Pohjola Rakennus rakentaa Tampereen Tammelaan stadionin sekä asuinkerrostaloja

Tampereen Tammelan stadionin rakennushankkeeseen kuuluu noin 6 500 paikkaisen jalkapallostadionin lisäksi myös asuin-, pysäköinti- ja liiketiloja. Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy.

Pohjola Rakennus Oy Suomi on valittu Tampereen Tammelan stadionin toteuttajaksi tarjouskilpailun perusteella. Rakennushankkeeseen kuuluu stadionin lisäksi asuinkerrostaloja.

Tampereen Tammelan stadionin rakennushankkeeseen kuuluu noin 6 500 paikkaisen jalkapallostadionin lisäksi myös asuin-, pysäköinti- ja liiketiloja. Suunnitelmien mukaisesti stadionin rakentaminen alkaa vuonna 2021, rakennustyöt kestävät noin kaksi vuotta ja valmistuminen on vuonna 2023. Stadionista ja siihen liittyvästä muusta rakentamisesta järjestettiin arkkitehtuurin ideakilpailu, jonka voitti vuonna 2014 JKMM Arkkitehdit Oy Hattutemppu-nimisellä ehdotuksellaan.

– Tammelan Stadion on poikkeuksellisen merkittävä hybridi, jollaisia on rakennettu kansainvälisestikin vielä varsin vähän. Hanke yhdistää rohkealla ja luovalla tavalla julkiseen jalkapalloareenaan liiketilaa ja asumista. Korkeatasoisesti hyvässä yhteistyössä toteutettuna Stadion tuo Tampereen kaupunkikuvaan hienon lisän ja tarjoaa jalkapalloilulle upeat puitteet, Tammelan stadionin pääsuunnittelijalta Samuli Miettinen kertoo.

Stadion toteutetaan allianssimallilla, jossa Tampereen kaupunki, JKMM ja Pohjola Rakennus jatkavat yhdessä kehitysvaihetta tavoitteenaan eri osapuolten tavoitteet täyttävät ratkaisut, joilla toteutusvaihe voidaan käynnistää.

– Kun saimme mahdollisuuden osallistua hankkeen tarjouskilpailuun, oltiin heti sillä mielellä, että ”tämä halutaan toteuttaa”. Meillä on vaadittavaa osaamista allianssimalliin, monimuotoisen stadionin rakentamiseen sekä tietenkin asuinrakentamiseen. Tammela kaupunginosana on Tampereen hienoimpia, joten on aivan mahtavaa, että sinne saadaan uusi futisstadion sekä samalla merkittävä määrä uudisrakentamista, Pohjola Rakennuksen varatoimitusjohtaja Miika Oksanen sanoo.

Pohjola Rakennuksen toteutukseen stadionin lisäksi kuuluvalla Salhojankadun puolella on kilpailun viitesuunnitelmassa rakennusoikeutta noin 8500 kerrosneliömetriä, joista asuntoja tulee olemaan noin 7000 kerrosneliömetriä sekä liiketiloja ja stadionin tiloja noin 700 kerrosneliömetriä. Uusien asuntojen suunnittelutyöt on aloitettu ja suunnittelijat on saatu valittua.

Vantaan Åbyyn nousee vuokrausalan suurin toimintakeskus

Cramo rakennuttaa Vantaalle uuden toimintakeskuksen, jonka on määrä olla muuttovalmis keväällä 2021. Kokonaisuuden urakoitsijana toimii Jatke Oy. Henkilöstö on ollut mukana keskuksen suunnittelussa alusta alkaen.

Cramo Finlandin pääkaupunkiseudun varasto-, huolto- ja logistiikkatoiminnot keskitetään ensi kevään aikana Vantaa Åbyyn toimintakeskukseen. Keskittäminen tehostaa toimintaa ja palvelun laatua. Asiakkaille tämä näkyy muun muassa parempana kalustonsaatavuutena, nopeampina toimituksina sekä kuljetusten kustannustehokkuutena. Kalustotoimitusten keskittäminen tukee Cramon verkkovuokraamotoimintaa ja tavoitetta olla vuokrausalan digitalisaation edelläkävijä.

Euroopan suurimpia vuokrausalan keskuksia

Uuteen toimintakeskukseen tulee toimisto-, varasto-, logistiikka- ja huoltotiloja. Vantaan Åbyssä on jatkossa myös Cramo Finlandin pääkonttori. Åbyyn keskitetään Cramon Tuusulan, Vantaan, Malmin ja Espoon kalustotoimitukset sekä verkkovuokrauksen toimitukset. Alueellinen vuokraustoiminta ja vuokrauspisteverkosto pysyvät lähes nykyisessä laajuudessaan. Toimintakeskus on mitoitettu 280 hengelle, joista 120 työskentelee tuotannossa ja 160 toimistossa.

