Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 3,5 prosenttia vuotta aiemmasta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 3,5 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 2,2 prosenttia. Vuotta aiemmin koko toimialan liikevaihto väheni 1,8 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2014_06_2014-09-11_tie_001_fi_001

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 3,0 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 4,3 prosenttia, erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 2,6 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä 1,0 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, kesäkuu, Tilastokeskus

Tokmanni laajentaa ja uudistaa myymäläverkostoaan edelleen

Pirkkala_Partola_avaus_2

Kuluvan vuoden aikana uusia myymälöitä avannut ja jo olemassa olevia aktiivisesti uudistanut Pohjoismaiden suurin halpakauppakonserni Tokmanni jatkaa voimakasta kasvuaan. Konserni on tehnyt rakennussopimuksen uuden Tokmanni-myymälän rakentamisesta Loviisaan ja Orivedelle sekä hankkinut myymälää varten tontin Orivedeltä. Uusien myymälöiden ohella konserni jatkaa nykyisten myymäläketjujensa yhdistämistä yhden Tokmanni-brändin alle. Seuraavaa myymäläavausta vietetään jo huomenna torstaina 11.9.2014 klo 9.00, kun Tokmanni avaa entisen Tarjoustalo-ketjumyymälän Tokmanni-ketjunimellä Espoon Olarissa.

Tokmanni-konsernin tavoitteena on avata sekä Loviisassa että Orivedellä pinta-alaltaan noin 2 500 kokoisen myymälän. Molempien myymälärakennusten yhteyteen Tokmannilla on tavoitteena rakentaa erillinen noin 300 neliömetrin kokoinen puutarhamyymälä.

Loviisaan suunnitellun myymälän osalta Tokmanni-konserni odottaa tällä hetkellä kaupungin päätöstä tonttikaupasta Loviisan Länsiportin alueelta. Kaupunginhallitus käsittelee kauppaa 15. syyskuuta.

Orivedellä tontin maanrakennustyöt ovat sen sijaan jo alkaneet. Myymäläavajaisia Tokmanni-konserni arvioi vietettävän molemmilla paikkakunnilla jo ensi kevään aikana.

– Tokmanni tunnetaan maassamme runsaasta tuotevalikoimastaan ja halvoista hinnoistaan. Loviisan Vanhankylän Robinhood-ketjumyymälämme myötä olemme jo ennestään tuttu Loviisassa, mutta uuden ja modernin Tokmanni-ketjumyymälän myötä voimme palvella alueen asukkaita jatkossa myös Länsiportissa. Myös Orivedellä uskomme menestymiseemme, sillä kuten lisääntyneet asiakasmäärämme ja selvästi kasvanut markkinaosuutemme osoittavat, Tokmanni koetaan olevan kiinnostava, edullinen ja valikoimiltaan asiakkaiden toiveet täyttävä ostopaikka, Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo.

Tokmanni-konsernin tavoitteena on tarjota uusissa myymälöissään monipuolinen valikoima edullisia, laadukkaita ja ajankohtaisia kodin käyttötarvikkeita. Loviisaan ja Orivedelle suunniteltujen myymälöiden tuotevalikoimiin on suunniteltu kuuluvan muun muassa taloustavarat, vaatteet ja asusteet, kengät, lelut, kodintekstiilit, teknokemian tuotteet, työkalut, sesonki- ja pienelektroniikkatuotteet, vapaa-ajan välineet sekä kuivaelintarvikkeet. Myymälöiden on lisäksi suunniteltu sisältävän muun muassa Taxfree-palvelut ja Veikkauksen pelipalvelut sekä konsernin TokNet-verkkokaupan tilausten noutopisteen.

Paikkakuntien palvelutarjonnan kasvattamisen ohella myymälöillä on usein myös tärkeä työllistävä vaikutus.

– Tokmannilla on erikokoisia myymälöitä, joten myös työntekijöiden määrä vaihtelee myymälöittäin. Tyypillisimmillään Tokmanni-konsernin myymälät työllistävät noin viidestä viiteentoista henkilöä. Suurimmissa noin 6000 neliömetrin myymälöissämme työskentelee jopa noin 50 henkilöä, Väänänen kertoo.

