Taysin uudisrakentamisesta päätetään syyskuussa

5a376340-a02a-4e4d-8261-5149e4aa013f
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy ja UKI Arkkitehdit Oy
Tampereen yliopistollisen sairaalan historian merkittävimmän uudistuksen etenemisestä päätetään 29. syyskuuta järjestettävässä ylimääräisessä valtuuston kokouksessa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallitus päätti maanantaina esittää valtuustolle, että Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakentaminen käynnistetään keväällä 2015.

Etupihan kahteen uudisrakennukseen D ja L ovat tulossa uudet, toimivat tilat niitä kiireellisimmin tarvitsevien potilaiden, kuten lasten, nuorten, tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista kärsivien sekä synnyttäjien, verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian tarpeisiin. Uusia tiloja tarvitaan myös, koska ajanmukaisia tiloja ei voi tehdä remonttien avulla sairaalan nykyisiin tiloihin. Sen estävät kantavien seinien sijainti, kerroskorkeudet ja kulkuyhteydet.

Uudisrakennukset D ja L valmistuvat vaiheittain vuoteen 2018 mennessä, ja niiden kustannusarvio on varusteluineen noin 150 miljoonaa euroa.

Etupihalle on suunniteltu myös Tays Sydänkeskus Oy:n rakennuttama ja rahoittama N-rakennus, jonka kustannusarvio on noin 30 miljoonaa euroa sekä maanalainen pysäköintilaitos, jonka kustannusarvio on noin 25 miljoonaa euroa ja sen maksavat Vieritie Oy ja pysäköitsijät. Ne rakennettaisiin samassa yhteydessä sairaanhoitopiirin D- ja L -uudisrakennusten kanssa.

Taysin etupihan uudisrakentamisen jälkeen on tarkoitus päättää sairaalan vanhojen, huonokuntoisten tilojen remontoinnista. Sen kustannusarvio on noin 90 miljoonaa euroa.

Uusien tilojen rakentamista, vanhojen korjaamista

Taysin uudistamisen tavoitteena on turvata alueen kasvavalle väestölle nykyvaatimusten mukaiset terveyspalvelut. Se edellyttää toiminnan ja tilojen uudistusta.

– Tilat ovat käyneet osin ahtaiksi ja huonokuntoisiksi. Yksiköiden osat sijaitsevat kaukana toisistaan. Se aiheuttaa potilaille harmia ja henkilökunnalle turhaa työtä, joka pitäisi kohdentaa suoraan potilaiden hoitamiseen. Myös hoitokäytäntöjen ja –mahdollisuuksien kehittyminen edellyttävät lisää nykyaikaisia tiloja, kertoo kehitysjohtaja Isto Nordback.

Välttämättömien uudistusten avulla on tarkoitus parantaa potilasturvallisuutta, helpottaa potilaiden asiointia, luoda toimiva työympäristö ja yksinkertaistaa tavaroiden ja ihmisten liikkumista alueella. Uudet tilat lisäävät potilaiden yksityisyyttä ja viihtyvyyttä, myös läheiset voivat olla nykyistä enemmän läsnä. Taysin uudistamisen tavoitteena on myös parantaa sairaalan tuottavuutta.

Aikataulua lykättiin kuntien toiveesta

Taysin etupihan rakennustöiden oli tarkoitus käynnistyä loppukesästä 2014, mutta Pirkanmaan kunnat toivoivat keväällä siihen aikalisää kuntien heikon taloudellisen tilanteen ja sote-uudistuksen yksityiskohtien tarkentumisen vuoksi. Kuntien toiveesta kevään aikana valmisteltiin myöhennetty ja jaksotettu suunnitelma.

