Rakentamisen lainalaisuudet puhuttavat Raksassa

raksa_some_2017_1024x576px

Rakentamisen ja remontoinnin suurtapahtuma Raksa tarjoaa tänä vuonna erityisen paljon tärkeää tietoa ajankohtaisista asumiseen liittyvistä uusista lakimuutoksista ja viranomaisvaatimuksista. Tapahtumassa jaetaan myös runsaasti uusia ideoita sekä neuvoja niin uudisrakentajille, pien-, rivi- ja kerrostalojen asukkaille kuin kesämökkiläisille ja pihojen kunnostajillekin. Lahden Messukeskuksessa 17.-19. maaliskuuta järjestettävillä messuilla on mukana lähes 300 yrityksen tuotteet ja palvelut.

Raksan yhteydessä järjestetään avajaispäivänä 17.3. ilmainen seminaari, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa alan ammattilaisille ja pienrakentajille. Seminaarin aiheita ovat muun muassa asbestilain soveltaminen remonttiprojekteissa, tupakkalaki kiinteistössä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tuet kiinteistölle sekä aurinkokeräimien hyödyntäminen kiinteistöissä. Raksa-seminaarin järjestää messujen asiantuntijatoimikunta yhteistyössä Kiinteistöliitto Päijät-Hämeen ja Ladecin kanssa.

Raksa-messujen monipuolinen tietoiskuohjelma tarjoaa opastusta muun muassa putkiremonttiin, rakennusprojektin suunnitteluun ja kodin valaistukseen. Luvassa on myös vinkkejä sisustamiseen, nikkarointiin ja pihasuunnitteluun. Hyödyllistä tietoa rakennus- ja remonttihanketta aloittaville on tarjolla messujen yhteydessä toteutettavissa Peruskorjaamisen ja rakentamisen kehittämiskeskus PRKK:n ilmaisissa rakentaja- ja remonttikouluissa. Raksan isäntäparina toimii Löytäjät-sarjasta tuttu parivaljakko, huonekalupuuseppä Uolevi Nurmi ja sisustussuunnittelija Tea-Mariia Pyykönen.

Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 17.-19.3.2017
Avoinna perjantaina ja lauantaina klo 10-17, sunnuntaina klo 10-16

Lisätiedot ja messuohjelma: www.raksamessut.fi

Parmalta mittava investointi Hyrylän tehtaalle

parma_hyryla_

Rakennusalan vahva suhdannetilanne alkaa tuottaa investointeja myös alan tuotantokapasiteettiin. Parma vastaa kasvavaan kysyntään uusimalla Hyrylän tehtaan betoniaseman ja betoninkuljetusjärjestelmän.

Consolis-konserniin kuuluvan Parman Hyrylän tehtaalla Tuusulassa valmistetaan betonisia ontelo- ja kuorilaattoja asuin- ja toimitilarakentamisen tarpeisiin. Vuodesta 1971 toimineella tehtaalla on valettu jo yli 16 miljoonaa neliömetriä laattatuotteita ja se on yksi Parman keskeisistä tuotantolaitoksista eteläisessä Suomessa.

”Investoinnin ansiosta maksimikapasiteettimme kasvaa noin 50 prosenttia ja kilpailukykymme paranee. Uusi kuljetusjärjestelmä nopeuttaa tuotantoprosessia ja pienentää kunnossapitokustannuksia”, kertoo Hyrylän tehtaan tehdaspäällikkö Jouni Rimpiläinen.

Muutostöiden yhteydessä uusitaan myös kiviaineen lämmitysjärjestelmä, joka yksinkertaistaa betoninvalmistusta, parantaa laatua ja pienentää ympäristökuormitusta.

Parman Hyrylän tehdas työllistää 34 henkilöä. Investointi turvaa töiden jatkumisen tehtaalla ja luo mahdollisuuksia lisätyövoiman palkkaamiseen tarvittaessa.

Kotimaista tekniikkaa

Uuden betoniaseman ja betoninkuljetusjärjestelmänlaitetoimituksesta vastaa suomalainen Steel-Kamet Oy.

”Kahden betoniaseman ja Kamet Control-ohjausjärjestelmän avulla varmistetaan nykyaikainen, tehokas ja ympäristöystävällinen betonin valmistus tehtaalla”, kertoo myyntipäällikkö Janne Joki-Erkkilä Steel Kamet Oy:sta.

Muutostyön toteutus ja käyttöönotto kokonaisuudelle on kesällä 2017.