”Toimintakeskus on kokonaisuudessaan massiivinen. 14 hehtaarin alueelle nousee 8 erillistä rakennusta, joiden kokonaispinta-ala on 24 000 huoneneliömetriä. Kyseessä on paitsi Suomen myös Pohjoismaiden suurin rakennusvuokraamoalan toimintakeskus ja se on suurimpia Europankin mittakaavassa ajateltuna”, toteaa Cramo Finland Oy:n kiinteistöjohtaja Aarno Heikkilä.

Toimintakeskukseen tulee lämmintä tilaa kaikkiaan 13 000 m2, josta 2 800 m2 on toimistotilaa. Lisäksi kalustoa varten on kylmää katettua tilaa noin 6 000 m2.

”Alueen laajuudesta saa käsityksen, kun suhteuttaa sen urheilumaailmaan. Tontille mahtuu 18 jalkapallokenttää ja jääkiekkokaukaloja kolmikertainen määrä”, vertaa Heikkilä.

Lisää palvelun laatua ja tehokkuutta

Cramo Finland Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Myllynen toteaa, että toimintakeskus aloitta uuden aikakauden yrityksen toiminnassa. Mittava kiinteistöinvestointi osoittaa yrityksen uskoa alan tulevaisuuteen ja on osa Cramon kasvuhakuista strategiaa. Cramo on alansa edelläkävijä ja toiminnan kehittäjä. ”Uusi toimintakeskus lisää palvelumme laatua, kun saamme hajallaan olleet kaluston jakelupisteet yhteen paikkaan. Keskittäminen tehostaa asiakaspalvelua ja nopeuttaa toimituksia. Keskittämispiste palvelee kaikkia Suomessa olevia vuokraamojamme.”

Toimintakeskuksen rakennuttamisen suunnittelu alkoi pari vuotta sitten sopivan tontin etsimisellä. Vantaan Åbyn tontti vastasi hyvin tarpeisiin. Nyt oli myös hyvä hetki rakentaa uutta ja saada modernit ja viihtyisät toimitilat henkilöstölle.

Åbyn kalustopuoli on toiminnassa maaliskuussa 2021. Sitä ennen keskukseen on koottu noin 400 työmaatilaa ja lähes 200 maanrakennuskonetta ja nostinta. Pienkalustoa siirretään noin 200 kuorma-autollista.

”Åbyn sijainti on logistisesti hyvä keskitetylle jakelupisteelle, josta kalustoa lähtee niin lähialueen työmaille kuin muualle Suomeen. Sijainti tehostaa myös asiakkaiden toimintaa, koska olemme seuraavat parikymmentä vuotta lähellä rakentamisen ydintä. Keskus on suunniteltu niin, että pihalla on riittävästi tilaa isojenkin autojen helppoon läpiajoon noutojen ja palautusten yhteydessä”, Heikkilä summaa.

Åbyssä avautuu ensi keväänä 130 paikkainen lounasravintola, jonka on avoinna myös ulkopuolisille. Valoisaan ravintolaan on tulossa ruokailutilojen lisäksi vapaamuotoisempia seurustelualueita.

Cramon pääkonttorin henkilökunta muuttaa uuteen paikkaan huhtikuussa, ja kaikki toiminnot ovat käynnissä toukokuussa 2021.

Vastuullista rakentamista

Ison yksikön rakentaminen on perustelua myös ympäristönäkökohdista katsottuna. Esimerkiksi uudisrakennuksen energiatehokkuus on huippuluokkaa. Heikkilä kertoo, että kiinteistöön on suunniteltu valmius aurinkoenergian myöhempää käyttöönottoa varten.

Åbyyn on valittu led-valot kaikkialle, missä se on ollut mahdollista, ja valoja ohjataan liiketunnistimella. Cramossa on jo nyt käytössä vesisähkö, joten luonnollisesti myös Åbyn sähkö on ympäristöystävällistä vesisähköä.

Yksi toimintakeskuksen rakennuttamisen päätavoitteista oli yhdistää monta yksikköä. Monet toimipisteistä eivät enää vastaa toimivuudeltaan nykypäivän vaatimuksia. Muutto tehostaa Cramon sisäisiä toimintoja ja on askel kestävään tulevaisuuteen. Esimerkiksi yrityksen hiilijalanjälki pienenee, kun ajot toimipisteiden välillä vähenevät. Keskittäminen tehostaa kalustotoimituksia ja vähentää näin liikennettä.

”Hiilijalanjäljen pienentäminen on meille iso asia, jota kohden otamme Åbyssä monta pientä askelta. Siellä on työntekijöillemme hyvät julkisen liikenteen yhteydet. Toimintakeskukseen tulee sähköautoille latauspisteistä ja työmatkapyöräilijät saavat pyörät katoksen alle”, Heikkilä kertoo yksityiskohdista.

