Turun Medisiina D -uudisrakennus saavutti harjakorkeuden

medisiina-d-ulkohavainne

Turun Kupittaan-kampusalueelle valmistuu vuonna 2018 Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön tuleva moderni työ- ja oppimisympäristö, Medisiina D. Kiinteistön rakennuttaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen bruttoala on noin 26 000 neliömetriä.

Rakennusprojektin valmistelevat työt alkoivat lokakuussa ja louhinta- ja maanrakennustyöt marraskuussa 2015. Nyt Medisiina D on saavuttanut harjakorkeuden.

Turun yliopistollisen keskussairaalan T- ja A-sairaaloiden väliin sijoittuva Medisiina D tiivistää yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uuden T3-sairaalan kanssa kantasairaalan aluetta entistä kampusmaisemmaksi.

meidisiina-d-ulkohavainne-julkisivu-asemalta

”Turun kaupungin tavoitteena on kehittää Kupittaan alueesta vetovoimainen ja haluttu innovaatioympäristö sekä yrityksille ja yhteisöille että koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama Medisiina D -rakennus vastaa näihin tavoitteisiin innovatiivisesti kokoamalla eri toimijoita saman katon alle”, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Mauno Sievänen kommentoi.

Rakennuksen suunnittelussa tähdätään kestävän kehityksen mukaisiin tilaratkaisuihin, rakenteisiin ja materiaaleihin, millä pyritään varmistamaan käyttökustannusten edullisuus. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja joustaviksi. Näin tuetaan yhteistä toimintaa ja mahdollistetaan yhteisten palvelujen järjestämistä. Samalla varmistetaan tilojen korkea käyttöaste ja tilojen taloudellinen käyttö.

Kahdeksan kerroksen lisäksi Medisiina D -rakennukseen tulee kellarikerros ja talotekniikkakerros. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu luentosaleja, ryhmätyötiloja, liiketiloja ja lounasravintola. Toiseen kerrokseen tulee opetuslaboratorioita ja hammashoidon opetusyksikkö. Kerroksissa 3–8 on eri yksiköiden laboratorio- ja toimistotiloja.

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Schauman Arkkitehdit Oy, ja projektinjohtourakoitsija on NCC Suomi Oy.

Lue lisää hankkeesta https://www.ncc.fi/tyomaat/medisiina-d/.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloyhtiöt empivät remonttien aloittamista

scaffolding-481497_640

Taloyhtiöiden korjaushankkeissa ei näy kasvua tänä tai ensi vuonna, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kasvanee tänä vuonna vielä pääkaupunkiseudulla, mutta supistunee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa.

Ensi vuonna korjausrakentamisen odotetaan vähenevän tulosten perusteella myös pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Sen sijaan muista poiketen Pohjois-Suomessa korjausrakentamisen odotetaan vastausten perusteella ensi vuonna kasvavan.

”Takana on usean vuoden kasvujakso taloyhtiöiden korjaamisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siinä mielessä tasaantumisvaihe on luonteva. Korjaustarpeen arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään ennallaan tulevina vuosina”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Yli puolet taloyhtiöistä remontoi 

Edelleen yli puolet suomalaisista taloyhtiöistä tekee tai suunnittelee tänä vuonna korjaushanketta. Barometriin vastanneista taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista ja isännöitsijöistä joka viides kertoi, että omassa taloyhtiössä on korjausvaihe meneillään tänä keväänä.

Kerrostaloissa remontoidaan nyt eniten putkistoja, märkätiloja, piharakenteita ja julkisivuja. Rivitaloyhtiöissä korjataan yleisimmin piharakenteita ja ulkovaippaa. Piharakenteet sisältävät salaojien lisäksi pihakannet, paikoitusalueet ja kulkuväylät, joita koskevia toimenpidetarpeita on isolla osalla vähänkin vanhemmista yhtiöistä.

Urakkatarjouksia taloyhtiöt kertovat saaneensa vähintään yhtä hyvin kuin viime vuonna.

