Diakonia-ammattikorkeakoululle Kalasatamaan moderni kampus

8c35a4b945d72834_800x800ar

Tammikuussa 2016 toimintansa aloittava uusi Diakonia-ammattikorkeakoulun Kalasataman kampus tarjoaa modernin oppimisympäristön sosiaali-, terveys-, tulkkaus- ja kirkonalan opiskelijoille. Diakonia-ammattikorkeakoulu kokoaa osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä Kalasatamaan kaikki pääkaupunkiseudun toimintonsa Helsingin Sturenkadulta, Kauniaisista ja Järvenpäästä. Uudelle kampukselle muuttaa 1600 opiskelijaa ja 140 työntekijää.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on vahva hyvinvointialan valtakunnallinen kouluttaja, jonka juuret ovat vuonna 1867 aloitetussa diakonissakoulutuksessa.  Kampusta suunniteltaessa on haluttu varmistaa yhä laajenevan etä- ja monimuoto-opetuksen sujuvuus ja digitaalisen opetusteknologian hyödyntäminen. Kampuksen tilat kannustavat yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Uudessa kampusrakennuksessa tulevat olemaan Diakin opetus- ja hallintotilojen lisäksi tilat tutkimus- ja kehitystyölle. Oppimis- ja työympäristöjä suunniteltaessa on huomioitu tilojen muuntojoustavuus, monikäyttöisyys ja tilatehokkuus. Rakennuksessa on kappeli ja hiljainen huone.

a6615aeed7042a33_800x800ar

Diakonia-ammattikorkeakoulun uusi kampus sijoittuu Kalasataman alueelle Hermannin kaupunginosassa. Yhdessä viereisen ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa alueelle muodostuu kansainvälinen, monikulttuurinen ja monikielinen kampuskokonaisuus. Alueella on paljon myös muiden korkeakoulujen toimintoja ja opiskelijapalveluita.

Yhdessä Setlementtiasunnot Oy:n kanssa kehitetään opiskelija-asuntotoimintaa. Ensimmäinen tonttivaraus on tehty niin ikään Kalasataman alueelle.

Kampuksen rahoittajana ja rakennuttajana toimii OP-Pohjola-ryhmä ja rakentamista johtaa Haahtela. Kampuksen on suunnitellut arkkitehti Stefan Ahlman .

Lakiehdotus lausunnoille: Omistajat jatkossa velvollisia varmistamaan laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden

Lakiehdotuksen mukaan laajarunkoisen rakennuksen omistajan tulisi jatkossa varmistaa, että asiantuntija on arvioinut rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden. Tarkastusvelvollisuus koskisi laajarunkoisia rakennuksia tai rakennuksen osia, joita käytetään pääosin urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan, eläinsuojana tai kaupan palvelujen tarjoamiseen tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen. Rakenteiden arvioinnin voisi suorittaa henkilö, jolla on pätevyys vastaavan rakennukseen suunnitteluun. 

Velvollisuus koskisi vain rakennuksia, joiden kerrosala on vähintään 1 000 neliömetriä, ja mikäli kattokannattajat ovat tehdasvalmisteiset, jänneväli vähintään 18 metriä, paikalla valmistettujen kattokannattajien osalta vähintään 15 metriä. 

Arviointivelvollisuus ei koskisi niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmien ja kantavien rakenteiden toteutuksen vaatimustenmukaisuus on arvioitu jo rakennuslupavaiheessa tai rakennustyön aikana tehtävissä riittävissä arvioinneissa. 

Tavoitteena parantaa turvallisuutta ja hallien kunnossapitoa 

Suomessa on kymmeniätuhansia, rakenteeltaan ja iältään erilaisia laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia, joissa kattorakenteiden jänneväli on pitkä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneiden sortumien syinä ovat olleet hallien rakenteelliset virheet sekä puutteellinen ylläpito. Lain tavoitteena on parantaa sellaisten laajarunkoisten rakennusten turvallisuutta, joissa oleilee tyypillisesti suuria määriä ihmisiä tai joissa olosuhteet ovat erityisen vaativat. 

