Tutkimus: Suomalainen on asumishaaveissaan vaatimaton mutta tyytyväinen ja omaa rauhaa rakastava asuja

140716_tutkimus_asuminenonnellisuus

Asuminen & Onnellisuus -tutkimuksen on toteuttanut YouGov Finland* Kiinteistömaailman toimeksiannosta. Otos edustaa suomalaista väestöä iän (18-74v), sukupuolen ja asuinpaikan mukaan. Kokonaisvastaajamäärä on 1006. Tiedot kerättiin sähköisenä kyselynä 27. – 31.5.2014 välisenä aikana YouGovin kuluttajapaneelissa. Paneeliin kuuluu n. 25 000 suomalaista.

Tutkimus kertoo, että suomalaisella sana ”oma” liittyy kiinteästi asumisonnellisuuteen. Omalla viitattiin useimmiten joko omaan rauhaan, omistusasuntoon tai omaan pihaan. Oman rauhan ja oman kodin lisäksi suomalainen arvostaa asumisessaan sijaintia, turvallisuutta ja edullista hintaa. Yli 80 prosenttia vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen asumiseensa.

Kiinteistömaailman teettämän Asuminen ja Onnellisuus -tutkimuksen perusteella suomalainen viihtyy parhaiten oman kodin rauhassa ja kaukana naapureista. Vain viidennekselle vastaajista naapureiden tunteminen ja tiivis yhteisö on tärkeää, kun taas naapureista aiheutuvat häiriöt nousivat toiseksi suurimmaksi asumisen tyytyväisyyttä heikentäväksi tekijäksi (38 %). Tutkimuksen perusteella naapuri on suomalaiselle enemmän uhka kuin mahdollisuus.

”Tärkein kyselyssä esiin noussut pointti on yhteisön näkymättömyys. Väestötason kyselyissähän nimenomaan yhteisöllisyyteen ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät tekijät ovat selkeästi yhteydessä onnellisuuteen”, tuloksia analysoi tutkijatohtori Arttu Saarinen Turun yliopistosta.

Asumiseensa erittäin tyytyväiset kokivat kuitenkin naapureiden tuntemisen ja tiiviin yhteisön muita vastaajia tärkeämmäksi.

”Tämä herättää väistämättä ajatuksen, että tulisiko asuntopolitiikkaa ja yhdyskuntasuunnittelua tehdä kuitenkin enemmän yhteisöllisyyden maksimoimisen näkökulmasta. Useassa tapauksessa kun esimerkiksi tietyntyyppisen palvelujärjestelmän- ja kaavoitusratkaisujen avulla on mahdollista lisätä yhteisöllisyyttä ja sitä kautta onnellisuutta”, Saarinen jatkaa.

”Kunhan on katto pään päällä”

Kyselyyn vastanneista yli 80 prosenttia kertoi olevansa tyytyväinen asumiseensa ja jopa 29 prosenttia erittäin tyytyväinen. Noin 12 prosenttia vastaajista ei kuitenkaan osannut määritellä omaan asumiseensa liittyviä toiveita. Kysymykseen Mikä asumisessa tekee sinut onnelliseksi? 12 prosenttia vastasi tyhjää, ”en osaa sanoa” tai ”kunhan on katto pään päällä”. Vain muutama vastaajista lähti erittelemään asumistoiveitaan. Tyypillinen vastaus oli lyhyt, yhden tai kahden toiveen mittainen.

”Emme ole heränneet siihen, että asuminen voisi tuoda onnellisuutta. Olisitko onnellisempi, jos voisit puolittaa työmatkasi ja käyttää säästämäsi ajan harrastuksiisi tai perheen yhdessäoloon? Mittaamme asumista liikaa sen rahallisen arvon kautta”, pohtii Kiinteistömaailman toimitusjohtaja Seppo Hämäläinen tutkimustuloksia.