Ennakkovarautuminen kannattaa

Alle puolet barometriin vastanneista taloyhtiöistä varautuu korjauksiin keräämällä varoja etukäteen. Yli puolet taloyhtiöistä rahoittaa korjaukset ensisijaisesti pankkilainalla. Lainarahaa on kyselyn mukaan ollut tarjolla hyvin. Lainamarginaalin keskiarvo on kyselyn perusteella tasan yksi prosenttiyksikkö.

”Vaikka keskimääräinen lainansaantitilanne on nyt hyvä, taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden ennakkovarautuminen on nousemassa entistä tärkeämpään asemaan”, Kero toteaa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastasi maalis-huhtikuussa 1318 taloyhtiöiden hallituksen jäsentä, 166 isännöitsijää ja 201 muuta taloyhtiö-vastaajaa. Barometri toteutetaan kahdesti vuodessa, maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa.

Pohjola Rakennus rakentaa Lumo-vuokra-asuntoja Vantaan Martinlaaksoon

4ea26327-bf05-4fbf-b9ad-733b813da805-w_960

Martinlaaksonpolku 4

Lumo Kodit Oy ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa ovat sopineet asuinkerrostalon rakentamisesta Asunto Oy Martinlaaksonpolku 4 -nimiseen yhtiöön. Kohteeseen tulee 53 Lumo-asuntoa.

Martinlaaksonpolku 4 sijaitsee hyvien julkisten ja kaupallisten palvelujen sekä Kehäradan aseman äärellä. Asuntojen rakentaminen on käynnistynyt ja asunnot valmistuvat kesällä 2018.

Asunnot ovat valtaosaltaan yksiöitä ja kaksioita sekä lisäksi muutama perheasunto. Asuntojen keskipinta-ala on 43 asm2. Talon 24 autopaikkaa tulevat pihakannen alle.

”Uudet Lumo-vuokra-asunnot ovat strategiamme mukaisia moderneja kaupunkiasuntoja”, sanoo Kojamo-konsernin kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen.

Asunto Oy Martinlaaksonpolku 4:n rakentaminen perustuu toimijoiden aiemmin tekemään puitesopimukseen, minkä mukaan Lumo-vuokra-asuntoja rakennetaan Vantaan lisäksi Helsinkiin ja Hyvinkäälle yhteensä runsaat 260. ”Yhteistyösopimuksemme mukaiset kohteet ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin, ja rakennustyöt viimeisessäkin sopimuksen mukaisessa sijainnissa alkanevat kesän aikana” toteaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaan toimitusjohtaja Kim Bono.

Rakennusliiton Suokas: Työnhakupelleily suosii maistereita

Kyösti-Suokas9

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Kuva: Rakennusliitto

Hallituksen suunnittelema työnhakupakko pudottaa Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan työttömiä pois kortistosta. -Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on synnynnäinen aivoista johtuva hahmotushäiriö. Lukeminen ja erityisesti kirjoittaminen voi olla tuskaa. Käden taitoa vaativissa töissä he silti pärjäävät, monesti vielä erinomaisesti. Kehitysvammaisia on myös työmarkkinoilla. Työ on heille erityisen tärkeää, vaikka kirjoitushommia ei kukaan teekään. -Onko joidenkin kohtalona jäädä pysyvästi työttömyysturvan ulkopuolelle, jos heidän kirjalliset kykynsä eivät riitä hallituksen suunnittelemaan työnhakupelleilyyn, kysyy Suokas blogissaan.

Suokkaan mukaan suuri määrä ahkeria työhaluisia ihmisiä jää aika ajoin työttömäksi. Rakennusalalla suhdanteista johtuva työttömyys on enemmän sääntö kuin poikkeus.

-Maistereille tai insinööreille ei tuota vaikeuksia etsiä työpaikkailmoituksia ja kynäillä hakemuksia. Vaikka satamääräin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he olisivat sen aktiivisempia työnhakijoita tai kelvollisempia ihmisiä kuin muutkaan. Järjestelmä vain viritetään heitä varten.