Vastuu rakennuksen turvallisuudesta on aina omistajalla. Valtioneuvosto esittää maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi siten, että laajarunkoisen hallin omistajan tulisi jatkossa laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje siten, että se sisältää kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden seurantatoimenpiteet aikatauluineen sekä kunnossapidon kannalta tarpeelliset erityissuunnitelmat kantavien rakenteiden osalta. 

Lainvalmistelun lisäksi ympäristöministeriö on koonnut sähköisen rakennuskanta-aineiston (tietokanta) laajarunkoisista halleista kuntien käyttöön. Elokuussa kunnille toimitettu aineisto on tarkoitettu kuntien harkinnan mukaan hyödynnettäväksi ja tukemaan paikallistuntemusta rakennuksista. 

Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Laeista voi antaa lausuntoja 19. syyskuuta 2014 saakka. 

Lahden kaupunki: Kivimaan koululla tehty sisäilmakorjauksia

Tilakeskus teetti kesällä Kivimaan koululla aiemmin tehtyjen kuntotutkimusten edellyttämiä sisäilmakorjauksia. Urakoitsijana toimi ISS Palvelut Oy.

 Alakoulun puolella poistettiin kaikista luokista patterisyvennyksistä seinärakenteessa ollut lämpöeriste ja korvattiin uudella rakenteella. Seinän lämpöeristeistä löytyi kuntotutkimuksissa paikallisia vaurioalueita. Näitä eristeitä ei ollut rakennus-piirustuksissa. Samalla poistettiin 90-luvun peruskorjauksessa seinän sisään jätetty vanha korvausilmaventtiili. Tältä osin ulkopuolen rappauskorjaus tehdään syksyn aikana.

Kaikista alakoulun luokista linoleum-päällysteiset ilmoitustaulut vaihdettiin. Näistä on saattanut tulla voc-päästöjä luokkatiloihin. Lisäksi koulun keittiön tiloissa tehtiin tiivistyskorjauksia.

Skanska rakentaa Rovaniemen lentokentän läheisyyteen uusia tiloja Europcarille ja Falckille

Skanska on aloittanut uusien toimitilojen rakentamisen Europcar autovuokraamon ja Falck hinaus- ja tiepalvelun käyttöön Rovaniemen lentokentän kupeeseen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi muuta vuokrattavaa tilaa.

Rakennuttajana hankkeessa toimii KOy Aviakaari. Projektiin kuuluu noin 1 500 bruttoneliömetriä lämmintä hallitilaa sekä kaksi autokatosta, joiden koko on yhteensä noin 500 bruttoneliömetriä.

Maanrakennustyöt tontilla on jo tehty, ja varsinainen Skanskan rakennusurakka on käynnistynyt. ”Autojen pesuhalli ja pesuhallin puoleinen hallitila ovat käyttövalmiina ja piha asfaltoituna marraskuun lopussa 2014”, kertoo yksikönjohtaja Vesa Mattanen Skanskalta. Koko rakennusurakka valmistuu tammikuussa 2015.

Hanke työllistää noin kymmenen Skanskan omaa henkilöä sekä aliurakoitsijoita.

Skanska rakentaa uusia rantakoteja Kuopion Maljalahteen

kuopion_aallotar_maljalahti_3200

Skanska tuo ennakkomarkkinointiin Kuopion Maljalahteen Kallaveden rannalle kaksi asuintaloa, jotka sijoittuvat aivan rantaviivan läheisyyteen.

As. Oy Kuopion Aallotar -nimisen yhtiön kahdessa rakennuksessa on yhteensä 39 kotia. ”Asuntojen ennakkomarkkinointi on käynnissä, ja rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2014. Näin uudet kodit valmistuisivat syksyllä 2015”, kertoo Skanska Kotien rakennuttaja-asiamies Merja Kokkonen.

Asuntovalikoimaan kuuluu niin avaria yksiöitä kuin hulppeita neljän huoneen koteja, joissa tilaa on jopa 149,5 neliötä. Viisi huoneistoista on aivan rannassa. Myös kaikissa muissa asunnoissa järviluonto on kuitenkin vahvasti läsnä, sillä kodit rakentuvat portaittain veden äärelle. Jokaiseen asuntoon kuuluu joko terassi tai lasitettu parveke.