Tokmanni pyrkii avaamaan vuosittain kolmesta viiteen uutta myymälää, uudistamaan nykyisiä myymälöitään sekä etsimään nykyisille myymälöille uusia, liikenneyhteyksiltään parempia sekä valikoimiltaan suurempia ja sitä kautta paikkakuntien asukkaita monipuolisemmin palvelevia liiketiloja. Kuluvan vuoden aikana Tokmanni on avannut myymälän jo Saarijärvellä huhtikuussa, Rovaniemellä toukokuussa ja Pirkkalassa elokuussa. Vielä ennen vuodenvaihdetta Tokmanni avaa uuden myymälän Oulun Ritaharjussa, Siilinjärvellä ja Vaasassa.

Tokmannin brändimuutos laajenee Espooseen

Uusien myymälöiden lisäksi konserni jatkaa myös olemassa olevan myymäläverkostonsa kehittämistä. Osana konsernin Yksi yhtenäinen Tokmanni -strategiaa se yhdistää Tarjoustalo-, Robinhood-, Maxi-Makasiini-, Maxi-Kodintukku- ja Säästöpörssi-myymäläketjunsa Tokmanni-brändin alle vuoden 2015 loppuun mennessä. Alkusyksyn aikana Tokmanni-brändin alle on siirretty Sotkamon ja Suomussalmen Maxi-Makasiini- sekä Hangon ja Karkkilan Säästöpörssi-ketjumyymälät. Tällä hetkellä kaikista konsernin 147 myymälästä jo lähes 100 on Tokmanni-myymälöitä.

Seuraavaa myymäläavausta vietetään jo huomenna torstaina 11.9.2014 klo 9.00, kun Tokmanni avaa entisen Tarjoustalo-ketjumyymälän Tokmanni-ketjunimellä Espoon Olarissa. Länsiväylän välittömässä läheisyydessä osoitteessa Pihatörmä 1 sijaitsevan myymälän tuotevalikoimiin kuuluvat Loviisaan ja Orivedelle suunniteltujen myymälöiden tapaan muun muassa taloustavarat, vaatteet ja asusteet, kengät, lelut, kodintekstiilit, teknokemian tuotteet, työkalut, sesonki- ja pienelektroniikkatuotteet, vapaa-ajan välineet sekä kuivaelintarvikkeet. Myyntipinta-alaltaan 3250 neliömetrin myymälän yhteydessä palvelee puutarhasesonkeina myös erillinen puutarhamyymälä. Myymälässä myydään myös nestekaasua.

Espoon Olarin Tokmanni-myymälä palvelee asiakkaitaan pitkin aukioloajoin: arkisin klo 9–20, lauantaisin klo 9–18 ja sunnuntaisin klo 12–18. Myymäläpäällikkönä toimii Birgitta Heittola.

Tokmannille tyypilliseen tapaan myymäläavajaiset ovat täynnä erittäin edullisia avajaistarjouksia. Espoon Olarin Tokmannilla ensimmäiselle 1 000 asiakkaalle jaetaan avajaisaamuna myös erilaisia tuotelahjoja sisältävä avajaisämpäri. Kahdessa ämpärissä on tuotelahjojen lisäksi 100 euron lahjakortti Tokmanni-konsernin myymälöihin.

Skanska rakentaa SATOlle 24 asuntoa Helsingin Taliin

print_5fM5uz9S37

Skanska ja SATO ovat allekirjoittaneet sopimuksen 24 omistusasunnon toteuttamisesta Helsingin Taliin Pitäjänmäen kupeeseen. Rakentaminen käynnistyy syyskuussa 2014.

Skanska vastaa asuntojen rakentamisesta SATOn omistamalle tontille. Asunnot tulevat seitsenkerroksiseen As. Oy Talin Aurora -nimiseen yhtiöön, joka rakentuu osoitteeseen Kutomotie 10 C.

Asunnot valmistuvat marraskuussa 2015. Yhtiön koko on noin 3 270 bruttoneliömetriä. Asukkaiden autopaikat on sijoitettu maanalaiseen pysäköintihalliin.

Skanska on toteuttanut Helsingin Taliin SATOlle viime vuosina yhteensä 5 asunto-osakeyhtiötä ja 230 asuntoa. Kaikki rakennukset sijaitsevat Kutomotien korttelissa. Lisäksi Skanska on toteuttanut samalle alueelle osan pysäköintitalosta.

”Kutomotien kortteli on yhdistelmä korkeatasoista omistus- ja vuokra-asumista. Tämä on edustava esimerkki nykyisestä täydennysrakentamisesta, jossa on erityisesti panostettu piha-alueiden suunnitteluun ja suojaiseen korttelirakenteeseen puiston vieressä”, toteaa yksikön päällikkö Jouko Kuusela SATOsta.

