Caverion vastaa talotekniikan kokonaistoimituksesta uuteen ostoskeskukseen Itävallan Riedissä

Spar European Shopping Centers (SES) on valinnut Caverionin toteuttamaan projektin, joka käsittää kaikki talotekniset järjestelmät, kuten lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmät sekä sähköasennukset, Itävallan Riedissä sijaitsevaan uuteen Weberzeile-ostoskeskukseen. Koko ostoskeskuksen kattava sähköasennus käsittää sekä turvatekniikan että mittaus- ja valvontajärjestelmät.

Energiatehokkaan, keskustassa sijaitsevan ostoskeskuksen kokonaispinta-ala on yhteensä 22 000 m² ja urakan kokonaisarvo on useita miljoonia euroja. Kohteen on tarkoitus valmistua kesällä 2015.

Ostoskeskuksen energiatehokkuutta parannetaan entisestään innovatiivisen lämmön takaisinottosuunnitelman avulla. Kiinteistökehittäjänä ja -toimijana SES kiinnittää erityistä huomiota ostoskeskustensa ympäristöystävälliseen toimintaan. SES onkin voittanut useita arvostettuja palkintoja tällä alueella.

Destia rakentaa Ylästöntiellä Vantaalla

Destia ja Vantaan kaupunki solmivat 11.8.2014 sopimuksen Mt 11435 (Ylästöntie) parantamisesta välillä Vantaanlaakso–Lentoasemantie.

Urakan arvo on 2,8 M€ ja siinä parannetaan kyseistä tietä yli viiden kilometrin matkalta. Urakan tavoitteena on parantaa Ylästöntien liikenneturvallisuutta ja liikennöitävyyttä toteuttamalla kaistajärjestelyjä, parantamalla pysäkkien ajettavuutta ja tien valaistusta sekä liikennevaloja.

Työt kohteessa alkavat välittömästi. Urakka valmistuu syksyllä 2015.

Skanska rakentaa yhteistyöhankkeena tuulivoimalan perustukset Porin Kirrinsantaan Pori Energian kanssa

Skanska ja Pori Energia Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kahden tuulivoimalan perustusten ja muun infrastruktuurin rakentamisesta Porin Mäntyluotoon, Kirrinsantaan.

Rakennustyöt alkavat elokuussa ja valmistuvat joulukuussa 2014. Sopimukseen kuuluu optio mahdollisesta jatkourakasta.

Suomen Hyötytuuli Oy rakennuttaa kaksi uutta tuulivoimalaa Porin Kirrinsantaan. Tuulivoimalat ovat teholtaan 3,3 MW ja niiden vuotuinen sähköntuotanto on 20,1 GWh. Voimaloiden napakorkeus on 119 metriä ja roottorin halkaisija on 112 metriä.

”Suomessa on voimakkaasti investoitu tuulivoimahankkeisiin viime vuosien aikana. Pori Energia on ollut vahvasti mukana näissä hankkeissa yhteistyökumppanina. Meille on strategisesti tärkeää olla mukana tuulivoimahankkeissa perinteisen sähköverkkorakentamisen lisäksi”, kertoo Pori Energian tekniikkayksikön johtaja Jari Lappalainen.

”Haluamme olla ympäristötehokkaiden rakennushankkeiden edelläkävijä, ja tämä uusiutuvan energian voimalahanke on yksi osoitus siitä. Projekti on myös luonnollista jatkumoa Skanskan Satakunnan yksikön energiarakentamisen osaamiselle. Olemme toteuttaneet perinteisiä voimalaitoksia ja tehneet vuosien varrella erilaisia töitä koko Olkiluodon ydinvoimala-alueella. Lisäksi referensseihimme kuuluvat 400 ja 110 kV:n sähköasemat ja voimajohtotyöt”, kertoo yksikönjohtaja Kari Lindroos Skanskalta.

Caverion toteuttaa Oulun kauppakeskus Valkean sähköurakan

Caverion ja Skanska ovat tehneet sopimuksen Oulun Kauppakeskus Valkean sähköistystöistä. Urakkasopimuksen arvo on 3,5 miljoonaa euroa. Kauppakeskuksen rakennuttaja ja omistaja on Osuuskauppa Arina.