– Kyseessä on iso investointi, mutta kun sen suhteuttaa sairaanhoitopiirin liikevaihtoon, sitä voidaan pitää varsin normaalina kunnallisena investointina. Investoinnin avulla uudistiloja saavien toimintojen hinnankorotuspaineet tulevat vähenemään, kun tuottavuushyödyt ja ulkokuntamyynnin kasvu on huomioitu, sanoo talousjohtaja Pasi Virtanen.

– Taysin uudistaminen on Pirkanmaalla merkittävä yhteinen hanke, jolla turvataan alueen asukkaiden hyvä erikoissairaanhoito myös tulevaisuudessa. Hankkeen myötä yliopistosairaalan palvelut voidaan tuoda vähintään nykyisessä laajuudessaan myös nykyiselle erityisvastuualueelle ja muualle maahan, sanoo sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen.

www.pshp.fi/uudistamisohjelma

Vihdin Nummelaan tulevan hoivakodin rakennustyöt käynnistyvät

a44720c4ae4e867b_800x800ar

Vihdin Nummelan Vanhan-Sepän tielle sijoittuvalle uudelle ikäihmisten hoivakodille on myönnetty maisematyölupa ja maatyöt kohteessa on juuri aloitettu. Hoivakoti on tarkoitettu erilaisista toimintakyvyn häiriöistä kärsiville ikäihmisille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa. Attendo Vanhaksi Sepäksi nimetty hoivakoti tulee sisältämään 40 asuntoa.

Rakennusurakan on määrä valmistua loppukeväästä 2015, joten asukkaat pääsevät muuttamaan ensi kesäksi uuteen kotiin.

aec5cf114474c995_800x800ar

– Hanke on edennyt alkuperäisten suunnitelmien mukaan ja hyvässä yhteistyössä kiinteistön omistajan ja urakoitsijan kanssa, sanoo hallintojohtaja Sami Lukkarinen Attendosta.

Hoivapalvelut uuteen hoivakotiin tuottaa Attendo, kiinteistön omistaa Suomen Hoivatilat Oy ja urakoinnista vastaa Lapti Oy.

– Rakennuksen maisemointi- ja maatyövaihe on saatu käyntiin hyvissä ajoin ennen talvea. Tämä mahdollistaa ripeän ja laadukkaan rakentamisen ilman säästä aiheutuvia viivästyksiä, kertoo rakennuttajapäällikkö Jari Lappalainen Laptista.

Rakennusvaihe työllistää 70 miestyövuotta ja valmistuessaan Attendo tarjoaa Vihdissä työtä 20 – 24 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiselle hoivakodissa.

Vesa Järvinen toimialajohtajaksi A-insinööreihin

a-insinoorit_vesa_jarvinen

Tekniikan tohtori Vesa Järvinen on nimitetty A-insinöörit Oy:n infrasuunnittelun toimialajohtajaksi. Järvinen palaa taloon toimittuaan Ruukki Construction Oy:n infrastruktuuriratkaisuiden teknisenä johtajana ja sitä ennen A-insinöörien silta- ja taitorakenteiden yksikön johtajana.

Vesa Järvinen on valmistunut Tampereen teknillisestä korkeakoulusta pääaineenaan rakennustekniikka. Hän työskenteli A-insinööreissä jo opiskeluaikanaan ja siirtyi valmistuttuaan yrityksen siltayksikköön rakennesuunnittelijaksi. Sieltä hän eteni myöhemmin suunnittelupäälliköksi ja yrityksen osakkaaksi.

Kangasalalta kotoisin oleva Järvinen opetti päätyönsä ohessa rakennusmestareille teräsrakentamista ja vastasi useita vuosia siltaopetuksesta Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Sittemmin hän ilmoittautui myös itse jatko-opiskelijaksi ja ryhtyi tutkimaan turvallisia, törmäyskestäviä sillankaiteita. Aiheesta tuli myös hänen väitöskirja-aiheensa. Järvinen väitteli tekniikan tohtoriksi vuonna 2004.