Auroran asunnot avautuvat Talin puiston suuntaan. ”Isot ikkunat ja parvekkeet luovat valoisat puitteet laadukkaille asunnoille. Parvekkeiden hiekkapuhalletut lasipinnat antavat keveyttä vankoille muuratuille julkisivuille. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota laadukkaisiin yksityiskohtiin ja materiaaleihin asunnoissa sekä yhteistiloissa. Sisäänkäyntiaula kalkkikiviseinineen toivottaa asukkaat lämpimästi tervetulleiksi taloon”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti, SAFA Veikko Mäkipaja Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy:sta. 

Rakentamisen Laatu RALA ry: RALA tutki lähes 2 000 rakennushanketta: Tilaajat tyytyväisiä pääurakoitsijoihin

Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä monella osa-alueella hyvin: projektinhallinta toimii, yhteistyö on sujuvaa, henkilöstöä pidetään osaavana ja turvallisuusasiat hoituvat. Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin rakennusprojekteista annettua palautetta.

Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautetta. Nyt tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta ovat käyneet tämän mittavan aineiston läpi ja analysoineet tilaajien ja rakennuttajien palautteet pääurakoitsijoille.

Palautteiden mukaan tilaajat ja rakennuttajat ovat erittäin tyytyväisiä pääurakoitsijoiden toimintaan. He ovat kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä urakoitsijoiden projektinhallinnan eri osa-alueisiin, yhteistyöhön, henkilöstön osaamiseen ja turvallisuusasioiden hoitamiseen. Mm. pääurakoitsijan henkilöstö saa kiitosta luotettavuudesta ja vastuuntunnosta sekä työnjohtajien ammattitaidosta.

Kehitettävääkin on. “Rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myös aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä”, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen kertoo.

Infrarakentaminen saa kautta linjan heikompia arvioita kuin asunto- ja toimitilarakentaminen. Asuntotuotannossa on korjausrakentamisessa parannettavaa kaikilla osa-alueilla uudisrakentamiseen verrattuna. Toisaalta asuntorakentaminen kokonaisuudessaan saa monella tarkastellulla osa-alueella paremmat arviot kuin infra- ja toimitilarakentaminen. “Rakennuttajat ovat arvioineet asuinrakennushankkeissa erittäin korkealle lisä- ja muutostöiden hoitamisen sekä projektinhallinnan kokonaisuutena”, erikoistutkija Sami Kärnä sanoo.

Eri toteutusmuodoista suunnittelun sisältävät toteutusmuodot saavat pääasiassa parempaa palautetta rakennuttajilta kuin projektinjohtorakentaminen.

“On erittäin positiivista, että tilaajat kokevat rakennushankkeiden ja pääurakoitsijoiden onnistuneen näin hyvin. Vaikka prosessin laatu ei suoraan kerro teknisestä laadusta, on sujuvan ja onnistuneen rakennushankkeen lopputulos varmasti parempi kuin silloin, jos yhteistyö ei toimi ja hanke koetaan hankalaksi”, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä.

RALA-projektipalaute on rakennusalan osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa ja saada palautetta sekä projektin aikana että sen päätyttyä. Projektin tehokkaan arvioinnin ja systemaattisen palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet toteutusmuodot sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia.

RALA-projektipalautejärjestelmä soveltuu erityyppisiin hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa.

RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien ja rakennuttajien (rakennuttamistehtäviä hoitavan tahon) antamaa 2 760 palautetta pääurakoitsijalle.

Citycon ja NCC perustavat yhteisyrityksen Göteborgin Mölndals Galleria -hankkeeseen

Citycon ja NCC Property Development ovat sopineet yhteisyrityksestä, joka vastaa Mölndals Galleria -hankkeen kehityksestä ja tilojen vuokraamisesta. Hankkeessa puretaan nykyinen vanha liikekiinteistö ja sen paikalle rakennetaan uusi kauppakeskus, jonne tulee noin 25 000 neliömetriä vuokrattavaa liikepinta-alaa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Mölndalin kunnan kanssa, jolta Citycon ja NCC aikovat ostaa tontin ja vanhan liikekiinteistön.