Projektin toteutus sisältää kauppakeskus Valkean hankkeeseen kuuluvien uuden kauppakeskuksen, pysäköintihallin, toimistotilojen, katetun kävelykadun sekä nykyisen kauppakeskusosan, Sampo-talon, saneerauksen kaikki sähköistystyöt.

Työt on aloitettu kesäkuussa ja kauppakeskus valmistuu vuoden 2016 alkupuolella.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme saaneet Caverionin yhteistyökumppaniksemme tähän ainutlaatuiseen hankkeeseen. On hienoa olla mukana tekemässä Oulun keskustasta entistäkin paremmin oululaisia sekä työ- ja vapaa-ajan matkailijoita palvelevaa kokonaisuutta”, sanoo aluejohtaja Sakari Jämsä Skanska Talonrakennuksesta.

Kauppakeskus Valkea toteutetaan Oulun ydinkeskustaan Galleria- ja Kauppuri-kortteleihin. Se muodostaa monipuolisen muodin ja palvelujen sisäkaupunkitilan, joka sisältää muun muassa Sokos-tavaratalon, runsaasti merkkiliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita sekä Sokos Herkku -ruokakaupan. Kokonaisuutena investointi on yli 100 miljoonaa euroa.

Rakennuskustannukset nousivat heinäkuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 1,2 prosenttia vuoden 2014 heinäkuussa edellisen vuoden heinäkuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 1,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 1,3 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100

rki_2014_07_2014-08-15_tie_001_fi_001

Kesäkuusta heinäkuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi nousi 0,1 prosenttia. Työpanosten hinnat pysyivät ennallaan. Tarvikkeiden ja muiden panosten hinnat nousivat 0,2 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

SRV lakkauttaa Kaakkois-Suomen yksikkönsä

SRV lakkauttaa Lappeenrannassa sijaitsevan Kaakkois-Suomen alueyksikkönsä 1.9.2014 alkaen. Yksikön henkilöstölle tarjotaan työtä konsernin muissa yksiköissä. Yksikköön kuuluu 22 työntekijää.

”SRV on joutunut tarkastelemaan liiketoimintansa rakennetta muuttuvassa markkinaympäristössä. Tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa Suomen markkinatilanteen ja Venäjän tilanteen vaikutukset SRV:n liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin Kaakkois-Suomessa ”, SRV:n kotimaan alueyksiköistä vastaava johtaja Antero Nuutinen sanoo.

Yksikön alaisuuteen kuuluneet työmaat ovat sijainneet pääosin Lappeenrannan ulkopuolella ja ne jatkuvat töiden keskeytymättä.

”Pystymme huolehtimaan Kaakkois-Suomen nykyisistä ja mahdollisista tulevista projekteista muiden yksiköidemme ohjauksessa”, Nuutinen toteaa.

SRV:llä on Espoon pääkonttorin lisäksi alueyksiköt Turussa, Tampereella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Oulussa.

Skanska hakee kaavamuutosta Lahden Ranta-Kartanon alueelle

rantakartano_lahti_140813_tori_small-2

Skanska hakee muutosta Lahden Ranta-Kartanon alueen asemakaavaan. Ranta-Kartanon asuntorakentamisen on tarkoitus alkaa Skanskan omistamasta korttelista.

Skanska omistaa Ranta-Kartanon alueella entisen huoltoaseman korttelin, joka rajautuu Kyösti Kallion katuun, Pellonkulmankujaan sekä nykyiseen Jalkarannantiehen, joka tulee olemaan osa Paasikiven aukiota.

Skanska on yhteistyössä kaupungin kanssa vuoden ajan pyrkinyt löytämään toteuttamiskelpoista ratkaisua korttelin rakentamiseksi nykyisen asemakaavan määräysten mukaisesti.