-Hallituksen maisterit ja insinöörit toimivat oman kokemusmaailmansa pohjalta. Heiltä puuttuu tuntuma tavalliseen työväestöön. Ymmärrys, että viisautta on muutakin lajia kuin kirjaviisaus. Vaikeus kirjoittaa ei ole sama asia kuin tyhmyys ja laiskuus. Tilanne ei paremmaksi muutu, vaikka perussuomalaisten uudeksi johtajaksi valitaan tohtori Eirasta tai maisteri Töölöstä. Politiikka rikkaita suosivan ja työntekijöitä rankaisevan hallituksen äänettömänä yhtiömiehenä jatkuu.

Lue Suokkaan koko blogi tästä.

SIKLAN UUDEN PÄÄKONTTORIN RAKENNUSTYÖT OVAT ALKANEET

havainnekuva_paakonttori_pieni

Sikla on aloittanut uuden pääkonttorinsa rakentamisen Limingan Ankkurilahteen, aivan moottoritien varteen Tupoksen ramppien juureen. Kaksikerroksiseen rakennukseen tulee 913 huoneistoneliömetriä, ja sinne tulee työpisteet noin 50 henkilölle. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut oululainen Arkkitehtitoimisto Arkadi.

Konsernin toimitusjohtaja Janne Nieminen kertoo, että uusi pääkonttori valmistuu loppuvuodesta.

”Haaveissamme on järjestää avajaiset Siklan emoyhtiön, Sikla Oy:n 10-vuotispäivänä. Ankkurilahti on pääkonttorillemme loistava sijainti työvoiman saatavuuden vuoksi. Saavutettavuus jokaisesta ilmansuunnasta on poikkeuksellisen hyvä. Uskomme toimistorakennuksemme sijoittamisen muualle kuin kaupungin sykkeeseen olevan pelkästään positiivinen asia. Lisäksi olemme pohjoisesta päin tullessa lähes yhtä hyvän ajallisen saavutettavuuden piirissä kuin entisellä paikallamme Kempeleen Zatelliitissa”, toteaa Nieminen.

Peab saneeraa Helsinki-Vantaalla toimiston hotelliksi

873ed0c860df4c40_800x800ar

LAK Real Estate Oyj ja Peab Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Toimistokeskustalon (TOKE) muuntamisesta hotelliksi. Rakennuskohde sijaitsee Helsinki-Vantaa lentoasemalla osoitteessa Lentäjäntie 1. Kohde käsittää ns. uuden osan käyttötarkoituksen muutoksen purkuineen ja rakennustöineen ja jossa rakennus muutetaan osittain hotelliksi. Osa kiinteistöstä jää edelleen nykyiseen käyttöönsä toimistotiloina. Urakka-alueen laajuus käsittää kerrokset 3-7. Urakkasumma on noin 9.5 miljoonaa euroa.

– Rakennukseen tulee mittavan remontin myötä Scandicin hotelli, jossa on 150 mukavaa hotellihuonetta, ravintola ja kokoustilaa. Hotelliprojekti tukee lentoaseman kehitystä parantamalla alueen majoitus- ja ravintolapalveluja entisestään. Lisäksi se täydentää erinomaisesti LAKin kiinteistösalkkua, kertoo hankekehitysjohtaja Juha Jaakola LAK Real Estate Oyj:ltä.

– Käyttötarkoituksen muutoshankkeet asettavat työlle aina omat vaatimuksensa korjaushankkeissa. Meillä on erittäin vahva ammattitaito tämän tyyppisissä projekteissa, joten tiukasta aikataulusta huolimatta tämäkin hanke saadaan laadukkaasti kuntoon suunnitellussa ajassa, toteaa apulaisaluejohtaja Marko Rinkinen Peabilta.

Kohteen rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Hankkeen on määrä olla valmis helmikuussa 2018.

Peikon Deltapalkki valittu toimistohankkeeseen Puolassa

947639d5e214b2b9_800x800ar

Peikon Deltapalkki on valittu Puolan Katowicessa sijaitsevan Silesia Business Parkin neljänteen toimistorakennukseen. Hankkeen kolme jo aikaisemmin valmistunutta toimistorakennusta on myös toteutettu Peikon ratkaisuilla. Uusin tilaus käsittää Deltapalkkeja ja PCs-piilokonsoleita. Toimitukset alkavat toukokuussa ja päättyvät lokakuussa 2017. Silesia Business Park on arvioitu valmistuvaksi vuonna 2018.