Runkotyöt alkamassa

”Olemme ottaneet suunnittelussa huomioon Jatkeen asiantuntijoiden kanssa vastuullisuuden lisäksi tilojen suorituskyvyn, jotta tilat ovat toimivat ja kiinteistönhoito on sujuvaa. Uuteen rakennukseen muuttaminen tuo meille jatkossa kustannussäästöjä vuokra- ja kunnossapitokustannuksissa”, toteaa Aarno Heikkilä.

Työt Åbyn tontilla ovat jo täydessä vauhdissa. Rakentaminen on edennyt suunnitellun aikataulun mukaisesti koronavirusepidemiasta huolimatta. Aikataulu on kiireinen, koska kaiken pitää olla valmista vuoden päästä keväällä.

”Maanrakennustyöt ovat hyvin käynnissä koko tontilla. Tontti on tasainen, joten tällä on hyvä aloittaa rakentaminen. Nyt ovat menossa perustustyöt ja runko alkaa nousta toukokuun alussa. Työmaalla on tällä hetkellä nelisenkymmentä työntekijää. Parhaimmillaan heitä tarvitaan noin 150,” kertoo Jatke Oy:n vastaava työnjohtaja Mikko Peltoniemi.

Henkilöstö mukana suunnittelussa

Åby-hankkeen projektivastaava Hanna Turunen kertoo, että Cramon henkilöstö on ollut vahvasti mukana suunnittelussa alkumetreiltä lähtien, koska uudesta toimintakeskuksesta halutaan cramolaisten itsensä näköinen. Henkilöstön päällimmäisinä toiveina olivat toimivuus, valoisuus ja rauhallisuus. Koska monet ovat nykyisin töissä aika iäkkäissäkin kiinteistöissä, nousi hyvä ilmanvaihto myös ykköstoiveiden joukkoon.

”Åbyn toimistot ovat monitoimitiloja, joiden suunnittelussa on otettu huomioon myös se, että työntekijät tarvitsevat rauhallisia hiljaisen työn tiloja. Näiden lisäksi uuteen paikkaan on tulossa ryhmätyöskentelyyn sopivia huoneita. Taukotilat on suunniteltu moderneiksi ja viihtyisiksi” Turunen kertoo. Hän itse odottaa muuton lisäävän työntekijöiden kanssakäymistä ja yhteistyötä. Kun toimistot ovat olleet monessa paikassa, on kollegojen tapaaminen ollut vähäistä.

”Tämä on suuri, mutta positiivinen muutos. On hienoa saada kaikki kollegat saman katon alle”, hän iloitsee.

​Tuusulan asuntomessujen siirtoa valmistellaan elokuulle

Osuuskunta Suomen Asuntomessut ja Tuusulan kunta valmistelevat Asuntomessujen siirtoa elokuulle ja noudattavat siten Valtioneuvoston 22.4.2020 antamaa ohjeistusta yleisötapahtumista.

Asuntomessujen siirron valmistelu pidettäväksi 3.-30.8.2020 on aloitettu.

Samalla huomioidaan se, että valtioneuvosto tekee näillä näkymin uuden arvioinnin yli 500 hengen yleisötilaisuuksista kesäkuun alussa. Jos messuja ei pystytä toteuttamaan elokuussakaan, mietitään pienimuotoisempaa, uudenlaista yleisötapahtumaa myöhemmälle syksyyn.

“Meille on tärkeintä varmistaa ihmisten turvallisuus ja hyvinvointi. Olemme seuranneet koronaepidemian vaikutuksia suuriin yleisötapahtumiin jo heti tilanteen vakavuuden selvittyä. Siksi aloitimme eri vaihtoehtojen pohdinnan hyvissä ajoin. Joka tapauksessa Rykmentinpuistoon nyt valmistuva upea alue ja kiinnostavat kodit tullaan esittelemään suurelle yleisölle, tavalla tai toisella”, taustoittaa Osuuskunta Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Anna Tapio.

Rykmentinpuiston messualue valmistuu aikataulussa

Rykmentinpuisto kokonaisuudessaan on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista aluerakentamishankkeista. Alueesta rakentuu jopa 15 000 asukkaan asuinalue. Vaikka messutapahtuman ajankohta nyt siirtyykin eteenpäin, messualueen kotien ja yleisten alueiden rakentaminen Rykmentinpuistossa Tuusulassa edistyy ja kohteet valmistuvat aikataulussa.

“Meille on rakentumassa Rykmentinpuistoon upea messualue, josta voimme olla ylpeitä ja joka kuvastaa uudenlaista Tuusulaa monipuolistaen mielikuvaa asumisesta täällä”, toteaa Asuntomessut Tuusulassa -projektin projektipäällikkö Riikka Uusikulku Tuusulan kunnasta.

“Rykmentinpuiston asuntomessualueella on tehty paljon asioita uudella tavalla esimerkiksi kestävään kehitykseen ja energiaan liittyen. Näitä opittuja asioita voidaan hyödyntää jatkossa muidenkin asuinalueiden rakentamisessa”, jatkaa Uusikulku.

“Asuntomessuprojekti on ollut alkupamaus koko Rykmentinpuiston asuinalueen käynnistämiselle. Messualueen ympäristössä on parhaillaankin käynnissä neljän eri kerrostalokorttelin rakentaminen ja suunnitteilla useita uusia hankkeita, kuten Hirsitaloteollisuuden hiilineutraali My Town! -hanke”, kertoo Tuusulan pormestari Arto Lindberg ylpeänä.

Koronatilanne korostuu valmiussuunnittelussa

Koronatilanteen kehittymistä seurataan tarkkaan kaikkien rakentamisessa ja muissa järjestelyissä mukana olevien tahojen keskuudessa.

“Seuraamme koronatilannetta ja noudatamme valtioneuvoston sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamia ohjeita ja määräyksiä. Lisäksi koronavirus-epidemiaan varaudutaan viranomaisten suositusten mukaisella toimintamallilla messujen turvallisuussuunnitelmassa, toteaa operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää Osuuskunta Suomen Asuntomessuilta.

Lipunmyynti messuille on auki normaalisti koko ajan. Mikäli viranomaiset ohjeistavat peruuttamaan yleisötapahtumat vielä elokuussakin, on asiakas oikeutettu saamaan ostetun pääsylipun hinnan takaisin.

Asuntomessuja jo 50 vuotta

Jo 50 vuoden ajan eri paikkakuntien messualueille on noussut koteja, jotka ovat innostaneet ja inspiroineet suomalaisia. Ensimmäiset messukodit nousivat niinikään Tuusulaan vuonna 1970. Tänä vuonna Tuusulan asuntomessuilla esitellään monipuolista elämisen taidetta tulevaisuuden kyläkaupungissa, jossa on mahdollista asua eri elämänvaiheissa.

Rykmentinpuiston messualueelle nousee yli 100 asuntoa. 41 messukohteen asukkaiden ja asumiseen liittyvät valinnat koskien esimerkiksi rakennustapaa, sisustusta, energiamuotoa kerrotaan tänäkin vuonna.

“Juhlimme tänä vuonna Asuntomessujen puolivuosisataista matkaa, jota on taivallettu yhdessä suomalaisten kanssa myötäeläen muutoksissa ja ennakoiden tulevaa. Siksi tässä haasteellisessa tilanteessa haluamme omalta osaltamme tukea ja kannustaa suomalaisia jakamalla tietoa ja inspiraatiota kanavissamme”, sanoo Anna Tapio ja katsoo samalla luottavaisesti eteenpäin.

“Tulevienkin vuosien messuhankkeet on sovittuna jo vuoteen 2025 asti ja etenevät hienosti.”

YIT mukana toteuttamassa HUSin uutta silmäsairaalaa Helsinkiin

YIT ja HUS Kiinteistöt Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden silmäsairaalan toteuttamisesta Helsingin Meilahteen. Nyt käynnistetty kehitysvaihe kestää loppuvuoteen 2020 saakka, ja hankkeen toteutusvaiheeseen siirtyminen edellyttää erillistä tilausta, joka liitetään myöhemmin nyt allekirjoitettuun sopimukseen. Hankkeen on määrä valmistua vuonna 2023.

Meilahden kampuksen yhteyteen, Paciuksen- ja Zaidankatujen väliin, rakennettava uusi silmäsairaala on nimetty Tammisairaalaksi. Tammisairaalaan rakennetaan yli 200 polikliinista vastaanottotilaa, 15 leikkaussalia, 12-paikkainen vuodeosasto, välinehuoltokeskus ja muita tukipalvelutiloja sekä noin 100 autopaikan pysäköintilaitos.

SRV ja Kojamo allekirjoittivat urakkasopimuksen Kompassista: Helsingin Kalasataman kolmannen tornitalon rakentaminen alkaa

Valokuvaaja: Arkkitehtitoimisto Helin & Co, Voima Graphics Oy, SRV

SRV ja Kojamo ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen tornitalo Kompassista, Kojamolle rakennettavan vuokra-asuntokohteen toteuttamisesta. Kohde kirjattiin yhtiön toisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Kohde on osa aiemmin tänä vuonna julkistettua 197 miljoonan euron yhteistyösopimusta vuokra-asuntojen rakentamisesta Kojamolle.

Nyt tilauskantaan kirjattu kohde rakennetaan Helsingin Kalasatamaan, ja siihen valmistuu yhteensä 291 huoneistoa. Asunnot ovat pääasiassa yksiöitä ja kaksioita. Rakentaminen alkaa välittömästi ja kohteen suunnitellaan valmistuvan vuonna 2022.

”Kalasataman Kompassi on hyvä esimerkki hankkeistamme, joissa on vahvat asiakkaat ja jotka eivät sido merkittävästi SRV:n pääomia. Kompassi tulee vapauttamaan 22 miljoonaa euroa SRV:n taseesta vuoden 2020 aikana. Olen erittäin iloinen, että tervehdyttämisohjelmamme myötä asiakkaamme luottavat meihin ja olemme päässeet käynnistämään useita uusia työmaita tämän vuoden puolella”, sanoo SRV:n toimitusjohtaja Saku Sipola.

