Helsinki-Vantaan vahvuudet halutaan säilyttää: lentoasema laajenee yhden katon alla

medium_Helsinki_Airport_2020_aerial_view_terminal_design_jpg

Finavia on julkistanut vuoteen 2020 ulottuvan kehittämisohjelmansa suuntaviivat Helsinki-Vantaan laajentamiseksi. Suunnittelu vaihtoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi etenee niin sanotun one roof -konseptin mukaan, jossa myös uudet palvelut sijoitettaisiin yhteen rakennukseen.

– Näin pystymme pitämään välimatkat lyhyinä, palvelut helposti saavutettavissa ja asioinnin sujuvana. Tämä malli tukee vaihtomatkustuksen kasvua. Siirtyminen portilta toiselle on helppoa ja nopeaa, kun terminaalia ei tarvitse vaihtaa, sanoo lentoasemajohtaja Ville Haapasaari Finaviasta.

Haapasaaren mukaan Finaviassa on tähän mennessä arvoitu useita kymmeniä eri skenaarioita usean vuoden ajan. Suunnittelun pohjaksi on kerätty tietoa ja näkemyksiä myös asiakkailta, kuten lentoyhtiöiltä ja muilta kentän toimijoilta.

Toteutettavaksi valikoitui malli, jossa päädyttäisiin laajentamaan nykyistä terminaalirakennusta aikaisimmissa pohdinnoissa mukana olleen erillisen satelliittiterminaalin sijaan.

– One roof -konsepti on operatiiviselta tehokkuudeltaan ja asiakaslähtöisyydeltään paras vaihtoehto muihin tutkittuihin malleihin verrattuna. Ratkaisu on myös ekologinen, sillä yksi terminaalirakennus esimerkiksi vähentää bussikuljetusten tarvetta, Haapasaari sanoo.

Terminaalilaajennuksen lisäksi Helsinki-Vantaan asematasolle rakennetaan uusia konepaikkoja ja lisää jäänpoistokapasiteettia, jossa pääpaino on ympäristönäkökohtien huomioimisessa. Lisää pysäköintipaikkoja on tulossa sekä laajarunko- että kapearunkokoneille. Uusia matkustajasiltoja on suunnitteilla 10–14 kappaletta.

Terminaalin laajentaminen etenee kolmessa aallossa

Ensimmäiseksi laajennetaan kaukoliikenteen matkustajatiloja ja lisätään laajarunkokoneiden paikkoja vaihtoliikennettä varten. Seuraavassa aallossa kehitetään edelleen vaihtoliikenteen kapasiteettia ja parannetaan Euroopan- ja kotimaanlentojen palvelutasoa.

Viimeisessä aallossa on tarkoitus laajentaa nykyistä kakkosterminaalia maaliikennealueelle, jolloin lähtöselvitys-, turvatarkastus- ja matkatavaroiden luovutus voitaisiin keskittää yhteen lähtö- ja tuloaulaan.

Tilojen laajentaminen terminaalin edustalle antaa mahdollisuuksia kaupallisten palveluiden sekä nykyisten pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyn uudistamiseksi. Parannusta on tiedossa jo vajaan vuoden kuluttua, kun junayhteys lentoasemalle avataan heinäkuussa 2015.

Kehitysohjelman tarkempi sisältö, kustannukset ja aikataulut tarkentuvat suunnittelun edetessä.

– Kehittämisohjelman aallot pilkotaan pienempiin vaiheisiin. Pystymme tarvittaessa joustavasti reagoimaan markkinatilanteen muutoksiin. Toteuttamisaikataulu ulottuu vuoteen 2020 asti, Haapasaari mainitsee.

Kehitysohjelmasta on jo saatu päätökseen yksi vaihe, kun viime toukokuussa terminaali 2:ssa uudistettiin lähtevien matkustajien palveluita ja nostettiin kapasiteettia merkittävästi.

Lentoasemalla on parhaillaan käynnissä suurin koskaan toteutettu palvelu-uudistus. Kaikki ravintola- ja kahvilapalvelut nykyaikaistetaan ja myymälöihin tuodaan kansainvälisiä huippubrändejä. Helsinki-Vantaa saa 70 uutta tai uudistunutta myymälää ja kahvilaa.

