Skanska toteuttaa voimalaitosrakennuksen laajennuksen Harjavallassa

print_plWGAQiOVh

Skanska toteuttaa Länsi-Suomen Voima Oy:lle Harjavallan voimalaitoksessa laajennusurakan, joka liittyy vesivoimalaitoksen uuden koneyksikön käyttöönottoon.

Länsi-Suomen voima laajentaa Harjavallan vesivoimalaitosta uudella koneyksiköllä ja samalla peruskorjaa olemassa olevat kaksi turbiinia. Kokonaisinvestoinnin suuruus on noin 40 miljoonaa euroa, josta Skanskan urakan osuus on noin 5 miljoonaa euroa.

Vesivoimalan uuden koneyksikön myötä tarvitaan muutoksia voimalaitoksen vesiteissä, koneasemalla ja itse voimalaitosrakennuksessa. Rakennustyöt käynnistyvät elokuussa 2014, ja ne valmistuvat toukokuussa 2016.

”Hankkeessa on kyse vaativasta betonirakentamisesta. Oman lisämausteensa urakkaan tuo se, että alimman työskentelykorkeutemme ja padon harjan korkeusero on noin 40 metriä”, kertoo yksikönjohtaja Kari Lindroos Skanskalta. Skanskan Satakunnan yksiköllä on erikoisosaamista energiarakentamisen saralla, sillä yksikkö on toteuttanut lukuisia perinteisiä voimalaitoksia, 400 ja 110 kV:n sähköasemat ja voimajohtotöitä sekä jo vuosien ajan urakoita Olkiluodon ydinvoimala-alueella.

”Tämä on meille tärkeä investointi uusiutuvaan ja päästöttömään energiaan”, kertoo Länsi-Suomen Voima Oy:n toimitusjohtaja Pekka Pollari. ”Suomen hallituksen tavoitteena on vesivoiman osuuden lisääminen vuoteen 2020 mennessä. Harjavallan investointi vastaa lähes 10 prosenttia hallituksen tavoitteesta”, jatkaa Pollari. Kokonaisuudessaan investointihanke valmistuu vuoden 2017 lopussa.

Harjavallan voimalaitoksen investointi parantaa myös mahdollisuuksia säädellä Kokemäenjoen virtaamaa ja siten tulvariskin hallintaa. Joen alajuoksulla sijaitseva Porin kaupunki on Suomen suurin yksittäinen tulvariskialue.

”Suomen ympäristökeskuksen mukaan Kokemäenjoen virtaamat kasvavat tulevaisuudessa talvella noin 50 prosentilla ja kesävirtaamat puolestaan pienenevät noin 50 prosentilla. Investointi auttaa meitä sopeutumaan tähän. Uusi koneyksikkö mahdollistaa myös jatkuvan juoksutuksen paremman hallinnan. Kun vesi virtaa koko ajan ja sitä on tasaisemmin, se parantaa osaltaan joen virkistyskäyttöä”, toteaa Pollari.

Laajennettu vesivoimalaitos tarjoaa tilat kalahautomolle. Sen avulla halutaan tukea paikallisen kalakannan suojelemista ja ylläpitämistä.

Harjavallan voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa Nakkilassa. Laitoksen teho on 73 megawattia, mikä tekee siitä yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista.

Aro Systems uudistaa työ- ja elinkeinoministeriön talotekniikan

Toimistorakennuksen peruskorjaushanke on edennyt loppusuoralle

Aro Systems nykyaikaistaa työ- ja elinkeinoministeriön Helsingin Eteläesplanadilla sijaitsevan toimistorakennuksen talotekniikan.

Uudistus parantaa sekä käyttömukavuutta että energiatehokkuutta. Tavoitteiden toteutuessa energiatehokkuus nousee 40 prosenttia, laskentatavasta riippuen jopa 70 prosenttia. Lisäksi parannetaan turvallisuutta muun muassa jakamalla tilat julkisiin, puolijulkisiin ja sisäisiin.

Tilaaja Senaatti-kiinteistöt on Aro Systemsin pitkäaikainen ja suurin asiakas.

”Olemme ensimmäistä kertaa mukana työyhteenliittymässä eli päävastuussa hankkeesta yhdessä kumppanimme kanssa, joten olemme astuneet aiempaa isompiin saappaisiin ja opetelleet uutta. Tällaisia kokonaisprojekteja haluamme tehdä jatkossakin. Kun olemme kokonaisvastuussa hankkeesta, pääsemme vaikuttamaan koko projektin toteutukseen aina suunnittelun ohjauksesta alkaen”, Aro Systemsin toimitusjohtaja Jarmo Töyräs sanoo.

Toimistorakennus peruskorjataan täysin kantavia rakenteita lukuun ottamatta. Vuonna 1913 valmistunut rakennus on historiallisesti arvokas ja suojeltu, joten työtä tehdään Museoviraston valvonnassa.

Peruskorjauksen valmistuttua talossa työskentelee 270 henkilöä eli yli kaksi kertaa aiempaa enemmän. Jatkossa TEM:n henkilöstö työskenteleekin kahdessa eri toimipisteessä neljän sijasta. Uusi monitoimitiloja hyödyntävä ratkaisu mahdollistaa uudenlaisen tavan tehdä töitä.

Aro Systems

Aro Systems on johtava talotekniikkapalveluita tarjoava asiantuntija- ja palveluyritys. Yhtiön pro forma -liikevaihto vuonna 2013 oli 64 miljoonaa euroa, ja sillä on henkilöstöä yli 400. Vuodesta 1954 toimineen perheyrityksen toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. www.arosystems.fi

YIT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Moskovan alueella, Venäjällä

print_GuNXXU7RBu

YIT käynnistää uuden Park-nimisen kerrostalokohteen rakentamisen Moskovan alueella Krasnogorskin kaupungissa noin neljän kilometrin päässä Moskovan kehätieltä. Kohteen arvo on noin 60 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä.

Park-hanke käsittää yhden 17-kerroksisen talon, johon rakennettavien 550 asunnon asuinpinta-ala on noin 24 000 neliömetriä. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä neliöihin painottuen pieniin yksiöihin ja kaksioihin. Asuntojen lisäksi alueelle rakennetaan maanalainen parkkihalli noin 170 autolle, maantason parkkipaikkoja vierailijoille sekä piha-alue leikki- ja urheilukenttineen.

Krasnogorsk on Moskovan alueen ympäristöystävällisimpiä kaupunkeja, ja hanke on saanut nimensä puiston läheisyydessä olevan hyvän sijaintinsa perusteella. Kerrostalossa käytetään energiatehokkaita julkisivumateriaaleja, minkä lisäksi rakennus varustetaan uudenaikaisilla teknisillä järjestelmillä ja omalla lämpökeskuksella.

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry: ”Asumisoikeusyhteisöt valmiita rakentamaan useita tuhansia asumisoikeusasuntoja”

Valtioneuvosto teki torstaina 14.8. päätöksen, jonka mukaan asumisoikeusasuntojen ja vuokra-asuntojen tuotannon kytkös poistetaan. Tähän mennessä asumisoikeustuotannon määrää on säännelty sitomalla se kunnassa toteutettavan korkotuettujen vuokra-asuntojen määrään.

”Uskon, että päätös tuo helpotusta erityisesti pääkaupunkiseudun asuntopulaan. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n jäsenillä on edellytykset käynnistää usean tuhannen asumisoikeusasunnon rakentaminen edellyttäen, että hankkeille saadaan kaikki tarvittavat viranomaispäätökset”, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Marko Pyykkönen .

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä.  SAY:n jäsenyhteisöt omistavat yli 97 prosenttia Suomen noin 38 000 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu noin 80 000 asukasta.

Lisäksi valtioneuvosto kasvatti asumisoikeustaloille osoitettavaa valtuutta sadalla miljoonalla eurolla, mikä nostaa valtuuden 275 miljoonaan euroon. Vastaavan suuruinen vähennys on tehty vuokra-asunnoille kohdennetusta valtuudesta.

Eri asumismuotoja tuetaan edelleen eri tavoin

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n tavoitteena on, että tulevaisuudessa asumisoikeusasuminen olisi aidosti kolmas asumismuoto vuokra- ja omistusasumisen rinnalla. Valtioneuvoston tekemä päätös kytköksen poistamisesta vie kehitystä oikeaan suuntaan.

”Tuore päätös on tervetullut, mutta eri asumismuodot eivät ole vielä tasa-arvoisessa asemassa. Tällä hetkellä valtio tukee suuremmalla korkotuella vuokrataloyhteisöjä kuin asumisoikeusyhteisöjä. Myös lausuntokierroksella olevaan 20 vuoden korkotukilainaan esitetään alhaisempaa omavastuukorkoa. Jotta eri asumismuodot olisivat aidosti samanarvoisessa asemassa, asumisoikeusasuntojen tuottamiselle pitäisi myöntää samanlaiset tuet kuin vuokra-asuntojen tuotannolle”, sanoo Pyykkönen .

SAY:n tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä.

Rakennusteollisuus RT: Rakentamisen suhdannenäkymät heikentyneet keväästä

Rakentamisen määrä on supistunut yhtäjaksoisesti jo yhdeksän vuosineljänneksen ajan. Uudisrakentaminen kyntää poikkeuksellisen alhaisissa lukemissa, ja tänä vuonna käynnistynee vain 30 miljoonan kuutiometrin rakentaminen. Suhdannenäkymät ovat viime kuukausina huonontuneet entisestään.

Rakennusteollisuus RT on tarkistanut kevään ennustettaan alaspäin laskusuhdanteen pitkittymisen myötä. Keväällä orastaneet merkit Suomen talouden käänteestä eivät ole saaneet vahvistusta. Myös rakennuslupien kasvu tyssäsi ja kääntyi koko alkuvuoden osalta prosentin laskuun. Tänä vuonna rakentamisen arvioidaan supistuvan 1,5 prosenttia edellisvuodesta, kun keväällä ennakoitiin yhden prosentin laskua.

Myös ensi vuoden ennustetta on heikennetty, mutta rakentamisen odotetaan kääntyvän varovaiseen 0,5 prosentin kasvuun.

”Ensi vuoden kasvulukema perustuu oletukseen, että rakennusalaa koskevat poliittiset päätökset saadaan vietyä nopeasti käytäntöön ja että yleinen talouskehitys kääntyisi plussan puolelle”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Asuntotuotanto sakkaa, etenkin pientalojen aloitukset alamaissa

Vapaarahoitteinen asuntotuotanto kärsii edelleen heikosta kuluttajakysynnästä. Tätä paikkaa kuitenkin viimevuotiseen tapaan asuntorahastojen aktiivisuus. Tänä vuonna vapaarahoitteisia kerros- ja rivitaloasuntoaloituksia ennakoidaan käynnistyvän yhteensä 11 500, joka on 1 400 viime vuotta vähemmän.

Omakotitalojen tuotanto laskee neljättä peräkkäistä vuotta ja on painunut erittäin alhaiselle tasolle. Tänä vuonna arvioidaan aloitettavan vain 7 000 pientalon rakentaminen.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon ennakoidaan yltävän 7 000 asuntoon kuluvana vuonna. Suurin muutos on tapahtumassa tuotannon rakenteessa, kun normaalien vuokra-asuntojen sijaan rakennetaan entistä enemmän asumisoikeusasuntoja.

”Tämän vuoden hyvistä poliittisista linjauksista huolimatta suurta muutosta tuettuun vuokra-asuntojen tuotantoon ei näillä näkymin ole odotettavissa. Käsityksemme mukaan juuri lausunnolla ollut vuokra-asuntojen lyhyt korkotukimalli ei aktivoi riittävästi vuokra-asuntojen rakennuttajia”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti toteaa.

Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan kertyvän kaikkiaan 26 000, joka on lähes 2 000 asuntoa viime vuotta vähemmän. Ensi vuonna asuntoaloituksia arvioidaan kertyvän yhteensä 27 000.

Pipatti kiittää hallitusta korjausrakentamisen tukitoimista sekä infrarakentamista elvyttävistä päätöksistä, joihin on kytketty asuntorakentamisen kasvutavoite.

”Olen ilolla seurannut valtion ja kasvukeskusten kuntien neuvotteluja kaavoituksen ja tonttitarjonnan tehostamiseksi. Tonttipula on pääkaupunkiseudun asuntopulan juurisyy, johon ollaan viimein löytämässä pitkäjänteisiä ratkaisuja”, Pipatti sanoo.

Rakennusteollisuus RT julkaisee syksyn suhdannekatsauksensa 21. lokakuuta.
Rakentamisen suhdanteiden välitarkistus, keskeiset suhdannekuvaajat ja asuntotuotantotaulukko löytyvät Rakennusteollisuus RT:n nettisivuilta:

http://www.rakennusteollisuus.fi/Tietoa-alasta/Talous-tilastot-ja-suhdanteet/Suhdannekatsaukset/

Toimistoja muutetaan asunnoiksi Katajanokalla

Helsingin_karttapalvelu_20140820_133420

Kirkkohallituksen entisiin toimitiloihin Katajanokalla suunnitellaan asuntoja. Rakennusten kivijalkoihin kaavaillaan myös liike- ja ravintolatiloja.