”SRV:n ja Kojamon välisellä pitkäaikaisella yhteistyöllä vastaamme kasvukeskusten asuntokysyntään. Nyt käynnistyvä tornitalo Kompassi sijaitsee Helsingin Kalasatamassa erinomaisella sijainnilla hyvien kulkuyhteyksien varrella”, sanoo SRV:n asuntoliiketoiminnan johtaja Kim Jolkkonen.

SRV Yhtiöt Oyj ja Kojamo Oyj allekirjoittivat 2.3.2020 yhteistyösopimuksen 197 miljoonan euron arvoisten vuokra-asuntojen toteuttamisesta Helsinkiin ja Espooseen. Sopimus pitää sisällään yhteensä 6 omakehitteistä asuntokohdetta, joihin valmistuu yhteensä 676 asuntoa. Kokonaisuus pitää sisällään Helsingin Kalasatamaan rakentuvan tornitalo Kompassin. 120 metriin merenpinnan yläpuolelle kohoavan tornitalon 31 kerrokseen tulee 291 uutta vuokrattavaa kotia.

Caverion toteuttaa talotekniikan Keilalammen kiinteistöön Espoossa

Caverion on sopinut YIT:n kanssa talotekniikan kokonaistoimituksesta Regeneron Keilalammen kiinteistöön Espoon KeilaniemessäCaverion vastaa remontoitavan toimistotalon sekä sen yhteydessä olevan pysäköintihallin talotekniikkaratkaisujen suunnittelusta ja toteutuksesta. Toimitukseen kuuluvat automaatio-, jäähdytys-, turvallisuus-, lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, sähköistys-, informaatio- ja viestintäteknologia sekä sprinkleriratkaisut. 

”YIT on strategiansa mukaisesti kumppani kiinteistöjen omistajille ja kehittäjille kiinteistöjen arvon kasvattamiseksi, ja talotekniikalla on merkittävä rooli erityisesti korjausrakentamisessa”, sanoo korjausrakentamisen yksikönjohtaja Tero Aaltonen YIT:ltä.

”Olemme iloisia, että voimme olla mukana Regeneron Keilaniemenranta-projektissa kehittämässä tätä pääkaupunkiseudun merkittävää kaupunkialuetta ja toteuttamassa edistyksellistä kiinteistötekniikkaa. Olemme aiemmin sopineet myös viereisen Accountor Towerin kiinteistön ylläpidosta”, sanoo Caverion Suomen divisioonajohtaja Ville Tamminen.

Keilalampi saneerataan Leed Gold -sertifikaatin täyttäväksi 2020-luvun moderniksi toimitilaksi. YIT vastaa kohteen saneeraustöistä, ja kaikki rakennustyöt toteutetaan vuoden 2020 aikana. Kiinteistökokonaisuus on laajuudeltaan noin 21 000 bruttoneliömetriä, josta toimistorakennuksen osuus on noin 15 000 ja pysäköintilaitoksen 6 000 bruttoneliömetriä.

Keilalampi-kiinteistön päävuokralaisena on vakuutusyhtiö If, jonka pääkaupunkiseudun 650 työntekijää muuttaa remontoituun kiinteistöön vuoden 2021 alussa. Kiinteistössä tullaan noudattamaan WELL-standardia. WELL ottaa huomioon rakennusstandardien lisäksi myös kiinteistön hyvinvointivaikutukset ja edellyttää hyvän ilmanlaadun, valaistuksen ja akustiikan lisäksi myös muun muassa henkilöstön ravinnon, liikkumisen, mukavuuden ja mielen hyvinvoinnin mittaamista.

Keilalampi on osa yli 100 000 neliömetrin laajuista Regeneron Keilaniemenranta-projektia, jossa luodaan alueelle uutta kaupunkiympäristöä ja palvelukeskus. Regenero on rakennusyhtiö YIT:n ja kiinteistökehitysyhtiö HGR Property Partnersin yhteisyritys. Valmistuttuaan Keilalampi siirtyy kansainvälisen sijoittajan omistukseen.

Kesko suunnittelee noin 60 miljoonan euron hanketta Porvoon Länsirannalle:  K-kortteliin K-Citymarket Laituri, hotelli, arvoasuntoja ja hyvinvointipalveluja  

Porvoon Länsirannalle, Taidetehtaan ja Kokonniementien väliselle alueelle on syntymässä uudenlainen K-kortteli. Kortteliin sijoittuu K-Citymarket Laituri, hotelli, arvoasuntoja sekä erilaisia hyvinvointipalveluja. 

Keskon tavoitteena on hakea rakennuslupa noin 60 miljoonan euron arvoiselle hankkeelle jo tämän vuoden loppupuolella. Alueen asemakaava tuli lainvoimaiseksi viime vuoden alkupuolella. 