”Olemme päätyneet hakemaan omistamallemme korttelille kaavamuutosta, koska nykyinen asemakaava ei mahdollista sopivaa huoneistojakaumaa, tehokasta rakennusoikeuden käyttöä eikä riittävästi autopaikkoja. Ehdotamme tutkittavaksi vaihtoehtoa, jonka mukaan alun perin kolmekerroksisiksi suunnitellut korttelin osat rakennettaisiinkin nelikerroksisina. Tämä ei kuitenkaan vaatisi rakennusoikeuden lisäämistä, vaan muutos olisi mahdollista toteuttaa samalla rakennusoikeudella kuin tähän saakka on kaavailtu”, kertoo hankekehityspäällikköJukka Haaparanta Skanska Kodeista.

rantakartano_lahti_140813_katu_small-2

Skanskan alustavien suunnitelmien mukaan asuintalojen parvekkeet sijoittuisivat pääosin Fellmaninpuiston puolelle Kyösti Kallion kadun varteen. Samalle puolelle rakennusten pohjakerroksiin tulisi myös liikehuoneistoja.

Kaupunki on ilmoittanut, että se on valmis aloittamaan haetun asemakaavamuutoksen valmistelun.  ”Muutos on syytä laajentaa kaikkiin Fellmaninpuiston puoleisiin kortteleihin Ranta-Kartanon alueella.  Nämä muut korttelit ovat kaupungin omistamia”, kertoo projektipäällikkö Pirkko-Leena Jakonen Lahden kaupungilta.

Asemakaavamuutoksen käynnistämisen johdosta asuntorakentaminen voi alkaa Ranta-Kartanon alueella aikaisintaan loppuvuodesta 2015.

Ranta-Kartanon alue sijaitsee Lahden keskustassa keskeisellä paikalla vehreän keskuspuiston reunassa. Ranta-Kartanoon tulee rakentumaan noin 400 asuntoa sekä osin liike-, palvelu- ja julkista rakentamista.

Rakentamisessa tavoitellaan modernia arkkitehtuuria ja laadukasta asuinympäristöä. Alue sijaitsee erinomaisten palveluiden ja liikenneyhteyksien äärellä.

Eniten patenttihakemuksia rakennustekniikan alalle

Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) on saapunut eniten rakennustekniikan alan patenttihakemuksia. Niitä on 18,6 prosenttia kaikista hakemuksista. Tekniikan alaan kuuluu muiden muassa tie- ja vesirakennus, lämpötekniikka, talonrakennus, kaivostekniikka ja polttomoottorit.

Seuraavaksi eniten hakemuksia, 14,2 prosenttia, on käsittelyn ja muokkauksen alalle. Siihen kuuluvat muiden muassa vaatetus, lajittelu, jätteiden käsittely, metallin, muovin ja puun työstäminen, käsityökalut, kuljetus, pakkaus, varastointi, hissit, tekstiilien ja paperin valmistus ja käsittely.

Kolmanneksi eniten hakemuksia, 10,1 prosenttia, on tullut teollisen kemian alalle. Siihen kuuluvat muiden muassa epäorgaaninen kemia, jätevesien käsittely, lannoitteet, maalit, polttoaineet, metallurgia ja valaminen.

Seuraavina tulevat tekniikan alat ovat ihmisen perushyödykkeet (9,8 %), ajoneuvotekniikka ja yleinen mekaniikka (7,2 %), sähkötekniikka ja sähkötekniset laitteet (6,9 %), tietokonetekniikka (6,4 %), mittaustekniikka ja optiikka (5,9 %), telekommunikaatio (5,9 %) sekä polymeerit (4,9 %).

PRH:n tekemä tilasto sisältää hakemukset vuoden 2014 tammikuun alusta kesäkuun loppuun asti. Tilasto sisältää suomalaisten hakijoiden kansalliset eli Suomeen jätetyt patenttihakemukset ja Suomeen tutkittavaksi jätetyt kansainväliset PCT-hakemukset.

Vuotta aikaisemmin samaan aikaan viiden kärki tekniikan aloittain oli seuraava: rakennustekniikka (15,8 %), käsittely ja muokkaus (12,6 %), teollinen kemia (10,5 %), telekommunikaatio (9,6 %) ja ihmisen perushyödykkeet (8,1 %).

PRH tutkii ja myöntää suomalaiset patentit. PRH on myös kansainvälisten PCT-patenttihakemusten uutuustutkimusviranomainen (ISA) ja patentoitavuuden esitutkimusviranomainen (IPEA). PRH:lla on monipuoliset neuvonta-, tieto- ja koulutuspalvelut.

