Rakentamisen Laatu RALA ry: RALA tutki lähes 2 000 rakennushanketta: Tilaajat tyytyväisiä pääurakoitsijoihin

Rakennushankkeet onnistuvat hankkeiden tilaajien ja rakennuttajien mielestä monella osa-alueella hyvin: projektinhallinta toimii, yhteistyö on sujuvaa, henkilöstöä pidetään osaavana ja turvallisuusasiat hoituvat. Tiedot käyvät ilmi Rakentamisen Laatu RALA ry:n tekemästä selvityksestä, jossa analysoitiin rakennusprojekteista annettua palautetta.

Rakentamisen Laatu RALA ry on kerännyt vuodesta 2008 alkaen projektipalautetta rakennushankkeen eri osapuolten yhteisellä RALA-projektipalautejärjestelmällä. Järjestelmässä on lähes 2 000 rakennushanketta ja niistä on annettu yli 6 000 palautetta. Nyt tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen ja erikoistutkija Sami Kärnä Aalto-yliopistosta ovat käyneet tämän mittavan aineiston läpi ja analysoineet tilaajien ja rakennuttajien palautteet pääurakoitsijoille.

Palautteiden mukaan tilaajat ja rakennuttajat ovat erittäin tyytyväisiä pääurakoitsijoiden toimintaan. He ovat kokonaisuutena erittäin tyytyväisiä urakoitsijoiden projektinhallinnan eri osa-alueisiin, yhteistyöhön, henkilöstön osaamiseen ja turvallisuusasioiden hoitamiseen. Mm. pääurakoitsijan henkilöstö saa kiitosta luotettavuudesta ja vastuuntunnosta sekä työnjohtajien ammattitaidosta.

Kehitettävääkin on. “Rakennuttajien mielestä aliurakoitsijoiden ohjaus sekä riskienhallinta eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Myös aliurakoitsijoiden henkilöstön ammattitaitoon ei olla kaikilta osin tyytyväisiä”, tutkimuspäällikkö Juha-Matti Junnonen kertoo.

Infrarakentaminen saa kautta linjan heikompia arvioita kuin asunto- ja toimitilarakentaminen. Asuntotuotannossa on korjausrakentamisessa parannettavaa kaikilla osa-alueilla uudisrakentamiseen verrattuna. Toisaalta asuntorakentaminen kokonaisuudessaan saa monella tarkastellulla osa-alueella paremmat arviot kuin infra- ja toimitilarakentaminen. “Rakennuttajat ovat arvioineet asuinrakennushankkeissa erittäin korkealle lisä- ja muutostöiden hoitamisen sekä projektinhallinnan kokonaisuutena”, erikoistutkija Sami Kärnä sanoo.

Eri toteutusmuodoista suunnittelun sisältävät toteutusmuodot saavat pääasiassa parempaa palautetta rakennuttajilta kuin projektinjohtorakentaminen.

“On erittäin positiivista, että tilaajat kokevat rakennushankkeiden ja pääurakoitsijoiden onnistuneen näin hyvin. Vaikka prosessin laatu ei suoraan kerro teknisestä laadusta, on sujuvan ja onnistuneen rakennushankkeen lopputulos varmasti parempi kuin silloin, jos yhteistyö ei toimi ja hanke koetaan hankalaksi”, toteaa toiminnanjohtaja Tuula Råman Rakentamisen Laatu RALA ry:stä.

RALA-projektipalaute on rakennusalan osapuolten yhteinen palautejärjestelmä, jossa rakennushankkeen eri osapuolet voivat antaa ja saada palautetta sekä projektin aikana että sen päätyttyä. Projektin tehokkaan arvioinnin ja systemaattisen palautteen merkitys korostuu, kun rakennushankkeet tulevat entistä suuremmiksi, monimutkaisemmiksi ja vaikeammin hallittaviksi. Myös uudet toteutusmuodot sekä osapuolten välisten yhteistyösuhteiden kehittyminen vaativat toimijoiden keskinäistä arviointia.

RALA-projektipalautejärjestelmä soveltuu erityyppisiin hankkeisiin ja toteutusmuotoihin. Projektipalautteen avulla rakennusalan toimijat – tilaajat, rakennuttajat, suunnittelijat ja urakoitsijat – voivat kehittää omaa toimintaansa.

RALA on kerännyt projektipalautetta järjestelmänsä kautta vuodesta 2008 alkaen. Järjestelmässä on kaikkiaan 1 747 hanketta ja noin 6 000 palautetta. Nyt on analysoitu tilaajien ja rakennuttajien (rakennuttamistehtäviä hoitavan tahon) antamaa 2 760 palautetta pääurakoitsijalle.

Citycon ja NCC perustavat yhteisyrityksen Göteborgin Mölndals Galleria -hankkeeseen

Citycon ja NCC Property Development ovat sopineet yhteisyrityksestä, joka vastaa Mölndals Galleria -hankkeen kehityksestä ja tilojen vuokraamisesta. Hankkeessa puretaan nykyinen vanha liikekiinteistö ja sen paikalle rakennetaan uusi kauppakeskus, jonne tulee noin 25 000 neliömetriä vuokrattavaa liikepinta-alaa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Mölndalin kunnan kanssa, jolta Citycon ja NCC aikovat ostaa tontin ja vanhan liikekiinteistön.

Uuteen kauppakeskukseen tulee noin 70 erilaista liikettä, ravintolaa ja palvelua. Mölndals Galleria on päivittäiseen asiointiin painottuva moderni kauppakeskus. Sen ankkurivuokralaisiksi tulee päivittäistavarakauppa ja muita päivittäisiä palveluja. Uuden kauppakeskuksen rakennustöiden arvioidaan käynnistyvän kaavoitusprosessin päätyttyä vuoden 2015 aikana, ja sen on tarkoitus avautua alkuvuodesta 2018.

Citycon ja NCC osallistuvat kehityshankkeeseen yhdessä, ja hankkeen valmistuttua Citycon aikoo ostaa NCC:n osuuden. Cityconin investoinnin kokonaisarvo on noin 120 miljoonaa euroa.

”Mölndals Galleria istuu täydellisesti Cityconin strategiaan, jonka mukaan sijoitamme päivittäistavaravetoisiin kauppakeskuksiin väestöpohjaltaan vahvoilla alueilla. Tämä investointi vahvistaa asemaamme yhtenä kauppakeskustoimialan johtavista yrityksistä Ruotsissa ja koko Pohjoismaissa, ja se myös kasvattaa Ruotsin osuutta portfoliossamme”, sanoo Cityconin toimitusjohtaja Marcel Kokkeel.

Mölndalin asukasmäärä on 61 000, ja kymmenen minuutin ajomatkan päässä kauppakeskuksesta asuu noin 230 000 ihmistä. Mölndal Galleria sijaitsee myös vahvan joukkoliikenteen keskuksen äärellä: kauppakeskuksen viereinen joukkoliikenneterminaali, josta on myös suora yhteys Göteborgin keskustaan, on matkustajamääriltään Göteborgin alueen toiseksi vilkkain. Göteborg on Tukholman jälkeen Ruotsin toiseksi nopeimmin kasvava kaupunki. Göteborgin asukasmäärän oletetaan kasvavan 17 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, jolloin arvioitu väkiluku olisi 1,2 miljoonaa.

”Tavoitteenamme on kehittää eläväinen ja vetovoimainen alue, joka palvelee sekä vierailijoita että alueen kasvavaa asukaskuntaa. Kauppakeskushanke on osa laajaa Mölndalin keskustan kehittämissuunnitelmaa, johon kuuluu myös uusia toimistoja ja asuntoja”, sanoo Katarina Wåhlin Alm NCC Property Developmentilta.

”Mölndals Galleria sijaitsee erinomaisella paikalla keskellä kasvavaa ja ostovoimaista aluetta sekä loistavien joukkoliikenneyhteyksien vieressä. Olemme tyytyväisiä tähän yhteisyritykseen, jossa Citycon keskittyy omiin vahvuuksiinsa eli vahvojen päivittäiskaupan konseptien kehittämiseen ja hyvien vuokralaissuhteiden luomiseen, kun taas NCC hyödyntää vahvaa kokemustaan rakennushankkeista ja niiden kehittämisestä”, sanoo Cityconin investointijohtaja Nils Styf.

Mölndals Galleria on toinen Cityconin ja NCC:n yhteistyössä kehittämä kauppakeskushanke. Suomessa Citycon ja NCC rakennuttavat parhaillaan Espoon Ison Omenan 25 000 neliömetrin laajennusta.

Sweco Rakennetekniikka: Puurakentamisen osaaminen vahvistuu

w8rbpxonxiemoewatbc8

Sweco Rakennetekniikka on puurakentamisen edelläkävijä Suomessa. Yli 50 rakennesuunnittelun asiantuntijoistamme on erikoistunut puurakentamiseen. Nyt suunnitteilla on Suomen korkeimmat puurakennukset Jätkäsaareen.

Vaativien puurakennusten suunnittelukokemusta Swecolle on kertynyt muun muassa Joensuun monitoimihallin sekä Heinolan Vierumäelle ja Helsingin Omenamäkeen rakennettujen puukerrostalojen rakennesuunnittelusta sekä lukuisista puurakentamisen tuotekehitys- ja asiantuntijatehtävistä.

Puun osuus asuinkerrostalojen rakennusmateriaalina on vielä betoniin verrattuna marginaalinen, mutta mahdollisuudet sen käytön lisäämiseksi ovat mittavat. Palomääräysten muututtua vuonna 2011 puukerrostalorakentaminen onkin vauhdittunut. Rakennusrungon materiaalina puun käytön suurimmat kasvumahdollisuudet Suomessa ovat etenkin kerrostalorakentamisessa ja julkisessa rakentamisessa.

Ensimmäinen yli neljä kerrosta korkea puukerrostalo valmistui Heinolaan vuonna 2011. Viisikerroksisessa, passiivitalon kriteerit täyttävässä talossa on hybridirakenne, jossa on yhdistetty perinteinen suurelementti- ja liimapuurakenne.

– Heinolan kohteessa suoritetut vertailulaskelmat ja seurantamittaukset ovat osoittaneet , että puurakentamisella on mahdollista saavuttaa teknisesti toimiva sekä myös kustannuksiltaan kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalorakentamisessa, Sweco Rakennetekniikan sektorijohtajaAntti Vilén toteaa.

Sweco mukana suurissa puurakennushankkeissa

Kiinnostavia puurakennuskohteita valmistuu lähivuosina muun muassa Helsingin Jätkäsaareen ja Vantaan asuntomessualueelle. Molemmissa kohteissa Sweco vastaa sekä rakennesuunnittelusta että puuelementtien suunnittelusta.

Vuoden 2015 asuntomessuille rakennetaan Euroopan suurin puurakenteinen asuinkerrostalo. Taloon tulee 189 asuntoa.

– Siinä sovelletaan Heinolan kohteeseen suunniteltuja rakenneratkaisuja, osin niitä kehittäen. Rakennuksen alin, pääasiassa pysäköintiin tarkoitettu kerros on betonirakenteinen. Sen päälle rakennetaan kuusi puurakenteista asuinkerrosta sääsuojan alla, Vilén sanoo.

Jätkäsaareen puolestaan on suunnitteilla Suomen korkeimmat puukerrostalot asumista, hotellia ja toimistoja varten. Kahdeksankerroksiset talot toteutetaan CLT (cross laminated timber) massiivipuisella tilaelementtitekniikalla. Elementit varustellaan valmiiksi tehtaalla ja nostetaan paikoilleen työmaalla. Rakennusten ensimmäinen kerros tehdään betoni-rakenteisena paloteknisin
perustein.

Erityisosaamista tarvitaan

Puu on kevyt ja elävä materiaali, mikä asettaa monikerrosrakennusten suunnittelulle haasteita. Puurakennus tulisikin suunnitella alusta lähtien puun materiaaliominaisuudet huomioiden.

– Keskeistä on liitostekniikan sekä rakennusfysikaalisten tekijöiden hallinta. Puukerrostaloissa liitosten äänitekninen hallinta edellyttää erikoisratkaisuja. Heinolan kohteessa tässä onnistuttiin hyvin. Oman haasteensa suunnittelutyöhön tuo se, että puurakennejärjestelmiä on useita. Kullekin kohteelle sopivan järjestelmän valinnassa on eduksi Swecon laaja-alainen ja pitkäaikainen kokemus puurakentamisesta, pelkkä kirjaviisaus ei aina riitä, Vilén toteaa.

Swecoon lisää puurakentamisen osaamista

Vaikka puurakentaminen lisääntyy, useimmat isot rakennusliikkeet eivät ole vielä alkaneet rakentaa puukerrostaloja. Muutoksen merkkejä on kuitenkin odotettavissa, kun suurissa kaupungeissa on jo alettu kaavoituksella edistää puurakentamista. Esimerkiksi Espoo ottaa käyttöön puurakentamisen edistämisohjelman vuosille 2014–2020. Swecossa uskotaankin, että puutalokohteita suunnitellaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

– Puu on ekologinen rakennusmateriaali, jota Suomessa on omasta takaa. Olemme Sweco
Rakennetekniikassa satsanneet puurakentamiseen. Tampereen toimipisteessä puurakenteiden suunnittelua sekä kehityshankkeita  on tehty jo pitkään, Lahden toimipisteessä muutamia vuosia, ja nyt vuoden 2014 alussa Helsingin toimipisteessä aloitti uusi puurakenteiden suunnitteluun ja asiantuntijatehtäviin keskittyvä osasto. Swecon puurakenteiden suunnitteluresursseja on yhä tarkoitus hallitusti kasvattaa, Vilén toteaa.

Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän liikenneyhteyden esitutkimuksen sopimus allekirjoitettiin

Harjun maakuntahallitus sekä Helsingin ja Tallinnan kaupungit yhteistyössä tanskalaisen Femern Belt Development -säätiön kanssa ovat allekirjoittaneet sopimuksen esitutkimuksesta Sweco Groupin kanssa. Esitutkimuksella selvitetään mahdollisuuksia rakentaa kiinteä liikenneyhteys Helsingin ja Tallinnan välille. Tutkimus valmistuu helmikuussa 2015.

Esitutkimus kartoittaa muun muassa hankkeen taloudellista kannattavuutta ja sen elinkeinopoliittisia vaikutuksia. Tutkimuksen pohjalta voidaan päättää onko perusteita jatkaa ja laajentaa tutkimus varsinaiseksi toteutettavuustutkimukseksi. Helsinki–Tallinna -liikenneyhteyden sosioekonomisia vaikutuksia ei ole aiemmin tutkittu.

Esitutkimus rahoitetaan Talsinkifix-projektista, jonka yhteistyökumppanit ovat Harjun maakunta, Helsingin ja Tallinnan kaupungit sekä Femern Development -säätiö Tanskasta. Tutkimus saa rahoitusta EU:n Itämeri-ohjelman siemenrahoituksen kautta.

Sweco Group on Pohjoismaiden johtavia rakentamisen asiantuntijayrityksiä. Toimeksiannossaan Swecon suomalaiset ja virolaiset yksiköt tekevät yhteistyötä myös muiden suomalaisten ja virolaisten asiantuntijatahojen, mm. Tallinnan Teknisen yliopiston ja Tarton yliopiston sekä Viron Geologian tutkimuskeskuksen kanssa.

Helsingin ja Tallinnan välisen kiinteän liikenneyhteyden uskotaan vahvistavan niin Helsingin kuin Tallinnankin metropolialueiden kilpailukykyä. Kiinteän liikenneyhteyden mahdollisina vaihtoehtoina nähdään ennakkoon joko tunneli tai tunnelin ja sillan yhdistelmä. Helsinki–Tallinna -yhteys sisältyy jo nyt Viron kansalliseen Estonia 2030 -suunnitelmaan sekä myös Harjun maakuntakaavaan ja Viimsin kunnan yleiskaavaan. Helsingin yleiskaavassa tai maakuntakaavassa vastaavaa aluevarausta ei toistaiseksi ole, mutta kysymys on vireillä olevissa kaavoissa esillä. Talsinkifix-projekti ei tässä vaiheessa ota kantaa konkreettisiin liikenneyhteysvaihtoehtoihin, vaan antaa tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten muun muassa pohdittaessa onko kaavoihin syytä jättää varaus mahdolliselle tunnelille.

Itella Real Estate Oy varaa maa-alueen Pirkkalan Linnakalliosta

Itellan kiinteistötoimintaa Suomessa hoitava Itella Real Estate Oy on lähettänyt Pirkkalan kunnanhallitukselle tonttivarauspyynnön Pirkkalan Linnakalliossa sijaitsevasta noin 7,4 hehtaarin maa-alueesta.

Alue varataan Itella Logistiikan Pirkanmaan alueen logistiikkatoimintojen kehittämisen suunnittelua varten. Tavoitteena on nykyisin kolmessa eri osoitteessa sijaitsevien Itella Logistiikan toimintojen keskittäminen yhteen osoitteeseen Pirkanmaalla.

− Olemme käyneet alustavia keskusteluja Linnakalliosta ja sen kaavoituksesta Pirkkalan kunnan kanssa. Tehty tonttivaraus tarkoittaa maa-alueen varaamista suunnittelua varten. Päätöksiä alueelle sijoittumisesta ja rakentamisesta teemme vasta suunnittelutyön päätyttyä, toteaa toimitusjohtaja Marko Tulokas , Itella Real Estate Oy:stä.

Itella Real Estate Oy on Itella Oyj:n omistama kiinteistöyhtiö, jonka päätehtävänä on tarjota toimitilapalveluita Itellan konserniyhtiöille. Itella Real Estaten vastuulla on noin 700 kohdetta, joiden pinta-ala on yhteensä miljoona neliömetriä. Yhtiön henkilöstömäärä on 32.

Tampereen Rantatunneliin Parman elementit

Parma on vahvasti mukana Tampereen Rantatunnelin rakentamisessa. Parma toimittaa kohteeseen betonielementit, jotka valmistetaan Kangasalan tehtaalla. Isolla tilauksella on tehtaalle merkittävä työllistämisvaikutus.

Parma Oy on tänään sopinut Rantatunneli-hankkeen elementtitoimituksista Lemminkäinen Infra Oy:n kanssa. Tilaus koostuu tunnelin perustus- ja seinäelementeistä sekä tunneliin johtavien teiden meluseinistä. Osapuolet eivät julkista kauppahintaa.

Myyntijohtaja Jarmo Viljasen mukaan tilaus on Parmalle merkittävä ja työllistää ensi vuonna etenkin Kangasalan tehdasta. Näin Parma omalta osaltaan varmistaa, että Rantatunneli tuo työtä myös Pirkanmaalle.

”Toimitukset alkavat vuoden 2015 alussa ja jatkuvat tammikuuhun 2016 saakka. Tilaus on poikkeuksellisen suuri ja toimitusvarmuuden takaamiseksi teemme erikoisjärjestelyjä muun muassa tehtaan logistiikassa”, Viljanen kertoo.

”Rantatunneli on luontevaa jatkoa muille isoille infrahankkeille, joissa olemme viime vuosina olleet mukana. Niihin lukeutuvat muun muassa Kehärata ja Länsimetro”, myyntijohtaja lisää.

Suomen pisin maantietunneli

Tampereen läpikulkuliikennettä helpottava Rantatunneli on yksi Suomen suurimmista infrahankkeista. Vuoteen 2017 jatkuvien rakennustöiden myötä Tampereen Rantaväylä linjataan uudelleen runsaan neljän kilometrin matkalta. Hankkeen maamerkki on Suomen pisin (2,3 km) maantietunneli sekä siihen liittyvät eritasoliittymät tie- ja katujärjestelyineen.

Rantatunneli rakentuu allianssimallilla, jossa ovat mukana Tampereen kaupunki, Liikennevirasto, Lemminkäinen Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Insinööritoimisto Saanio & Riekkola Oy.

Uusi väylälinjaus vapauttaa Tampereen pohjoista keskusta-aluetta kaupunkilaisten käyttöön ja helpottaa pääsyä Näsijärven rantaan. Tunnelilouhinnassa syntyvä kiviaines käytetään Ranta-Tampellan uuden kaupunginosan yhteyteen syntyvän puistoalueen vesistötäyttöön.

Tapiolaan suunnitellaan elä ja asu -seniorikeskus

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston kokouksen päätöksiä 8.9.2014

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti varata Espoon Elä ja Asu Oy:lle alueen Tapiolasta Tuuliniityn eteläosasta elä ja asu -seniorikeskuksen kehittämistä ja suunnittelua varten. Keskukseen suunnitellaan 170 asuntoa sekä palvelutiloja. Kohteen rakentaminen käynnistyy aikaisintaan vuonna 2019.

Metron tulon myötä Tapiolan keskus uudistetaan perusteellisesti. Tapiolan keskuksessa sijaitseva palvelukeskusrakennus on tarkoitus purkaa uuden tehokkaamman rakentamisen tieltä. Kyseiset palvelutilat on tarkoitus toteuttaa Elä ja Asu -seniorikeskuksen yhteyteen.

Seniorikeskuksen välittömässä läheisyydessä on laaja puistoalue. Kaupungin omistamalla alueella sijaitsee nyt tenniskeskus, jonka vuokra-aika päättyy vuonna 2019. Elä ja Asu -seniorikeskuksen toteuttaminen vuokra-alueen eteläosaan ei edellytä varsinaisen Tenniskeskusrakennuksen purkamista ja sen toiminta voisikin jatkua, joskin ulkokenttien määrä vähenisi.

Espoon ensimmäinen Elä ja Asu -seniorikeskus valmistui Kauklahteen vuonna 2012. Seuraava on parhaillaan vireillä Leppävaaraan ja tarkoitus valmistua vuonna 2016.

Liikunta-areenaa selvitetään Urheilupuiston metroaseman yhteyteen

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että kaupunkisuunnittelulautakunta, liikunta- ja nuorisolautakunta, Esport-yhteisöt, Tapiola-projekti ja Länsimetro selvittävät yhdessä marraskuun 2014 loppuun mennessä midi-kokoluokan (1500 – 2200 katsojaa) liikunta- ja tapahtuma-areenan sijoittamismahdollisuudet Urheilupuiston metroaseman yhteyteen.

Esport-yhteisöjen suunnitelmassa uusi halli korvaisi nykyisen Tapiolan Urheiluhallin, se sijaitsisi Jousenpuistossa metroaseman pysäköintilaitoksen ja lipunmyyntipisteen kyljessä ja sen sosiaali- ja palvelutilat sijoitettaisiin lippuaukion pohjoispuolelle nykyisiin Esport Centerin tiloihin.

Hallin vaikutus Urheilupuiston metroaseman ympäristön toiminnallisiin ominaisuuksiin sekä miljööseen ja luonteeseen on arvioitava ennen Esport-yhteisöjen ehdottamaa suunnitteluvarausta. Halli edellyttäisi muutosta Jousenpuiston alueen juuri vahvistuneeseen asemakaavaan.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että Espoon kaupunki varaa Pohjois-Leppävaarasta alueet Lemminkäinen Talo Oy:lle asuinrakentamisen suunnittelua varten sekä yhteisesti Skanska Talonrakennus Oy:lle, Skanska CDF Oy:lle ja Scandic Hotels Oy:lle hotelli-, liike- ja toimisto- tai asuinrakentamisen suunnittelua varten.

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston esityslista/ennakkopöytäkirja

Liikennevirasto: Kallansillat-hanke valmistuu

10696238_1552323601665292_5757288624912508030_n

Kallansiltojen puretut läppäsillat saivat oman muistomerkin. Siltojen lempinimi oli saksanseisojat, ja muistomerkki on tehty siltojen rattaista. Muistomerkin paljasti Antti Vehviläinen, Petri Keränen ja Markku Rossi. Kuva: Liikennevirasto

Viisi vuotta kestäneet parannustyöt Kallansillat-hankkeella on saatu valmiiksi. Hankkeen myötä Päivärannan ja Vuorelan välillä kulkee nyt moottoritie. Lisäksi osuudelle rakennettiin rinnakkaistie ja kevyen liikenteen väylät sekä parannettiin rautatielinjausta ja yhteyksiä Kuopion lentokentälle. Myös edellytykset sujuvalle vesiliikenteelle paranivat.

Kallansillat hankkeen valmistelevat työt alkoivat kesällä 2009, jolloin toteutettiin sähkö- ja kaapelilinjojen siirtoja ja Sandels-patsaan siirtourakka. Maanrakennustyöt hankkeella alkoivat lokakuussa 2010 ja nyt työt on pieniä viimeistelyitä lukuun ottamatta saatu päätökseen. Erillisenä urakkana vuosien 2010–2011 aikana toteutettiin Kuopion lentokentälle johtavan maantien parantaminen.

Hankkeen toteuttamisen myötä tiejakso Päivärannan ja Vuorelan väliltä muuttui moottoritieksi. Päätien itäpuolelle on rakennettu noin 7 kilometriä pitkä rinnakkaistie ja sen vierelle kevyen liikenteen väylä. Laiva- ja uittoväylä on siirretty Tikkalansaaren ja Suosaaren välille. Vesiväylän kohdalle on rakennettu rataliikennettä varten Tikkalansaaren nostosilta ja valtatielle ja rinnakkaistielle 12 metrin alikululla varustetut kiinteät sillat. Kaikkiaan hankkeessa rakennettiin 17 uutta siltaa ja korjattiin yhdeksää. Korjaustöissä Päivärannan läppäsillat muutettiin kiinteiksi silloiksi. Uutta rautatietä on rakennettu 1,6 kilometriä.

Hankkeen yhteydessä on parannettu myös Päivärannan, Sorsasalon ja Vuorelan eritasoliittymiä. Vuorelan eritasoliittymän liikenteen välityskykyä on parannettu rakentamalla valtatien päälle kiertoliittymä.

Parannukset vaikuttavat koko itäisen Suomen liikennejärjestelmään

Hankkeen myötä koko itäisen Suomen liikennejärjestelmän toimintavarmuus ja olosuhteet paranivat. Tieliikenteen toimintavarmuus nousi, kun toiminnaltaan epävarmat Päivärannat läppäsillat poistuivat käytöstä, rinnakkaistie toimii varareittinä ja valtatiellä on leveät pientareet. Tehtyjen parannusten on arvioitu vähentävän onnettomuuksien määrää 30 %.

Ratalinjauksen parantaminen mahdollistaa junaliikenteen nopeuksien nostamisen. Laivaliikenteen ja uiton olosuhteet puolestaan kohenivat, kun vesiväylän linjaus on suora ja silta-avausten määrä puolittuu alikulkukorkeuden kasvun myötä. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteet paranivat, kun kevyt liikenne siirtyi rauhallisen rinnakkaistien varteen ja tiejaksolle rakennettiin laatukäytäväpysäkit. Melusuojauksia rakennettiin 4,4 km. Toimiva, päätien alueita yhdistävä rinnakkaistie ja noin 15 hehtaaria tasattua kallioaluetta mahdollistavat teollisuusalueiden kehittämisen.

Tiehanke toteutettiin Liikenneviraston ja alueen kuntien yhteisrahoituksella.

Sweco Rakennetekniikka yhdistyy alan ykköseksi

vp51qre9chwjdmvxj952

Toimialajohtaja Ismo Tawast

Heinäkuun alusta lähtien Suomen johtavat rakennesuunnittelutoimistot Finnmap Consulting ja KPM-Engineering ovat toimineet Sweco Rakennetekniikka -nimellä. Vuoden 2015 alusta koko rakennetekniikkatoimiala yhdistyy Sweco-nimen alle. Palvelut ja yhteyshenkilöt pysyvät samoina, kapasiteettia ja synergiaa tulee rutkasti lisää. Nyt ei tarvitse enää miettiä, minkä firman kautta asiantuntemus löytyy.

Yhdistymisten myötä Swecosta tulee ylivoimaisesti johtava rakennesuunnittelutoimisto Suomessa. Organisaatio työllistää yli 700 rakennetekniikan ammattilaista.

– Pidämme huolen, että paikalliset palvelut ja tutut, luotettavat yhteyshenkilöt säilyvät, lupaa toimialajohtaja Ismo Tawast. – Asiakkaidemme käytössä ovat nyt alan parhaat resurssit yhden yrityksen kautta ja lisäksi pohjoismaisen emoyhtiön koko kapasiteetti. Olemme entistä yhtenäisempi ja osaavampi yritys.

Sweco Rakennetekniikka on osa Sweco Finlandin maaorganisaatiota. Sweco Finland palvelee asiakkaitaan rakennetekniikan, talotekniikan, teollisuuden sekä ympäristö ja yhdyskuntatekniikan aloilla ja tarjoaa myös projektinjohto- ja rakennuttamispalveluita, arkkitehtisuunnittelua sekä asiantuntijapalveluita.

Suomessa työskentelee 1 800 swecolaista. Kokonaisuutena Sweco Group on pohjoismaiden johtava rakennusalan asiantuntijaorganisaatio, jossa työskentelee 9 000 asiantuntijaa.

Rakennetekniikan tekeminen ja osaaminen vahvistuvat

– Rakennetekniikkatoimialan yhtenäistyminen näkyy asiakkaillemme entistä vahvempana tekemisenä ja osaamisena projekteissa, Tawast jatkaa. – Pystymme selkeyttämään niin toimintaamme, tarjontaamme kuin viestintäämmekin ja samalla kasvattamaan Swecon tunnettuutta Suomessa. Uusia toimintamalleja emme ole rakentamassa, vaan asiakkaamme voivat jatkaa töitä tuttujen yhteyshenkilöiden kanssa, kuten ennenkin.

Swecon yksiköiden välinen yhteistyö alkoi jo vuosia sitten. KPM-Engineering ja Finnmap Consulting ovat tehneet pitkään yhteistyötä monissa vaativissa kohteissa ja kehityshankkeissa, joihin on tarvittu paljon resursseja puolin ja toisin: niin betonirakenneosaamista kuin teknistä laskentaa, jota jatkaa nyt perustettu laskentateknologian osasto.

Sweco on ympäristötietoisen suunnittelun edelläkävijä

– Jatkamme yhteistoimin eteenpäin, kertaa Ismo Tawast. – Kehitämme jatkuvasti tulosyksiköitämme, suunnitteluratkaisuja ja -työkaluja sekä nykyaikaisimpia laskenta-, simulointi- ja mallinnussovelluksia. Varmistamme myös, että tunnemme toisemme hyvin ja että yhteistyö asiantuntijoiden kesken sujuu jatkossakin.

– Kuten tiedämme, toimialojen välistä yhteistyötä erityisesti edellyttävä puurakentaminen on kovassa nousussa. Hankkeita viedään eteenpäin myös valtion tasolla. Kaikki viime aikojen merkittävimmät puurakentamisen kohteet on suunniteltu meillä yksiköiden välisellä yhteistyöllä, ja yli 50 rakennesuunnittelun asiantuntijoistamme on erikoistunut puurakentamiseen. Kaiken kaikkiaan yhdessä tekeminen lähtee asiakaskohtaamisista, ja olemme mukana kehittämässä asiakkaidemme järjestelmiä erityisesti talotekniikan osalta. Suunnittelussa keskitymme asiakkaidemme elinkaaritavoitteiden toteutumiseen, investointien kannattavuuteen ja rakennusten pitkään käyttöikään.

LEMMINKÄINEN RAKENTAA ELINKAARIMALLILLA HIRSIKOULUN PUDASJÄRVELLE

Lemminkäinen rakentaa Pudasjärvelle hirsikoulukampuksen elinkaarimallilla. Kaupunginvaltuusto teki hankkeesta rahoitus- ja hankintapäätöksen vuoden 2013 lopulla, mutta töiden aloitus on siirtynyt kaavavalituksen vuoksi. Rakennustyöt ovat nyt käynnissä, ja rakennus on määrä ottaa käyttöön kesällä 2016. Hankkeen kokonaisarvo on yli 40 miljoonaa euroa. Vuosille 2014–2016 ajoittuvan investointivaiheen osuus on noin 23 miljoonaa euroa, jonka Lemminkäinen kirjaa pääosin vuoden 2014 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.

Hankkeeseen sisältyy Pudasjärven Poroputaan alueelle rakennettavan hirsikoulun suunnittelu ja toteutus. Tämän lisäksi rakennuksen hoito, ylläpito, käyttäjäpalvelut sekä palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ovat Lemminkäisen vastuulla 25 vuoden palvelujakson ajan.

Kouluun tulee tilat noin 800 oppilaalle. Se koostuu neljästä eri rakennuksesta, joihin sijoittuvat ala- ja yläkoulut, lukio, kansalaisopisto sekä liikuntasali. Pinta-alaa on yhteensä noin 9 700 kerrosneliötä. Hirsitoimituksen alihankkijana toimii paikallinen Kontiotuote.

“Koulutilojen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat erilaisten oppimistilojen asettamat vaatimukset. Myös hoidon ja ylläpidon kannalta kohteessa on selkeät laatutavoitteet. Meillä on hyvää kokemusta Kuopiosta ja Oulusta opetustoimen elinkaarihankkeiden toteuttamisesta. Kampus jatkaa nyt tätä sarjaa. Mietimme jo suunnitteluvaiheessa, miten voimme rakentaa parhaat olosuhteet oppimiselle ja opettamiselle”, kertoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm.

“Pudasjärven kaupungin näkökulmasta on tärkeää, että elinkaarihankkeelle saatiin kilpailutuksen tuloksena korkeatasoiset yhteistyökumppanit. Lemminkäinen ja Kontiotuote onnistuivat hiomaan suunnitelman, joka kokonaisuudessaan vastaa tavoitettamme”, toteaa Pudasjärven vs. tekninen johtaja Eero Talala. “Koulutyötä pitkään haitanneet koulujen sisäilmaongelmat ovat ratkeamassa hankkeemme toteutuksen myötä.”