Peikko tuo ensimmäisenä yrityksenä markkinoille maanjäristyksen kestävät betonielementtipilarien pulttiliitokset

9e5535aaa5ba89db_800x800ar

Peikko kehitti ja toi markkinoille betonielementtipilarien pulttiliitoksen 1980-luvulla. Tätä liitostyyppiä ja siihen liittyviä suunnittelutyökaluja on kehitetty voimakkaasti viimeisten 30 vuoden aikana. Tämä kehitystyö huipentuu nyt Peikon uuteen testattuun ja luotettavaan betonielementtipilarien pulttiliitokseen, jota voidaan käyttää maanjäristysalueilla ja joka täyttää nykyisten suunnittelustandardien vaatimukset.

Seismisen suunnittelun tärkein tavoite on varmistaa, että rakennus kestää maanjäristyksen sortumatta. Useimmiten ongelma ratkaistaan kasvattamalla rakenteiden turvamarginaalia. Tämän vuoksi pilariliitokset ovat usein ylisuunniteltuja ja ylisuuria, mikä ei ole käytännöllistä. Peikon HPKM®/HPM®-EQ-liitos sen sijaan voidaan suunnitella pilarin kestävyyden mukaiseksi, koska liitoksessa hyödynnetään ankkurointipultin muodonmuutoskykyä maanjäristyskuormituksessa. Näin voidaan tehdä hoikempia pilareita ja säästää merkittäviä määriä betonia. 10 senttimetrin vähennys pilarin leveydessä vähentää 28 prosenttia tarvittavan betonin määrää.

Italialainen Politecnico di Milano suoritti Peikon toimeksiannosta laajan testiohjelman, jossa se arvioi ja tutki teräsbetonielementtien ja paikallavalettujen koekappaleiden suorituskykyä toistuvassa rasituksessa. Tässä tutkimuksessa Peikon pilariliitos osoittautui riittävän sitkeäksi ja energiaa sitovaksi, jotta sitä voidaan käyttää maanjäristyskohteissa.

”Uuden energiaa sitovan pilariliitoksemme ansiosta betonielementtejä voidaan hyödyntää täysin myös maanjäristysalueilla ilman, että rakenteista tulee tarpeettoman raskaita ja liitoksista suuria. Käytännössä se mahdollistaa turvalliset avoimet tilat ja arkkitehtonisesti kauniit rakenteet elementtirakenteisesti toteutettuina”, sanoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Pohjola Rakennus kasvaa muuta toimialaa vahvemmin

2.-pohjola_rakennus_ha-cc-88me_kaleva

Pohjola Rakennus Oy Häme ja YH Kodit Oy ovat yhteistyössä käynnistäneet yli 300 asunnon rakentamisen Tampereen Kalevanrinteeseen. Rakentuvat asunnot kuuluvat yli 50 miljoonan euron arvoiseen aluehankkeeseen, joka käsittää viisi asuinrakennusta sekä pysäköintihallin Sarvijaakonkadun ja Sammonkadun välissä.

Pohjola Rakennus -konsernin vuoden 2016 liikevaihto oli 191 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna oli 126 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 15,2 miljoonaa euroa, kun se oli 10,6 miljoonaa vuonna 2015. Kasvu on merkittävästi suurempi kuin rakennusalan muilla toimijoilla keskimäärin (lähde: Talonrakennusteollisuus ry).

Pohjola Rakennus onkin yksi Suomen nopeimmin kasvavista rakennusalan palveluyrityksistä. Konserni on projektinjohtamisen edelläkävijä, joka keskittyy kiinteistöjen, alueiden ja kaupunginosien kehittämiseen pääpainona asuntorakentaminen.

Vuonna 2016 konsernin toiminta kattoi lähes koko Suomen, kun edellisvuonna perustettujen tytäryhtiöiden toiminta käynnistyi suunnitelmallisesti.

Tällä hetkellä konserni koostuu emoyhtiö Pohjola Rakennus Group PRG Oy:stä sekä tytäryhtiöistä Pohjola Rakennus Oy Uusimaa, Pohjola Rakennus Oy Häme, Pohjola Rakennus Oy Infra, Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi sekä Pohjola Rakennus Oy Länsi-Suomi.

Tytäryhtiöiden tavoitteena on olla alueensa johtavia toimijoita. Niiden toimiva johto omistaa osuuden yrityksistä.