Silesia Business Parkin hankekehittäjä on Skanska Property Poland z.o.o. ja pääurakoitsija Skanska S.A. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Medusa Group ja rakennesuunnittelijana toimii Statyk. Kokonaisuudessaan hankkeen neljä A-luokan rakennusta käsittävät 48 000 m2 toimistotilaa 12 kerroksessa sekä kaksikerroksisen maanalaisen pysäköintihallin. Tilat on suunniteltu tukemaan luovuutta, avoimuutta sekä vapaata ajatusten vaihtoa. Silesia Business Parkin rakennukset vastaavat tiukimpia laatu- ja turvallisuusvaatimuksia. Niiden energiankulutus on 28% vähäisempi kuin perinteisten toimistorakennusten. Rakennuksilla on LEED Gold
-sertifikaatti.

Saamamme tilaus Silesia Business Parkin neljänteen vaiheeseen on osoitus asiakkaan luottamuksesta Peikkoon ja tuotteisiimme. Deltapalkki mahdollistaa muuntojoustavat ja avoimet tilat sekä tarjoaa mahdollisuuden räätälöityihin tilaratkaisuihin, mikä oli tämän hankkeen toteuttamisessa erityisen tärkeää”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

Ranska tähtää maailman johtavaksi puurakentamisen maaksi

938c30d0-a8b2-4a57-870e-11ef12b4e0f0

REI Habitat -yhtiön toimitusjohtaja Paul Jarquin

Ranskan puutuoteala on asettanut tavoitteeksi kasvattaa puurakentamisen osuutta 30 prosenttiin kaikesta rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoista tavoitetta pidetään realistisena, koska Ranskalla on suuret metsävarat sekä vahva puurakentamisen ja suunnittelun osaaminen.

Nancyssä pidetyn Forum Bois Construction -puurakentamisen konferenssi nosti puurakentamisen Ranskan presidentinvaalien teemaksi toimittamalla puurakentamisen kasvattamiseen tähtäävän vetoomuksen kaikille ehdokkaille. Konferenssiin osallistui alan yritysten lisäksi arkkitehtejä, suunnittelijoita ja poliittisia päättäjiä.

– Tavoitteen perusteena on erityisesti ilmastomuutos, jonka torjumisessa puun käyttöä tulee edistää kaikessa uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa, painottaa puurakentamiseen erikoistuneen kiinteistöyhtiö REI Habitat -yhtiön toimitusjohtaja Paul Jarquin.

– Puurakentamisen edistämisessä on mentävä nyt käytännössä eteenpäin varsinkin julkisella sektorilla, jolla on tässä keskeinen rooli. Pelkät aikomukset eivät enää riitä. Koska puu on tällä hetkellä ainoa uusiutuva rakennusmateriaali, se on tämän vuosisadan edistynein materiaali, tiivistää Jarquin.

Puu on jo kaupunkirakentamisessa

Puutuoteteollisuus on Jarquinin mukaan valmiina vastaamaan haasteeseen kasvattaa puurakentamisen osuutta merkittävästi. – Rakennamme parempia ja korkeampia puurakennuksia. Emme julista kilpailua muiden rakennusmateriaalien kanssa, mutta haastamme koko rakennusalan kestävään rakentamiseen.

– Vaikka Ranskassa on puurakentamisessa tapahtunutkin vahvaa kehitystä, tulevaisuudessa puuteollisuuden täytyy olla jatkuvasti vahvempi, dynaamisempi ja innovatiivisempi. Tarvitsemme lisää puurakentamisen arvokkainta pääomaa eli asiantuntemusta sekä oppilaitoksiin ja korkeakouluihin lisää puurakentamisen opetusta, sanoo Jarquin.

Jarquin uskoo puurakentamisen mahdollisuuksiin kaupunkirakentamisessa. – Ympäristötekijöiden lisäksi puurakentamisen nopeus, keveys ja arkkitehtoniset mahdollisuudet suosivat betonin ja teräksen korvaamista puurakenteilla myös urbaanissa rakentamisessa. Kun teollinen esivalmistus kehittyy, puun osuus kaupunkirakentamisessa kasvaa.