Ennen Ruukkiin siirtymistään Järvinen kiinnostui tietomallinnuksesta ja hän osallistui mm. Liikenneministeriön tietomallinnusohjeen laatimiseen. Tietomallin hyödyntäminen kaikessa rakentamisessa kasvaa, ja Järvisen nimitys tähtää BIM-osaamisen hyödyntämiseen enenevässä määrin myös A-insinöörien infrasuunnittelussa.

Keskustakirjastohanke lähtee päätöksentekoon – makasiinien henki, vapaus tehdä, siirretään kirjastoon

Helsingin keskustakirjaston hankesuunnitelma on nyt valmis ja päätöksenteko alkaa. Hankesuunnitelma käsitellään kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa 16.9. ja sen jälkeen kiinteistölautakunnassa syksyn kuluessa. Lautakuntakäsittelyiden jälkeen se etenee kaupunginhallitukseen ja ensi vuonna kaupunginvaltuustoon.

“Keskustakirjaston suunnittelu on vaatinut paljon työtä jo noin vuoden ajan. Olen tyytyväinen siitä, että hankesuunnittelu on edennyt suunnitelman mukaisesti niin sisällöllisesti kuin kustannuksiltaankin. Merkittävä hanke vaatii myös aikaa päätöksenteolle ja olemme varanneet siihen kuusi kuukautta. Tällöin rakentaminen voisi alkaa syyskaudella 2015”, toteaa hankkeen ohjaustyöryhmän puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen.

“Keskustakirjasto ja sen sisältämä mahdollisuus oppia, luoda ja osallistua ikään kuin haastaa tasavertaisesti eduskunnan. Kun sen käyttäjät seisovat kirjaston yli 1000 neliömetrin parvekkeella, he katsovat suoraan eduskuntaan, sillä se on samalla korkeudella kuin eduskuntatalon portaat. Keskustakirjastosta tuleekin ihmisten toimintavapauden näyttämö. Samalla siitä tulee voimakas puheenvuoro kaikkien kirjastojen puolesta”, jatkaa Viljanen.

Keskustakirjasto on nimetty Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkkihankkeeksi. Valtio on sitoutunut hankkeen rahoittamiseen merkittävällä 30 000 000 euron osuudella.
Hankesuunnitelmassa esitellään muun muassa Keskustakirjaston rakentamisaikataulu, rakennuksen laajuus ja kustannukset sekä tavoiteltu laatutaso.

Viime vuonna päättyneen ALA Arkkitehtien voittaman arkkitehtuurikilpailun jälkeen suunnittelutiimi on työskennellyt intensiivisesti ja suunnitelmat ovat jalostuneet.

Arkkitehtuurin taidonnäyte ja vihreä ekotalo

Keskustakirjaston vaikeana pidetty rakenneratkaisu on hankesuunnitelman myötä kehittynyt. Keskustakirjastosta tulee ekologinen talo, jonka hiilijalanjälki on pieni. Rakennusmateriaalien hiilijalanjäki vastaa arkkitehtuurikilpailun tavoitetta, ja energiankulutustavoitetta on entisestään kiristetty. Rakennuksen ainutlaatuinen arkkitehtoninen hahmo pilvimäisine kattoineen ja lämpimine puujulkisivuineen viimeistelee upeasti Kansalaistorin itäreunan.

Kiinteistöviraston tilakeskus on kutsunut puualan toimijat vuoropuheluun laajan puujulkisivun teknisistä ratkaisuvaihtoehdoista.

Kaikille avoin tila

Keskustakirjastosta tulee asukkaiden yhteinen olohuone, ei-kaupallinen, julkinen, kaikille avoin tila sekä digitaalisen tiedon ja monipuolisen tekemisen paikka. Kirjasto jatkaa Keskustakirjaston palvelujen ja toimintojen suunnittelua yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Tänä syksynä käynnistyy kehittäjäyhteisön eli Keskustakirjaston kavereiden toiminta. Kirjastoväki kutsuu näin kaupunkilaisia ratkomaan keskustakirjaston tarkentuneita suunnittelukysymyksiä kanssaan.