Tänä vuonna Pohjola Rakennus perustaa tytäryhtiön korjausrakentamiseen. Emoyhtiö keskittyy tuottamaan tytäryrityksille taloushallinto-, henkilöstö-, it- ja rahoitus- ja viestintäpalveluita sekä konserniviestintään.

3.-pohjola_rakennus_uusimaa_kantsu

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttaa Helsingin Kannelmäessä vanhan ostoskeskuksen paikalle modernin ja ihmisläheisen asuinalueen 600 asukkaalle.

Ratkaisuja alan haasteisiin

Konsernijohtaja Juha Metsälän mukaan asuntorakentamisen haasteena ovat kohtuuhintaisen rakennusmaan vähäinen tarjonta sekä kaavoituksen vaikutukset.

– Ratkaisuja on haettu hyvällä yhteistyöllä maanomistajien ja viranomaisten kanssa sekä tuottamalla laadukkailla suunnitelmilla kohtuuhintaisia asuntoja. Vastaamme Pohjola Rakennuksen omilla tuote- ja palveluratkaisuilla toimintaympäristön muutoksiin, näistä esimerkkeinä Eloisa-asunnot ja täydennysrakentaminen, Juha Metsälä sanoo.

Pohjola Rakennus on hyvän hankekehityksen ja suunnittelun ansiosta voittanut useita suunnittelukilpailuja.

– Kaikessa toiminnassaan konserni pyrkii yhteiskuntavastuullisesti ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa toteuttamaan visiotaan ”arvoa asiakkaalle”.

Henkilöstötyytyväisyyteen panostettiin merkittävästi edelleen ja jatkettiin muun muassa  yhteistyötä Great Place to Work -organisaation kanssa. Koko konsernin työtyytyväisyysindeksiksi saatiin 89 %, jonka myötä konserni sijoittui 50 parhaan yhtiön joukkoon keskisuurten yritysten sarjassa toisena vuotena peräkkäin.

Konsernin tilauskanta oli erittäin hyvällä tasolla tilikauden 2016 lopussa.

– Tämä antaa hyvän pohjan vuoden 2017 liikevaihdon ja tuloksen kehitykselle. Odotamme konsernin liikevaihdon jatkavan merkittävää kasvuaan myös tänä vuonna ja nousevan ehkä 250 miljoonaan euroon.

Pohjola Rakennus työllistää yli 1 900 henkilöä, omaa henkilöstöä on noin 170.

Pohjola Rakennus -konserni

  • Talouden tunnusluvut: 2016 liikevaihto 191 milj. €  ja liikevoitto 15,2 milj. €, 2015 liikevaihto 126 milj. € ja liikevoitto 10,6 milj. €
  • Emoyhtiö Pohjola Rakennus Group PRG Oy
  • Tytäryhtiöt: Pohjola Rakennus Oy Uusimaa (perustettu 2013), Häme (2014),  Infra, Keski- ja Itä-Suomi sekä Länsi-Suomi (2015)
  • Tytäryritysten toimiva johto omistaa osuuden yrityksistä
  • Perustettu 1989, konsernin kotipaikka Helsinki
  • Työllistää yli 1 900 henkilöä, omaa henkilöstöä noin 170

Tunnusluvut konsernin liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta

 

2016

2015

2014

2013

2012

Liikevaihto 1.000.000,00€

191,0

126,2

85,2

66,0

49,0

Liikevoitto  1.000.000,00€

15,2

10,6

5,3

3,4

2,7

Liikevoitto %

7,93

8,41

6,20

5,14

5,49

Oman pääoman tuotto %

35,69

31,52

17,98

12,30

10,19

Omavaraisuusaste %

35,72

41,71

45,78

51,63

57,65

Skanskan asuntohanke sai Kehäkukka-kunniamaininnan Vantaalla

2017-03-01 18_23_18-130604_fazer_vierailukeskus_ulkoa.pdf - Nitro Reader 3

Vuoden 2017 Kehäkukka-palkinto myönnettiin 1.3. Vantaan arkkitehtuuripäivän tilaisuudessa Fazerin uudelle vierailukeskukselle. Kaikki neljä myönnettyä kunniamainintaa olivat asuntoarkkitehtuurin saralta.

Vantaan kaupunki palkitsee vuosittain laadukkaita ja kekseliäitä arkkitehtuurikohteita ja -tekoja Kehäkukka-tunnustuksella. Skanskan asuntohanke As. Oy Vantaan Piccadilly oli yksi neljästä rakennuskohteesta, jotka saivat vuoden 2017 Kehäkukka-kunniamaininnan.