Uuteen kauppakeskukseen tulee noin 70 erilaista liikettä, ravintolaa ja palvelua. Mölndals Galleria on päivittäiseen asiointiin painottuva moderni kauppakeskus. Sen ankkurivuokralaisiksi tulee päivittäistavarakauppa ja muita päivittäisiä palveluja. Uuden kauppakeskuksen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän kaavoitusprosessin päätyttyä vuoden 2015 aikana, ja sen on tarkoitus avautua alkuvuodesta 2018.

Citycon ja NCC osallistuvat kehityshankkeeseen yhdessä, ja hankkeen valmistuttua Citycon aikoo ostaa NCC:n osuuden. Cityconin investoinnin kokonaisarvo on noin 120 miljoonaa euroa.

”Mölndals Galleria istuu täydellisesti Cityconin strategiaan, jonka mukaan sijoitamme päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin väestöpohjaltaan vahvoilla alueilla. Tämä investointi vahvistaa asemaamme yhtenä kauppakeskustoimialan johtavista yrityksistä Ruotsissa ja koko Pohjoismaissa, ja se myös kasvattaa Ruotsin osuutta portfoliossamme”, sanoo Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel.

Mölndalin asukasmäärä on 61 000, ja kymmenen minuutin ajomatkan päässä kauppakeskuksesta asuu noin 230 000 ihmistä. Mölndal Galleria sijaitsee myös vahvan joukkoliikenteen keskuksen äärellä: kauppakeskuksen viereinen joukkoliikenneterminaali, josta on myös suora yhteys Göteborgin keskustaan, on matkustajamääriltään Göteborgin alueen toiseksi vilkkain. Göteborg on Tukholman jälkeen Ruotsin toiseksi nopeimmin kasvava kaupunki. Göteborgin asukasmäärän oletetaan kasvavan 17 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin arvioitu väkiluku olisi 1,2 miljoonaa.

”Tavoitteenamme on kehittää eläväinen ja vetovoimainen alue, joka palvelee sekä vierailijoita että alueen kasvavaa asukaskuntaa. Kauppakeskushanke on osa laajaa Mölndalin keskustan kehittämissuunnitelmaa, johon kuuluu myös uusia toimistoja ja asuntoja”, sanoo Katarina Wåhlin Alm NCC Property Developmentilta.

”Mölndals Galleria sijaitsee erinomaisella paikalla keskellä kasvavaa ja ostovoimaista aluetta sekä loistavien joukkoliikenneyhteyksien vieressä. Olemme tyytyväisiä tähän yhteisyritykseen, jossa Citycon keskittyy omiin vahvuuksiinsa eli vahvojen päivittäiskaupan konseptien kehittämiseen ja hyvien vuokralaissuhteiden luomiseen, kun taas NCC hyödyntää vahvaa kokemustaan rakennushankkeista ja niiden kehittämisestä”, sanoo Cityconin investointijohtaja Nils Styf.

Mölndals Galleria on toinen Cityconin ja NCC:n yhteistyössä kehittämä kauppakeskushanke. Suomessa Citycon ja NCC rakennuttavat parhaillaan Espoon Ison Omenan 25 000 neliömetrin laajennusta.

Sweco Rakennetekniikka: Puurakentamisen osaaminen vahvistuu

w8rbpxonxiemoewatbc8

Sweco Rakennetekniikka on puurakentamisen edelläkävijä Suomessa. Yli 50 rakennesuunnittelun asiantuntijoistamme on erikoistunut puurakentamiseen. Nyt suunnitteilla on Suomen korkeimmat puurakennukset Jätkäsaareen.

Vaativien puurakennusten suunnittelukokemusta Swecolle on kertynyt muun muassa Joensuun monitoimihallin sekä Heinolan Vierumäelle ja Helsingin Omenamäkeen rakennettujen puukerrostalojen rakennesuunnittelusta sekä lukuisista puurakentamisen tuotekehitys- ja asiantuntijatehtävistä.

Puun osuus asuinkerrostalojen rakennusmateriaalina on vielä betoniin verrattuna marginaalinen, mutta mahdollisuudet sen käytön lisäämiseksi ovat mittavat. Palomääräysten muututtua vuonna 2011 puukerrostalorakentaminen onkin vauhdittunut. Rakennusrungon materiaalina puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa.

Ensimmäinen yli neljä kerrosta korkea puukerrostalo valmistui Heinolaan vuonna 2011. Viisikerroksisessa, passiivitalon kriteerit täyttävässä talossa on hybridirakenne, jossa on yhdistetty perinteinen suurelementti- ja liimapuurakenne.