Valmistelevat työt käynnissä

Jotta terminaalia voidaan laajentaa ja konepaikkojen kapasiteettia lisätä, asematasolle järjestetään lisää tilaa. Terminaali 2:n eteläpäädyssä, asemataso 1:llä on syyskuun alussa aloitettu vanhojen ja useita vuosia tyhjillään olleiden vesitornin ja lämpölaitoksen purkutyöt. Marras-joulukuussa alueella käynnistyvät kallion louhintatyöt.

Vuosi 2015 kuluu vielä pääsääntöisesti rakennustöiden suunnitteluun ja valmisteleviin töihin. Kaukolentotilojen ja uusien laajarunkokonepaikkojen rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 puolella.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelma katsoo vuoteen 2020

Etenkin Aasian ja Euroopan välisestä vaihtoliikenteestä kasvua hakevan Helsinki-Vantaan vahvuudet kansainvälisessä kilpailussa ovat vaihtoaikojen lyhyys ja matkustajakokemuksen sujuvuus. Finavian investoinnit pitävät lentoaseman mukana kiristyvässä kilpailussa kansainvälisistä vaihtomatkustajista.

Kehitysohjelman investoinnit ovat arvoltaan 900 miljoonaa euroa.

Lentoasemalle arvioidaan rakennusvaiheen aikana syntyvän 10 000 henkilötyövuotta. Ennustettu matkustajamäärän kasvu 20 miljoonaan tuottaa lentoasemalle 5 000 pysyvää työpaikkaa.

Pietariin rakenteilla olevan Okhta Mall -kauppakeskuksen lainasopimus allekirjoitettiin

763865656543

Pietariin rakenteilla oleva Okhta Mall -kauppakeskus ja Sberbank ovat allekirjoittaneet 112,9 miljoonan euron lainasopimuksen kauppakeskusinvestoinnin rahoittamisesta. Kauppakeskuksen omistavat suomalaisten instituutiosijoittajien muodostama Russia Invest -sijoitusyhtiö ja SRV. SRV:n suora omistus kohteesta on 45 prosenttia. Lisäksi SRV omistaa 27 prosenttia Russia Invest -sijoitusyhtiöstä.

Hankkeen nykybudjetti on noin 225 miljoonaa euroa. Investointibudjetti on laskenut alkuperäisestä 250 miljoonasta eurosta pääosin ruplan heikentymisen johdosta saatujen rakennuskustannusten säästöjen ansiosta. Kauppakeskuksen vuosivuokratulojen tavoitetaso on noin 33 miljoonaa euroa. Investoinnin rahoitussuunnitelma perustuu omistajien noin 115 miljoonan euron pääomasijoituksiin ja nyt allekirjoitettuun pankkirahoitukseen. Kauppakeskuksen rakentaminen aloitettiin runsas vuosi sitten ja se on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Okhta Mallin arvioidaan valmistuvan keväällä 2016. 

”Valmistelimme hanketta usean vuoden ajan. Vuosi sitten pääsimme käynnistämään tämän ensimmäisen vaiheen Okhta Cityn kokonaisuudestamme. Pietariin nousee toinen SRV:n rakentama kauppakeskus suomalaisten sijoittajien ja venäläisen pankin rahoituksella. Sopimus on Venäjän-toimiemme kannalta merkittävä. Kohteen rahoituksen varmistuminen tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa osoittaa, että ulkomainen yhtiö voi edelleen toimia Venäjällä, kun toiminta perustuu paikallisiin resursseihin ja toimintaympäristöön”, SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen sanoo.

Pietarin keskustan Ohtan kaupunginosassa sijaitseva Okhta Mall on suunnattu perheellisille keskivertokuluttajille, jotka hakevat hyvää laatua ja kohtuullista hintatasoa. Kauppakeskukseen tulee muun muassa hypermarket, iso elokuvateatterikompleksi, ravintolamaailma, kuntosali, erikoisliikkeitä, kuten iso lastentavaraliike, sekä paljon erilaisia muoti- ja urheiluliikkeitä.

Kauppakeskuksen vuokrattavista 77 000 m2:n tiloista noin 25 prosenttia on vuokrattu tai varattu, ja lisäksi neuvottelut ovat käynnissä 40 prosentista tiloja. Hyvien liikenneyhteyksien varressa olevaan kauppakeskukseen tulee 1900 autopaikkaa. Rakennuksen kokonaislaajuus on 145 000 m2.