Kunniamainintoja saivat kohteet, joiden suunnittelijat ja toteuttajat ovat esittäneet erilaisia ratkaisuja asumisen haasteisiin. ”Mielenkiintoinen ja persoonallinen arkkitehtuuri luo osaltaan asuinalueesta paikan, johon voi kotiutua, ja palkinnon tarkoituksena on nostaa esiin tällaisia hankkeita”, kertoo palkintolautakunnan jäsen, Vantaan arkkitehtuurityöryhmän puheenjohtaja Arja Lukin.

Palkintolautakunta luonnehti Tikkurilassa sijaitsevaa As. Oy Vantaan Piccadillyä seuraavasti: ”Rakennus tuo urbaanin asumisen uudella ja virkistävällä tavalla ydinkeskustan ympäristöön. Rakennus täydentää luontevasti ympäröivää kaupunkitilaa, integroituu kekseliäästi vallitseviin rakennuskokonaisuuksiin sekä vahvistaa olemuksellaan keskusta-alueen dynaamista luonnetta.” Piccadillyn on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Hirvonen & Huttunen, ja pääsuunnittelijana toimi Timo Hirvonen.

8-kerroksinen As. Oy Vantaan Piccadilly on pyöreä asuinrakennus, joka sijaitsee keskeisellä paikalla erinomaisten liikenneyhteyksien läheisyydessä Laurean ammattikorkeakoulun etelänpuoleisessa korttelissa osoitteessa Ratakuja 1. Pyöreään taloon kätkeytyy 38 kotia, joissa kulmat ovat suoria. Asuntokoot vaihtelevat 45 neliön kaksioista 101,5-neliöiseen neljän huoneen asuntoon. Taloyhtiön kahteen tasoon rakennettu piha sijoittuu viereisen pysäköintitalon kannen päälle.

Vantaan arkkitehtuuripalkinto Kehäkukka jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2007. Silloin voittajana oli Skanskan kehittämä ja toteuttama As. Oy Vantaan Silkinkaari Tikkurilassa. Palkinto myönnetään tunnustuksena hankkeelle, tapahtumalle, henkilölle tai yhteisölle, joka on esimerkillisellä tavalla tuonut näkyväksi laadukkaan ympäristön toteutumista.

Vuoden 2017 palkinnon saajaa sai viime syksynä ehdottaa kuka tahansa vantaalaisesta arkkitehtuurista innostunut. Palkintolautakunnan puheenjohtajana toimii maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä ja jäseninä kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine sekä arkkitehtuurityöryhmän puheenjohtaja Arja Lukin. Lisäksi palkintolautakuntaan kutsutaan vuosittain yksi kansainvälisen tason arkkitehtuuriasiantuntija, tällä kertaa arkkitehti Toni Yli-Suvanto.

Vuoden 2017 Kehäkukka-palkinto myönnettiin 1.3. Vantaan arkkitehtuuripäivän tilaisuudessa Fazerin uudelle vierailukeskukselle. Kaikki neljä myönnettyä kunniamainintaa olivat asuntoarkkitehtuurin saralta.

Suomenlinnan tunnelin korjaaminen alkaa

Suomenlinnaan johtava kaukolämpötunneli Kaivopuistosta Länsi-Mustasaarelle. Kuva: Arttu Kokkonen / Suomenlinnan Hoitokunta
Suomenlinnaan johtava kaukolämpötunneli Kaivopuistosta Länsi-Mustasaarelle.
Kuva: Arttu Kokkonen / Suomenlinnan Hoitokunta

Maailmanperintökohde Suomenlinnaan meren alitse kunnallistekniikan tuovan tunnelin korjaaminen alkaa maaliskuussa. Hankkeesta vastaa YIT:n, Pöyryn ja Suomenlinnan hoitokunnan muodostama allianssi, joka allekirjoitti tänään 1. maaliskuuta toteutusvaiheen sopimuksen.

Korjaamalla tunneli varmistetaan, että kunnallistekniikka toimii merilinnoitus Suomenlinnassa jatkossakin ongelmitta. Korjaushankkeella myös taataan huoltohenkilökunnan turvallisuus, alennetaan tunnelin ylläpitokustannuksia sekä pidennetään tunnelin elinkaarta.