– Heinolan kohteessa suoritetut vertailulaskelmat ja seurantamittaukset ovat osoittaneet , että puurakentamisella on mahdollista saavuttaa teknisesti toimiva sekä myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalorakentamisessa, Sweco Rakennetekniikan sektorijohtajaAntti Vilén toteaa.

Sweco mukana suurissa puurakennushankkeissa

Kiinnostavia puurakennuskohteita valmistuu lähivuosina muun muassa Helsingin Jätkäsaareen ja Vantaan asuntomessualueelle. Molemmissa kohteissa Sweco vastaa sekä rakennesuunnittelusta että puuelementtien suunnittelusta.

Vuoden 2015 asuntomessuille rakennetaan Euroopan suurin puurakenteinen asuinkerrostalo. Taloon tulee 189 asuntoa.

– Siinä sovelletaan Heinolan kohteeseen suunniteltuja rakenneratkaisuja, osin niitä kehittäen. Rakennuksen alin, pääasiassa pysäköintiin tarkoitettu kerros on betonirakenteinen. Sen päälle rakennetaan kuusi puurakenteista asuinkerrosta sääsuojan alla, Vilén sanoo.

Jätkäsaareen puolestaan on suunnitteilla Suomen korkeimmat puukerrostalot asumista, hotellia ja toimistoja varten. Kahdeksankerroksiset talot toteutetaan CLT (cross laminated timber) massiivipuisella tilaelementtitekniikalla. Elementit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Rakennusten ensimmäinen kerros tehdään betoni-rakenteisena paloteknisin
perustein.

Erityisosaamista tarvitaan

Puu on kevyt ja elävä materiaali, mikä asettaa monikerrosrakennusten suunnittelulle haasteita. Puurakennus tulisikin suunnitella alusta lähtien puun materiaaliominaisuudet huomioiden.

– Keskeistä on liitostekniikan sekä rakennusfysikaalisten tekijöiden hallinta. Puukerrostaloissa liitosten äänitekninen hallinta edellyttää erikoisratkaisuja. Heinolan kohteessa tässä onnistuttiin hyvin. Oman haasteensa suunnittelutyöhön tuo se, että puurakennejärjestelmiä on useita. Kullekin kohteelle sopivan järjestelmän valinnassa on eduksi Swecon laaja-alainen ja pitkäaikainen kokemus puurakentamisesta, pelkkä kirjaviisaus ei aina riitä, Vilén toteaa.

Swecoon lisää puurakentamisen osaamista

Vaikka puurakentaminen lisääntyy, useimmat isot rakennusliikkeet eivät ole vielä alkaneet rakentaa puukerrostaloja. Muutoksen merkkejä on kuitenkin odotettavissa, kun suurissa kaupungeissa on jo alettu kaavoituksella edistää puurakentamista. Esimerkiksi Espoo ottaa käyttöön puurakentamisen edistämisohjelman vuosille 2014–2020. Swecossa uskotaankin, että puutalokohteita suunnitellaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

– Puu on ekologinen rakennusmateriaali, jota Suomessa on omasta takaa. Olemme Sweco
Rakennetekniikassa satsanneet puurakentamiseen. Tampereen toimipisteessä puurakenteiden suunnittelua sekä kehityshankkeita  on tehty jo pitkään, Lahden toimipisteessä muutamia vuosia, ja nyt vuoden 2014 alussa Helsingin toimipisteessä aloitti uusi puurakenteiden suunnitteluun ja asiantuntijatehtäviin keskittyvä osasto. Swecon puurakenteiden suunnitteluresursseja on yhä tarkoitus hallitusti kasvattaa, Vilén toteaa.

Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän liikenneyhteyden esitutkimuksen sopimus allekirjoitettiin

Harjun maakuntahallitus sekä Helsingin ja Tallinnan kaupungit yhteistyössä tanskalaisen Femern Belt Development -säätiön kanssa ovat allekirjoittaneet sopimuksen esitutkimuksesta Sweco Groupin kanssa. Esitutkimuksella selvitetään mahdollisuuksia rakentaa kiinteä liikenneyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Tutkimus valmistuu helmikuussa 2015.

Esitutkimus kartoittaa muun muassa hankkeen taloudellista kannattavuutta ja sen elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan päättää onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi. Helsinki–Tallinna -liikenneyhteyden sosioekonomisia vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.