Uutena elementtinä kirjaston toimintaan tulee myös (Kokeilupiste-hankkeessa testattu) palvelu, jossa kaupunkilaiset voivat tutustua uusiin innovaatioihin ja niiden tuotteistuksiin sekä antaa niistä tekijöille palautetta.

ASUNTOVERSTAS RAKENNUTTAA LÄHES 5 MILJOONALLA LISÄKERROSASUNTOJA HELSINKIIN

Asuntoverstas toteuttaa kolme lisäkerroshanketta eri puolelle Helsinkiä. Kohteet sijaitsevat erinomaisilla sijainneilla Munkkinimessä, Ruskeasuolla sekä Punavuoressa. Yhteensä uusia, ylimmän kerroksen huoneistoja rakentuu 2014-2015 aikana 12 kappaletta. Yhteinen nimittäjä kohteille on kiinteistöissä parhaillaan meneillään olevat mittavat peruskorjaukset. Ensimmäiset hankkeet ovat jo rakenteilla ja asuntojen ennakkomarkkinointi on aloitettu.

”Helsingin kaupunki on asettanut lisärakentamisen tavoitteeksi 30 % kaikesta rakentamisesta. Näillä hankkeilla tuemme osaltamme kaupungin strategiaa samalla kun rakennamme ihmiselle uusia koteja”, toteaa Asuntoverstas Yhtiöt Oy:n toimitusjohtaja Samuel Tuomola.

Hankkeet toteutetaan kanssasijoittamis-periaatteella. Asuntoverstas investoi itse osan hankkeisiin tarvittavasta pääomasta ja osa tulee yhtiön asiakas-sijoittajilta. Asuntoverstaan näkemyksen mukaan klubimaiset, pienelle sijoittajajoukolle suunnatut kanssasijoitushankkeet tai minirahastot tulevat jatkossa yleistymään. Nämä soveltuvat erinomaisesti lyhyisiin, 1-3 vuoden mittaisiin konvertointihankkeisiin, lisäkerrosrakentamiseen tai pieniin RS-hankkeisiin.

”Kiinnostus lisäkerroshankkeitamme kohtaan on yllättänyt meidät. Pääoman kerääminen hankkeisiin on osoittautunut ongelmattomaksi, joskin vaikeaksi yhtälön tekee oikeiden hankeaihioiden tunnistaminen. Tarjontaa on paljon, mutta meitä kiinnostavat kohteet, joissa on hyvä sijainti, sekä edellytykset toimivien asuntojen rakentamiselle. Lisäksi optimitilanteessa kiinteistön suuret peruskorjaukset pyritään toteuttamaan samanaikaisesti lisärakentamisen kanssa”, Tuomola jatkaa.

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi toisella neljänneksellä 3,5 prosenttia vuotta aiemmasta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden huhti-kesäkuussa 3,5 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,9 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 2,2 prosenttia. Vuotta aiemmin koko toimialan liikevaihto väheni 1,8 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2014_06_2014-09-11_tie_001_fi_001

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi huhti-kesäkuussa 3,0 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 4,3 prosenttia, erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 2,6 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä 1,0 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, kesäkuu, Tilastokeskus

Tokmanni laajentaa ja uudistaa myymäläverkostoaan edelleen

Pirkkala_Partola_avaus_2

Kuluvan vuoden aikana uusia myymälöitä avannut ja jo olemassa olevia aktiivisesti uudistanut Pohjoismaiden suurin halpakauppakonserni Tokmanni jatkaa voimakasta kasvuaan. Konserni on tehnyt rakennussopimuksen uuden Tokmanni-myymälän rakentamisesta Loviisaan ja Orivedelle sekä hankkinut myymälää varten tontin Orivedeltä. Uusien myymälöiden ohella konserni jatkaa nykyisten myymäläketjujensa yhdistämistä yhden Tokmanni-brändin alle. Seuraavaa myymäläavausta vietetään jo huomenna torstaina 11.9.2014 klo 9.00, kun Tokmanni avaa entisen Tarjoustalo-ketjumyymälän Tokmanni-ketjunimellä Espoon Olarissa.

Tokmanni-konsernin tavoitteena on avata sekä Loviisassa että Orivedellä pinta-alaltaan noin 2 500 kokoisen myymälän. Molempien myymälärakennusten yhteyteen Tokmannilla on tavoitteena rakentaa erillinen noin 300 neliömetrin kokoinen puutarhamyymälä.

Loviisaan suunnitellun myymälän osalta Tokmanni-konserni odottaa tällä hetkellä kaupungin päätöstä tonttikaupasta Loviisan Länsiportin alueelta. Kaupunginhallitus käsittelee kauppaa 15. syyskuuta.

Orivedellä tontin maanrakennustyöt ovat sen sijaan jo alkaneet. Myymäläavajaisia Tokmanni-konserni arvioi vietettävän molemmilla paikkakunnilla jo ensi kevään aikana.

– Tokmanni tunnetaan maassamme runsaasta tuotevalikoimastaan ja halvoista hinnoistaan. Loviisan Vanhankylän Robinhood-ketjumyymälämme myötä olemme jo ennestään tuttu Loviisassa, mutta uuden ja modernin Tokmanni-ketjumyymälän myötä voimme palvella alueen asukkaita jatkossa myös Länsiportissa. Myös Orivedellä uskomme menestymiseemme, sillä kuten lisääntyneet asiakasmäärämme ja selvästi kasvanut markkinaosuutemme osoittavat, Tokmanni koetaan olevan kiinnostava, edullinen ja valikoimiltaan asiakkaiden toiveet täyttävä ostopaikka, Tokmanni-konsernin toimitusjohtaja Heikki Väänänen kertoo.

Tokmanni-konsernin tavoitteena on tarjota uusissa myymälöissään monipuolinen valikoima edullisia, laadukkaita ja ajankohtaisia kodin käyttötarvikkeita. Loviisaan ja Orivedelle suunniteltujen myymälöiden tuotevalikoimiin on suunniteltu kuuluvan muun muassa taloustavarat, vaatteet ja asusteet, kengät, lelut, kodintekstiilit, teknokemian tuotteet, työkalut, sesonki- ja pienelektroniikkatuotteet, vapaa-ajan välineet sekä kuivaelintarvikkeet. Myymälöiden on lisäksi suunniteltu sisältävän muun muassa Taxfree-palvelut ja Veikkauksen pelipalvelut sekä konsernin TokNet-verkkokaupan tilausten noutopisteen.

Paikkakuntien palvelutarjonnan kasvattamisen ohella myymälöillä on usein myös tärkeä työllistävä vaikutus.

– Tokmannilla on erikokoisia myymälöitä, joten myös työntekijöiden määrä vaihtelee myymälöittäin. Tyypillisimmillään Tokmanni-konsernin myymälät työllistävät noin viidestä viiteentoista henkilöä. Suurimmissa noin 6000 neliömetrin myymälöissämme työskentelee jopa noin 50 henkilöä, Väänänen kertoo.

Tokmanni pyrkii avaamaan vuosittain kolmesta viiteen uutta myymälää, uudistamaan nykyisiä myymälöitään sekä etsimään nykyisille myymälöille uusia, liikenneyhteyksiltään parempia sekä valikoimiltaan suurempia ja sitä kautta paikkakuntien asukkaita monipuolisemmin palvelevia liiketiloja. Kuluvan vuoden aikana Tokmanni on avannut myymälän jo Saarijärvellä huhtikuussa, Rovaniemellä toukokuussa ja Pirkkalassa elokuussa. Vielä ennen vuodenvaihdetta Tokmanni avaa uuden myymälän Oulun Ritaharjussa, Siilinjärvellä ja Vaasassa.

