Havainnekuva Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhdistävästä nivelosasta. Kuva Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy
Hankkeen edetessä rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus, joka avautuisi yleisölle vuonna 2023
Alvar Aalto -museon peruskorjauksen sekä Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon välisen nivelosan hankesuunnitelma on valmistunut päätöksentekoa varten. Jos hanke etenee suunnitellusti, Jyväskylän Ruusupuistoon rakentuu kansainvälisesti ainutlaatuinen museokeskus, joka avautuisi yleisölle vuonna 2023.
Peruskorjauksen ja nivelosan kustannusarvio on noin 7,1 miljoonaa euroa, josta museon peruskorjauksen osuus on 5,4 miljoonaa euroa ja museot yhdistävän nivelosan 1,7 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitussuunnitelmassa hankkeelle on esitetty investointiavusta 1,5 miljoonaa euroa.
Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunta käsittelee asiaa 10. kesäkuuta, minkä jälkeen hankesuunnitelman on tarkoitus edetä Jyväskylän kaupunginhallituksen käsittelyyn vielä kesäkuun aikana.
Ruusupuiston museokeskus rakentuu kahdesta museosta
Alvar Aalto -museo (1971–1973) ja Keski-Suomen museo (1956–61, 1991) toimivat arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa. Alvar Aalto -museon peruskorjaus ja uusi nivelosa toteuttaisivat valmistuessaan Alvar Aallon toiveen eri taiteenalojen yhteisestä foorumista. Alvar Aalto -museon arkkitehtuuri- ja muotoiluasiantuntijuus sekä Keski-Suomen museon kulttuuriympäristö- ja kulttuuriperintöosaaminen muodostavaisivat museokeskuksesta maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen ja tunnistettavan brändin.
Alvar Aalto -museon peruskorjauksen laajuus on hankesuunnitelman mukaan noin 2000 m2 ja samassa yhteydessä rakennettavan nivelosan 375 m2.
Jyväskylän Ruusupuistossa naapuruksina sijaitsevien museoiden väliin tuleva nivelosa on jo otettu huomioon Keski-Suomen museon viime vuonna valmistuneessa peruskorjauksessa.
Hanke mahdollistaa houkuttelevan museokonseptin rakentamisen
Tulevaisuuden toimintamallissa uuden museokeskuksen sisältöjä tuottavat niin Alvar Aalto -museo, Keski-Suomen museo kuin niiden kansainväliset, valtakunnalliset ja paikalliset yhteistyökumppanit. Museokeskus muodostaa valmistuttuaan Alvar Aallon suunnittelemina museotiloina yhden Suomen kiinnostavimmista näyttelytilakokonaisuuksista.
Suomen Kulttuurirahasto myönsi museokeskuksen kävijäkokemusta parantavan toimintakonseptin luomiseen 350 000 euron Museovisio -avustuksen vuosille 2020-2023. Konseptin tavoitteena on kulttuuriympäristöön, arkkitehtuuriin ja muotoiluun erikoistunut monitoimitalo, jonka elämykselliset sisällöt houkuttelevat entistä laajempaa yleisöä.
Museokeskus mahdollistaa resurssien yhdistämisen sekä tilallisesti että toiminnallisesti. Museoita yhdistävä nivelosa vastaa asiakkaiden toiveisiin, parantaa museoiden saavutettavuutta ja yhteistyömahdollisuuksia. Tilojen yhteiskäyttö mahdollistaa laajemmat näyttely-, oheisohjelma- ja palvelukokonaisuudet ja eri kohderyhmien paremman huomioimisen. Kaikille kaupunkilaisille tarkoitetussa museokeskuksessa yhdistyvät luontevasti taide ja tiede, kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristö, arkkitehtuuri ja muotoilu. Se tarjoaa inspiroivan oppimisympäristön myös koululle ja oppilaitoksille niin paikallisesti kuin valtakunnallisestikin.
Alvar Aalto -säätiö ja kaupunki valmistelevat sopimusta kumppanuudesta
Hankesuunnitelman rinnalla Jyväskylän kaupunki ja Alvar Aalto -säätiö valmistelevat esisopimusta kumppanuudesta, jolla vahvistetaan säätiön ja kaupungin yhteistyötä Alvar Aallon perinnön vaalimisessa. Edetessään päätöksenteossa esisopimus lujittaa entisestään Jyväskylän asemaa Alvar Aallon pääkaupunkina. Kaupunginhallituksen odotetaan saavan esisopimus käsiteltäväkseen vielä kesäkuun aikana.
Jyväskylä tunnetaan Alvar Aallon kaupunkina
Arkkitehti, akateemikko Alvar Aalto (1898–1976) asui Jyväskylässä merkittävän osan elämästään. Jyväskylässä ja lähialueella on kaikkiaan 29 Aallon suunnittelemaa kohdetta. Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon lisäksi kaupungin tunnetuimpia rakennuksia ovat muun muassa Jyväskylän yliopiston päärakennus (1954–56) sekä Säynätsalon kunnantalo (1949–52), jota pidetään yhtenä arkkitehdin tärkeimmistä töistä. Jyväskylässä sijaitsevat myös Alvar Aalto -museon hallinnoimat Aalto-säätiön arkisto- ja muotoilukokoelmat.
Jyväskylän seudulla sijaitsevia Aalto-kohteita on viime vuosina kunnostettu pieteetillä ja etenkin julkisiin rakennuksiin pääsee tutustumaan myös sisälle, varsin vapaasti, omatoimisesti tai opastetusti. Museon ja muiden Aalto-kohteiden aukioloajoista sekä järjestetyistä opastetuista kierroksista saa lisätietoja osoitteesta https://visitjyvaskyla.fi/alvaraalto. Jyväskylän kaupunki omistaa Aallon rakennuksista kahdeksan, tiloja hallinnoi Jyväskylän Tilapalvelu -liikelaitos.