Esitutkimus rahoitetaan Talsinkifix-projektista, jonka yhteistyökumppanit ovat Harjun maakunta, Helsingin ja Tallinnan kaupungit sekä Femern Development -säätiö Tanskasta. Tutkimus saa rahoitusta EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta.

Sweco Group on Pohjoismaiden johtavia rakentamisen asiantuntijayrityksiä. Toimeksiannossaan Swecon suomalaiset ja virolaiset yksiköt tekevät yhteistyötä myös muiden suomalaisten ja virolaisten asiantuntijatahojen, mm. Tallinnan Teknisen yliopiston ja Tarton yliopiston sekä Viron Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän liikenneyhteyden uskotaan vahvistavan niin Helsingin kuin Tallinnankin metropolialueiden kilpailukykyä. Kiinteän liikenneyhteyden mahdollisina vaihtoehtoina nähdään ennakkoon joko tunneli tai tunnelin ja sillan yhdistelmä. Helsinki–Tallinna -yhteys sisältyy jo nyt Viron kansalliseen Estonia 2030 -suunnitelmaan sekä myös Harjun maakuntakaavaan ja Viimsin kunnan yleiskaavaan. Helsingin yleiskaavassa tai maakuntakaavassa vastaavaa aluevarausta ei toistaiseksi ole, mutta kysymys on vireillä olevissa kaavoissa esillä. Talsinkifix-projekti ei tässä vaiheessa ota kantaa konkreettisiin liikenneyhteysvaihtoehtoihin, vaan antaa tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten muun muassa pohdittaessa onko kaavoihin syytä jättää varaus mahdolliselle tunnelille.

Itella Real Estate Oy varaa maa-alueen Pirkkalan Linnakalliosta

Itellan kiinteistötoimintaa Suomessa hoitava Itella Real Estate Oy on lähettänyt Pirkkalan kunnanhallitukselle tonttivarauspyynnön Pirkkalan Linnakalliossa sijaitsevasta noin 7,4 hehtaarin maa-alueesta.

Alue varataan Itella Logistiikan Pirkanmaan alueen logistiikkatoimintojen kehittämisen suunnittelua varten. Tavoitteena on nykyisin kolmessa eri osoitteessa sijaitsevien Itella Logistiikan toimintojen keskittäminen yhteen osoitteeseen Pirkanmaalla.

− Olemme käyneet alustavia keskusteluja Linnakalliosta ja sen kaavoituksesta Pirkkalan kunnan kanssa. Tehty tonttivaraus tarkoittaa maa-alueen varaamista suunnittelua varten. Päätöksiä alueelle sijoittumisesta ja rakentamisesta teemme vasta suunnittelutyön päätyttyä, toteaa toimitusjohtaja Marko Tulokas , Itella Real Estate Oy:stä.

Itella Real Estate Oy on Itella Oyj:n omistama kiinteistöyhtiö, jonka päätehtävänä on tarjota toimitilapalveluita Itellan konserniyhtiöille. Itella Real Estaten vastuulla on noin 700 kohdetta, joiden pinta-ala on yhteensä miljoona neliömetriä. Yhtiön henkilöstömäärä on 32.

Tampereen Rantatunneliin Parman elementit

Parma on vahvasti mukana Tampereen Rantatunnelin rakentamisessa. Parma toimittaa kohteeseen betonielementit, jotka valmistetaan Kangasalan tehtaalla. Isolla tilauksella on tehtaalle merkittävä työllistämisvaikutus.

Parma Oy on tänään sopinut Rantatunneli-hankkeen elementtitoimituksista Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa. Tilaus koostuu tunnelin perustus- ja seinäelementeistä sekä tunneliin johtavien teiden meluseinistä. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa.

Myyntijohtaja Jarmo Viljasen mukaan tilaus on Parmalle merkittävä ja työllistää ensi vuonna etenkin Kangasalan tehdasta. Näin Parma omalta osaltaan varmistaa, että Rantatunneli tuo työtä myös Pirkanmaalle.

”Toimitukset alkavat vuoden 2015 alussa ja jatkuvat tammikuuhun 2016 saakka. Tilaus on poikkeuksellisen suuri ja toimitusvarmuuden takaamiseksi teemme erikoisjärjestelyjä muun muassa tehtaan logistiikassa”, Viljanen kertoo.

