungin terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta perustetun hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen. Hyvinvointikuntayhtymä keskittää sairaalatoimintojaan Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja avovastaanottoja Lahden kaupunginsairaalaan.

lahden-kaupunginsairaala-havainnekuva-2

”Kiinteistöstä käytetään edelleen nimeä Lahden kaupunginsairaala tai kaupunginsairaala, vaikka sairaalatoimintaa siellä ei enää ole. Lopullinen nimi päätetään toisen vaiheen valmistuttua, jolloin kaikki toiminnat ovat löytäneet paikkansa”, kertoo projektipäällikkö Pirjo Asikainen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kiinteistöpalveluista.

Sairaalarakennuksen uudistustyöt toteutetaan toiminnassa olevan kiinteistön ympärillä ja vieressä, minkä vuoksi työt pyritään suunnittelemaan mahdollisimman hyvin siten, että ne eivät häiritse normaalia toimintaa.

”Erityisenä haasteena hankkeessa ovat käytössä olevan rakennuksen osan taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä asiakkaiden turvallisen liikkumisen varmistaminen työmaan läheisyydessä ja työmaan kautta koko rakennusvaiheen ajan”, toteaa yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo Skanskasta. ”Esimerkiksi F-osan toisessa kerroksessa ovat kuvantamishuoneet käytössä koko työmaan ajan”, Koskipalo jatkaa.

Lahden kaupunginsairaalan uudistamisen toinen vaihe päättää hankekokonaisuuden, joka tähän mennessä on Lahden tilakeskuksen kaikkien aikojen suurin. Hankesuunnitteluvaihe mukaan lukien kyse on lähes kymmenen vuoden työstä. Tuona aikana näkemykset suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat muuttuneet moneen kertaan, ja niin myös hankkeen sisältö.

Korjaustyöt ovat varsin laajoja: 1960-luvun lopulta peräisin olevista D- ja F-osista puretaan lähes kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat sekä osa alapohjia sekä olemassa oleva talotekniikka. ”Käytännössä vain kantava runko säilytetään”, toteaa Koskipalo.

F-osan vesikatolla ilmanvaihtokonehuoneisiin tehdään laajennustöitä, ja molemmissa rakennuksen osissa uusitaan lisäksi ikkunat ja tehdään sokkeli- ja salaojakorjauksia. Talotekniikkajärjestelmät päivitetään vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa. Lisäksi matala G-rakennus puretaan ja sen tilalle tehdään polkupyöräkatos.

Varsinaisen muutosalueen ulkopuolelle jää osa tiloista lähinnä kellarikerroksissa. Nämä tilat on uusittu jo uudistushankkeen aikaisemmissa vaiheissa. Toisen vaiheen aikana niissä tehdään kuitenkin jonkin verran talotekniikkaan sekä rakennustekniseen perusparannukseen liittyviä töitä.

Basso Building Systems Oy rakentaa 68 asuntoa Itä-Helsinkiin

havainnekuva_kerrostalo

As Oy Helsingin Varjakkaan nousee yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Rakennustyöt alkavat syyskuussa 2017 ja valmistuvat siitä noin vuoden kuluttua. Asuntojen koko vaihtelee 24 m2 ja 70,5 m2 välillä. Asunnoista kahdeksan tulee kaksikerroksiseen pientaloon, ja loput nelikerroksiseen kerrostaloon. Hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa.

Kohde on ns. puolihitas, jonka ensimyyntihintaa kaupunki sääntelee. Jälleenmyynnillä ei ole hintarajoitusta. Asunnot luovutetaan arvonnan perusteella kuluttajille. Kiinnostus asuntoihin ylitti Basso Building Systemsin odotukset, ja arvontaan ilmoittautumisia tuli ilmoittautumisaikana elokuussa moninkertaisesti asuntojen määrään nähden.

Hanke on osa HELSINKI KERROSTALO-projektia, jossa kehitetään kohtuuhintaista asumista ja myös täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä. Basso Building Systems käynnistää loppuvuoden aikana useita vastaavia hankkeita pääkaupunkiseudulla.

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen Silva-näyttelyssä Joensuussa: Sijoitusrahasto puurakentamista edistämään

pilketalo_pekka-koski

Pilke-talo Rovaniemellä. Kuva: Pekka Koski/Metsähallitus.

Metsähallituksen pääjohtaja Pentti Hyttinen ehdottaa erityisen sijoitusrahaston perustamista puurakentamisen edistämiseksi. Rahasto toimisi samankaltaisella periaatteella kuin nykyiset metsäomaisuuteen sijoittavat rahastot.

Sijoitusrahasto keräisi pääomia puurakentamisen kilpailukykyyn uskovilta yksityishenkilöiltä ja instituutioilta. Saamillaan sijoituksilla se rakennuttaisi tai ostaisi sellaisia toimitiloja, tuotantotiloja, urheiluhalleja, kerrostaloja ja kenties myös pientaloja, joissa puu on pääasiallinen rakennusmateriaali. Tuotot sijoituksille tulisivat vuokratuloina sekä potentiaalisena rakennuskohteiden arvonnousuna.

“Metsähallitus suosii kernaasti puurakenteisia toimitiloja. Puurakentamisen maamerkkejä ovat muun muassa Pilke-talo Rovaniemellä, Suomen luontokeskus Haltia Espoossa ja hirsitoimisto Pudasjärvellä. Puurakentamisen edistäminen on erinomaista ilmastopolitiikkaa, sillä puurakennukset toimivat hiilen pitkäaikaisvarastoina”, Hyttinen sanoo.

Metsähallituksella on toimitiloja yli 40 paikkakunnalla sekä lisäksi parikymmentä luontokeskusta eri puolilla maata. Toimitilat ja luontokeskukset olisivat hyviä pilotteja rahastolle.

“Emme pääsääntöisesti itse omista rakennuksia, vaan olemme vuokralaisena. Voimme sitoutua pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Lähtökohtaisesti tarkastelemme puurakennusta vaihtoehtona etenkin silloin, kun toimitilamme voimassa oleva vuokrasopimus on katkolla tai kun tiedossa on mittavia remontointitarpeita”, Hyttinen kertoo.

Hyttisen mukaan puurakentamisen edistäminen on nähty liiaksi pelkästään ”puhdasoppisten” puurakennusten rakentamisena, eli tavoitellaan puun käyttöä ainoana rakennusmateriaalina.

“Paljon enemmän mahdollisuuksia avaa ”sekakäyttö” eli ajattelumalli, jossa puun osuutta lisätään läpileikkaavasti kaikessa rakentamisessa. On tietenkin järkevää käyttää kuhunkin rakenteeseen ja rakennuksen osaan sellaista materiaalia, joka kyseiseen tarkoitukseen parhaiten soveltuu.”

Lehto solmi sopimuksen logistiikkakeskuksen rakentamisesta kansainvälisen logistiikkayrityksen DSV:n kanssa

dsv-nakyma-kaakosta-2

Lehto on solminut sopimuksen kansainvälisen logistiikkayritys DSV:n kanssa logistiikkakeskuksen rakentamisesta Vantaan Päiväkumpuun, lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää. Logistiikka-alue (11 ha) koostuu logistiikkakeskuksesta (noin 50 000 m2), terminaalirakennuksesta (noin 10 000 m2) sekä toimistorakennuksesta (noin 4 000 m2).

”DSV:n keskuksen rakentaminen on meidän isoin logistiikkahankkeemme tähän mennessä. Kohde toteutetaan talousohjatun rakentamisen mallia hyödyntäen eli Lehdolla on kokonaisvastuu suunnittelusta ja toteutuksesta. Kohteessa hyödynnetään myös Lehdon omaa teollista komponenttituotantoa”, kertoo Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

”Uudet tilat parantavat DSV-yhtiöiden tehokkuutta ja mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisia, räätälöityjä logistiikkapalveluja. Kun varastointi ja siihen liittyvät lisäarvopalvelut sekä kuljetuksiin liittyvät terminaalitoiminnot sijaitsevat samalla alueella, mahdollistaa se resurssien tehokkaamman hyödyntämisen sekä läpimenoaikojen nopeuttamisen. Toimintaa varten suunnitellut tilat, ajanmukainen teknologia ja automaatio tekevät toiminnoistamme entistä kilpailukykyisempiä ja laadukkaampia”, toteaa toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg DSV Solutions Oy:stä.

Logistiikkakeskuksen suunnittelu on käynnissä. Varsinainen rakentaminen aloitetaan rakennusluvan vahvistuttua. Tavoitteena on saada kohde valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Lehdon vuotta 2017 koskeviin taloudellisiin näkymiin.

Taidemuseon ja Pyynikintorin suunnittelukilpailun voittajaksi ”Siilo”

siilo_viistokuva

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo toteaa arvostelussaan, että kilpailuehdotus nimimerkki ”Siilo” täyttää parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt vaatimukset. Tuomaristo jakoi myös kaksi kolmatta sijaa, lunasti kolme työtä ja antoi kaksi kunniamainintaa.

Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijäksi paljastui helsinkiläinen Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Kilpailun työryhmässä olivat arkkitehti SAFA Erkko Aarti, arkkitehti SAFA Arto Ollila, arkkitehti Mikki Ristola, arkkitehti SAFA Kuutti Halinen, arkkitehti Pyry Kantonen sekä tekniikan kandidaatti Meri Wiikinkoski.

siilo_julkisivu_etelaan

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Kilpailun tuomaristo suosittelee Tampereen kaupunginhallitukselle, että sekä museon että taidemuseon tontilla olevan asuinkerrostalon suunnittelutyö annetaan voittaneen ehdotuksen tekijöille. Käyttämällä molemmissa hankkeissa samaa suunnittelijaa, voidaan parhaiten varmistaa tontin huolto- yms. järjestelyjen toimivuus. Rakennusten sijaitessa hyvin lähellä toisiaan tulee varmistaa myös arkkitehtoninen tasapaino asuinrakennuksen ja julkisen taidemuseon välillä.

Parhaissa kilpailuehdotuksissa esitettyjä ratkaisuja tullaan käyttämään Pyynikintorin ja ympäristön suunnittelun ja kehittämisen pohjana. Tampereen kaupunki voi tilata jatkosuunnittelua palkittujen ehdotusten tekijöiltä.

Kilpailualueelle kilpailuehdotuksissa esitettyä muuta täydennysrakentamisen suunnittelua tullaan käyttämään asemakaavoituksen pohjana. Rakentaminen toteutetaan erillisinä hankkeina tontinluovutuskilpailuilla.

Kilpailutuomaristo päätti seuraavan sijoituksen siten, että kolmas palkinto jaetaan kahdelle ehdotukselle. Ne ovat nimimerkit “TAD Tampere Art District” ja “dogma”. TAD:in takaa paljastui Lundén Architecture Company Helsingistä tekijöinä arkkitehti SAFA Eero Lundén, arkkitehti SAFA Maija Parviainen, arkkitehti Ron Aasholm, arkkitehti Carmen Lee avustajineen. Dogman tekijät ovat Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell Helsingistä ja Espoosta.

Taidemuseon laajennukselle ratkaisu

Kilpailun tarkoituksena oli löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi korkeatasoisena julkisena kaupunkitilana. Suunnittelun lähtökohtana on, että museon tontille ja muulle kilpailualueelle tulee sijoittaa ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa.

Tuomaristo painotti arvostelussa taidemuseon arkkitehtonista kokonaisotetta, poikkeuksellisen julkisen rakennuksen merkittävyyden ilmaisua “maamerkkinä”, kaupunkitilan haltuunottoa, kaupunkirakenteellisen sijainnin hyödyntämistä ja tulevaisuuden taidemuseon kokemuksellisuutta sekä toiminnallisuutta.

Taidemuseoiden tilajärjestelyissä oli mielenkiintoinen kirjo erilaisia tilajärjestelytyyppejä avoimesta laatikkomaisesta neutraalitilasta hyvinkin kokemuksellisiin tilasarjoihin. Kilpailussa tuli myös tutkia näyttelytilojen ja niihin liittyvien tilojen toimivuus.

Rakennuksen tulee kohottaa taidemuseon vetovoimaa ja tunnettuutta vaikuttavan arkkitehtuurinsa kautta. Kaupunkikuvallisesti onnistuneimmissa ehdotuksissa taidemuseo otti paikkansa kolmen kadun päätteenä ja Pyynikintorin avoimesta julkisesta tilasta voimaa saavana merkkirakennuksena.

Tuomaristo katsoi, ettei julkinen rakennus klassisen toriaukion reunalla voi jäädä neutraaliksi ja vetäytyväksi. Tuomaristo arvosti ehdotuksia, joissa uusi rakennus kytkeytyi kaupunkirakenteeseen ja aktivoi ympäristöään luomalla pienimittakaavaisia aukioita ja puistikoita.

Pyynikintorille haettiin ideoita

Kilpailussa haettiin myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Ehdotusten parhaimmistossa olivat hienovaraiset ratkaisut, joissa esimerkiksi puukujanteen ja kasvillisuuden sijoittelun avulla pystyttiin luomaan uusia tila- ja toimintavyöhykkeitä toriaukion reunamille.

Kilpailualueelle tuli sijoittaa myös ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa, sillä museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Täydennysrakentaminen oli useimmissa ehdotuksissa sivuosassa.

Asuinrakentamisen mitoituksen perusteet olivat vaihtelevasti kilpailijoiden hallussa, parhaimmistossa on löydettävissä hyviä ratkaisuja jokaiselle kolmelle täydennysrakentamistontille.

Pyynikintorin ja täydennysrakentamisen suhteen kilpailussa oli onnistuneita osaratkaisuja, mutta yksikään ehdotus ei itsessään tarjoa jatkosuunnittelulle valmista lähtökohtaa.

Kilpailuehdotukset verkossa ja näyttelyssä

Palkitut kilpailuehdotukset sekä arvostelupöytäkirja ovat nähtävänä kaupungin verkkosivuilla. Sivuilla on myös kuvat pienoismalleista, jotka tuomaristo pyysi kymmenestä työstä. Kilpailuehdotusten näyttely on avoinna entisessä kirjaston lehtilukusalissa (os. Puutarhakatu 1) kolme viikkoa 1.9. -22.9.2017 ma-pe klo 12 – 18 sekä la-su 2.8. – 3.8. klo 12 -1 8.

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun suunnitteluaika oli 15.12.2016 – 15.3.2017. Kilpailuehdotuksia tuli 147 kappaletta. Työt olivat hankkeen sivuilla yleisön kommentoitavana, ja pienoismalleja esiteltiin yleisölle kaupunkikävelyn yhteydessä.

Swecon asiantuntijat suunnittelemassa urbaania Kuopion Portti -kaupunkikeskusta

fl6pdhykcsdb1er8ickv

Kuva: Serum ARKKITEHDIT Oy

Kuopion Portti on tulevaisuuden urbaani kaupunkikeskus – modernia toimisto- ja liiketilaa, virkistys- ja terveyspalveluita sekä viihtyisiä asuntoja. Kuopion Portissa sijaitsee myös matkakeskus, joka kätkee sisäänsä mittavat pysäköintitilat. Sweco on mukana kehittämässä Kuopion asemanseutua ja vastaa Kuopion Portin alueen rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelusta sekä tietomallikoordinoinnista.

Kuopion tuleva maamerkki lisää alueen vetovoimaisuutta merkittävästi

Kuopion Portti tulee lisäämään keskusta-alueen elinvoimaisuutta. Asuminen, palvelut ja liikkuminen on koottu trendikkäästi yhteen ja se tuo lisää vetovoimaa, ihmisiä ja työpaikkoja alueelle. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2018 ja koko alue valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Kuopion Portti on Rakennusliike Laptin, Kuopion kaupungin ja VR:n yhteistyöhanke.

Matkakeskusta tulee hallitsemaan kolme korkeaa tornitaloa, joissa on yhteensä noin 50 000 kerrosneliötä asunto-, toimisto- ja liiketilakäyttöön. 14-, 15- ja 16-kerroksisten tornitalojen lisäksi alueelle tulee massiivinen pysäköintitila sekä tilaa hotellille ja hoivayrityksille.

Rakenne- ja talotekniikka kulkevat käsi kädessä

Swecon rakenne- ja talotekniikan suunnittelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä mittavan hankkeen suunnittelussa. “On hienoa päästä suunnittelemaan paikallisesti merkittävää ja keskeistä aluetta, jota myös kaupunkilaiset kovasti odottavat. Sweco pääsee soveltamaan laajaa osaamistaan kohteen monimuotoisuudessa muun muassa korkean rakentamisen ja jälkijännitettyjen rakenteiden osalta”, kertovat Swecon asiantuntijat Pauli Pehkonen ja Jouni Palmu.

Korkea rakentaminen vaatii erikoisosaamista ja innovatiivisia ratkaisuja talotekniikassa. “Talotekniikkaa suunnitellaan käsi kädessä rakennesuunnittelun kanssa. Näin päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, kuvailee Palmu.

Hankkeessa hyödynnetään myös Swecon vahvaa tietomalliosaamista. Tietomallikoordinaattori tarkastaa laadunvalvojana suunnitelmien yhteensopivuuden muun muassa LVI- ja rakennesuunnittelijoiden suunnitelmien välillä.”On ensiarvoisen tärkeää, että mallit ovat alusta saakka yhteensopivia tässä laajassa tietomallikohteessa. Se vähentää hankkeen riskejä huomattavasti”, tietomalliasiantuntija Antti Hämäläinen Swecolta kertoo.

Rakennusliike Lapti painottaa hankkeessa yhteistyökyvyn lisäksi ammattitaitoa ja resurssivalmiutta. “Uskomme, että projektia varten tehdyllä suunnittelijavalinnalla pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, Lapti Oy:n Erno Ruotsalainen summaa.

Metsä Wood: 18-kerroksisesta Brumunddalin Mjöstornetista tulee maailman korkein puurakennus

a1675ba769568dfc_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

Norjan Brumunddaliin rakennettava Mjöstornet on valmistuessaan maaliskuussa 2019 maailman korkein puurakennus. Huhtikuun alussa alkanut rakennusprojekti on osoitus siitä, miten betoni voidaan korvata huomattavasti kevyemmällä ja ympäristöystävällisemmällä puulla. Yli 80 metriä korkeaan, 18-kerroksiseen rakennukseen tulee toimistoja, hotellitiloja ja asuntoja.

Puurakennuksista löytyy ratkaisu uusien asuntojen ja toimistotilojen suureen kysyntään, suurkaupunkien tiivistämiseen ja rakentamisen tiukkoihin ympäristövaatimuksiin. Käyttämällä puuta päärakennusmateriaalina saadaan rakennettua nopeasti kevyitä ja kustannustehokkaita taloja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienet. Myös kantavat rakenteet voidaan tehdä puusta.

Ympäristönäkökohdat ratkaisevat

Kerrostalon rakennusmateriaaleja ovat liimapuupalkit, CLT ja Metsä Wood Kerto LVL (Laminated Veneer Lumber) . Riittävän kantavuuden varmistamiseksi kerrosten välipohjissa käytetään ristiinliimattuja viilupuulevyjä, tekniseltä nimeltään Kerto-Q LVL. Levyt ovat erittäin lujia ja kestäviä.

Puu on ympäristöystävällinen materiaali. Raaka-aine on uusiutuvaa ja sitä riittää Pohjoismaissa. Materiaaliin siirtyy puun kasvaessa hiilidioksidia enemmän kuin rakennusmateriaalin valmistus aiheuttaa. Puupohjaisten rakennustuotteiden keveys vähentää kuljetustarvetta ja perustukset voidaan tehdä huomattavasti betonirakennuksia kevyemmiksi.

b3a1a7e1ef8be26c_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

919d5a8c78f33da4_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

Rakennusaika lyhenee 50 prosenttia

Puun käyttäminen kerrostalojen päärakennusmateriaalina nopeuttaa ratkaisevasti rakentamista ja vähentää kustannuksia. Nykytekniikalla kaikki rakenneosat voidaan valmistaa tehtaalla hyvin tarkasti. Paikalla valettavan betonin käyttöön verrattuna rakennusaika voi jopa puolittua. Korjaus- ja muutostöiden tekeminen rakennustyömaalla on myös melko helppoa.

”Kerto-levyillä päällystetty massiivinen lattiapalkisto kootaan tehtaallamme, joka sijaitsee vain 15 kilometrin päässä rakennuspaikalta. Tästä on paljon etua, jos jotain muutoksia tarvitsee tehdä tehtaalla. Rakennamme kerroksen viikossa, mikä lyhentää rakennusaikaa noin 35–40 % verrattuna betoniin. Puisten rakenneosien keveyden ansiosta emme tarvitse raskaita koneita”, sanoo Rune Abrahamsen, Mjöstornetin rakennustyömaan kokonaistoimittajan Moelven Limtre AS:n johtaja.

Puu lisää paloturvallisuutta

Paloturvallisuus ei ole Mjöstornetin heikko kohta, pikemminkin päinvastoin. Käsittelemättömään massiivipuuhun muodostuu tulen vaikutuksesta hiiltyvä pinta, joka suojaa puun syvempiä kerroksia palamiselta.

Puu on paloturvallinen materiaali, vaikka yleisesti muuta luullaankin. ”Paloturvallisuusmääräysten mukaan rakennusten on kestettävä palamista sortumatta vähintään kahden tunnin ajan. Teräksestä ja betonista rakennetussa talossa teräs sulaa ja talo sortuu”, rakennustyön pääurakoitsijan Hent AS:n projektipäällikkö Erik Tveit sanoo.

Kerrostalon seitsemän ylimmän kerroksen välitasoissa käytetään kuitenkin betonia. Betonin käyttö ei johdu kantavuudesta, vaan siihen on yksinkertaisempi syy: koska kaikki kerrostalot huojuvat enemmän korkeammalla, painon lisääminen estää sen, etteivät talossa olevat ihmiset tule merisairaiksi. Betonista rakennettu talo huojuu yhtä paljon kuin puutalo, mutta siinä huojunta hidastuu eikä tunnu niin selvästi.

Metsä Wood toimittaa Kerto LVL -levyt Moelven Limtre AS:lle, joka rakentaa puurungon pääurakoitsija Hentille.

Lujatalolle 116 asunnon kerrostalokohde Vantaan Kivistöön

lujatalo_kiviston-zeus

Lujatalo Oy on tehnyt vuokra-asuntoihin sijoittavan rahaston kanssa sopimuksen kerrostalon rakentamisesta Vantaan Kivistöön. Sopimus koskee Asunto Oy Kivistön Zeus –kiinteistöä, johon rakentuu 116 kohtuuhintaista ARA-vuokra-asuntoa.

