Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttamaan Porvoon Länsirantaa

ab385be8c301715d_800x800ar

 

Pohjola Rakennus Oy Uusimaan ehdotus Slottsgården voitti Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän toteuttamisesta.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on voittanut Porvoon kaupungin järjestämän kilpailun Länsirannan Aleksanterinkaaren sisäkehän asuinkorttelin toteuttamisesta.

Kyseessä oli tontinluovutus- ja yhteistyömallikilpailu, jonka tulosten perusteella valmistellaan asemakaavamuutos alueen rakentamiseksi ja tontinluovutukseksi.

Kilpailun voittanut Pohjola Rakennus Oy Uusimaa vastaa asemakaavan vahvistumisen ja tontinluovutuksen jälkeen myös alueen rakentamisesta.

Voittanut ehdotus ”Slottsgarden” täytti kilpailun järjestäjien mukaan selkeästi kaikki kilpailun keskeiset tavoitteet. Ehdotuksia arvioitaessa kiinnitettiin huomiota kaupunkikuvaan, kokonaisratkaisun toimivuuteen, elinkaarivaikutuksiin ja ekologiseen kestävyyteen.

Slottsgarden -ehdotuksessa Aleksanterinkaarta reunustaa moni-ilmeinen, kaaren muotoa seuraava asuintalojen rivistö. Tehostetun palvelun asumisyksikkö on myös tarvittaessa mahdollinen. Ehdotuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa L Arkkitehdit Oy.

8f6bf2bca6d63eed_800x800ar

Slottsgarden saa erityistä kiitosta energiatehokkuudestaan. Ehdotuksen mukaisesti toteutettuna Aleksanterin sisäkehä -alueen päästöt olisivat todella vähäiset. Energialaskelmat teki Projectusteam Oy.

– Kilpailussa menestyminen osoittaa, että Pohjola Rakennus Oy Uusimaa on joustava ja idearikas toimija, joka pystyy vastaamaan myös rakentamisen jatkuvasti kiristyviin, teknisiin vaatimuksiin arkkitehtuurin ja asuntosuunnittelun laadusta tinkimättä. Nyt kaavoitustyöllä alkava aluerakentamisen hanke täyttää sekä kokoluokaltaan että profiililtaan Pohjola Rakennus Oy Uusimaan strategiset tavoitteet, toimitusjohtaja Kim Bono sanoo.

Uusi asuinkortteli sijoittuu Porvoon Länsirannan keskukseen, Aleksanterinkaaren sisäkaarteeseen. Noin 1,3 hehtaarin alueelle on sijoitettu rakentamista 17 100 kerrosneliötä.

Asemakaavan muutostyö aloitetaan heti. Alue rakentaminen aloitetaan, kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja tontinluovutus tehty. Alue rakennetaan vaiheittain.

Destian urakoima historiallinen Porin silta otetaan käyttöön kuukauden etuajassa

8e84f0d2ef9364f9_800x800ar

Destian peruskorjaama vanha vuonna 1926 rakennettu Kokemäenjoen ylittävä silta Porissa otetaan käyttöön kuukauden etuajassa syyskuun puolen välin jälkeen. Urakka käynnistyi helmikuussa ja silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä maaliskuussa.

– Sillan vanhoista rakenteista ei löytynyt suurempia ongelmia ja työt ovat edenneet suunnitellusti. Vuonna 1926 valettu betoni on osoittautunut hyvin ehjäksi ja lujaksi. Olemme myös reagoineet nopeasti vastaan tulleisiin muutoksiin ja ajatukset on siirretty eteenpäin käytäntöön, Destian työpäällikkö Eetu Väisänen kertoo.

– Lisäksi töitä on edistänyt kesän suotuisat säät sekä rauhalliset työolot sillan ollessa suljettuna ajoneuvoliikenteeltä, Väisänen jatkaa.

Urakassa on korjattu ja pintakäsitelty sillan teräsrakenteita ja uusittu betonirakenteita sekä koko sillan pintarakenteita. Lisäksi sillan kuivatusta on parannettu ja sillan kivirakenteisia välitukia korjattu.

Sillan yhteispituus on noin 150 metriä. Silta kuuluu siltapaikkaluokitukseltaan erittäin vaativaan luokkaan ja sen historiallinen merkittävyys on korkea. Urakan tilaaja on Porin kaupunki.

Skanska rakentaa uusia arvoasuntoja Oulun ydinkeskustaan

oulun_pajarinkulma_havainnekuva-etela-painokelpoinen

Skanska rakentaa arvoasuntoja Oulun ydinkeskustaan kauppakeskus Valkean yhteyteen.

As. Oy Oulun Pajarinkulma rakennetaan aivan Oulun ydinkeskustaan kattojen ylle. Pajarinkulmaan valmistuu 66 uutta asuntoa, jotka sijoittuvat Kauppakeskus Valkean katolle seitsemään kerrokseen. Ylimpien kerrosten asunnot sijaitsevat katutasosta 12. kerroksessa. Oulun keskustan korkeimmasta asuinrakennuksesta avautuvat näkymät yli kaupungin.

”Pajarikulma on herättänyt todella paljon ennakkokiinnostusta. Kokonaisuus tarjoaa mahdollisuuden asua aivan palvelujen ytimessä, mutta kodit ovat kaupungin vilinän yläpuolella omassa rauhassa. Asuntoja on toteutettu kauppakeskusten yhteyteen aikaisemmin muualla Suomessa, mutta nyt ensimmäistä kertaa Oulussa”, kertoo Skanska Kotien myyntipäällikkö Maarit Nevalainen.

Pajarinkulman asuntovalikoima on monipuolinen ja uusia koteja löytyy kompaktista yksiöstä hulppeaan 137,5 neliön huoneistoon, johon kuuluu myös 47,5 neliön kokoinen lasitettu terassiparveke.

Asunnot sijoittuvat 6.−12. kerroksiin ja kaikista kodeista on näkymät koko kaupungin yli. Viidennen kerroksen katolle tulee oleskelupiha, jossa on mm. puttausgreeni, petankkikenttä ja grillikatos. Paikoitus on kauppakeskuksen paikoitushallissa, josta on hissiyhteys asuinkerroksiin.

”Pajarinkulma toteutetaan samanaikaisesti Kauppakeskus Valkean sekä Isokadulle ja Kauppurienkadulle laajenevan kävelykatualueen kanssa.  Rakennuskokonaisuus tuo kehittyvän ja uudistuvan ydinkeskustan alueelle lisää monipuolisia tasokkaita palveluja sekä uudentyyppisiä asumismahdollisuuksia. Asuntotornin runkotyöt alkavat helmikuussa ja kohde valmistuu kesäkuussa 2016”, kertoo Skanska Kotien projektipäällikkö Jukka Harjunpää.

Kauppakeskus Valkean rakentaminen on käynnissä ja uusi kauppakeskus avaa ovensa keväällä 2016. Kokonaisuuteen kuuluu uuden kauppakeskusosan rakentaminen, nykyisen kauppakeskusosan tilojen saneerauksen sekä osien yhdistävän kävelykatuosuuden toteuttamisen. Kävelykatuosuus on suunniteltu toteutettavaksi katettuna ja ympärivuotisesti lämpimänä julkisena tilana, mikä on ainutlaatuista pohjoisissa olosuhteissa.

Diakonia-ammattikorkeakoululle Kalasatamaan moderni kampus

8c35a4b945d72834_800x800ar

Tammikuussa 2016 toimintansa aloittava uusi Diakonia-ammattikorkeakoulun Kalasataman kampus tarjoaa modernin oppimisympäristön sosiaali-, terveys-, tulkkaus- ja kirkonalan opiskelijoille. Diakonia-ammattikorkeakoulu kokoaa osana korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä Kalasatamaan kaikki pääkaupunkiseudun toimintonsa Helsingin Sturenkadulta, Kauniaisista ja Järvenpäästä. Uudelle kampukselle muuttaa 1600 opiskelijaa ja 140 työntekijää.

Diakonia-ammattikorkeakoulu on vahva hyvinvointialan valtakunnallinen kouluttaja, jonka juuret ovat vuonna 1867 aloitetussa diakonissakoulutuksessa.  Kampusta suunniteltaessa on haluttu varmistaa yhä laajenevan etä- ja monimuoto-opetuksen sujuvuus ja digitaalisen opetusteknologian hyödyntäminen. Kampuksen tilat kannustavat yhteisöllisyyteen ja vuorovaikutukseen. Uudessa kampusrakennuksessa tulevat olemaan Diakin opetus- ja hallintotilojen lisäksi tilat tutkimus- ja kehitystyölle. Oppimis- ja työympäristöjä suunniteltaessa on huomioitu tilojen muuntojoustavuus, monikäyttöisyys ja tilatehokkuus. Rakennuksessa on kappeli ja hiljainen huone.

a6615aeed7042a33_800x800ar

Diakonia-ammattikorkeakoulun uusi kampus sijoittuu Kalasataman alueelle Hermannin kaupunginosassa. Yhdessä viereisen ammattikorkeakoulu Arcadan kanssa alueelle muodostuu kansainvälinen, monikulttuurinen ja monikielinen kampuskokonaisuus. Alueella on paljon myös muiden korkeakoulujen toimintoja ja opiskelijapalveluita.

Yhdessä Setlementtiasunnot Oy:n kanssa kehitetään opiskelija-asuntotoimintaa. Ensimmäinen tonttivaraus on tehty niin ikään Kalasataman alueelle.

Kampuksen rahoittajana ja rakennuttajana toimii OP-Pohjola-ryhmä ja rakentamista johtaa Haahtela. Kampuksen on suunnitellut arkkitehti Stefan Ahlman .

Lakiehdotus lausunnoille: Omistajat jatkossa velvollisia varmistamaan laajarunkoisten hallien rakenteellisen turvallisuuden

Lakiehdotuksen mukaan laajarunkoisen rakennuksen omistajan tulisi jatkossa varmistaa, että asiantuntija on arvioinut rakennuksen rakenteellisen turvallisuuden. Tarkastusvelvollisuus koskisi laajarunkoisia rakennuksia tai rakennuksen osia, joita käytetään pääosin urheilu-, virkistys- tai vapaa-ajan toimintaan, eläinsuojana tai kaupan palvelujen tarjoamiseen tai muuhun vastaavaan kokoontumiseen. Rakenteiden arvioinnin voisi suorittaa henkilö, jolla on pätevyys vastaavan rakennukseen suunnitteluun. 

Velvollisuus koskisi vain rakennuksia, joiden kerrosala on vähintään 1 000 neliömetriä, ja mikäli kattokannattajat ovat tehdasvalmisteiset, jänneväli vähintään 18 metriä, paikalla valmistettujen kattokannattajien osalta vähintään 15 metriä. 

Arviointivelvollisuus ei koskisi niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmien ja kantavien rakenteiden toteutuksen vaatimustenmukaisuus on arvioitu jo rakennuslupavaiheessa tai rakennustyön aikana tehtävissä riittävissä arvioinneissa. 

Tavoitteena parantaa turvallisuutta ja hallien kunnossapitoa 

Suomessa on kymmeniätuhansia, rakenteeltaan ja iältään erilaisia laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia, joissa kattorakenteiden jänneväli on pitkä. Viime vuosikymmeninä tapahtuneiden sortumien syinä ovat olleet hallien rakenteelliset virheet sekä puutteellinen ylläpito. Lain tavoitteena on parantaa sellaisten laajarunkoisten rakennusten turvallisuutta, joissa oleilee tyypillisesti suuria määriä ihmisiä tai joissa olosuhteet ovat erityisen vaativat. 

Vastuu rakennuksen turvallisuudesta on aina omistajalla. Valtioneuvosto esittää maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi siten, että laajarunkoisen hallin omistajan tulisi jatkossa laatia rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje siten, että se sisältää kantavuuden kannalta keskeisten rakenteiden seurantatoimenpiteet aikatauluineen sekä kunnossapidon kannalta tarpeelliset erityissuunnitelmat kantavien rakenteiden osalta. 

Lainvalmistelun lisäksi ympäristöministeriö on koonnut sähköisen rakennuskanta-aineiston (tietokanta) laajarunkoisista halleista kuntien käyttöön. Elokuussa kunnille toimitettu aineisto on tarkoitettu kuntien harkinnan mukaan hyödynnettäväksi ja tukemaan paikallistuntemusta rakennuksista. 

Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Laeista voi antaa lausuntoja 19. syyskuuta 2014 saakka. 

Lahden kaupunki: Kivimaan koululla tehty sisäilmakorjauksia

Tilakeskus teetti kesällä Kivimaan koululla aiemmin tehtyjen kuntotutkimusten edellyttämiä sisäilmakorjauksia. Urakoitsijana toimi ISS Palvelut Oy.

 Alakoulun puolella poistettiin kaikista luokista patterisyvennyksistä seinärakenteessa ollut lämpöeriste ja korvattiin uudella rakenteella. Seinän lämpöeristeistä löytyi kuntotutkimuksissa paikallisia vaurioalueita. Näitä eristeitä ei ollut rakennus-piirustuksissa. Samalla poistettiin 90-luvun peruskorjauksessa seinän sisään jätetty vanha korvausilmaventtiili. Tältä osin ulkopuolen rappauskorjaus tehdään syksyn aikana.

Kaikista alakoulun luokista linoleum-päällysteiset ilmoitustaulut vaihdettiin. Näistä on saattanut tulla voc-päästöjä luokkatiloihin. Lisäksi koulun keittiön tiloissa tehtiin tiivistyskorjauksia.

Skanska rakentaa Rovaniemen lentokentän läheisyyteen uusia tiloja Europcarille ja Falckille

Skanska on aloittanut uusien toimitilojen rakentamisen Europcar autovuokraamon ja Falck hinaus- ja tiepalvelun käyttöön Rovaniemen lentokentän kupeeseen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi muuta vuokrattavaa tilaa.

Rakennuttajana hankkeessa toimii KOy Aviakaari. Projektiin kuuluu noin 1 500 bruttoneliömetriä lämmintä hallitilaa sekä kaksi autokatosta, joiden koko on yhteensä noin 500 bruttoneliömetriä.

Maanrakennustyöt tontilla on jo tehty, ja varsinainen Skanskan rakennusurakka on käynnistynyt. ”Autojen pesuhalli ja pesuhallin puoleinen hallitila ovat käyttövalmiina ja piha asfaltoituna marraskuun lopussa 2014”, kertoo yksikönjohtaja Vesa Mattanen Skanskalta. Koko rakennusurakka valmistuu tammikuussa 2015.

Hanke työllistää noin kymmenen Skanskan omaa henkilöä sekä aliurakoitsijoita.

Skanska rakentaa uusia rantakoteja Kuopion Maljalahteen

kuopion_aallotar_maljalahti_3200

Skanska tuo ennakkomarkkinointiin Kuopion Maljalahteen Kallaveden rannalle kaksi asuintaloa, jotka sijoittuvat aivan rantaviivan läheisyyteen.

As. Oy Kuopion Aallotar -nimisen yhtiön kahdessa rakennuksessa on yhteensä 39 kotia. ”Asuntojen ennakkomarkkinointi on käynnissä, ja rakentamisen on tarkoitus alkaa syksyllä 2014. Näin uudet kodit valmistuisivat syksyllä 2015”, kertoo Skanska Kotien rakennuttaja-asiamies Merja Kokkonen.

Asuntovalikoimaan kuuluu niin avaria yksiöitä kuin hulppeita neljän huoneen koteja, joissa tilaa on jopa 149,5 neliötä. Viisi huoneistoista on aivan rannassa. Myös kaikissa muissa asunnoissa järviluonto on kuitenkin vahvasti läsnä, sillä kodit rakentuvat portaittain veden äärelle. Jokaiseen asuntoon kuuluu joko terassi tai lasitettu parveke.

”Aallottaren suunnitteluratkaisussa halusimme yhdistää urbaanin kaupunkirakentamisen ja järviluonnon kunnioittamisen tyylikkääksi kokonaisuudeksi. Piha-alueen suunnitelmassa kivimuurit, huolitellut istutukset, viheralueet sekä oleskelu- ja leikkipaikat rytmittävät tilaa”, kertoo Skanska Kotien projektipäällikkö Marko Puhakka.

Kahden talon väliin sijoittuu myös pienvenelaituri, joten venepaikka on mahdollista saada oman kodin edustalta. Kuopion kaupunki vastaa laiturin rakentamisesta ja aikataulusta. ”Veneretki voi täällä alkaa oman kodin vierestä”, sanoo Puhakka.

Maljalahden alue sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä kuuluisasta Kuopion torista. Kävely- tai pyöräilymatkan päästä löytyviä palveluita ovat mm. kaupat, kirjasto ja terveyskeskus.

Euroopan suurin puukerrostalo rakennetaan säältä suojassa uudella tekniikalla

Vantaan Kivistöön rakennettava puukerrostalo suojataan säältä työmaalla uudella tekniikalla. Rakentamisen katkeamaton kuivaketju huomioidaan koko prosessissa aina tehtaalta valmiiseen taloon saakka. Kohteen puuelementtien asennukset alkavat elokuun ensimmäisellä viikolla.

Rakennusliike Reposen tekninen johtaja Hannu Saari kertoo säänsuojan olevan edellytys puukerrostalojen nopealle ja turvalliselle rakentamiselle. Jos rakenne kastuu, riskit ovat liian suuret.

Kivistön kohteessa käytettävä Gibson Tower -säänsuoja nousee ylöspäin samaa vauhtia rakennuksen mukana, sillä työtasot on varustettu sähkömoottoreilla. Samalla alhaalla vapautuu tilaa, sillä telineet eivät jää sinne esteiksi. Teltan koko on 65 x 28 metriä ja se siirretään vuorotellen rakennuksen eri lohkojen peitteeksi.

Nosturit kykenevät myös helposti nostamaan Kivistön kohteessa käytettäviä 4 x 14 metrisiä seinäelementtejä, joten perinteistä nosturia ei asennusvaiheessa tarvita. Vantaan PuuMera kohteessa teltta on kooltaan yli kaksi kertaa suurempi aiemmin rakennettuun Heinolan PuuMeraan verrattuna. Vastaavaa nousevan julkisivupeitteen ja hallinosturin yhdistelmää ei Suomessa ole aiemmin käytetty rakentamisessa.

Teltta ei ole pelkästään kuluerä, vaan se synnyttää vastaavasti säästöjä mm. perinteisen nosturin puuttuminen tuo takaisin osan teltan kuluista. Lisäksi työt voidaan tehdä koko rakennusajan tehokkaasti säästä riippumatta. Valaistu ja kuiva työmaa takaa samalla työtekijöille miellyttävän työskentely-ympäristön.

Puuelementtien asennukset alkavat elokuussa

Elokuun alussa alkavat ensimmäiset puuelementtien asennukset Vantaan Kivistön PuuMera työmaalla. Vantaalle lähteviä elementtejä valmistetaan Vierumäellä Koskisen Oy:n tehtaalla kahdessa vuorossa. Elementtejä kuormataan Vantaalle lähteväksi Koskisella yhteensä yli 300 kuorman verran. Liimapuuta ja massiivipuuta kuluu tuotannossa yhteensä noin 1500 kuutiota.

Passiivitalon rakenteet edellyttävät muun muassa, että ikkunat ja parvekkeiden ovet asennetaan tehtaalla valmiiksi eristettyinä ja erikoistiivistettyinä.

”Elementit varastoidaan kutistemuovikalvoihin pakattuina talotehtaalla. Näin varmistamme, että ne pysyvät kuivina ja puhtaina odottaessaan toimitusta työmaalle”, kertoo Koskisen Oy:n taloteollisuuden johtaja Juha Kohonen.

Juha Kohonen toteaa, että elementtien valmistusvaihe sisältää jatkuvaa innovointia. ”Valmistustekniikkaa seurataan ja kehitetään päivittäin. Tuotantotiimi tekee myös tiivistä yhteistyötä rakennesuunnittelun ja rakennusliikkeen kanssa.”

Vantaan asuntomessualueelle rakennettava 186 asunnon puukerrostalo merkitsee vuonna 2014 perustetulle VVR Wood Oy:lle merkittävää kohdetta. Yhtiö toimittaa PuuMeraan paitsi valmiita välipohjalaattoja myös parveke- ja porraselementtejä lähes 100 autokuorman verran. PuuMeraan toimitettavien elementtien tarkempi määrä täsmentyy rakennustöiden edetessä.

”Valmistusvaiheen a ja o on tehokkuuden ohella kuivaketju. Puutavara, levyt ja villat sekä liimapuut kasataan elementeiksi mittatarkoilla elementtipöydillä. Tämän jälkeen ne pakataan huolellisesti, jotta rakenteet säilyvät työmaalla kuivina vaativissakin varastointiolosuhteissa.” kertoo myös välipohja-, parveke- ja porraselementtejä valmistavan VVR Wood Oy:n toimitusjohtaja Tero Vesanen.

”PuuMerassa ei ole kyse enää varsinaisesta pilotista, sillä Vierumäelle valmistuneen puukerrostalon jälkeen niiden rakentamisessa on päästy konkretiaan. Kivistön kohdetta rakentaakin tällä hetkellä osaava työyhteenliittymä, joka koostuu Suomen johtavista puukerrostalojen toteuttajista”, Tero Vesanen toteaa.

Koverharin terästehtaan purkutyöt käynnistyvät

FNsteel Oy Ab:n ajauduttua konkurssiin vuonna 2012, jäi Hangossa sijaitseva Koverharin terästehdas tyhjilleen. Toiminnallista jatkajaa tuotantolaitokselle ei FNsteel Oy Ab:n konkurssipesän aktiivisista toimista huolimatta löytynyt. Delete-konserniin kuuluva Delete Kierrätys- ja Purkupalvelut Oy on 1.8.2014 allekirjoitetulla sopimuksella ostanut tehtaan purettavaksi. Tarvittavat viranomaisluvat on saatu ja työt käynnistyvät alueen siivouksella syksyn 2014 aikana.

– On tärkeää, että pitkään tyhjillään ollut perinteikäs terästehdas saadaan purettua ammattitaitoisesti ja kestävän kehityksen ehdoilla. Tehdasalueella on valtavat määrät kierrätyskelpoista materiaalia, joka nyt käynnistyvän purkutyön myötä saadaan yhteiskunnan hyötykäyttöön. Purkutyöt kestävät arviolta pari vuotta ja alueella työskentelee tänä aikana 5-25 vaativien purkutöiden ammattilaista. Tavoitteenamme on hyödyntää mahdollisuuksien mukaan paikallisia yrityksiä alihankintatöissä, toteaa Delete Kierrätys- ja Purkupalveluiden liiketoimintajohtaja Kimmo Palomäki.

Alueella sijaitsevista yli 30:sta rakennuksesta valtaosa on teräsrakenteisia. Rakennuksista suurin osa puretaan kierrätykseen. Betonirakenteet puretaan ja murskataan paikan päällä käytettäviksi. Myös koneet ja laitteet kierrätetään. Delete vastaa myöskin haitta-aineiden, kuten asbestin ja öljyjen asianmukaisesta purusta ja jatkokäsittelystä. Kymmeniä ja kymmeniä tuhansia tonneja purkujätettä kuljetetaan hankkeen aikana suoraan sataman kautta jatkokäyttöön.

Lisätiedot: www.delete.fi