”Aallottaren suunnitteluratkaisussa halusimme yhdistää urbaanin kaupunkirakentamisen ja järviluonnon kunnioittamisen tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Piha-alueen suunnitelmassa kivimuurit, huolitellut istutukset, viheralueet sekä oleskelu- ja leikkipaikat rytmittävät tilaa”, kertoo Skanska Kotien projektipäällikkö Marko Puhakka.

Kahden talon väliin sijoittuu myös pienvenelaituri, joten venepaikka on mahdollista saada oman kodin edustalta. Kuopion kaupunki vastaa laiturin rakentamisesta ja aikataulusta. ”Veneretki voi täällä alkaa oman kodin vierestä”, sanoo Puhakka.

Maljalahden alue sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä kuuluisasta Kuopion torista. Kävely- tai pyöräilymatkan päästä löytyviä palveluita ovat mm. kaupat, kirjasto ja terveyskeskus.

Euroopan suurin puukerrostalo rakennetaan säältä suojassa uudella tekniikalla

Vantaan Kivistöön rakennettava puukerrostalo suojataan säältä työmaalla uudella tekniikalla. Rakentamisen katkeamaton kuivaketju huomioidaan koko prosessissa aina tehtaalta valmiiseen taloon saakka. Kohteen puuelementtien asennukset alkavat elokuun ensimmäisellä viikolla.

Rakennusliike Reposen tekninen johtaja Hannu Saari kertoo säänsuojan olevan edellytys puukerrostalojen nopealle ja turvalliselle rakentamiselle. Jos rakenne kastuu, riskit ovat liian suuret.

Kivistön kohteessa käytettävä Gibson Tower -säänsuoja nousee ylöspäin samaa vauhtia rakennuksen mukana, sillä työtasot on varustettu sähkömoottoreilla. Samalla alhaalla vapautuu tilaa, sillä telineet eivät jää sinne esteiksi. Teltan koko on 65 x 28 metriä ja se siirretään vuorotellen rakennuksen eri lohkojen peitteeksi.

Nosturit kykenevät myös helposti nostamaan Kivistön kohteessa käytettäviä 4 x 14 metrisiä seinäelementtejä, joten perinteistä nosturia ei asennusvaiheessa tarvita. Vantaan PuuMera kohteessa teltta on kooltaan yli kaksi kertaa suurempi aiemmin rakennettuun Heinolan PuuMeraan verrattuna. Vastaavaa nousevan julkisivupeitteen ja hallinosturin yhdistelmää ei Suomessa ole aiemmin käytetty rakentamisessa.

Teltta ei ole pelkästään kuluerä, vaan se synnyttää vastaavasti säästöjä mm. perinteisen nosturin puuttuminen tuo takaisin osan teltan kuluista. Lisäksi työt voidaan tehdä koko rakennusajan tehokkaasti säästä riippumatta. Valaistu ja kuiva työmaa takaa samalla työtekijöille miellyttävän työskentely-ympäristön.

Puuelementtien asennukset alkavat elokuussa

Elokuun alussa alkavat ensimmäiset puuelementtien asennukset Vantaan Kivistön PuuMera työmaalla. Vantaalle lähteviä elementtejä valmistetaan Vierumäellä Koskisen Oy:n tehtaalla kahdessa vuorossa. Elementtejä kuormataan Vantaalle lähteväksi Koskisella yhteensä yli 300 kuorman verran. Liimapuuta ja massiivipuuta kuluu tuotannossa yhteensä noin 1500 kuutiota.

Passiivitalon rakenteet edellyttävät muun muassa, että ikkunat ja parvekkeiden ovet asennetaan tehtaalla valmiiksi eristettyinä ja erikoistiivistettyinä.

”Elementit varastoidaan kutistemuovikalvoihin pakattuina talotehtaalla. Näin varmistamme, että ne pysyvät kuivina ja puhtaina odottaessaan toimitusta työmaalle”, kertoo Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen.

Juha Kohonen toteaa, että elementtien valmistusvaihe sisältää jatkuvaa innovointia. ”Valmistustekniikkaa seurataan ja kehitetään päivittäin. Tuotantotiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä rakennesuunnittelun ja rakennusliikkeen kanssa.”