Kauppakeskus on tyyliltään skandinaavinen ja sen rakentamisessa otetaan huomioon viimeisimmät kansainväliset energiamääräykset ja ympäristösuositukset.

”Tavoitteenamme on saada kauppakeskukselle LEED Gold -sertifikaatti, mikä edellyttää muun muassa hyvää energiatehokkuutta. Pearl Plaza -kauppakeskuksessamme olemme saaneet konkreettisesti kokea, miten paljon säästetään käyttökustannuksissa, kun suunnittelu on tehty kansainvälisten normien mukaisesti”, Jukka Hienonen toteaa.

”Olemme iloisia saadessamme tukea tällaisia innovatiivisia, kaupunkirakenteeseen vaikuttavia hankkeita, jotka muuttavat kaupunkimme ilmettä, parantavat kaupunkilaisten elämänlaatua sekä myötävaikuttavat alueen talouden kehitykseen”, Sberbank North-West -pankin hallituksen varapuheenjohtaja Aleksey Melnikov sanoo.

SRV omistaa kiinalaisen yhteistyökumppanin kanssa puoliksi Pearl Plaza -kauppakeskuksen, joka avattiin vuosi sitten. Kauppakeskuksen kuukausittainen kävijämäärä nousi elokuussa lähes 600 000 kävijään.

Russia Invest -kiinteistösijoitusyhtiössä ovat osakkaina Ilmarinen, Sponda ja SRV 27 prosentin osuuksilla sekä Etera 13 prosentin ja Onvest kuuden prosentin osuuksilla. SRV vastaa Okhta Mallin kehittämisestä, suunnittelusta, vuokralaishankinnasta ja rakentamisesta  projektinjohtourakkamallin mukaisesti.

:KATSO VIDEO: YIT:n ensimmäiset Miniasunnot valmistuvat

medium_IMG_0006Edit_jpg

YIT:n ensimmäiset Miniasunnot ovat valmistumassa Helsingin Hermanniin. Pienten asuntojen tarpeesta kielii se, että kaikki YIT:n Helsingissä ja Vantaalla sijaitsevat Miniasunnot myytiin ennen kohteiden valmistumista.  Tällä hetkellä YIT rakentaa ja suunnittelee minikokoisia koteja Helsinkiin, Vantaalle, Järvenpäähän, Tampereelle, Ouluun ja Kuopioon.

YIT:n uudet Miniasunnot ovat kompakteja kaupunkikoteja yhden ja kahden hengen talouksille hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden äärellä. Asuntojen koot vaihtelevat 26,5 yksiöstä 55 neliön kolmioon. Pääkaupunkiseudulla Miniasuntoja rakennetaan Hermannin lisäksi myös Vantaan Kivistön uuteen kaupunkikeskukseen.

medium_IMG_0003Edit_jpg

”Kohtuuhintaisista asunnoista ja erityisesti pienistä asunnoista on kova kysyntä pääkaupunkiseudulla eikä pienten asuntojen uudistarjontaa juurikaan ole. Toivoisimme, että keskeisten alueiden kaavoituksessa voitaisiin huomioida yhden hengen kotitalouksien tarpeet. Yhden hengen talouksien osuus Suomessa on tällä hetkellä jo noin 40 ja Helsingissä 60 prosenttia. Meillä on hyviä esimerkkejä siitä, kuinka eri sukupolvet asuvat samalla alueella”, kertoo yksikön johtaja Antti Inkilä YIT:stä.

Osana YIT:n omaa uudistuotantoa Miniasunnot mahdollistavat entistä monipuolisemman asuntotarjonnan taloyhtiöissä. Esimerkiksi Helsingin Hermannissa sijaitsevaan taloyhtiöön rakennettiin 61 asuntoa, joista 15 on minikokoisia. Pienen asunnon tilat jatkuvat parhaimmillaan asunnon ulkopuolelle. Esimerkiksi Hermannin kohteessa kaikkien asukkaiden käytettävissä on kattokerroksessa upealla näköalalla varustettu saunaosasto ja kerhotila.