Kommentti

Vaikka ensilukemalta ranskalaisten tavoite tulla maailman johtavaksi puurakentamisen maaksi saattaa tuntuakin suomalaisen lukijan silmissä kaukaiselta, se kannattaa silti ottaa vakavasti. Ranskassa on ollut aina vahva poliittinen ohjaus puurakentamisen veturina. Ilmastomuutos ja ekologisten arvojen kasvu on monin paikoin saanut paikalliset poliitikot valitsemaan puun asuntorakentamisen, urheilupaikkojen ja julkisten tilojen rakentamiseen. Ratkaisuja perustellaan ympäristötekijöiden lisäksi aluetalouden, työllisyyden ja asukaslähtöisen arkkitehtuurin nimissä.

Ranskassa on toteutumassa käytännössä puurakentamisen tulo vahvasti kaupunkirakentamiseen. Massiivi- ja insinööripuuhun perustuvat ratkaisut ovat osoittautuneet tiiviissä kaupunkirakentamisessa soveliaiksi ja kilpailukykyisiksi erityisesti siksi, että puutuoteosat ovat esivalmistettuja, niiden kuljetus ja asentaminen on nopeaa, työmaa aiheuttaa vähemmän ja lyhyemmän aikaa häiriötä liikenteelle ja asukkaille.

Ranskassa arkkitehdit ovat ottaneet puurakentamisen omakseen. Kun rakennushankkeissa arkkitehtien rooli on keskeinen, arkkitehtien vaikutus ulottuu perinteistä suunnittelua laajemmalle. Myös puurakentamisen mahdollisuuksien ympärillä käytävässä keskustelussa ja poliittisessa vaikuttamisessa arkkitehdit ovat ottaneet näkyvän paikan.

Puurakentaminen näkyy Ranskassa julkisen keskustelun lisäksi vahvasti koulu- ja päiväkotirakentamisessa, vanhusten palvelutaloissa, urheilupaikoissa, maatila- ja matkailurakentamisessa sekä palveluliiketoiminnassa kuten ravintoloissa. Puuta käytetään myös vanhan korjaamiseen, kuten on tapahtunut Louvren kaltaisissa suojelukohteissa tai rautatieasemien korjauksissa.

Kun pariisilaisen suuren pankin toimitusjohtaja liputtaa investointivalmiuksia puurakentamisen kohteille, perusteet kannattaa kuunnella huolella. Teollinen puurakentaminen on läpäissyt sijoittajan silmissä uskottavuuden kynnyksen, se on kilpailukykyistä ja siihen luotetaan. Tämä avaa puulle läpimurron urbaanirakentamisen, mistä niin ikään Ranskassa on jo paljon esimerkkejä. Seuraava puurakentamisen näytön paikka on Bordeauxiin nouseva 14-kerroksinen puukerrostalo, jolla halutaan osoittaa puurakentamisen teknisen osaamisen ja teknologian hallintaa. Monien suomalaistenkin tunteman Pariisin keskeisimmän rautatieaseman Gare Nordin sisätiloihin rakennetun L`Etoile Nord- nimisen ravintolan sisustuksessa on käytetty näyttäviä liimapalkkeja.

Ranska muistuttaa olevansa metsämaa, mikä pitääkin paikkansa. Metsävaroja on, mutta niiden teollisessa jatkojalostuksessa puurakentamisen tuoteosiksi on ranskalaisten kunnianhimoisen tavoitteen ja strategian heikoin lenkki. Vaikka poliittinen tahtotila puurakentamisen edistämiseksi on vahva, tilaajat ja investoijat luottavat, arkkitehdit suunnittelevat laadukasta puurakentamista ja osaamista löytyy, ei kunnianhimoinen tavoite toteudu ilman metsiä jalostavia omia puutuotealan yrityksiä.

NCC rakentaa palvelukodin Espoonlahteen

9c3f0a6c95cf2a99_800x800ar

NCC on solminut Taaleri Kiinteistökehitysrahaston omistaman KOy Ankkurin kanssa noin 9 miljoonan euron korjausrakentamis-hankkeesta Espoonlahdessa.