Patentti antaa keksijälle määräaikaisen yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön.

Tutustu tarkemmin patentin tilastoihin PRH:n verkkosivuilla:http://www.prh.fi/fi/patentit/tilastoja.html

VVO:lle Espoon Nihtisiltaan 88 uutta vuokra-asuntoa

6a40ea0a-7a89-451a-a2a8-279b45fa538f
VVO:lle valmistuu kaksi kerrostaloa Nihtitorpankuja 3:een elokuun lopulla. Seitsemän ja kahdeksankerroksisissa taloissa on 88 modernia kaupunkikotia.

VVO:n Nihtitorpankuja 3 asunnot ovat avarapohjaisia kaksioita ja kolmioita. Asuntojen laatutaso on hyvä; laminaattilattiat, laatoitetut kylpyhuoneet ja keittiössä keraaminen liesi ja astianpesukone. Isommissa asunnoissa on sauna. Jokaisella asunnolla on lasitettu parveke tai oma terassi.

Pihakannen alle rakennettavasta autohallista on suora hissiyhteys asuinkerroksiin. Suojaisa piha-alue on turvallinen leikkipaikka lapsille.

Espoon Nihtisillan palvelut kehittyvät nopeasti. Lähikauppa löytyy kadun toiselta puolelta ja Kauniaisten monipuoliset palvelut ovat lähellä. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet niin julkisilla liikennevälineillä kuin omalla autollakin. Nihtisilta sijaitsee Kehä II:n ja Turunväylän kainalossa.

Uuden vuokrakodin voi nyt saada nopeastikin. Asunnot soveltuvat kaikenikäisille ja eri elämäntilanteisiin. Asunnot valmistuvat elokuun lopussa.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttamaan Porvoon Länsirantaa

ab385be8c301715d_800x800ar

 

Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ehdotus Slottsgården voitti Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän toteuttamisesta.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on voittanut Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän asuinkorttelin toteuttamisesta.

Kyseessä oli tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailu, jonka tulosten perusteella valmistellaan asemakaavamuutos alueen rakentamiseksi ja tontinluovutukseksi.

Kilpailun voittanut Pohjola Rakennus Oy Uusimaa vastaa asemakaavan vahvistumisen ja tontinluovutuksen jälkeen myös alueen rakentamisesta.

Voittanut ehdotus ”Slottsgarden” täytti kilpailun järjestäjien mukaan selkeästi kaikki kilpailun keskeiset tavoitteet. Ehdotuksia arvioitaessa kiinnitettiin huomiota kaupunkikuvaan, kokonaisratkaisun toimivuuteen, elinkaarivaikutuksiin ja ekologiseen kestävyyteen.

Slottsgarden -ehdotuksessa Aleksanterinkaarta reunustaa moni-ilmeinen, kaaren muotoa seuraava asuintalojen rivistö. Tehostetun palvelun asumisyksikkö on myös tarvittaessa mahdollinen. Ehdotuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa L Arkkitehdit Oy.

8f6bf2bca6d63eed_800x800ar

Slottsgarden saa erityistä kiitosta energiatehokkuudestaan. Ehdotuksen mukaisesti toteutettuna Aleksanterin sisäkehä -alueen päästöt olisivat todella vähäiset. Energialaskelmat teki Projectusteam Oy.

– Kilpailussa menestyminen osoittaa, että Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on joustava ja idearikas toimija, joka pystyy vastaamaan myös rakentamisen jatkuvasti kiristyviin, teknisiin vaatimuksiin arkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun laadusta tinkimättä. Nyt kaavoitustyöllä alkava aluerakentamisen hanke täyttää sekä kokoluokaltaan että profiililtaan Pohjola Rakennus Oy Uusimaan strategiset tavoitteet, toimitusjohtaja Kim Bono sanoo.

Uusi asuinkortteli sijoittuu Porvoon Länsirannan keskukseen, Aleksanterinkaaren sisäkaarteeseen. Noin 1,3 hehtaarin alueelle on sijoitettu rakentamista 17 100 kerrosneliötä.

Asemakaavan muutostyö aloitetaan heti. Alue rakentaminen aloitetaan, kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja tontinluovutus tehty. Alue rakennetaan vaiheittain.