Tokmannin brändimuutos laajenee Espooseen

Uusien myymälöiden lisäksi konserni jatkaa myös olemassa olevan myymäläverkostonsa kehittämistä. Osana konsernin Yksi yhtenäinen Tokmanni -strategiaa se yhdistää Tarjoustalo-, Robinhood-, Maxi-Makasiini-, Maxi-Kodintukku- ja Säästöpörssi-myymäläketjunsa Tokmanni-brändin alle vuoden 2015 loppuun mennessä. Alkusyksyn aikana Tokmanni-brändin alle on siirretty Sotkamon ja Suomussalmen Maxi-Makasiini- sekä Hangon ja Karkkilan Säästöpörssi-ketjumyymälät. Tällä hetkellä kaikista konsernin 147 myymälästä jo lähes 100 on Tokmanni-myymälöitä.

Seuraavaa myymäläavausta vietetään jo huomenna torstaina 11.9.2014 klo 9.00, kun Tokmanni avaa entisen Tarjoustalo-ketjumyymälän Tokmanni-ketjunimellä Espoon Olarissa. Länsiväylän välittömässä läheisyydessä osoitteessa Pihatörmä 1 sijaitsevan myymälän tuotevalikoimiin kuuluvat Loviisaan ja Orivedelle suunniteltujen myymälöiden tapaan muun muassa taloustavarat, vaatteet ja asusteet, kengät, lelut, kodintekstiilit, teknokemian tuotteet, työkalut, sesonki- ja pienelektroniikkatuotteet, vapaa-ajan välineet sekä kuivaelintarvikkeet. Myyntipinta-alaltaan 3250 neliömetrin myymälän yhteydessä palvelee puutarhasesonkeina myös erillinen puutarhamyymälä. Myymälässä myydään myös nestekaasua.

Espoon Olarin Tokmanni-myymälä palvelee asiakkaitaan pitkin aukioloajoin: arkisin klo 9–20, lauantaisin klo 9–18 ja sunnuntaisin klo 12–18. Myymäläpäällikkönä toimii Birgitta Heittola.

Tokmannille tyypilliseen tapaan myymäläavajaiset ovat täynnä erittäin edullisia avajaistarjouksia. Espoon Olarin Tokmannilla ensimmäiselle 1 000 asiakkaalle jaetaan avajaisaamuna myös erilaisia tuotelahjoja sisältävä avajaisämpäri. Kahdessa ämpärissä on tuotelahjojen lisäksi 100 euron lahjakortti Tokmanni-konsernin myymälöihin.

Skanska rakentaa SATOlle 24 asuntoa Helsingin Taliin

print_5fM5uz9S37

Skanska ja SATO ovat allekirjoittaneet sopimuksen 24 omistusasunnon toteuttamisesta Helsingin Taliin Pitäjänmäen kupeeseen. Rakentaminen käynnistyy syyskuussa 2014.

Skanska vastaa asuntojen rakentamisesta SATOn omistamalle tontille. Asunnot tulevat seitsenkerroksiseen As. Oy Talin Aurora -nimiseen yhtiöön, joka rakentuu osoitteeseen Kutomotie 10 C.

Asunnot valmistuvat marraskuussa 2015. Yhtiön koko on noin 3 270 bruttoneliömetriä. Asukkaiden autopaikat on sijoitettu maanalaiseen pysäköintihalliin.

Skanska on toteuttanut Helsingin Taliin SATOlle viime vuosina yhteensä 5 asunto-osakeyhtiötä ja 230 asuntoa. Kaikki rakennukset sijaitsevat Kutomotien korttelissa. Lisäksi Skanska on toteuttanut samalle alueelle osan pysäköintitalosta.