Omistaminen, sijainti ja hinta

Suomalaiset haluavat omistaa asunnon. 61 prosenttia suomalaisista uskoo, että omistusasuminen on järkevä sijoitus tulevaisuuteen. Sana ”oma” esiintyi myös kolmanneksessa vastauksia, kun vastaajia pyydettiin kertomaan yhdellä lauseella, mikä asumisessa tekee onnelliseksi.

Omistusasumisen lisäksi tärkeitä asumistyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä olivat edulliset asumiskustannukset, palveluiden läheisyys, turvallisuus ja oma rauha. Asumiseensa erittäin tyytyväiset (29 %) poikkesivat kokonaisuudesta siten, että heille asumisen hinta merkitsi muita vastaajia vähemmän ja muita vastaajia enemmän he korostivat omistusasumisen sekä yhteisöllisyyden merkitystä. Asumiseensa erittäin tyytyväiset ilmoittivat myös asuvansa lähempänä arjen kiintopisteitään, kuten työpaikkaansa, kuin muut vastaajat.

”Asumisen onni löytyy siitä, että asuu itselleen ja perheelleen oikeanlaisessa asunnossa, sopivalla sijainnilla ja naapureiden ympäröimänä”, Hämäläinen kiteyttää.

140716_tutkimus_asuminenonnellisuus(pdf)

Destia rakentaa Länsimetron liityntäyhteydet välille Espoonlahti–Matinkylä

Destia on voittanut Liikenneviraston kilpailuttaman Länsimetron liityntäyhteydet -hankkeen rakennustyöt välillä Espoonlahti–Matinkylä. Käynnistymässä oleva hanke parantaa joukkoliikenteen sujuvuutta ja vähentää ruuhkia Länsiväylällä Länsimetron aloittaessa liikennöinnin.

Urakka sisältää joukkoliikennekaistojen rakentamisen molempiin ajosuuntiin sekä kevyen liikenteen verkoston parantamisen. Urakassa rakennetaan kolme uutta siltaa kevyen liikenteen käyttöön sekä korjataan kolme vanhaa siltaa. Lisäksi urakkaan kuuluu meluesteiden ja -aitojen rakentaminen. Uusien lisäkaistojen valmistuttua yhtenäiset bussikaistat ulottuvat Espoonlahdesta Helsinkiin saakka.

– Työt tehdään vilkasliikenteisellä Länsiväylällä. Tavoitteemme on, että rakentamisesta koituisi mahdollisimman vähän haittaa liikenteelle. Tähän pyritään muun muassa hyvällä suunnittelulla, töiden oikea-aikaisella vaiheistamisella ja kertomalla etukäteen mahdollisista häiriöistä, Destian työpäällikkö Jukka-Pekka Saikkonen kertoo.

Rakennustyöt alkavat ensi viikolla hankkeen eteläosasta Helsingin suuntaan menevän joukkoliikennekaistan rakentamisella. Työt ovat jo käynnistyneet mittaustöillä.

Hanke on Liikenneviraston ja Espoon kaupungin yhteishanke. Urakan arvo on reilu 15 miljoonaa euroa ja valmistuu heinäkuussa 2016.

Caverion allekirjoitti huolto- ja kunnossapitosopimuksen MTU Aero Engines AG:n kanssa Saksassa

MTU Aero Engines, Munich

MTU:n pääkonttori

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen teknisestä huollosta ja kunnossapidosta sekä palveluiden johtamisesta Saksan johtavan siviili- ja sotilasilmailualan moottorivalmistaja MTU Aero Engines AG kanssa. Sopimus sisältää MTU:n Münchenin pääkonttorin kaikki talotekniset järjestelmät, muun muassa lämmitys-, vesi- ja viemäröinti-, ilmastointi-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät sekä rakennusautomaation ja sähköistyksen. Sopimus astuu voimaan heinäkuussa 2014. Sopimuksen arvoa ei julkaista.

Noin 285 000 neliömetrin kokoisella alueella työskentelee 5 000 MTU:n hallinnon, tuotannon ja kehityksen työntekijää.