Hanketta on suunniteltu loppukesästä 2016 saakka, ja nyt satojen yksityiskohtien muodostama kokonaisuus on valmis toteutusta varten. Hankkeen on määrä valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Tunnelissa kulkevat Suomenlinnan kaupunginosaan niin kaukolämpö, sähkö, vesi, viemäröinti sekä tietoliikenne- ja tv-yhteydet. Lisäksi tunnelia käytetään hälytysajoihin. Tunneli suljetaan hankkeen ajaksi läpiajoliikenteeltä, mutta kunnallistekniikkaan ei ole suunniteltu katkoja.

Tunneli otettiin käyttöön vuonna 1981, jonka jälkeen se on päässyt huonoon kuntoon: Tunnelin vuotovedet aiheuttavat korroosiota teknisille järjestelmille, ja vuotovesien mukanaan tuoman radonin vuoksi huoltohenkilökunnan työaikaa tunnelissa joudutaan rajoittamaan merkittävästi. Ilmastointi ja valaistus kaipaavat korjaamista, ja on vaarana että tunnelin katosta putoaa kiviä.

Korjaushankkeessa kalliota tiivistetään ja lujitetaan vuotovesien vähentämiseksi sekä turvallisuuden parantamiseksi. Räjäytyksiä ei tehdä, mutta pieniä louhintoja tehdään mekaanisesti. Tunnelin omaa toimintaa ylläpitävä talotekniikka uusitaan kokonaan. Tunnelin salaojitukset uusitaan, jotta voidaan hallitusti ohjata jäljelle jäävät vuotovedet pois tunnelista. Lisäksi hankkeen yhteydessä keskitetään tunnelissa kulkevia kunnallistekniikan järjestelmiä, minkä myötä hälytysliikenteen turvallisuus tunnelissa paranee.

Tunnelista vastaa Suomenlinnaa hallinnoiva Suomenlinnan hoitokunta, joka kilpailutti hanketta toteuttavan allianssin kevään ja kesän 2016 aikana. Korjaushankkeen budjetti on 7 miljoonaa euroa. Suomenlinna on paitsi Unesco maailmanperintökohde ja kävijöiden suosima merilinnoitus myös yksi Helsingin kaupunginosista. Siellä asuu noin 800 ihmistä, työskentelee 400-500 ihmistä vuodenajasta riippuen sekä vierailee vuosittain noin miljoona ihmistä.

YIT rakentaa asuntorahastolle asuntoja noin 13 miljoonan euron arvosta

YIT on allekirjoittanut sopimukset yhteensä kolmen asuntohankkeen rakentamisesta asuntorahastolle pääkaupunkiseudulle. Sopimusten arvo on yhteensä noin 13 miljoonaa euroa, ja kohteisiin rakennetaan yhteensä noin 70 asuntoa.

Hankkeiden rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2017 ja valmistuvat alkuvuodesta 2018. Hankkeet kirjataan vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Hankkeet ovat osa asuntorahaston kanssa aiemmin solmittuja esisopimuksia, joiden mukaisia hankkeita on tavoitteena käynnistää vielä kevään 2017 aikana lisää.

Peikon Deltapalkit KOKON Corporate Campus -toimistokompleksiin Liechtensteinissa

8a79fd5aee8e5d44_800x800ar

Peikko Group on saanut merkittävän Deltapalkki- ja liitososatilauksen Liechtensteinista. Peikko toimittaa Ruggelliin rakennettavaan KOKON II -toimistokompleksiin kilometrin Deltapalkkeja sekä kohteen betonipilareihin PCs-piilokonsoleita ja pilariliitoksia. Toimitukset alkavat huhtikuussa ja ne jatkuvat aina elokuuhun 2017 saakka.

KOKON II on osa KOKON Corporate Campus -kokonaisuutta, jonka hankekehittäjänä toimii Kokon Immobilien GmbH. Kohteen rakentaa Frickbau AG. Arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Architektur Pitbau Anstalt ja rakennesuunnittelun Silvio Wille. Ensimmäisen vaiheen KOKON I kaksi kuusikerroksista rakennusta valmistuivat vuonna 2013 ja niissä on käytetty samanlaista runkorakennetta, eli Peikon Deltapalkkeja, betonipilareissa PCs-piilokonsoleita ja pilariliitoksia. Välipohjarakenne on filigraanilaatta. Nyt rakenteilla oleva KOKON II -vaihe käsittää kaksi kuusikerroksista vuonna 2018 valmistuvaa toimistorakennusta joissa on 9 000 m2 toimistotilaa. Kohde on matalaenergiaratkaisu. Yhteensä koko kampuksella tulee olemaan 42 000 m2 tilaa, joissa on korkealuokkaisten 700 hengelle suunniteltujen toimistotilojen lisäksi monipuoliset palvelut, mm. ravintola, fitness center, spa, 24h-lastentarha ja konferenssitiloja.

”On hienoa, että Peikon Deltapalkki ja liitososat valittiin myös KOKON-toimistokampuksen toiseen vaiheeseen. Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Frickbau AG:n kanssa runkoratkaisujen parissa. Tässä erityisen korkealuokkaisessa toimistokohteessa matalat välipohjat mahdollistivat korkeamman huonekorkeuden ja pitkät jännevälit avoimet ja esteettiset tilaratkaisut”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Peikko toimittaa 2,8 km Deltapalkkeja Kurikan koulukampukseen

b9cc24d61c5153ad_800x800ar

Peikko Finland Oy on saanut merkittävän Deltapalkki-tilauksen Kurikkaan rakennettavaan koulukampukseen. Tilaus käsittää 2,8 kilometriä Deltapalkkeja ja PCs-piilokonsoleita niiden liittämiseen betonipilareihin. Toimitukset ajoittuvat helmikuun ja toukokuun 2017 välille. Kampus valmistuu syksyllä 2018 ja koulutyö uusissa tiloissa alkaa tammikuussa 2019.

Kurikan koulukampus on alueellisesti mittava hanke. Uudisrakennusten koko on 12 000 m2, lisäksi tontille jätetään yksi vanha koulurakennus, joka peruskorjataan. Kampukseen on suunniteltu avoimia, muunneltavia, viihtyisiä ja valoisia oppimisympäristöjä. Huomionarvoista kampuksessa on, että saman katon alla sijaitsee ammattikoulu ja lukio. Tiloissa tulee opiskelemaan 800 nuorta. Tilat tulevat koulutuksen lisäksi palvelemaan myös muita kansalaisia esimerkiksi liikunta-, messu- tai konserttitiloina. Kampuksen rakennuttavat Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ja Kurikan kaupunki. Kohteen arkkitehtisuunnittelun on tehnyt Arkkitehdit Siistonen Oy. Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit Suunnnittelu Oy. Hankkeen toteuttaa pääurakoitsija WasaCon Oy.

”On hienoa, että Peikko saa olla mukana Kurikan upeassa koulukampuksessa. Deltapalkki ratkaisuna soveltuu erinomaisesti toteuttamaan kustannustehokkaasti avoimia, muuntojoustavia tiloja ja erikoisia julkisivumuotoja, joita tässä arkkitehtonisesti monimuotoisessa hankkeessa korostetaan”, kertoo Peikko Finland Oy:n toimitusjohtaja Esa Rusila.

 

Skanskalta uusia asuntoja Porin Karjarantaan

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Skanska rakentaa 8-kerroksisen asuintalon Porin Karjarantaan Kokemäenjoen rannalle. Hanke on jatkoa Skanskan useille aikaisemmille rakennushankkeille Karjarannassa. Ennakkomarkkinoinnissa olevan hankkeen rakentaminen käynnistyy arviolta kesällä 2017, ja se valmistuu kesällä 2018.

As. Oy Porin Sopraano on Karjarantaan tulevan uuden korttelin ensimmäinen talo, johon tulee 37 asuntoa. Näistä suurin osa on kaksioita ja kolmioita, mutta tarjolla on myös yksiöitä.

”Karjarannan sijainti on ihanteellinen, sillä autolla on vain noin viiden minuutin matka keskustaan ja kävellenkin vain 15 minuuttia. Joen toisella rannalla on Kirjurinluoto, jossa Pori Jazz kesäisin järjestetään”, kertoo työpäällikkö Kari Ketola Skanskalta. Lähes kaikkiin Sopraanon koteihin kuuluu lasitettu parveke jokinäkymin.

Taloyhtiön asukkaiden käytössä on ensimmäisen kerroksen kerhotila, johon tulee muutamia kuntoilulaitteita. Jokirannassa avautuu asukkaiden yhteispiha. Sopraanossa on myös 22 autokatospaikkaa.

Skanska on rakentanut Porin Karjarantaan yhteensä jo kahdeksan taloa. Viimeisimpänä valmistui Porin Klarinetti kesäkuussa 2015. Ennen Klarinettia valmistuivat Porin Sello syyskuussa 2013 ja Porin Trumpetti helmikuussa 2013.