”Kutomotien kortteli on yhdistelmä korkeatasoista omistus- ja vuokra-asumista. Tämä on edustava esimerkki nykyisestä täydennysrakentamisesta, jossa on erityisesti panostettu piha-alueiden suunnitteluun ja suojaiseen korttelirakenteeseen puiston vieressä”, toteaa yksikön päällikkö Jouko Kuusela SATOsta.

Auroran asunnot avautuvat Talin puiston suuntaan. ”Isot ikkunat ja parvekkeet luovat valoisat puitteet laadukkaille asunnoille. Parvekkeiden hiekkapuhalletut lasipinnat antavat keveyttä vankoille muuratuille julkisivuille. Suunnittelussa on kiinnitetty huomiota laadukkaisiin yksityiskohtiin ja materiaaleihin asunnoissa sekä yhteistiloissa. Sisäänkäyntiaula kalkkikiviseinineen toivottaa asukkaat lämpimästi tervetulleiksi taloon”, kertoo kohteen pääsuunnittelija, arkkitehti, SAFA Veikko Mäkipaja Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy:sta. 

Rakentamisen Laatu RALA ry: RALA tutki lähes 2 000 rakennushanketta: Tilaajat tyytyväisiä pääurakoitsijoihin

Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä monella osa-alueella hyvin: projektinhallinta toimii, yhteistyö on sujuvaa, henkilöstöä pidetään osaavana ja turvallisuusasiat hoituvat. Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin rakennusprojekteista annettua palautetta.

Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautetta. Nyt tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta ovat käyneet tämän mittavan aineiston läpi ja analysoineet tilaajien ja rakennuttajien palautteet pääurakoitsijoille.

Palautteiden mukaan tilaajat ja rakennuttajat ovat erittäin tyytyväisiä pääurakoitsijoiden toimintaan. He ovat kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä urakoitsijoiden projektinhallinnan eri osa-alueisiin, yhteistyöhön, henkilöstön osaamiseen ja turvallisuusasioiden hoitamiseen. Mm. pääurakoitsijan henkilöstö saa kiitosta luotettavuudesta ja vastuuntunnosta sekä työnjohtajien ammattitaidosta.

Kehitettävääkin on. “Rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myös aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä”, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen kertoo.

Infrarakentaminen saa kautta linjan heikompia arvioita kuin asunto- ja toimitilarakentaminen. Asuntotuotannossa on korjausrakentamisessa parannettavaa kaikilla osa-alueilla uudisrakentamiseen verrattuna. Toisaalta asuntorakentaminen kokonaisuudessaan saa monella tarkastellulla osa-alueella paremmat arviot kuin infra- ja toimitilarakentaminen. “Rakennuttajat ovat arvioineet asuinrakennushankkeissa erittäin korkealle lisä- ja muutostöiden hoitamisen sekä projektinhallinnan kokonaisuutena”, erikoistutkija Sami Kärnä sanoo.

Eri toteutusmuodoista suunnittelun sisältävät toteutusmuodot saavat pääasiassa parempaa palautetta rakennuttajilta kuin projektinjohtorakentaminen.

“On erittäin positiivista, että tilaajat kokevat rakennushankkeiden ja pääurakoitsijoiden onnistuneen näin hyvin. Vaikka prosessin laatu ei suoraan kerro teknisestä laadusta, on sujuvan ja onnistuneen rakennushankkeen lopputulos varmasti parempi kuin silloin, jos yhteistyö ei toimi ja hanke koetaan hankalaksi”, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä.

RALA-projektipalaute on rakennusalan osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa ja saada palautetta sekä projektin aikana että sen päätyttyä. Projektin tehokkaan arvioinnin ja systemaattisen palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet toteutusmuodot sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia.

RALA-projektipalautejärjestelmä soveltuu erityyppisiin hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa.

RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien ja rakennuttajien (rakennuttamistehtäviä hoitavan tahon) antamaa 2 760 palautetta pääurakoitsijalle.

Citycon ja NCC perustavat yhteisyrityksen Göteborgin Mölndals Galleria -hankkeeseen

Citycon ja NCC Property Development ovat sopineet yhteisyrityksestä, joka vastaa Mölndals Galleria -hankkeen kehityksestä ja tilojen vuokraamisesta. Hankkeessa puretaan nykyinen vanha liikekiinteistö ja sen paikalle rakennetaan uusi kauppakeskus, jonne tulee noin 25 000 neliömetriä vuokrattavaa liikepinta-alaa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Mölndalin kunnan kanssa, jolta Citycon ja NCC aikovat ostaa tontin ja vanhan liikekiinteistön.

Uuteen kauppakeskukseen tulee noin 70 erilaista liikettä, ravintolaa ja palvelua. Mölndals Galleria on päivittäiseen asiointiin painottuva moderni kauppakeskus. Sen ankkurivuokralaisiksi tulee päivittäistavarakauppa ja muita päivittäisiä palveluja. Uuden kauppakeskuksen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän kaavoitusprosessin päätyttyä vuoden 2015 aikana, ja sen on tarkoitus avautua alkuvuodesta 2018.

Citycon ja NCC osallistuvat kehityshankkeeseen yhdessä, ja hankkeen valmistuttua Citycon aikoo ostaa NCC:n osuuden. Cityconin investoinnin kokonaisarvo on noin 120 miljoonaa euroa.

”Mölndals Galleria istuu täydellisesti Cityconin strategiaan, jonka mukaan sijoitamme päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin väestöpohjaltaan vahvoilla alueilla. Tämä investointi vahvistaa asemaamme yhtenä kauppakeskustoimialan johtavista yrityksistä Ruotsissa ja koko Pohjoismaissa, ja se myös kasvattaa Ruotsin osuutta portfoliossamme”, sanoo Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel.

Mölndalin asukasmäärä on 61 000, ja kymmenen minuutin ajomatkan päässä kauppakeskuksesta asuu noin 230 000 ihmistä. Mölndal Galleria sijaitsee myös vahvan joukkoliikenteen keskuksen äärellä: kauppakeskuksen viereinen joukkoliikenneterminaali, josta on myös suora yhteys Göteborgin keskustaan, on matkustajamääriltään Göteborgin alueen toiseksi vilkkain. Göteborg on Tukholman jälkeen Ruotsin toiseksi nopeimmin kasvava kaupunki. Göteborgin asukasmäärän oletetaan kasvavan 17 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin arvioitu väkiluku olisi 1,2 miljoonaa.

”Tavoitteenamme on kehittää eläväinen ja vetovoimainen alue, joka palvelee sekä vierailijoita että alueen kasvavaa asukaskuntaa. Kauppakeskushanke on osa laajaa Mölndalin keskustan kehittämissuunnitelmaa, johon kuuluu myös uusia toimistoja ja asuntoja”, sanoo Katarina Wåhlin Alm NCC Property Developmentilta.

”Mölndals Galleria sijaitsee erinomaisella paikalla keskellä kasvavaa ja ostovoimaista aluetta sekä loistavien joukkoliikenneyhteyksien vieressä. Olemme tyytyväisiä tähän yhteisyritykseen, jossa Citycon keskittyy omiin vahvuuksiinsa eli vahvojen päivittäiskaupan konseptien kehittämiseen ja hyvien vuokralaissuhteiden luomiseen, kun taas NCC hyödyntää vahvaa kokemustaan rakennushankkeista ja niiden kehittämisestä”, sanoo Cityconin investointijohtaja Nils Styf.

Mölndals Galleria on toinen Cityconin ja NCC:n yhteistyössä kehittämä kauppakeskushanke. Suomessa Citycon ja NCC rakennuttavat parhaillaan Espoon Ison Omenan 25 000 neliömetrin laajennusta.