Sopimuksen puitteissa Lujatalo rakentaa Vantaan Kivistöön hyvien kulkuyhteyksien päähän rahastolle 116 asunnon kerrostalon. Junaradan tuntumaan rakennettavien asuntojen keskikoko painottuu tämän päivän kysynnän mukaan pieniin asuntoihin. Pääosa asunnoista on kaksioita ja loput yksiöitä sekä pieniä kolmioita.

Lujatalon suunnittelujohtaja Reijo Pitkämäki on tyytyväinen tehtyyn kauppaan, – Tämä on Lujatalolle merkittävä yhteistyökohde rahaston kanssa. Olemme hyvin innoissamme alkavasta yhteistyöstä, samalla kun toteutamme sen myötä strategiamme mukaista asuntotuotantoa. Kasvavalla Kivistön alueella on entuudestaan Lujatalon rakentamaa tuotantoa ja suunnitteilla on useampikin kerrostalo.

Lujatalo on yksi Suomen suurimmista rakennusalan yrityksistä ja se toimii valtakunnallisesti, vankalla paikallisella kokemuksella. Hyvien sijaintien kasvukeskuksiin painottuva oma asuntotuotanto on yritykselle tärkeä painopistealue.

Rakennustyöt alkavat syksyllä 2017 ja kohteen on määrä valmistua ulkopuolisten töiden osalta kesäkuussa 2019. Sisäpuoliset työt valmistuvat joulukuussa 2019.

Uusia asumisoikeusasuntoja Turun Skanssiin ja Kaarinan Raadelmaan

bastioninkatu-1-a-havainnekuva-1

Bastioninkatu 1 A havainnekuva

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Turkuun ja Kaarinaan uusia asumisoikeusasuntoja. Turun kasvavalle Skanssin alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja ja Kaarinan Raadelman luontomaisemiin rivitaloasuntoja.

Bastioninkatu 1 A rakennetaan Skanssintorille, Skanssin kauppakeskuksen edustalle. 8-kerroksiseen kerrostaloon valmistuu yhteensä 54 uutta kerrostaloasuntoa. Asuntoja on yksiöistä neljän huoneen asuntoihin, kooltaan 34 – 79,5 m². Asunnoissa on omat saunat pienimpiä huoneistotyyppejä lukuun ottamatta ja lasitetut parvekkeet kaikissa asunnoissa. Lattiat ovat laminaattia ja kylpyhuoneissa on laatoitetut seinät sekä lattiat. Asukkaiden käytössä on mm. kerhotila ja talosauna sekä naapuriyhtiön kanssa yhteinen pelikenttä ja leikkialue. Autokatokseen tulee erikoisuutena viherkatto.

hartmanintie-7-e-g-havainnekuva-1

hartmanintie-7-e-g-havainnekuva-2

Hartmanintie 7 E-G havainnekuva

Hartmanintie 7 E-G rakennetaan Kaarinan Raadelmaan, lähelle Piikkiönlahden rantaa. Kolmeen rivitaloon tulee erikokoisia yksi- ja kaksitasoisia asuntoja. Asuntoja on kaksioista viiden huoneen asuntoon, kooltaan 48 – 98 m². Kaikissa asunnoissa on omat saunat ja sälekaihtimet. Lattiat ovat laminaattia ja kylpyhuoneissa on laatoitetut seinät sekä lattiat. Historiallinen Raadelma on rauhallista aluetta, jossa on vehreät ulkoilumaastot.

Haku sekä Turun että Kaarinan uusiin asuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 10.9.2017 saakka. Turun Bastioninkatu 1 A:n asuntojen arvioitu valmistumisaika on elokuussa 2018 ja Kaarinan Hartmanintie 7 E-G asuntojen huhtikuussa 2018.Urakoitsijana molemmissa rakennuskohteissa toimii Hartela Oy.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.