”Rantatunneli on luontevaa jatkoa muille isoille infrahankkeille, joissa olemme viime vuosina olleet mukana. Niihin lukeutuvat muun muassa Kehärata ja Länsimetro”, myyntijohtaja lisää.

Suomen pisin maantietunneli

Tampereen läpikulkuliikennettä helpottava Rantatunneli on yksi Suomen suurimmista infrahankkeista. Vuoteen 2017 jatkuvien rakennustöiden myötä Tampereen Rantaväylä linjataan uudelleen runsaan neljän kilometrin matkalta. Hankkeen maamerkki on Suomen pisin (2,3 km) maantietunneli sekä siihen liittyvät eritasoliittymät tie- ja katujärjestelyineen.

Rantatunneli rakentuu allianssimallilla, jossa ovat mukana Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy.

Uusi väylälinjaus vapauttaa Tampereen pohjoista keskusta-aluetta kaupunkilaisten käyttöön ja helpottaa pääsyä Näsijärven rantaan. Tunnelilouhinnassa syntyvä kiviaines käytetään Ranta-Tampellan uuden kaupunginosan yhteyteen syntyvän puistoalueen vesistötäyttöön.

Tapiolaan suunnitellaan elä ja asu -seniorikeskus

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksen päätöksiä 8.9.2014

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata Espoon Elä ja Asu Oy:lle alueen Tapiolasta Tuuliniityn eteläosasta elä ja asu -seniorikeskuksen kehittämistä ja suunnittelua varten. Keskukseen suunnitellaan 170 asuntoa sekä palvelutiloja. Kohteen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2019.

Metron tulon myötä Tapiolan keskus uudistetaan perusteellisesti. Tapiolan keskuksessa sijaitseva palvelukeskusrakennus on tarkoitus purkaa uuden tehokkaamman rakentamisen tieltä. Kyseiset palvelutilat on tarkoitus toteuttaa Elä ja Asu -seniorikeskuksen yhteyteen.

Seniorikeskuksen välittömässä läheisyydessä on laaja puistoalue. Kaupungin omistamalla alueella sijaitsee nyt tenniskeskus, jonka vuokra-aika päättyy vuonna 2019. Elä ja Asu -seniorikeskuksen toteuttaminen vuokra-alueen eteläosaan ei edellytä varsinaisen Tenniskeskusrakennuksen purkamista ja sen toiminta voisikin jatkua, joskin ulkokenttien määrä vähenisi.

Espoon ensimmäinen Elä ja Asu -seniorikeskus valmistui Kauklahteen vuonna 2012. Seuraava on parhaillaan vireillä Leppävaaraan ja tarkoitus valmistua vuonna 2016.

Liikunta-areenaa selvitetään Urheilupuiston metroaseman yhteyteen

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että kaupunkisuunnittelulautakunta, liikunta- ja nuorisolautakunta, Esport-yhteisöt, Tapiola-projekti ja Länsimetro selvittävät yhdessä marraskuun 2014 loppuun mennessä midi-kokoluokan (1500 – 2200 katsojaa) liikunta- ja tapahtuma-areenan sijoittamismahdollisuudet Urheilupuiston metroaseman yhteyteen.

Esport-yhteisöjen suunnitelmassa uusi halli korvaisi nykyisen Tapiolan Urheiluhallin, se sijaitsisi Jousenpuistossa metroaseman pysäköintilaitoksen ja lipunmyyntipisteen kyljessä ja sen sosiaali- ja palvelutilat sijoitettaisiin lippuaukion pohjoispuolelle nykyisiin Esport Centerin tiloihin.

Hallin vaikutus Urheilupuiston metroaseman ympäristön toiminnallisiin ominaisuuksiin sekä miljööseen ja luonteeseen on arvioitava ennen Esport-yhteisöjen ehdottamaa suunnitteluvarausta. Halli edellyttäisi muutosta Jousenpuiston alueen juuri vahvistuneeseen asemakaavaan.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että Espoon kaupunki varaa Pohjois-Leppävaarasta alueet Lemminkäinen Talo Oy:lle asuinrakentamisen suunnittelua varten sekä yhteisesti Skanska Talonrakennus Oy:lle, Skanska CDF Oy:lle ja Scandic Hotels Oy:lle hotelli-, liike- ja toimisto- tai asuinrakentamisen suunnittelua varten.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston esityslista/ennakkopöytäkirja