Suunnitelmat koskevat neljää 1800-luvun loppupuolen ja 1900-alkupuolen taloa osoitteissa Satamakatu 9 ja 11 sekä Luotsikatu 1 ja 1a. Satamakatu 9:ssä sijaitsevan rakennuksen osalta selvitetään mahdollisuutta muuttaa se vaihtoehtoisesti suurlähetystöksi.

Uusien asuntojen tarvitsemat autopaikat on tarkoitus rakentaa maanalaiseen pysäköintilaitokseen Satamakadun alle.

Toimistojen muuttaminen asunnoiksi edellyttää asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen luonnos on esillä 9. syyskuuta asti muun muassa Kaupungintalon ilmoitustaululla sekä kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla osoitteessa www.hel.fi/ksv kohdassa Nähtänä nyt.

Kaavamuutoksen yhteydessä rakennusten suojelumerkintöjä täsmennetään. Rakennukset ovat osa Katajanokan vanhaa puolta, ja erityisesti jugendtyylinen Tallbergin talo osoitteessa Luotsikatu 1 on huomattavan arvokas rakennustaiteen ja kaupunkikuvan kannalta.

Peabin Oulun yksikkö käynnistää asuntohankkeen Oulun Ritaharjuun

a39a093a628c7fc2_800x800ar

Peab Oy:n Oulun yksikkö rakentaa uusia asuntoja Oulun Ritaharjuun.  Peab rakentaa As Oy Oulun Ritaharjuun kaksi 3-kerroksista kerrostaloa ja yhden 6-asuntoisen rivitalon.  Yhtiöön rakennetaan yhteensä 50 asuntoa. Autopaikat sijoittuvat tontille maantasoon autokatoksiin ja pihapaikkoihin. Tontille on aikaisemmin rakennettu taloyhtiötä palveleva VSS rakennus.

”Ritaharju on yksi Oulun kaupungin aluekeskuksista ja kaupungin merkittävimmistä laajentumissuunnista. Alueelle tulee muuttamaan lähes 10 000 uutta asukasta.  Uskomme, että hyvä sijainti ja sijoittajayhteistyön käynnistyminen saavat kohteen menestymään”, toteaa aluepäällikkö Seppo Klemettilä Peabin Oulun toimistolta.

Rakentaminen käynnistyy syyskuussa ja kohde valmistuu vuoden kuluttua syyskuussa 2015.

Rakennusliitto: Uuden korkotuen käyttö jäämässä vähäiseksi

Hallitus valmistelee taannoisten päätöstensä mukaisesti uutta 20 vuoden korkotukimallia vuokra-asuntojen rakentajille. Mallissa on hyviä lähtökohtia, kuten rajoitusten kohdekohtaisuus ja uusien toimijoiden teoreettinen mahdollisuus asuntorakennuttamiseen. Kaavaillun mallin käytännön vaikutukset ovat kuitenkin jäämässä Rakennusliiton mielestä vähäisiksi.

Hallituksen esityksen mukaan alennettu 2.2 prosentin omavastuukorko koskee vain lainoja, jotka hyväksytään viimeistään ensi vuoden loppuun mennessä. Sen jälkeen lainojen omavastuu nousee 3.4 prosenttiin.

Rakennusliiton mielestä korkotuki jää tulevien vuosien rahoitusmarkkinatilanteessa lähes olemattomaksi. Tukimalli ei juurikaan kannusta toimijoita rakentamaan uusia tuettuja vuokra-asuntoja. Rakennusliiton puheenjohtajan Matti Harjuniemen mukaan vuokra-asuntotuotannon määrän lisäämiseksi mallin omavastuukorko tulisikin määrittää 2,2 prosenttiin seuraavan kymmenen vuoden ajaksi

”Vuokra-asuntopula edellyttäisi etenkin Helsingin julistamista erityisalueeksi, jossa tarvitaan suuri sosiaalisen asuntorakentamisen ohjelma. Ohjelma pitäisi sisällään kannustavat korkotukimallit käynnistysavustuksineen, kaavoituksen vauhdituksen, täydennysrakentamisen lisäämisen ja matalakorkoisen lainoitusjärjestelmän.

Harjuniemi väläyttää, että on syytä harkita Kuntarahoituksen lainoitusmahdollisuuksien lisäämistä ja valtion Asuntorahaston  parempaa hyödyntämistä.

”Sosiaalisen asuntotuotannon tarve ei vähene tulevinakaan vuosikymmeninä. Markkinoilta saatavaa edullista rahoitusta tulisi hyödyntää määrätietoisesti myös tuetussa asuntotuotannossa, jonka lainoille myönnetään valtion takaus. Valtion tulisikin vahvistaa Asuntorahastoa ja kehittää sen edellytyksiä tuotannon tukemiseen sen sijaan, että vähävaraisten vuokralaisten rahastoon maksamia lainoja siirretään budjetin yleiskatteeksi.

Turun Telakkarannan rakentaminen etenee – uusia koteja Telakanporttiin

© Tietoa Visualisointi Oy

Turun Telakkarannan alueen asuntorakentaminen etenee, kun Skanska käynnistää As. Oy Turun Telakanportin rakentamisen. Talon 31 asuntoa sijaitsevat aivan Aurajoen äärellä.

Seitsenkerroksisen punatiilisen Telakanportin rakentaminen käynnistyy elokuussa 2014, ja talo valmistuu lokakuussa 2015.

”Teollisuushistoriallisesti merkittävästä Telakkarannasta on jalostumassa yksi Turun vetovoimaisimmista asuinpaikoista. Uuden asuinalueen suunnittelussa on erityisesti haluttu vaalia paikan alkuperäistä tunnelmaa, ja tämä on otettu huomioon myös talojen arkkitehtuurissa”, kertoo hankekehitysjohtaja Jari Martinmäki Skanskalta.

© Tietoa Visualisointi Oy

Telakanportista löytyy kotivaihtoehtoja 34,5 neliön kaksioista 6 huoneen ja 160 neliön terassihuoneistoon. Telakanportin kotien valoisuuden takaavat lähes lattiarajaan ulottuvat isot ikkunat. Jokaiseen kotiin kuuluu lasitettu parveke tai terassi, josta avautuu näkymä Aurajoelle. Asumisen mukavuutta lisää talon alla sijaitseva autohalli.

Turun Telakkaranta on kaavoitettu vuonna 2005 pidetyn arkkitehtuurikilpailun voittajan ehdotuksen pohjalta. Skanska on tähän mennessä rakentanut alueelle kaksi muuta kerrostaloa, As. Oy Turun Paraatirannan ja Androksenrannan. Telakkarannan asuntoalueella on asuinrakennusoikeutta kaikkiaan 46 000 kerrosneliömetriä. Alueen valmistuttua siellä tulee olemaan noin 600 uudisasuntoa ja noin 1 200 asukasta.

SRV vahvistaa maanrakennustoimintojaan

SRV vahvistaa maanrakennustoimintojaan muodostamalla nykyisistä kalliorakennustoiminnoistaan ja Maanrakennus Oy Laatutyöstä SRV Infra Oy:n. SRV osti Laatutyön vuonna 2011. Uusi yksikkö on toiminnassa 1.9.2014 lähtien. SRV Infran henkilöstö on 77 henkilöä. SRV Infran toimisto sijoittuu Keravalla Kercan alueelle.

”Laatutyön hankinta pari vuotta sitten on osoittautunut erinomaiseksi päätökseksi. Sen liikevaihto on yli tuplaantunut. Nyt varaudumme maanrakennustöiden määrän kasvuun suurten hankkeidemme lähtiessä liikkeelle lähivuosien aikana. Vahvistettu infrayksikkö parantaa myös omien tonttiemme kiviainesvarojen hallintaa”, SRV:n varatoimitusjohtaja Juha Pekka Ojala sanoo.

SRV Infra Oy:n toimitusjohtajaksi on nimitetty 18.8.2014 alkaen RI, KTM Sami Korhonen. Hän on aiemmin toiminut maanrakennuksen tehtävissä eri rakennusalan yrityksissä, vuodesta 2004 Destiassa projektijohtajana muun muassa Länsimetron ja Kalasataman keskuksen projekteissa.

”SRV Infran liiketoiminta perustuu vahvaan osaamiseen, kiinteän organisaation yrittäjähenkisyyteen sekä oman kaluston ja organisaation tehokkaaseen käyttöön. Redin parkkiluolan rakentaminen Kalasatamassa ja Niittykummun metrokeskuksen maanrakennustyöt muodostavat lähivuosien työkannasta merkittävän osan”, SRV Infran toimitusjohtajana aloittava Sami Korhonen sanoo.

SRV aloitti kalliorakentamisen vuonna 2004. SRV:lle on kertynyt kokemusta vaativista kalliorakennushankkeista, kuten Länsimetron ja Kehäradan louhinnoista sekä Helsingin keskustassa sijaitsevien P-Cityn pysäköintilaitoksen ja huoltotunnelin rakentamisesta.