Caverion myös etsii kiinteistön energiansäästömahdollisuuksia. Energiatehokkuusarvioinnin jälkeen Caverion toteuttaa siinä tunnistetut energiansäästötoimenpiteet rakennuksiin ja tuotantolaitoksiin. Esimerkiksi ilmastointilaitteiden säännöllisillä energiatarkastuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Sopimus on jatkoa Caverionin ja teollisuusasiakas MTU:n yhteistyölle, sillä Caverion huoltaa ja pitää kunnossa jo entuudestaan yrityksen Erdingin toimipistettä.

Rakennuskustannukset nousivat kesäkuussa 0,8 prosenttia vuoden takaisesta

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset nousivat 0,8 prosenttia vuoden 2014 kesäkuussa edellisen vuoden kesäkuuhun verrattuna. Rakentamisen työpanosten hinnat nousivat 0,6 prosenttia, tarvikepanosten hinnat nousivat 1,0 prosenttia ja muiden panosten hinnat nousivat 1,1 prosenttia vuotta aiemmasta.

Rakennuskustannusindeksi 2010=100:

rki_2014_06_2014-07-15_tie_001_fi_001

Toukokuusta kesäkuuhun rakennuskustannusten kokonaisindeksi pysyi ennallaan. Työpanosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia, tarvikkeiden hinnat nousivat 0,1 prosenttia ja muiden panosten hinnat laskivat 0,1 prosenttia.

Lähde: Rakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

YIT on käynnistänyt toimistotalon rakentamisen Lahteen uuden matkakeskuksen yhteyteen

medium_BWTower Lahti image 2

YIT on käynnistänyt kesäkuussa kahdeksankerroksisen toimistokiinteistön rakennustyöt Lahdessa. BW Tower–niminen toimistotalo sisältää reilut 7 500 neliömetriä toimistotilaa, ja se valmistuu syksyllä 2015. Kiinteistön päävuokralaiseksi tulee Lahden kaupungin Tekninen- ja ympäristötoimiala pitkällä vuokrasopimuksella ja kokonaisuudessaan vuokrasopimukset kattavat tällä hetkellä noin 85 % toimistotiloista.

BW Tower rakennetaan Lahden rautatieaseman välittömään läheisyyteen Lahden uuden matkakeskuksen yhteyteen. Toimistotilojen lisäksi BW Towerin yhteyteen toteutetaan Suomen toinen innovatiivinen robottiparkki noin 200 autolle toimistotalon ja Lahden uuden matkakeskuksen liityntäpysäköintiä varten. Robottiparkki on automaattisen pysäköinnin järjestelmä, jossa autot varastoidaan tilatehokkaasti modulaariseen varastohyllyyn. Robottiparkin etuna on, että se tarvitsee noin 50 % vähemmän tilaa ja sen ylläpito- ja energiakulut ovat pienemmät kuin perinteisissä pysäköintiratkaisuissa. Itse pysäköiminen tapahtuu käyttäjälle miellyttävän pysäköintitilan kautta.

medium_BW Tower Lahti image 1

Rakennukselle haetaan myös LEED –sertifikaattia, joka on kansainvälisesti tunnustettu merkki siitä, että rakennus on ympäristövastuullinen, tehokas ja tarjoaa terveellisen työskentely-ympäristön.

 ”BW Towerin modernit ja monikäyttöiset tilat yhdistettynä erinomaisiin kulkuyhteyksiin ovat olleet vuokralaisten keskuudessa kysyttyjä. Olemme ylpeitä päästessämme kehittämään Lahden keskustaa ja samalla edistämään uusien työpaikkojen sijoittumista uuden matkakeskuksen yhteyteen.”, kertoo YIT:n Kaakkois-Suomen aluejohtaja Jukka Pohjola.

Suvelan kappelin rakennusurakasta valitus markkinaoikeuteen

Suvelan kappelin rakennusurakasta on valitettu markkinaoikeuteen. Espoon seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa ylimääräisessä kokouksessa 11.7.2014. Se myös tulee antamaan valituksesta vastineensa markkinaoikeudelle.

Yhteinen kirkkoneuvosto on valtuuttanut Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöpalvelut selvittämään hankkeen jatkokäsittelyä ja aikataulutusta.

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti 28.5.2014 käynnistää Espoon tuomiokirkkoseurakunnan alueelle suunnitellun Suvelan kappelin rakentamisen. Hankkeen urakat kilpailutettiin keväällä 2014.

Nuoret suomalaisarkkitehdit näyttävästi esillä eurooppalaisessa A10-arkkitehtuurilehdessä

58

Eurooppalainen A10 -arkkitehtuurilehti omistaa heinä-elokuun numerossaan 58/2014 viisi aukeamaa uuden suomalaisen arkkitehtuurin ja nousevien arkkitehtitoimistojen esittelyyn. Eurovision-juttusarjaan kuuluvan Suomi-katsauksen on laatinut Suomessa toukokuussa 2014 vieraillut päätoimittaja Indira van ‘t Klooster yhteistyössä A10:n pitkäaikaisen Suomen-kirjeenvaihtajan, arkkitehti SAFA Tarja Nurmen kanssa. Toimitusta ovat avustaneet myös Arkkitehtuurimuseo ja Arkkitehtuurin tiedotuskeskus.

Runsaasti kuvitetussa ja monipuolisesti kootussa Eurovision Finland -kokonaisuudessa esitellään sekä uutta asuntoarkkitehtuuria että viime vuosina valmistuneita julkisia rakennuksia. Yksi artikkeleista on omistettu Uusi kaupunki -kollektiiville, jonka käyttäjälähtöistä ja käytännönläheistä toimintatapaa päätoimittaja van ‘t Klooster pitää omaperäisenä ja kansainvälisesti kiinnostavana.

Päätoimittaja van ‘t Klooster kehuu Suomea uuden arkkitehtuurin paratiisiksi, jossa myös nuoret arkkitehdit pääsevät suunnittelemaan vaativia julkisia rakennushankkeita. Suomalainen arkkitehtuurikilpailujen järjestelmä, Suomen arkkitehtuuripolitiittinen ohjelma ja laadukkaasti suunnitellut ja toteutetut julkiset sisätilat saavat erityistä kiitosta.

A10-arkkitehtuurilehti on perustettu vuonna 2004, ja sen toimitus sijaitsee Amsterdamissa, Hollannissa.

Lisätietoja: www.a10.eu.

Rakennusteollisuus RT: Pikkutarkoista kaavoista turhia kustannuksia asunnonostajille ja vuokralaisille

DSC02720

Kuvaaja: Kerttu Vali

Moniportainen kaavajärjestelmä ja liian yksityiskohtaiset kaavamääräykset ovat osaltaan esteinä kohtuuhintaiselle asumiselle varsinkin Helsingin seudulla. Ne hidastavat asuntotuotantoa ja lisäävät kustannuksia, mikä nostaa asuntojen hinta- ja vuokratasoa. Näin päättelivät eri puolueiden edustajat ja virkamiehet, joita haastateltiin Rakennusteollisuus RT:n teettämässä vaikuttajatutkimuksessa.

”Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarvioinnissa todetaan, että kaavat ovat aivan liian yksityiskohtaisia. Tämä on kunnan vastuulla. Mielestäni asemakaavassakaan ei pitäisi säädellä liian yksityiskohtaisesti esimerkiksi rakennusten julkisivuja yms. Tässä on menty vähän liian pitkälle, sillä se vaikuttaa myös asuntojen hintaan”, totesi Jouni Parkkonen (sd), joka toimi haastatteluhetkellä asuntoministerin erityisavustajana.

Useiden haastateltujen mielestä kaavoitusprosessit ovat nykyisin pitkiä, valitusoikeudet hyvin laajoja ja kaavoissa määritetään rakentamista turhan tarkasti. Pikkutarkat kaavat johtavat esimerkiksi Helsingissä siihen, että rakentamaan päästään useimmiten vasta kaavamuutoksen kautta, mikä hidastaa hankkeita entisestään. Lisäksi kaavoissa lukitaan kiinni lukuisia tekijöitä, jotka vaikuttavat huomattavasti rakentamisen kustannuksiin ja joita tulisi ratkoa vasta rakennussuunnitteluvaiheessa.

”Kaavoittajat eivät ymmärrä rakentamisen kustannusrakenteista mitään. Nyt kaavoista tehdään niin yksityiskohtaisia, että pitäisi olla rakentamisen asiantuntemusta mukana. Kaavoittajilla, ainakaan pääkaupunkiseudulla yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, ei kellään ole varsinaisen rakentamisen kokemusta eikä rakennussuunnittelunosaamista. Tämä on erittäin suuri ongelma. Heillä ei ole käsitystäkään siitä, että mitkä asiat vaikuttavat”, Vantaan kaupungin rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki sanoi.

”Kaavojen pitäisi olla yleisluontoisempia, ja keskittyä niihin asioihin, joita kaavassa pitää määritellä. Nyt mennään rakennussuunnittelun puolelle. Se on tietty hauska harrastus, mutta virhe”, Pekka Virkamäki napautti.

Kaavoituksen ongelmat ovat nousseet esiin myös useissa muissa viime aikoina tehdyissä selvityksissä. Esimerkiksi ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Rakennusteollisuus RT:n toteuttamassa Tonttibarometrissa 2013–2014 kaikkein keskeisin haaste tonttimarkkinoilla oli rakennusliikkeiden mielestä asemakaavojen liiallinen yksityiskohtaisuus. Vastaavasti Keskuskauppakamari julkaisi kesäkuussa ylisääntelyn seurauksista raportin, jossa yritykset nostivat vahvasti esiin takkuavan kaavoituksen ja ylettömän yksityiskohtaiset määräykset. Tilanne vaihtelee kuitenkin suuresti paikkakunnittain, ja isoin kritiikki kohdistuu pääkaupunkiseutuun.

Rakennusteollisuus RT teetti keväällä 2014 vaikuttajatutkimuksen, jonka toteutuksesta vastasi Miltton Networks. Tutkimuksessa haastateltiin 26 henkilöä, jotka edustivat eri poliittisia puolueita, ministeriöitä ja valtion virastoja sekä kuntia. Tutkimuksessa kartoitettiin näiden tahojen näkemyksiä muun muassa asuntopolitiikasta, infran kehittämisestä ja rakentamisen ohjauksesta.

Asuntojen hinnat ja vuokrat sekä niihin vaikuttavat tekijät ovat aiheena Rakennusteollisuuden keskustelutilaisuudessa SuomiAreena-tapahtumassa Porissa. Paneelikeskustelu ”Oma koti kullan kallis, miksi?” pidetään torstaina 16. heinäkuuta. Keskustelijoina ovat kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen, Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson, Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen ja Design-Talon toimitusjohtaja Saku Sipola. Juontajana toimii johtava asiantuntija Heli Suominen Milttonista. Keskustelun voi katsoa suorana tai jälkikäteen tallenteena myös MTV http://www.katsomo.fi ja http://www.suomiareena.fi/videot/

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi helmi-huhtikuussa 3,1 prosenttia vuotta aiemmasta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden helmi-huhtikuussa 3,1 prosenttia vuodentakaiseen ajanjaksoon verrattuna. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 4,1 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 0,8 prosenttia.

Rakentamisen liikevaihdon kolmen kuukauden vuosimuutos (TOL 2008):

rlv_2014_04_2014-07-11_tie_001_fi_001

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi helmi-huhtikuussa 2,8 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 3,9 prosenttia, erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 2,5 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä 0,1 prosenttia.

Myynnin määräindeksi lasketaan poistamalla liikevaihdon indeksisarjasta hintojen muutosten vaikutus.

Yritysten toimialoja tarkastettu heinäkuussa julkaistuissa tiedoissa

Osana yritystilastojen uudistusta liikevaihto- ja palkkasummakuvaajissa on otettu tämän tilastojulkaisun yhteydessä entistä laajemmin käyttöön yhtenäiset, yritysrekisterin määrittämät toimialat. Aikasarjoihin toimialamuutokset on huomioitu vuoden 2013 alusta. Toimialakorjaukset näkyvät tietojen tarkentumisena osalla julkaistavista toimialoista. Muutosten vaikutukset on huomioitu tilaston tuotannossa siten, ettei julkaistuihin indeksisarjoihin muodostu aikasarjakatkoksia. Tilaston tulkinta säilyy muutoksen myötä niin ikään ennallaan.

Toimialojen vuosimuutosten tarkentuminen on esitetty kohdassa Tietojen tarkentuminen.

Lähde: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja 2014, huhtikuu, Tilastokeskus

Peab aloittaa Seinäjoella Maakunnankatu 6 -kiinteistön kehittämisen

Peab Oy ja osoitteessa Maakunnankatu 6 sijaitsevan kiinteistön omistajat ovat allekirjoittaneet 30. kesäkuuta kiinteistön kehittämistä koskevan sopimuksen.

Kiinteistön omistajat ovat tarjonneet Peabille yhteistyömahdollisuutta keskeiseltä paikalta Seinäjoen ydinkeskustassa. Kiinteistö sijaitsee Koulukatu – Maakunnankatu – Matti Visannin kuja – Nuorisokeskus välisellä alueella. Yksityisten kiinteistön omistajien lisäksi Seinäjoen kaupunki omistaa korttelista maa-alueita. Alustavissa neuvotteluissa Seinäjoen kaupunki on suhtautunut myönteisesti korttelin kehittämiseen. Solmittu yhteistyösopimus mahdollistaa kaupunkikehityksellisesti tarpeellisen ja kaupungin ilmettä elävöittävän kehityshankkeen.

Nyt allekirjoitetun sopimuksen tavoitteena on selvittää yhteistyössä Seinäjoen kaupungin kanssa alueen toiminnallisessa ideoinnissa syntyvien ratkaisujen kaavoituksellista, teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Kehittämissopimuksen tavoitteena on käynnistää keskustan toimintoja tukeva asemakaavamuutos ja kaupunki-ilmettä parantava rakentaminen korttelin alueella.

Kehittämisprojektin osana tontin kaavaa pyritään yhteistoimin Seinäjoen kaupungin kanssa kehittämään ja tonttitehokkuutta nostamaan siten, että tonttia voidaan käyttää liiketila-, toimisto- ja asuntorakentamiseen. Selvityksen aikana tutkitaan korttelin ympärillä olevia muita keskustan kehittämisen vaihtoehtoja. Tavoitteena on myös tutkia pohjoisen keskustan pysäköintiin liittyviä ratkaisuja, Matti Visannin kujan ilmettä sekä samassa korttelissa olevan Nuorisokeskuksen ympäristöä.

Seinäjoen kaupungin tavoitteena on kehittää ydinkeskustaa ja saada siitä miellyttävä kaupunkimainen asuinpaikka 10.000 ihmiselle. Asukasmäärän lisääntyminen mahdollistaa myös keskustan kehittymisen haluttavaksi ja vilkkaaksi liike- ja kauppa paikaksi. Lisärakentaminen tukee Seinäjoen kehittymistä maakuntakeskuksena.

Maakunnan kehittymisen kannalta on tärkeää, että sillä on selkeä keskustaajama. Ydinkeskustan kehittymiselle on tällä hetkellä suuri tarve. Seinäjoen ydinkeskustan kehittymistä tulee tukea kaikin keinoin. ”Pidän erittäin hyvänä, että kaupungin keskustan kehittämisen työryhmässä on ydinkeskustan kauppakeskusstrategia, kivijalkakaupan ja toimistorakentamisen strategia, pysäköintistrategia ja asumisen strategia selkeytymässä. Seinäjoen elinehto ja tulevaisuus ovat keskustan ja etenkin ydinkeskustan kehittämisessä”, muistuttaa Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto.

Kaupunki tulee kehittymään asumisen osalta keskusta-alueelle sekä kaupungin itäiseen ja eteläiseen osaan. Itäväylän rakentuminen vaikuttaa kaupungin logistiseen painopisteeseen.