Kyseessä on liikerakennus, joka muutetaan Mehiläisen tehostetun palveluasumisen yksiköksi.

Hanketta kehittävät yhdessä NCC, Mehiläinen, Premico Consulting Oy, Taaleri Kiinteistökehitysrahasto ja OP-Vuokratuotto. Työt kohteessa ovat jo alkaneet ja kohteen on arvioitu valmistuvan toukokuussa 2018.

– Mehiläiselle palvelukotiin tulee 84 ympärivuorokautisen palvelun kriteerit täyttävää asukaspaikkaa sekä viihtyisät ja avarat yhteiset tilat vapaa-ajan viettämiseen. Palvelukodin sijainti on erinomainen, sillä naapurissa on mm. kirkko, kauppakeskus Lippulaiva sekä Espoonlahden tuleva metroasema, kertoo Mehiläisen myyntijohtaja Sami Vaateri .

– On hienoa olla kehittämässä uutta elämää tähän aikakautensa korkeatasoista liikerakennusarkkitehtuuria edustavaan kohteeseen. Haemme aktiivisesti arvorakennuksiin vaihtoehtoista ja pitkäaikaista käyttötarkoitusta, joka on itse rakennuksen kannalta parasta suojelua, sanoo NCC:n myyntijohtaja Jari Harapainen .

KOy Ankkuri on saanut alkunsa kuuluisien arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen kynästä 1984. Tästä syystä myös Espoon kaupunginmuseo halusi ottaa kantaa rakennuksen ulkoasuun ja mahdollisiin muutoksiin.

Rakennuksessa on toiminut ruokakauppa, pankki, posti, optikko, ravintola ynnä muita päivittäisiä palveluita. Toimistokerrosten käyttäjiä ovat olleet mm. Espoon kaupunki ja Kela.

Skanska toteuttaa Keskon keskusvaraston laajennuksen toisen vaiheen Vantaan Hakkilassa

Kesko laajentaa päivittäistavaratoimialan keskusvarastoaan Vantaan Hakkilassa. Skanska ja Kesko ovat sopineet laajennushankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta.

Kahdessa vaiheessa toteutettavan laajennustyön myötä keskusvarastoon saadaan lisätilaa yli 20 000 neliömetriä. Keskusvaraston laajennus mahdollistaa osaltaan Keskon päivittäistavarakaupan strategian toteutusta. Strategian tavoitteena on vahva kasvu Suomessa.

”Laajennusten myötä pystymme palvelemaan olemassa olevan K-kauppaverkoston lisäksi myös Suomen Lähikaupan verkostosta meille siirtyneitä 410 lähikauppaa tehokkaasti ja sujuvasti. Laajennusmahdollisuus osui juuri sopivaan hetkeen uuden asemakaavan vahvistuttua”, Keskon Etelä-Suomen aluejohtaja Antti Palomäki toteaa tyytyväisenä.

Skanskan kesäkuussa käynnistyvässä kooltaan noin 17 400 bruttoneliömetrin kokoisessa urakassa rakennetaan varasto sekä toteutetaan varaston sisältämät toimistot ja talotekniset tilat.

”Elementtirunkoisen varastorakennuksen runkoasennukset ovat vaativia, ja Keskon laatuvaatimus varaston lattian ominaisuuksien suhteen on korkea. Siksi olemme erittäin iloisia, että juuri meidät valittiin toteuttamaan hanketta”, toteaa tulosyksikön johtaja Urmas Soots Skanskalta. Skanskan hanke saadaan päätökseen heinäkuussa 2018.

Hankkeen yhteydessä Kesko myös uudistaa keskusvarastonsa laitteistoja energiataloudellisemmiksi ja ympäristötehokkaammiksi.

Monet logistiikkayritykset ovat keskittäneet toimintojaan Tikkurilan suuralueeseen kuuluvaan Itä-Vantaan Hakkilaan, jonne on erinomaiset liikenneyhteydet sekä Lahdenväylältä että pääradalta pistoraiteen kautta.