–  Tämä on upea uutinen Porvoolle. Suurinvestoinnin odotetaan tuovan alueelle 150 uutta työpaikkaa sekä lisää tuloja, matkailijoita ja tapahtumia. Hanke lisää merkittävästi koko Taidetehtaan alueen vetovoimaa, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz toteaa.  

Kesko on arvioinut hankkeen aluetaloudellisia vaikutuksia yhdessä Muutostoimisto Flown kanssa. K-korttelin, Taidetehtaan ja muiden alueen kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden odotetaan houkuttelevan vuosittain yhteensä lähes 2 miljoonaa asiakasta ja matkailijaa. Rakennettava kokonaisala on noin 15 000 m², ja rakentamiseen tarvitaan noin 500 henkilötyövuoden panos. Alueelle jää vuosittain rahaa noin 9 miljoonaa euroa. Kaupungin verotulojen arvioidaan kasvavan noin miljoonalla eurolla.  

Veneellä K-Citymarket Laituriin 

K-Citymarket Laituri on uudenlainen kauppa, joka suunnitellaan vastaamaan Porvoon seudun asukkaiden tarpeita. Kaavan mukaan kaupan pinta-ala on 7 000 m². Parkkipaikat rakennetaan kaupan alle, ja tämä vaikuttaa merkittävästi K-Citymarketin ympäristön ilmeeseen. Kokonaisuuteen kuuluvan myös 3 000 m²:n suuruinen hotelli sekä asuntoja ja erilaisia palveluita.  

– Tulevan K-Citymarketin liikeidea perustuu kauppiaan tekemään kauppakohtaiseen liikeideaan. Jokainen K-kauppias tekee liikeidean omalle kaupalleen, joka tuo oman vaikutusalueen asiakkaille mieleenpainuvia kokemuksia. Erinomainen esimerkki kauppakohtaisesta liikeideasta on maailman parhaaksi kaupaksi vuonna 2019 valitussa Järvenpään K-Citymarketissa, kuvaa aluejohtaja Timo Heikkilä Keskolta. 

 – K-kortteliin sijoittuvat asunnot tulevan Porvoon ykköspaikalle, ja niitä voisi kuvailla arvoasunnoiksi. Asunnoilla on maailman suurin jääkaappi suoraan alakerrassa. K-kortteliin tulevan hotellin liikeidean laatii siihen sijoittuva toimija. Liikeidea pohjautuu K-korttelin tuomaan kokonaisuuteen, Timo Heikkilä jatkaa. 

Kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen rakennus sopii jokimaisemaan ja Porvoon ympäristöön. Puuelementeistä osittain muodostuva kokonaisuus noudattaa Taidetehtaan alueen arkkitehtuurin linjaa ja kestävän kehityksen periaatteita.   

Länsiranta rakentuu valmiiksi

– Taidetehtaan alueen julkisivu joen suuntaan rakentuu nyt valmiiksi, kun myös joen ja Kokonniementien väliin jäävän laajan ja viihtyisän vapaa-ajan alueen suunnitelmat alkavat toteutua. Aivan ydinkeskustaan on syntymässä ainutlaatuinen kaupan, tapahtumien, vapaa-ajan ja liikunnan keskus asukkaille ja matkailijoille, toteaa kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren.

Porvoo on kasvanut tasaisesti. Länsirannalle ja keskustaan sijoittuvat uudet kaupalliset palvelut tukevat kaupungin tasapainoista kehitystä. Laajentuva päivittäistavarakauppa, uudet keskusta-asunnot, hotellihanke ja myös puurakentaminen toteuttavat osaltaan Porvoon kaupunkistrategiaa. 

– Tämä hanke tuo Porvoon keskustaan lisää kaupunkielämää ja vahvistaa Taidetehtaan ympäristön vetovoimaa.  

Fakta  

  • Alueen liikennemäärien lisääntyminen on selvitetty kaavatyön yhteydessä. Liikenne tulee lisääntymään, mutta liikennemäärät eivät tule niin suuriksi kuin empirekeskustan alueella. Autoliikenne on tavanomaista keskustaliikennettä, eikä merkittävää ruuhkautumista ole odotettavissa juhlapyhien aattojen tapaisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta. 
  • Taidetehtaan alueen kehittäminen käynnistyi vuonna 2007 järjestetyllä tarjouspyyntömenettelyllä. Alueen nykyistä kehitystä siivittänyt ensimmäinen asemakaava valmistui vuonna 2009 ja asemakaavamuutos rannan puoleisiin kortteleihin vuonna 2017. Nyt käynnistymässä oleva hanke toteuttaa tätä Taidetehtaan rantakorttelit asemakaavaa, jota suunnittelutyössä noudatetaan tinkimättä. 

Lujatalo rakentaa Tuusulan historiallisesti merkittävälle uudelle asuinalueelle

Havainnekuva: L Arkkitehdit Oy

Lujatalo on valittu Tuusulaan entiselle varuskunta-alueelle rakennettavan neljän kerrostalon urakoitsijaksi, kun alueelle rakennutetaan Kevan, Suomen suurimman eläkevakuuttajan, omistukseen 144 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa. Urakan arvo on 20 miljoonaa euroa.

Tuusulan entinen, historiallisesti arvokas varuskunta-alue on kiivaan muutoksen pyörteissä. Alue muuttuu lähivuosien aikana uudenlaiseksi kaupunginosaksi, kun vanhalle kasarmialueelle rakennetaan asuintaloja jopa 15000 uudelle asukkaalle. Entiselle kasarmialueelle on suunniteltu uutta rakennusoikeutta lähes 260 000 kerrosneliömetriä.

Lujatalo rakentaa nyt alueelle neljä kerrostaloa, yhteensä 144 vuokra-asuntoa. Vuokra-asunnot tulevat Kevan omistukseen. Asuntojen keskipinta-ala on 46 neliömetriä ja ne ovat parvekkeellisia yksiöitä, kaksioita sekä pieniä kolmioita tämän hetkistä asuntokysyntää mukaillen.

Lujatalon rakentamat kerrostalot sijaitsevat Tuusulan uuden asuinalueen ytimessä, palvelujen äärellä ja hyvien kulkuyhteyksien päässä harrastemahdollisuuksista. Aivan asuinalueen tuntumassa järjestettävät vuoden 2020 Tuusulan asuntomessut antavat alueelle näkyvyyttä ja ovat lisäämässä alueen vetovoimaa.

– Lujatalo on mukana rakentamassa kaikilla Uudenmaan alueen keskeisillä asuntorakentamisen alueilla. Hienoa nähdä, kuinka Tuusulan historiallinen alue muuttuu asuinalueeksi uusille asukkaille, vanhaa ja arvokasta varuskunta-aluetta ja suojeltavia kohteita kunnioittaen, sanoo Lujatalon Uudenmaan alueen asuntorakentamisen johtaja Janne Mönkkönen.

Osana sijoitussalkkuaan Keva omistaa yli 3700 vuokra-asuntoa suurimmissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. – Kevan tavoitteena on sijoittaa asuntoihin hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden lähelle. Hyvän sijaintinsa ansiosta Tuusula on kehittyvä alue ja Rykmentinpuiston sijainti liikenteen pääväylien ja rautatien läheisyydessä on Kevan asuntosijoitusten tavoitteen mukainen. Alueelta on hyvät kulkuyhteydet niin Helsingin (25 km) kuin lentokentänkin (10 km) suuntaan. Asumisviihtyvyyttä täydentävät alueen erinomaiset harrastus- ja virkistysmahdollisuudet. Urheilukeskus ja uimahalli ovat kävelymatkan ja Tuusulanjärven museo- ja kulttuuritarjonta sekä alueen luontokohteet pyöräilymatkan päässä, kertoo rakennuttajapäällikkö Saku Pöntynen Kevalta.

Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2020 ja asunnot ovat muuttovalmiita vuoden 2022 tammikuussa. Asuntojen vuokraus aloitetaan syksyllä 2021.

 

BASF rakentaa akkumateriaalien tuotantolaitosta Harjavaltaan

Saksalainen suuryritys BASF vahvisti helmikuussa 2020, että Harjavallan tuotantolaitoksessa ryhdytään valmistamaan katodiaktiivisten materiaalien esiasteita eli prekursoreita. Tuotantolaitos aloittaa toimintansa vuonna 2022. Uusi akkumateriaalien tuotantolaitos tukee eurooppalaista kestävää akkujen arvoketjua.

Uusi katodiaktiivisten materiaalien esiasteita (PCAM) valmistava tuotantolaitos täydentää BASF:n toista uutta katodiaktiivisia materiaaleja (CAM) valmistavaa tuotantolaitosta Saksan Schwarzheidessa. Harjavallassa tuotetuista esiasteista jatkojalostetaan Schwarzheidessa akkumateriaalia noin 400 000 täyssähköisen ajoneuvon tarpeisiin vuodessa. Tuotantolaitosten on määrä käynnistää toimintansa Suomessa ja Saksassa vuonna 2022.

Nämä kaksi tuotantolaitosta vastaavat eurooppalaisten sähköajoneuvomarkkinoiden kasvavaan kysyntään. BASF:n investoinnit Suomeen ja Saksaan tukevat Euroopan komission tavoitetta luoda eurooppalainen akkutuotannon arvoketju.

BASF edistää kestävää kasvua eurooppalaisten akkumateriaalien arvoketjun kautta ja pyrkii näin luomaan arvoa yhteiskunnalle. Harjavallan tuotantolaitoksen raakamateriaalit eli koboltti ja nikkeli toimitetaan Nornickelin Harjavallassa sijaitsevalta metallinjalostamolta. Näin Euroopan akkutuotannolle voidaan taata paikallisesti hankittujen raaka-aineiden saanti. Harjavallan tuotantolaitoksessa käytetään myös uusiutuvia energianlähteitä, kuten vesi- ja tuulivoimaa sekä biomassaenergiaa. Tämä eri energiamuotojen käytännöllinen yhdistäminen mahdollistaa erittäin pienen akkumateriaalien hiilijalanjäljen.

Rakennustyöt ovat käynnistyneet

Rakennustyöt ovat jo käynnistyneet Harjavallassa: ”Tuotantolaitoksen rakennustöiden päivittäisen edistymisen seuraaminen paikan päällä antaa kirjaimellisesti energiaa koko hanketiimille, joka koostuu BASF:n työntekijöistä ja monista paikallisista kumppaneista. Olemme innoissamme, kun olemme tekemässä eurooppalaista akkujen arvoketjua todeksi ensimmäisten joukossa. Suomella on loistavat mahdollisuudet kehittyä arvoketjun merkittäväksi toimijaksi, joka vetää investointeja puoleensa kaikkialta maailmasta”, sanoo BASF Finland Oy:n toimitusjohtaja Tor Stendahl. ”Tästä kertoo esimerkiksi jo se symbolinen ele, että Harjavallassa sijaitsevalle akkumateriaalien tuotantolaitoksellemme avattiin äskettäin uusi tie nimeltä Akkukatu.”

Investoimalla Suomeen ja Saksaan BASF:stä tulee ensimmäinen katodiaktiivisten materiaalien toimittaja, jolla on paikallistuotantoa nykypäivän kolmella merkittävällä markkina-alueella – Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Euroopassa. BASF:stä tulee johtava toimittaja, jolla on luotettava, kestävä ja eurooppalainen toimitusketju. Näin se kattaa metallien, etenkin nikkelin ja koboltin, perustuotannon, prekursorituotannon ja katodimateriaalien tuotannon Euroopan alueella.

Business Finlandin osana toimiva Invest in Finland auttaa ulkomaisia yrityksiä löytämään liiketoimintamahdollisuuksia Suomesta.

”Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että BASF on valinnut Suomen katodiaktiivisten materiaalien esiasteiden investointikohteeksi. Tämä on merkittävä askel kohti kestävää, vähähiilistä eurooppalaista akkutuotannon arvoketjua ja tukee samalla myös EU:n ilmastotavoitteisiin pääsemistä. BASF:n osoittama luottamus vahvaan suomalaiseen osaamiseen luo mahdollisuuksia kehittää edelleen akkualan osaamista, työllisyyttä ja investointeja Suomessa. Suomessa on aktiivinen ja avoin noin 100 toimijan Batteries from Finland -akkualan ekosysteemi osana yhteiseurooppalaisia markkinoita. Toivotamme BASF:n lämpimästi tervetulleeksi Suomeen kehittämään eurooppalaista akkuekosysteemiä – yhdessä!” sanoo Invest in Finlandin toimialajohtaja Markku Kivistö Business Finlandilta.

KONEelle UltraRope® -tilaus luksusluokan hotellitorniin Kiinan Nanjingissa

KONE toimittaa 36 hissiä uuteen rakennuskompleksiin, joka nousee Nanjingiin, Jiangsun provinssin pääkaupunkiin Itä-Kiinassa. Kohteeseen tulee käyttöön myös innovatiivinen KONE UltraRope® -nostoteknologia. 
 
Valmistuttuaan rakennus kohoaa 416 metrin korkeuteen, ja sen tiloihin tulee Kimpton-hotelli. Siitä tulee korkein Nanjingin liikekeskustaan suunnitelluista viidestä pilvenpiirtäjästä ja koko kaupungin rakenteellisesti korkein rakennus. Valmistuttuaan Nanjing Kimpton Hotel tulee lisäksi olemaan maailman korkein Kimpton-hotelli. 
 
Toimitukseen kuuluu 11 KONE MonoSpace® -hissiä ja 25 KONE MiniSpace™ -hissiä, joiden maksiminopeus on 10 m/s. Rakennuksessa hyödynnetään hiilikuituun perustuvaa KONE UltraRope® -nostoteknologiaa ja lisäksi sinne tulee KONE E-Link™ -valvontajärjestelmä. 
 
”Meistä on hienoa olla mukana Nanjingin nopeassa kehityksessä ja ratkaisuillamme helpottaa 60 000 kuukausittaisen hotellivieraan ja -henkilökunnan jäsenen liikkumista tässä uudessa kohteessa”, sanoo KONEen Kiinan aluejohtaja William B. Johnson. 
 
Rakennuksen on määrä valmistua vuoden 2026 lopussa. Rakennuttajana toimii Nanjing Financial City Construction and Development Co., Ltd. 
 
Tilaus kirjattiin vuoden 2019 viimeiselle neljännekselle.