Tilaa säästävät huonekalut lisäävät toiminnallisuutta

YIT:n syksyllä 2012 toteuttama asiakastutkimus antoi hyviä ideoita Miniasuntojen kehitystyön tueksi. Yhden hengen taloudet arvostivat erityisesti keittiön ja kylpyhuoneen hyvää varustelua sekä riittäviä säilytystiloja. Tilaa säästävillä kalusteratkaisuilla pystytään parantamaan pienen asunnon toiminnallisuutta, esimerkiksi asuntoon saadaan vapaata tilaa kokoontaitettavalla pöydällä ja seinään nostettavalla sängyllä.

medium_IMG_0029Edit_jpg

”Halusimme näyttää, mistä miniasunnoissa on kyse, joten kalustimme ensimmäiset valmistuvat asunnot ensiasunnoksi nuorelle naiselle ja kakkoskodiksi bisnesmiehelle. Miniasunnot soveltuvat moneen eri elämäntilanteeseen ja ovat hyvä vaihtoehto kaikille, jotka arvostavat keskeistä sijaintia ja hyvää asunnon toimivuutta. Esteettöminä ne soveltuvat erittäin hyvin myös ikääntyvälle väestölle,” YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki täsmentää.

YIT:n Miniasunnot voi halutessaan ostaa täysin kalustettuna ja varustettuna huonekaluja, ruokailuvälineitä ja tekstiileitä myöten. Kalusteet ja varusteet on suunniteltu yhteistyössä YIT:n yhteistyökumppaneiden kanssa.

Outokumpu esittelee osaamistaan rakennusten ruostumattomien teräspintojen asiantuntijana Kiinassa ja Saksassa

One-World-Trade-Center-New-YorkChrysler-Building-New-York

One World Trade Center & Chrysler Building

Outokumpu on tänään esitellyt korkealaatuisten teräspintojen valikoimaansa tapahtumissa Saksassa ja Kiinassa ja osoittanut samalla, miksi ruostumatonta terästä käytetään yhä useammin vaativissa rakennushankkeissa.

Outokumpu esitteli molemmissa tapahtumissa kolme uusinta tuotettaan: 2R2 on erittäin heijastava sileä pinnanlaatu, jota voidaan valmistaa suuria määriä, Gritline on kirkas pinnanlaatu, jonka ominaisuuksia valssaus parantaa entisestään, ja Laser on uusi epäsäännöllisesti kuvioitu pinnanlaatu, joka luo kaikista kulmista tarkasteltuna yhdenmukaisen pinnan, ja sopii siksi erityisesti suuriin julkisivuelementteihin.

Outokummun toimitusjohtaja Mika Seitovirta sanoi puheessaan arkkitehdeille, suunnittelijoille ja materiaalin valinnasta vastaaville henkilöille Dillenburgissa Saksassa: “Ruostumaton teräs on halutuin materiaali nykyaikaisiin rakennuksiin sen mekaanisen vahvuuden, korroosionkeston, esteettisyyden ja kustannus­tehokkuuden ansiosta. Se soveltuu hyvin äärimmäisiin sääolosuhteisiin eikä tarvitse juurikaan huoltoa.”

Sekä Dillenburgissa että Shanghaissa nähtiin Outokummun laaja pinnanlaatuvalikoima. Monet näistä pinnoista ovat käytössä maailman tunnetuimmissa rakennuksissa, kuten Chrysler Buildingissa ja One World Trade Centerissä New Yorkissa sekä Ping An -finanssikonsernin uudessa pääkonttorissa Shenzhenissä Kiinassa. Vastikään Outokumpu kertoi toimittavansa 800 tonnia erikoispinnoitettua ruostumatonta terästä Baosteelin pääkonttoreiden julkisivuihin Shanghaihin (julkisivua 48 000 neliömetriä) ja Guangzhouhun Kiinaan.

Seitovirta sanoo: “Nämä vaikuttavat rakennukset ovat enemmän kuin vain kaunista arkkitehtuuria. Ne kertovat korkealaatuisen ruostumattoman teräksen hyödyistä ja Outokummun ainutlaatuisesta asiantuntemuksesta materiaalin kehittäjänä.”

Chrysler Building on hyvä esimerkki siitä, kuinka vähän ruostumatonta terästä tarvitsee huoltaa. Rakennus valmistui vuonna 1930. Silti muutamaa teräspaneelia lukuun ottamatta ruostumattomasta teräksestä tehty katto on alkuperäinen, eikä sitä ole pesty kuin kahdesti. One World Trade Centeriä varten Outokumpu suunnitteli täysin uuden pinnalaadun, jonka epäsäännöllinen kuviointi täyttää arkkitehdin tiukat vaatimukset näyttävälle teräspinnalle. Marina Bayn Helix-silta Singaporessa on malliesimerkki duplex-terästen lujuudesta ja korroosionkestosta, joiden ansiosta silta pysyy upeana kuumassa ja kosteassa meri-ilmastossa vähäisellä huollolla.

Ruostumattoman teräksen pienten elinkaarikustannusten lisäksi Seitovirta korosti teknisen osaamisen ja asiakkaiden tukemisen merkitystä: “Vaatimukset kustannustehokkaille, toimiville, kestävän kehityksen mukaisille rakennuksille kasvavat jatkuvasti. Ne ruostumattoman teräksen toimittajat, jotka pystyvät tarjoamaan teknistä osaamista, innovaatioita ja tukea projektin alusta loppuun saakka tulevat olemaan kärkikastia. Outokumpu on yksi näistä toimittajista; se, joka vie rakennukset uudelle tasolle.”

Surface Finish Day and Tall buildings conference 17092014 FIN(pdf)

YIT myy päiväkoti- ja hoivakiinteistöjä eQ Hoivakiinteistöt-rahastolle

medium_Villa Kivi_illustration

Villa Kivi, Järvenpää

YIT on allekirjoittanut sopimukset kahden rakenteilla olevan päiväkodin ja yhden hoivakiinteistön myynnistä Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöille. Lisäksi allekirjoitettiin esisopimukset kahdesta hoivakiinteistöstä, joiden rakentaminen käynnistyy kuluvan syksyn ja tulevan kevään aikana. Kaikki kohteet sijaitsevat Helsingin seudulla. Sopimusten ja esisopimusten kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa.

Kirkkonummen Sundsbergin ja Veikkolan alueilla sijaitsevat päiväkodit ovat pinta-alaltaan 600 ja 800 neliömetriä ja niihin valmistuu keväällä 2015 lähes 200 hoitopaikkaa lapsille. Vuokralaisena ja päivähoitopalveluiden tuottajana on Suomen Tenava päiväkodit Oy. Kolmeen hoivakotiin valmistuu yhteensä noin 150 vanhuksille ja muistisairaille tarkoitettua asuinhuonetta. Hoivakotien palveluntuottajana toimii Uudenmaan Seniorikodit Oy.

Päivä- ja hoivakodit on suunniteltu yhdessä palveluntuottajien kanssa ja niissä on huomioitu toimintojen erityispiirteet. Päiväkodeista tulee virikkeellisiä ja viihtyisiä sekä lapsille että henkilökunnalle. Hoivakotien tiloista on suunniteltu kodinomaiset, viihtyisät ja turvalliset.

”Erikoissijoitusrahasto eQ Hoivakiinteistöt on kasvanut vauhdilla ja pystyy tekemään merkittäviä kymmenien miljoonien hankintoja. Nyt ostettavat kohteet sijaitsevat kaikki hyvillä paikoilla pääkaupunkiseudulla. Uskomme, että nämä laadukkaat kohteet tulevat säilyttämään paikkansa palveluverkossa ja palvelemaan asiakkaitaan pitkälle tulevaisuuteen”, kertoo eQ Hoivakiinteistöt -rahaston sijoitusjohtaja Robert Landtman.

”YIT:llä hoiva- ja päiväkotihankkeiden määrä on kasvussa. Hoiva- ja päiväkotihankkeet perustuvat tiiviiseen yhteistyöhön palveluntuottajien kanssa, ja hankkeita kehitetään ja käynnistetään yhdessä. Suunnitelmien mukaan YIT rakentaa ensi vuonna noin kymmenen uutta tai peruskorjattua ja käyttötarkoitukseltaan muutettua hoivahanketta pääkaupunkiseudulle ja sen lähiympäristöön. Nyt solmittujen sopimusten lisäksi sovittiin yhteistyöstä eQ:n kanssa tulevissa hoiva- ja päiväkotihankkeissa”, toteaa yksikönjohtaja Timo Erkkilä YIT:ltä.

Ounasrinteen koulu- ja neuvolarakennusten purkutyöt käynnistyneet

Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy allekirjoitti viime viikolla Ounasrinteen koulu- ja neuvolarakennusten purkutöiden urakkasopimukset Lapin Timanttisahaus Oy:n kanssa. Varsinainen rakennusten purkutyö on käynnistynyt eilen maanantaina.

–          Ennen purkutöiden aloitusta koko urakka-alue on aidattu. Alue on työmaa-aluetta, jossa sivullisten liikkuminen ilman lupaa on kielletty, neuvoo Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Heikki Alaluusua alueen asukkaita.

Aluksi puretaan rakennuksista kalusteet, jotka eivät ole kelvanneet jatkokäyttöön sekä lattiapinnoitteet. Nämä menevät sekajätteeksi kaatopaikalle. Ikkunat ja suurelta osin väliovet menevät hyötykäyttöön

–          Purkaminen on aloitettu rakennuksen itäpäädystä. Itse rakennusten purkaminen tehdään kaivinkoneella. Betoni- ja tiili-materiaali kuljetetaan kuorma-autoilla Saarenkylän teollisuusalueelle, jossa urakoitsija murskaa kiviaineksen ja joka sitten käytetään paikoitusalueen maapohjan lujitukseen, Heikki Alaluusua kertoo.

Purkutyö on tarkoitus saada loppuun suoritetuksi tammikuun 2015 loppuun mennessä.

–          Itse uudisrakennuksen rakentaminen on tarkoitus aloittaa ensi vuoden kesäkuussa, Alaluusua toteaa rakentamisen aikataulusta.

Skanska kehittämään uutta korkeatasoista Pohjois-Leppävaaran keskustaa

print_3ryiOM76lP

Leppävaaran pohjoisosaan on suunnitteilla korkeatasoinen keskusta, jonka kehittämiseen Espoon kaupunki on valinnut kumppanit. Skanska suunnittelee hotellikorttelia yhdessä Scandic Hotels Oy:n kanssa. Lisäksi Skanskan suunnitteluvarausalueeseen kuuluu liike- ja toimistotiloja ja mahdollisesti asumista.

Kokonaisuudessaan Pohjois-Leppävaaran suunnittelualue on jaettu kahteen osaan, joista Skanska on mukana Lintuvaarantien itäpuolella sijaitsevan osan kehittämisessä.

“Tavoitteemme on suunnitella ja toteuttaa Leppävaaraan palvelujen, työpaikkojen, asumisen sekä katuverkoston viihtyisä kokonaisuus. Lähtökohtana on korkeatasoinen, kaupunkimainen ympäristö, jonne tulee liiketiloja kävelyalueiden varteen, sanoo hankekehityspäällikkö Jorma Seppä Skanskasta.

”Alueen suunnittelu ja kaavoitus polkaistiin nyt käyntiin, ja meillä on toiveena luonnollisesti saada rakentaminen käyntiin mahdollisimman pian”, kertoo Seppä.

Sweco tekee esiselvityksen Helsinki-Tallinna välisen tunnelin kannattavuudesta

mhs1nkj56q3ak2x22kib

Sweco on mukana tekemässä esiselvitystä, jossa kartoitetaan tunnelihankkeen toteuttamisedellytyksiä sekä liikenteellisiä ja sosioekonomisia vaikutuksia. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Harjun maakuntahallitus sekä tanskalainen Femern Belt Development -säätiö. 

Tekeillä oleva esiselvitys tarkastelee tunneli-  tai sillan ja tunnelihankkeen yhdistelmän toteuttamiskelpoisuutta, taloudellista kannattavuutta ja sosioekonomisia vaikutuksia. Uusi, nopea ja luotettava liikenneyhteys Suomenlahden yli mahdollistaisi laajemmat rahti- ja matkustajaliikennevirrat sekä Suomen että Viron välillä, mutta myös muun Skandinavian ja Keski-Euroopan välillä. Myös Helsingin ja Tallinnan kilpailukyvyn uskotaan vahvistuvan tunnelin toteuttamisen myötä. Tällä hetkellä noin 60 000 virolaista käy Suomen puolella töissä.

”Helsinki-Tallinna välisen tunnelihankkeen esiselvitys on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Uudenlainen näkökulma tässä esiselvityksessä on se, että hankkeen kannattavuutta tarkasteltaessa arvioidaan perinteistä kannattavuuslaskelmaa laajemmin myös hankeen sosioekonomisia vaikutuksia mm. Suomen ja Viron kilpailukykyyn sekä talouteen”, Sweco Ympäristön toimitusjohtaja Juho Siipo toteaa.

Esiselvitys kokoaa yhteen aiemmissa selvityksissä tuotetun aineiston, jonka pohjalta tarkennetaan teknistä ratkaisua. Selvityksen painopiste on tunneliyhteyden toiminnallisen ja liikenteellisen ratkaisun etsimisessä sekä tunnelihankkeen laajempien yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämisessä. Selvitystä varten on koottu monialainen ja osamiseltaan vahva asiantuintijaryhmä Virosta sekä Suomesta.

Esiselvitys valmistuu helmikuussa 2015.

LEMMINKÄINEN JA EDUSKUNTA ALLEKIRJOITTIVAT SOPIMUKSEN EDUSKUNTATALON PERUSKORJAUKSESTA JA SIBELIUS-AKATEMIAN REMONTISTA VÄISTÖTILOIKSI

Lemminkäinen ja eduskunta ovat tänään allekirjoittaneet sopimuksen, jonka mukaan Lemminkäinen peruskorjaa Eduskuntatalon ja tekee muutostyöt Sibelius-Akatemian rakennuksessa, johon eduskunta muuttaa peruskorjauksen ajaksi. Hanke toteutetaan tavoitehintaisena projektinjohtourakkana. Lemminkäisen osuus peruskorjauksesta ja muutostöistä on yhteensä 88,7 miljoonaa euroa, joka kirjataan Lemminkäisen 2014 kolmannen neljänneksen tilauskantaan. Eduskuntatalon peruskorjaus alkaa 13.3.2015 ja kestää syksyyn 2017. Muutostyöt Sibelius-Akatemian rakennuksessa alkoivat syyskuussa.

Suojellun arvokohteen peruskorjauksen vaativimpia osuuksia on talon kellaritiloissa olevan ahtaan putkitunnelin laajentaminen, mikä edellyttää louhintoja tärinäherkällä alueella. Lemminkäinen on osallistunut korjausprojektin aikaisempiin vaiheisiin, joten toimintaympäristö ja sen erityispiirteet ovat tuttuja.

Talon vesikatto uusitaan, kaikki ikkunat korjataan ja sisäpihojen julkisivut uusitaan. Myös pääportaat puretaan, niiden pohjarakenteet kunnostetaan ja portaat rakennetaan oikaistuina uudelleen. Peruskorjauksessa uusitaan lisäksi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan Eduskuntatalon talotekniikka

Peruskorjauksen ajan eduskunta kokoontuu Sibelius-Akatemian kiinteistössä, jonka konserttisalista rakennetaan täysistuntosali.

Eduskuntatalossa on suuri määrä arvokkaita erikoiskäsiteltyjä pintoja, kuten stuccoseinät ja -pilarit, ja kiinteitä taideteoksia, kuten katto- ja seinämaalaukset, reliefit ja mosaiikkityöt, joiden konservointi on jo alkanut.

”Sekä kohde että hanke ovat maassamme ainutlaatuisia monin tavoin. Eduskuntatalo on uniikki, osa kansallisomaisuuttamme, ja julkisuuden kohteena jatkuvasti. Museaalinen suojelu asettaa omat haasteensa. Vuodenajat ja kosteusolosuhteet vaihtuvat hankkeen aikana, mutta sisätilojen käyttöolosuhteiden on oltava koko ajan siinä kunnossa, että taideteokset ja erikoiskäsitellyt pinnat eivät kärsi. Ison kohteen aikataulu on myös haaste: siksi valitsimme toimittajan hyvissä ajoin, jotta voimme varmistaa yhteisen selkeän näkemyksen yksityiskohdista jo ennen työhön ryhtymistä”, sanoo projektinjohtaja Hannu Peltonen eduskunnasta.

 

Rakennuskustannukset nousivat elokuussa 1,2 prosenttia vuoden takaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 1,2 prosenttia vuoden 2014 elokuussa edellisen vuoden elokuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,5 prosenttia, tarvikepanosten hinnat 1,6 prosenttia ja muiden panosten hinnat 0,7 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100:

rki_2014_08_2014-09-15_tie_001_fi_001

Heinäkuusta elokuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi pysyi ennallaan. Työpanosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia. Tarvikkeiden hinnat nousivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus