Rakennusliitto ry: Rakennusalan työttömyys kasvaa tasaisen tappavasti

Rakennusalan työttömyys on noussut tasaisen tappavasti neljä vuotta. Elokuun työttömyysluvuksi mitattiin 13.0 %. Vuosi sitten elokuussa luku oli 11.8 %, vuonna 2012 10.9 % ja vuonna 2011 9.8%. Kasvua on siis reilu prosenttiyksikkö joka vuosi.

-Tämä on kyllä selvä osoitus siitä, että rakentamisvauhti on hiipunut Suomessa jo vuosia, sanoo Rakennusalan työttömyyskassan puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Elokuussa rakennusalan työttömyys lisääntyi selvästi viime vuoteen verrattuna kaikkialla muualla paitsi Lapissa. Tämän selittää Rovaniemen poikkeuksellisen vilkas rakentamisvauhti.

Elokuussa sai ansiosidonnaista päivärahaa 7551 Rakennusalan työttömyyskassan jäsentä.

Rakennusliiton Harjuniemen mukaan valtion tai kuntien mahdollisilla toimilla ei enää tulevaa syksyä ja talvea pelasteta. -Jo nyt on varmaa, että talvella on 22-24 % rakentajista työttömänä.

Rakennusalan työttömyys oli elokuussa kovinta Kainuussa, jossa 25,2 % rakentajista oli vailla työtä. Tämä on 4,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Alin työttömyys on edelleen Uudellamaalla, jonka rakentajista on kuitenkin 9,2 % työttömänä.

Lemminkäinen ja Suur-Seudun Osuuskauppa kehittämään Lohjan keskustaa

Lemminkäinen ja Suur-Seudun Osuuskauppa SSO ovat sopineet yhteistyöstä Lohjan keskustan kehittämisessä. Sopimuksen tavoitteena on selvittää ja sopia 31.12.2014 mennessä tarvittavista toimenpiteistä, jotta alueelle voidaan toteuttaa sekä kauppakeskus- että asuintaloja.

Tarkoituksena on rakentaa kauppakeskuskokonaisuus nykyisen Sokoksen korttelin yhteyteen sekä kaupunkikuvaan sopivia asuintaloja, jotka sijoittuisivat SSO:n liikenneaseman jäljelle jäävän osan, täydennettynä poistuvan Nummentaustantien, sekä sen vieressä olevien Lohjan kaupungin omistamien kiinteistöjen kohdalle.

Suunnittelun lähtökohtana on ollut saada keskustaan toimiva kauppakeskus, jonka yhtenä päävuokralaisena olisi SSO. Paikalla nykyään toimiva S-market jatkaisi uudessa liikekeskuksessa ja SSO toisi myös omia ketjujaan uuteen tavarataloon. Suunnitelmassa on huomioitu Lohjan kaupungin osayleiskaavan mukaiset uudet liikennejärjestelyt sekä SSO:n ja Lohjan kaupungin väliset sopimukset.

Seuraavaksi Lemminkäinen aloittaa Lohjan kaupungin kanssa neuvottelut asemakaavan muuttamisesta siten, että se mahdollistaa hankkeen toteuttamisen.

Lujatalo rakensi ja Lujabetoni toimitti runkomateriaalit Valion uuteen jauhetehtaaseen Lapinlahdelle

Lujatalo on toiminut pääurakoitsijana Lapinlahdella 29.8.2014 käyttöönottoon vihityssä Valion uudessa lastenruokien raaka-aineita valmistavassa jauhetehtaassa. Kohteen runko- ja julkisivuelementit toimitettiin Lujabetonin Siilinjärven tehtaalta. Yhteensä Valion Lapinlahden tehtaan toimituksen arvo Luja-yhtiölle on reilut 20 miljoonaa euroa.

Korkeimmillaan 42 metriin kohoavan tehtaan bruttoneliöt ovat 14 500 neliötä ja tilavuutta on 103 600 kuutiota. Jauhetehtaan tuotantokapasiteetti on 40 miljoonaa kiloa lastenruokien raaka-ainetta vuodessa. Raaka-aine valmistetaan pääasiassa vientituotteeksi.

– Valion uusi lastenruokien raaka-aineiden valmistukseen keskittyvä tehdas Lapinlahdella on iso rakennusurakka Lujatalon Itä- ja Keski-Suomen alueelle ja se on merkittävä myös koko Lujatalon mittakaavassa, kertoo Lujatalon toimitusjohtaja Arto Pohjonen. Yhteiset tavoitteet ja hyvä henki kantoivat hanketta eteenpäin ja tästä kiitokset sekä Valion että Lujan organisaatioille.

Tavoitehintaurakkana toteutettu kahden vuoden rakennustyö aloitettiin 15.3.2012 ja se saatiin päätökseen maaliskuussa 2014, jonka jälkeen Lujatalon urakan päätyttyä työt ovat jatkuneet kesän yli prosessiteknisiä asennuksia tehden.

– Useat hygienialuokitellut tilat, korkea hygieniataso sekä rakennuksen korkeus toivat mukanaan haasteita, joihin kehitettiin ratkaisut rakennuttajan kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, kiittelee työpäällikkönä kohteessa toiminut Jari Kuosmanen Lujatalolta.

Valion uusi tehdas tuottaa korkealaatuisia lastenruokaraaka-aineita
Valio on maailman johtavia demineralisoitujen (Demi™) herajauheiden valmistajia. Valio Demi™ -jauheita käytetään muun muassa lastenruokien raaka-aineena. Kiina on yksi suurimmista vientimaista. Uudessa tehtaassa pystytään valmistamaan huippulaadukkaita herajauheita, joiden kysyntä on maailmalla kasvussa.

– Pystymme täyttämään vaativimpienkin lastenruokaraaka-aineiden asiakkaiden vaatimukset tuotteiden hygienian, laadun ja jäljitettävyyden osalta, toteaa Jauheet-tulosyksikön johtaja Reima Luomala Valiosta.

– Kaikki kantavat rakenteet ja välitasot ovat betonia ja ne on pinnoitettu hygieenisillä pinnoitteilla. Tehtaassa on useita hygienialuokiteltuja tiloja ja niiden välissä sulkutiloja, joissa vaatteet ja kengät vaihdetaan ja joiden kautta materiaalit siirretään. Eri hygieniatilojen välisellä ilmapainekontrollilla pidetään ilman puhtaus riittävän korkealla tasolla kussakin tilassa, kuvailee projektinjohtaja Antero Ylitalo Valiosta.

Ympäristövaikutuksia vähentävää tekniikkaa
Uudessa tehtaassa käytetään myös uusinta teknologiaa. – Kaikki tulevat ja lähtevät vedet analysoidaan jatkuvilla seurantamittareilla. Jätevesipäästöt vähenevät, koska yksittäisiä pesuja ja prosessitapahtumia on vähemmän ja käytetään uusinta tekniikkaa. Jatkossa Valion kaikissa jatkuvasti käytössä olevissa kuivauslinjoissa on poistoilman suodatus- ja lämmön talteenottolaitteet, toteaa Lapinlahden tehtaan tehtaanjohtaja Kari Lappi.

Kulttuurimaisema huomioon arkkitehtuurin ja taiteen avulla
Uusi tehdas muokkaa Lapinlahden kuntakuvaa. Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa mietittiin, miten parhaiten huomioitaisiin maisemalliset arvot.

Lapinlahden Linnasalmen kulttuurimaisema otettiin huomioon julkisivutaiteen avulla: Tehtaan julkisivuja elävöittää savolaisen kuvataiteilijan Pauno Pohjolaisen graafisen betonin tekniikalla toteuttama kolmiosainen taideteos, Triptyykki. Kyseessä on Lujabetonin tietojen mukaan Suomen suurin betoninen taideteos.

Taiteilija Pauno Pohjolainen kertoo teoksen kuva-aiheen ilmentävän symbolisella tavalla maidontuotannon eri vaiheita ja tasoja. Pauno Pohjolainen on palkittu mm. Ars Fennica -palkinnolla vuonna 1997 ja Pro Finlandia -mitalilla 2005. Graafisen betonin valut tehtiin Lujabetonin Siilinjärven tehtaalla.

– On ollut inspiroivaa olla mukana monimuotoisessa projektissa, joka on meille määrällisestikin hyvin merkittävä, kertoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo. – On hyvä huomata, että suomalainen teollisuus panostaa uusiin ja nykyaikaisiin tuotantolaitoksiin. Näin taataan Suomen kilpailukyky kansainvälisesti sekä vahvistetaan alueellista työllisyyttä ja jatkuvuutta, jatkaa Isotalo. Lujabetoni toimi Valion Lapinlahden L4 tehtaan runkourakoitsijana. Urakan arvo oli noin 5 milj. € ja elementteinä toimitetun betonin paino yhteensä yli 13 000 tonnia.

Valion uusin tehdas – huippulaadukkaita lastenruokien raaka-aineita valmistava jauhetehdas – vihittiin käyttöön Lapinlahdella perjantaina 29.8.2014. Omistajan puheenvuoron piti Valion hallituksen puheenjohtaja Maanviljelyneuvos Antti Rauhamaa, Juhlapuheen tilaisuudessa piti maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo. Tehtaan vihkimisen suorittivat Antti Rauhamaa sekä Petteri Orpo. Rakennuttajan puheenvuoron käytti Valio Oy Jauheet -tulosyksikön johtaja Reima Luomala. Juhlatilaisuudessa julkistettiin myös Pauno Pohjolaisen taideteos.

SKOL ja ATL: suunnittelijat pystyvät käynnistämään nopeasti kaavoitus- ja kaupunkisuunnittelutöitä

Suunnittelu- ja konsultointiyritykset ry:n (SKOL) ja Arkkitehtitoimistojen Liitto Ry:n (ATL) tekemän tuoreen kyselyn perusteella valtaosalla suunnittelu- ja arkkitehtitoimistoista on erinomainen valmius ryhtyä nopealla aikataululla asuntokaavoitustehtäviin pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla.

Ajalla 20.-27.8. toteutettuun kyselyyn vastanneiden yritysten nykyinen tilauskanta on keskimäärin lyhyt. Yli 70 %:lla vastanneista on kaavoitusresursseja vajaatyöllistettynä, yrityksestä riippuen 10 %:sta useaan 10 %:iin.

SKOL kysyi samalla vapaista liikennesuunnitteluresursseista. Myös liikennesuunnittelijat ovat vajaatyöllistettyjä, vapaata kapasiteettia on kaikilla yrityksillä 10 %:sta yli 20 %:iin henkilöstöstä.

Helsingin seudun ja valtion välillä heinäkuussa käynnistyneet neuvottelut suurten infrastruktuurihankkeiden tukemisesta ja asuntotuotannon edistämisestä ovat johtamassa sopimukseen. Sopimuksen myötä asuntokaavoitusta lisätään vuosina 2016–2019 noin 25 % verrattuna voimassa olevaan maankäyttöä, asumista ja liikennettä (MAL) koskevan aiesopimuksen tavoitetasoon.

Sopimuksen avulla puretaan metropolialueen kehityksen pahinta pullonkaulaa, kohtuuhintaisten asuntojen puutetta.  Samalla toteutetaan metropolialueen ja koko maan kannalta tärkeitä liikenneyhteyksiä ja edistetään investointeja metropolialueelle.

Pöyry Finland Oy: Tässä suomalaiset ovat maailman huippuja – Näin rakennetaan kallion sisälle

print_1KG8Em22tK

Suomalaiset ovat huippuja kalliorakentamisessa

Kalliorakentaminen on nyt pinnalla parhaillaan pääkaupunkiseudulle louhittavan Länsimetron myötä. Millä keinoin rakennetaan tuhansia miljoonia vuosia vanhan kallion sisälle jotakin niin, että ehjinä pysyvät niin maanpäälliset rakennukset, louhittava tunneli kuin louhijatkin? Tämän tietävät parhaiten suomalaiset, sillä Suomi kuuluu kalliorakentamisen kärkimaihin. 

Pääkaupunkiseudulle rakennettava Länsimetro on suomalaisen kalliorakennusosaamisen taidonnäyte. Kallioon rakentaminen on pitkä prosessi, joka vaatii niin tarkkoja tutkimuksia kallioperästä kuin laskelmia tiivistys- ja lujitustoimenpiteistäkin.

– Tutkimuksia tehdään mittava määrä. Tärkeimmät tutkittavat asiat ovat kalliopinnan korkeusasema, kallioperän laatu ja vedenjohtavuus sekä kallioperässä vallitseva jännitystila. Sitten voidaan lyödä linjaus lukkoon ja suunnitella tarvittavat lujitus- ja tiivistystoimenpiteet sekä määrittää louhinnan räjäytyskatkojen pituudet, kertoo kalliorakennustekniikan projektipäällikkö Jukka Salminen Pöyryltä moninaisista työvaiheista. 

Kun aletaan suunnitella pitkän nauhamaisen kalliorakennuskohteen, kuten Länsimetron, louhimista, myös olemassa oleva rakennettu ympäristö on tärkeässä roolissa.

– Esimerkiksi Espoon Otaniemessä oli useita kohtia, joissa ympäristön tärinäherkät laitteet rajoittivat louhintaa ja lyhensivät kerralla louhittavaa matkaa noin puoleen normaalista viidestä metristä, infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala Pöyryltä kuvailee kalliorakentamisen haastavuutta.

Suomen osaamisella onkin kova kysyntä ulkomailla. Esimerkiksi Pöyry vie asiantuntemustaan niin Norjaan, Aasian maihin kuin Lähi-itään, missä kallioperä voi olla tyystin erilaista kuin Suomessa. 

– Suomen kallioperä on todella vanhaa ja sangen kovaa, minkä vuoksi se soveltuu kalliorakentamiseen hyvin. Peruskallio on lähellä maanpintaa verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, jossa sen päällä on pehmeitä, myöhemmin muodostuneita kivilajeja, Inkala kertoo.

Vaikeimmissa kohteissa monta muuttujaa

Kallioon louhittava tunneli voi olla pituudeltaan kymmeniä kilometrejä ja vastaan saattaa tulla kalliota, joka onkin huomattavasti pehmeämpää kuin mitä koeporauksissa on selvinnyt. Tästä syntyy aikataulu- ja kustannushaasteita. 

– Koska louhittava alue voi olla hyvinkin laaja, riittäviä tutkimuksia ei välttämättä voida tehdä. Ikäviä yllätyksiä saattaa tulla, toteaa Inkala. 

Suomessa haastavimpia kalliorakennuskohteita on ollut maailman pisimmän yhtenäisen kalliotunnelin, Päijänne-tunnelin, peruskorjaus. Sitä kautta yli miljoona pääkaupunkiseudun asukasta saa käyttövetensä.

– Korjauksen ajaksi koko tunneli jouduttiin tyhjentämään vedestä ja etsimään vaihtoehtoiset keinot veden saamiseksi asukkaille. Kyse oli paljon kalliorakennustöitä suuremmasta operaatiosta, Inkala kertoo.

Pöyry Finland on mukana Tampereella 27.8.–28.8.2014 järjestettävässä Väylät & Liikenne -tapahtumassa. Tapahtuma käsittelee liikenneväylien, liikenteen, kuljetusten, liikkumisen, liikennepolitiikan ja maankäytön ajankohtaisia asioita.

Peabin Jyväskylän yksikkö rakentaa asumisoikeuskohteen TA-Asumisoikeus Oy:lle Jyväskylän Palokkaan

a0a4d602d614bb62_800x800ar

Peab Oy:n Jyväskylän yksikkö rakentaa uusia asuntoja Jyväskylän Palokkaan.  Peab rakentaa TA-Asumisoikeus Oy:lle Pölkintielle kaksi 5-kerroksista kerrostaloa.  Yhtiöön rakennetaan yhteensä 48 asumisoikeusasuntoa. Autopaikat sijoittuvat autokatoksiin ja pihapaikkoihin.

”Hanke on Peabin ja TA-Asumisoikeus Oy:n ensimmäinen yhteishanke Keski-Suomessa ja hankkeen työllistävä vaikutus on noin 15 miestyövuotta. Rakentaminen alkaa syksyllä 2014 ja kohde valmistuu joulukuussa 2015” toteaa Peab Oy:n yksikönjohtaja Juha-Pekka Eskola.

”Palokan alue on yksi Jyväskylän kaupungin kasvualueista ja nyt saamme hankkeen alkamaan myös tuolla alueella.  Uskomme, että hyvä sijainti ja palvelujen saatavuus alueella saavat asiakkaat kiinnostumaan kohteesta”, toteaa rakennuttajapäällikkö Markku Vartiainen TA-Rakennuttaja Oy:stä.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni toisella neljänneksellä 11 prosenttia

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietojen mukaan vuoden 2014 toisella neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 10,7 miljoonalle kuutiometrille, joka on 10,9 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 0,4 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:

ras_2014_06_2014-08-27_tie_001_fi_001

Julkistuksessa *-merkityt tiedot ovat ennakkotietoja.

Rakennuslupia myönnettiin kesäkuussa 6 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin

Vuoden 2014 kesäkuussa rakennuslupia myönnettiin 3,7 miljoonalle kuutiometrille. Määrä väheni 6,1 prosenttia vuodentakaisesta.

Asuinrakennuksille myönnettyjen lupakuutioiden määrä kasvoi 6,8 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 9,8 prosenttia vuodentakaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi väheni kesäkuussa 5 prosenttia

Vuoden 2014 kesäkuussa käynnissä olevan rakennustuotannon kiinteähintainen arvo eli volyymi väheni 5,3 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi väheni kesäkuussa 11,5 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen volyymi kasvoi hieman, 0,3 prosenttia, vuodentakaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendi

ras_2014_06_2014-08-27_tie_001_fi_002

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Caverion vastaa talotekniikan kokonaistoimituksesta poliisiasemalle Norjan Arendalissa

Arendal_large

Caverion on allekirjoittanut 3,2 miljoonan euron arvoisen sopimuksen Etelä-Norjassa sijaitsevan Arendalin uuden poliisiaseman lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmanvaihto-, ilmastointi-, sähköistys- turvallisuus- ja automaatiojärjestelmien toimituksesta. Caverion asentaa kiinteistön kaikki tekniset järjestelmät, minkä lisäksi se vastaa suunnittelusta ja hankekehityksestä, projektin toteutuksesta sekä projektin johtamisesta.

Caverion toimii hankkeessa rakennusliike BRG:n aliurakoitsijana. Kiinteistökehittäjänä on Norjan valtion omistama yhtiö Statsbygg.

Kiinteistö rakennetaan passiivitalostandardien mukaan. Rakennuksesta tulee energian suhteen lähes omavarainen, jolloin se kuluttaa vain hyvin vähän energiaa lämmitykseen ja jäähdytykseen.

”Statsbygg on lisännyt ympäristöpainotustaan viime vuosina. Nykyään kolmasosa uudisrakennuksista on rakennettu passiivitalostandardien tai jopa tätä tiukempien vaatimusten mukaan”, Statsbyggin projektipäällikkö Arnold Pedersen toteaa.

Passiivitalojen energiantarve on yleensä noin neljäsosa perinteisten rakennusten tarpeesta. Energiankulutusta voidaan vähentää muun muassa lisäeristeillä ja -tiivisteillä, hyvillä ikkunoilla sekä energiatehokkaalla talotekniikalla. Arendalin poliisiaseman energiatehokkuuden lisäämiseksi Caverion toimittaa kiinteistöön hydrauliset vesipumput ja kiertokytkimillä varustetut aggregaatit, jotka kierrättävät jopa 80 prosenttia lämmöstä.

”Caverion toimittaa aina joustavia ja energiatehokkaita ratkaisuja huomioiden kiinteistön koko elinkaaren ja sen kestävän käytön. Kehittämämme ja patentoimamme ClimaCeil-kattoelementti kokoaa yhteen kaikki rakennuksessa tarvittavat tekniset järjestelmät, mukaan lukien ilmanvaihto-, sähköistys-, data-, tietoliikenne-, sprinkleri- ja keskuspölynimurijärjestelmät. Poliisiaseman ilmanvaihto ja lämpötila  ovat säädettävissä tarpeen mukaisesti, jolloin kiinteistön olosuhteet voidaan pitää energiankulutukselle asetettujen yksilöllisten tavoitteiden mukaisina. Esimerkiksi lämmitys ja jäähdytys voidaan säätää eri tehoille rakennuksen etelä- ja pohjoisosissa”, Caverionin Etelä-Norjan projekteista vastaava Mikal Klungland toteaa.

Uuden poliisiaseman pinta-ala on 5 700 neliömetriä. Rakennukseen tulee muun muassa asiakaspalvelu- ja pidätystiloja, toimisto- ja kokoustiloja, ampumarata, kuntoilutiloja ja pukuhuoneita. Poliisin ajoneuvoille ja asiakkaille rakennetaan pysäköintipaikkoja.

Hankkeen on määrä valmistua heinäkuussa 2016.

Teemu Hausen siirtyy EMC Talotekniikan toimitusjohtajaksi

hausen-teemu-02-mr280714

Hausen siirtyy uuteen tehtäväänsä Schneider Electric -konsernista, jossa hänen vastuualueenaan oli Schneiderin Energy&Sustainability Services liiketoiminta Pohjoismaissa.

Sitä ennen Hausen toimi vuosina 2003–2011  Schneider Electric Buildings Finland Oy:n toimitusjohtajana. Koulutukseltaan hän on mittaus- ja säätötekniikan insinööri.

Hausenilla on monipuolinen kansainvälinen kokemus rakennusautomaatiosta ja energiatehokkaasta rakentamisesta. Hänen aiemmat työtehtävänsä muun muassa myyntijohtajana, projektipäällikkönä, testausinsinöörinä ja rakennussuunnittelijana ovat antaneet erinomaisen kokemuksen energiatehokkaasta rakentamisesta.

Hausen tunnetaan energiatehokkaan rakentamisen yhteiskunnallisten vaikutusten puolestapuhujana ja alan aktiivisena keskustelijana.

Hausen on työskennellyt myös Ruotsissa, joten hän tuntee hyvin Skandinavian markkinat.

EMC:llä Hausen aikoo keskittyä yhtiön kannattavuuden parantamiseen. EMC Talotekniikan ydinliiketoimintaa ovat tällä hetkellä talotekniikka, linjasaneeraus, tekniset palvelut ja automaatio, johon kuuluu osana energiatehokkuus ja elinkaaripalvelut.

”EMC Talotekniikan liiketoimintastrategiaa aiotaan virtaviivaistaa ja fokusoida nykyistä tarkemmin. Samalla yhtiön keskeisiä asiantuntijaresursseja aiotaan vahvistaa vielä tämän vuoden aikana”, kertoo Teemu Hausen.

EMC:n liiketulos oli viime vuonna noin viisi miljoonaa euroa tappiolla. Tähän sisältyy lähes neljän miljoonan euron alaskirjaukset tappiollisista liiketoiminnoista. Yhtiön omistaja Royal Imtech vahvisti viime vuonna yhtiön omaa pääomaa yli 13 miljoonan euron sidotun  vapaan oman pääoman sijoituksella, jonka jälkeen EMC:n omavaraisuusaste on 35 %. EMC on myös maksanut pois korolliset lainat ja on nyt velaton.

Yhtiön liiketulos kääntyy positiiviseksi tänä vuonna sekä käyttöpääoma vahvistuu ja siksi sillä on hyvät edellytykset vahvistaa edelleen asemiaan yhtenä Suomen johtavana talotekniikan toimijana.

AVAIN YHTIÖLLE YLI 100 ASUNTOA VANTAAN KIVISTÖÖN

AVAIN Yhtiöt rakentaa erinomaisten liikenneyhteyksien päähän valmistuvalle Kivistön asuinalueelle asumisoikeusasuntoja, vuokra-asuntoja sekä palvelutalon. Kokonaisuuden arvo on 18 milj. euroa ja se on tällä hetkellä AVAIN Yhtiöiden suurin yksittäinen hanke.

Rakentaessaan kerralla suuremman ja monia asumismuotoja sisältävän kokonaisuuden yhtiö pystyy huomioimaan tuotannossaan paremmin arkkitehtonisesti ja elinkaaritaloudellisesti kestävät ja laadukkaat ratkaisut.

”AVAIN Yhtiöt on parhaimmillaan tällaisissa suurissa yli 100 asuntoa käsittävissä kokonaisuuksissa, joissa on useita eri hallintomuotoja” kertoo AVAIN Yhtiöt -konsernin toimitusjohtaja Perttu Liukku. ”Suurien kohteiden rakentamisesta AVAIN Yhtiöillä on kokemusta joista voisi mainita mm. Tampereelle Vuoreksen alueelle rakenteilla olevat asumisoikeuskohteet joissa on yhteensä 95 asuntoa sekä Lahden Launeen alueelle valmistuneet palvelu- ja vuokratalo kohteet.” jatkaa Perttu Liukku.

”On hieno nähdä toimija (AVAIN Yhtiöt) joka voi toteuttaa monipuolisesti eri asumistuotteita ja samalla sitoutua isommankin rakennuskokonaisuuden nopeaankin toteutukseen myös haastavassa suhdannetilanteessa” toteaa Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Juha-Veikko Nikulainen.

Vantaan Kivistön asunnot valmistuvat syksyllä 2015 ja ne kaikki tulevat AVAIN Yhtiöiden omistukseen.

Asumisoikeuskohteeseen Vantaan Jaspinkujaan tulee 26 asuntoa yhteen viisikerroksiseen kerrostaloon. Huoneistokoot vaihtelevat yksiöistä neljänhuoneen ja keittiön perheasuntoihin.

Vantaan Ruusukvartsi niminen vuokrakohde on yhden kerrostalon käsittävä yhtiö, johon tulee 32 vuokra-asuntoa myös viiteen asuin kerrokseen.

Palvelutalossa on 60 ikääntyneille tarkoitettua asuntoa.