Vantaan asuntomessualueelle rakennettava 186 asunnon puukerrostalo merkitsee vuonna 2014 perustetulle VVR Wood Oy:lle merkittävää kohdetta. Yhtiö toimittaa PuuMeraan paitsi valmiita välipohjalaattoja myös parveke- ja porraselementtejä lähes 100 autokuorman verran. PuuMeraan toimitettavien elementtien tarkempi määrä täsmentyy rakennustöiden edetessä.

”Valmistusvaiheen a ja o on tehokkuuden ohella kuivaketju. Puutavara, levyt ja villat sekä liimapuut kasataan elementeiksi mittatarkoilla elementtipöydillä. Tämän jälkeen ne pakataan huolellisesti, jotta rakenteet säilyvät työmaalla kuivina vaativissakin varastointiolosuhteissa.” kertoo myös välipohja-, parveke- ja porraselementtejä valmistavan VVR Wood Oy:n toimitusjohtaja Tero Vesanen.

”PuuMerassa ei ole kyse enää varsinaisesta pilotista, sillä Vierumäelle valmistuneen puukerrostalon jälkeen niiden rakentamisessa on päästy konkretiaan. Kivistön kohdetta rakentaakin tällä hetkellä osaava työyhteenliittymä, joka koostuu Suomen johtavista puukerrostalojen toteuttajista”, Tero Vesanen toteaa.

Koverharin terästehtaan purkutyöt käynnistyvät

FNsteel Oy Ab:n ajauduttua konkurssiin vuonna 2012, jäi Hangossa sijaitseva Koverharin terästehdas tyhjilleen. Toiminnallista jatkajaa tuotantolaitokselle ei FNsteel Oy Ab:n konkurssipesän aktiivisista toimista huolimatta löytynyt. Delete-konserniin kuuluva Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy on 1.8.2014 allekirjoitetulla sopimuksella ostanut tehtaan purettavaksi. Tarvittavat viranomaisluvat on saatu ja työt käynnistyvät alueen siivouksella syksyn 2014 aikana.

– On tärkeää, että pitkään tyhjillään ollut perinteikäs terästehdas saadaan purettua ammattitaitoisesti ja kestävän kehityksen ehdoilla. Tehdasalueella on valtavat määrät kierrätyskelpoista materiaalia, joka nyt käynnistyvän purkutyön myötä saadaan yhteiskunnan hyötykäyttöön. Purkutyöt kestävät arviolta pari vuotta ja alueella työskentelee tänä aikana 5-25 vaativien purkutöiden ammattilaista. Tavoitteenamme on hyödyntää mahdollisuuksien mukaan paikallisia yrityksiä alihankintatöissä, toteaa Delete Kierrätys- ja Purkupalveluiden liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

Alueella sijaitsevista yli 30:sta rakennuksesta valtaosa on teräsrakenteisia. Rakennuksista suurin osa puretaan kierrätykseen. Betonirakenteet puretaan ja murskataan paikan päällä käytettäviksi. Myös koneet ja laitteet kierrätetään. Delete vastaa myöskin haitta-aineiden, kuten asbestin ja öljyjen asianmukaisesta purusta ja jatkokäsittelystä. Kymmeniä ja kymmeniä tuhansia tonneja purkujätettä kuljetetaan hankkeen aikana suoraan sataman kautta jatkokäyttöön.

Lisätiedot: www.delete.fi

Peab jatkaa Tampereen Vuoreksessa asuntojen rakentamista

af89f6a5ca77c8bb_800x800ar

Peab Oy:n Tampereen yksikkö jatkaa asuntojen rakentamista Vuoreksen alueella.  Kaikkiaan alueen kahteen kohteeseen rakentuu 97 asuntoa.

As Oy Vuoreksen Asiloniin tulee 79 asuntoa ja As Oy Vuoreksen Bastioniin tulee 18 asuntoa.

Vuoreksen Asilon on uudenaikaisen asumisen aatelinen, suojaisa ja huoleton kerrostalokoti.

Asilonissa on kaksi rakennusta, 6-kerroksinen ”torni”-talo ja 2-kerroksinen ”muuri”-talo.

Vuoreksen Bastion rakennetaan Vuoreksen keskuspuistoon rajoittuvalle tontille, lähelle Vuores-taloa. Bastionissa on 18 yhteen tasoon rakennettavaa rivitalohuoneistoa ja yksi kaksikerroksinen huoneisto.

”Kohteessa tehdään yhteistyötä Ålandsbankenin kanssa. Ålandsbankenin asuntorahasto kohdistaa sijoitukset pääasiallisesti uusiin asuntoihin vetovoimaisilla alueilla ja kasvukeskuksissa. Tampereen Vuoreksen Asilon ja Bastion soveltuvat hyvin yhteistyökumppanin erikoissijoitusrahaston sijoituskohteeksi”, toteaa Peab Oy:n toimitusjohtaja Mika Katajisto .

Vuoreksen uusi kaupunginosa sijaitsee viheralueiden ja vesistöjen keskellä Tampereen läheisyydessä. Luonnonläheisen asumisen lisäksi se tarjoaa pikkukaupungin palvelut ja tunnelman. Kaupunginosan läpäisevä puisto- ja vihervyöhyke antaa Vuorekselle vehreän yleisilmeen.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet kesäkuussa ja kohteiden on määrä olla valmis lokakuussa 2015.

Jyväskylän Savelan asuinalue valmistuu – Skanskalta uusia koteja Postikartanoon

postikartano_perspektiivikuva_2014-06-05-2

Skanska tuo ennakkomarkkinointiin uusia kerrostalokoteja Jyväskylän Savelaan. As. Oy Jyväskylän Postikartano täydentää Savelan alueen kokonaisuuden, jota on rakennettu vuodesta 2010.

Kahdeksankerroksiseen rakennukseen on suunniteltu yhteensä 47 kotia, jotka ovat kooltaan 39,5−69 neliötä. Postikartanon kokonaisuuteen kuuluu myös 55 autopaikkaa, joista osa on katettuja. Postikartanon rakentamisen on tarkoitus alkaa marraskuussa 2014, jolloin uudet kodit valmistuisivat alkuvuodesta 2016.

”Postikartano tulee täydentämään hienosti Skanskan alueelle toteuttamien asuintalojen sarjan. Kymmenen talon kortteli koostuu kahdeksankerroksisista pistetaloista ja nelikerroksisista lamellitaloista. Olemme rakentaneet alueelle sekä asuntotuotantoa muille rakennuttajille että omia projektikehityskohteitamme. Postikartano on viimeinen oma projektikehityshankkeemme Savelassa”, kertoo yksikönjohtaja Jorma Mustakangas Skanskalta.

Parhaillaan Skanskalla on menossa useita eri rakennushankkeita Savelassa: Laajavuorentie 6:n 40 asuntoa TA-Asumisoikeus Oy:lle, Vehkakatu 12:n 43 asuntoa TA-Yhtymä Oy:lle sekä 47 asuntoa Skanskan omaan projektikehityskohteeseen As. Oy Jyväskylän Postimestariin. Näistä Postimestari valmistuu loppuvuodesta 2014, kun taas Laajavuorentie 6 ja Vehkakatu 12 valmistuvat vuonna 2015. Kun Savelan rakentaminen on saatu päätökseen, korttelissa on kaiken kaikkiaan noin 350 asuntoa.

Savela sijaitsee 2,5 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta. Alueen palvelut ovat toimivat, ja sen lähellä sijaitsee paljon suuria työpaikkoja.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni toukokuussa 14 prosenttia

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2014 toukokuussa yhteensä 3,1 miljoonalle kuutiometrille, joka on 14,2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:

ras_2014_05_2014-07-30_tie_001_fi_001

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni toukokuussa 11 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 15,6 prosenttia vuoden 2013 toukokuusta.

Uudisrakentamisen volyymi väheni toukokuussa 4 prosenttia

Vuoden 2014 toukokuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 4,4 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi väheni toukokuussa 12,6 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi 3,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

ras_2014_05_2014-07-30_tie_001_fi_002

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus