Metsä Groupin suomalaiset investointihankkeet etenevät – Raumalle rakennetaan maailman modernein saha

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt maailman moderneimman sahan rakentamisesta Raumalle. Investoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa. Rakennustyöt aloitetaan keväällä 2020. Tuotannon on määrä käynnistyä sahalla vuoden 2022 kolmannen neljänneksen aikana. Koronavirusepidemian eteneminen saattaa vaikuttaa aikatauluihin.

Kemin biotuotetehtaan hankesuunnittelu jatkuu ja päätösvalmius tästä noin 1,5 miljardin euron tehtaasta arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020.

Metsä Group aloitti vuoden 2019 keväällä hankesuunnittelun yhteensä noin 2 miljardin euron investoinneista. Näillä suunnitelluilla investoinneilla Metsä Group vastaa koko metsäteollisuuden arvoketjun osalta entistäkin paremmin metsänomistajien ja asiakkaiden tarpeisiin ja toteuttaa merkittävää osuuttaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ensimmäisenä ohjelman hankkeista päätösvalmiuteen tuli suunnitellusti Rauman sahainvestointi.

”Metsä Groupin strategisiin tavoitteisiin kuuluvat suomalaisen metsän arvon lisääminen, kannattava kasvu yhdessä asiakkaiden kanssa, kokonaan fossiilittomat tehtaat, fossiilitalouden korvaaminen uusiutuvilla materiaaleilla ja hiilen lisääntyvä sitominen pitkäikäisiin puutuotteisiin. Raumalle rakennettava saha toteuttaa osaltaan kaikkia näitä tavoitteita. Mekaanisen metsäteollisuuden rooli on erittäin tärkeä ja sielläkin on löydettävä keinot suorituskyvyn merkittävään parannukseen”, Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä sanoo. ”Kemin biotuotetehtaan osalta hankesuunnittelu on edennyt hyvin ja päätösvalmius arvioidaan saavutettavan syksyllä 2020 ympäristöluvituksen valmistuessa. Tässä yhteiskunnan haastavassa tilanteessa Suomi tarvitsee nyt investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. Arvioimme kotimaisten toimijoiden osuuden investointiemme toteutuksesta nousevan merkittäväksi.”

Raumalle Suomen kaikkien aikojen suurin sahainvestointi

Rauman sahainvestoinnin arvo on noin 200 miljoonaa euroa ja uuden yksikön vuosituotanto on noin 750 000 kuutiota mäntysahatavaraa. Rakennettava saha tulee olemaan teknologialtaan ja tehokkuudeltaan edelläkävijä maailmassa. Esimerkiksi konenäön ja tekoälyn hyödyntäminen sahaprosessin eri vaiheissa on merkittävä uudistus, eikä vastaavaa teknologiaa ole vielä käytössä sahateollisuudessa muualla.

”Raumalle rakennettava uuden sukupolven saha on merkittävä kehitysloikka koko toimialalla. Uusi teknologia mahdollistaa siirtymisen työpisteiltä valvomotyöskentelyyn ja jatkuvaan käyntiin. Rauman sahan tulevassa toimintamallissa keskeistä on henkilöstön moni- ja syväosaaminen sekä käyttäjäkunnossapito”, toteaa Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen. ”Laadukkaan sahatavaran kysyntä tulee kasvamaan maailmanlaajuisesti, erityisesti vaativissa komponentti- ja puusepänteollisuudessa.”

Uusi saha työllistää Suomessa suoraan noin 100 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussa noin 500 henkilöä. Sahalaitoksen rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan noin 1 500 henkilötyövuotta. Vuotuinen Suomesta hankittavan tukin käyttö sahalla on noin 1,5 miljoonaa kuutiota. Uusi sahatavaratuotanto myydään pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan.

Tulevan sahan sijainti on logistisesti erinomainen, sillä se mahdollistaa tehokkaan integroinnin sellutehtaaseen ja sahatavaran sujuvan logistiikan asiakkaille Rauman sataman kautta. Integraatin synergioita yhdessä sellutehtaan kanssa hyödynnetään energiatuotannossa, sivuvirtojen hyödyntämisessä, logistiikassa ja palveluissa. Sahan ympäristövaikutukset minimoidaan, ja esimerkiksi melun hallinta on huomioitu suunnitteluvaiheesta alkaen niin rakentamisessa kuin laite- ja konevalinnoissakin.

Metsä Fibre on sopinut Veisto Oy:n kanssa sahalinjan toimittamisesta. Kotimaisuusaste tämän toimituksen osalta on yli 80 prosenttia. Neuvottelut muiden laitetoimittajien osalta jatkuvat. Sahan rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty sopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta A-Insinöörien kanssa.

”Ainutlaatuisessa biotuotekonseptissamme keskeistä on puuraaka-aineen 100-prosenttinen hyödyntäminen. Sahan raaka-aineena käytetään tukkipuuta. Sahatavaran valmistuksessa syntyvät kuori ja puru hyödynnetään bioenergiana ja hake sellun raaka-aineena. Sellutuotannossa syntyy bioenergiaa, jota hyödynnetään sahalla ja loppu myydään integraatin ulkopuolelle. Tämä investointi mahdollistaa tulevaisuudessa sekä Rauman sahan että sellutehtaan toiminnan kokonaan ilman fossiilisia polttoaineita”, Nousiainen jatkaa.  

Kemin biotuotetehdas päätösvalmiudessa syksyllä 2020

Lapin ELY-keskus antoi 6.3.2020 Kemin biotuotetehtaan YVA-selostuksesta perustellun päätelmän, johon ympäristövaikutusten arviointi eli YVA päättyi. Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon (AVI) jätettyä ympäristölupahakemusta päivitetään parhaillaan perustellun päätelmän perusteella.

Noin 1,5 miljardin euron hankkeen rahoitusneuvottelut ovat edenneet. Finnvera myönsi maaliskuussa 2020 takuun 500 miljoonan euron luotolle 80 prosentin vastuuosuudella ehdollisena hankkeen investointipäätökselle. Rahoitusneuvottelut jatkuvat Euroopan Investointipankin (EIB) ja laajan liikepankkiryhmän kanssa.

Ympäristöluvituksen ja rahoitusneuvottelujen lisäksi parhaillaan menossa ovat muun muassa päälaiteneuvottelut, uuden tehtaan tarvitseman logistiikan kehittäminen ja rakentamisvaiheen valmistelutyöt sisältäen esimerkiksi nykyisten rakennusten purkamista ja toimintojen siirtämistä tehdasalueen sisällä.

Kemin biotuotetehtaan mahdollisen rakennusvaiheen suunnittelusta on tehty esisopimus AFRYn kanssa ja rakennuttamisesta Fimpecin kanssa.

Kemin biotuotetehdas valmistaisi vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Se työllistäisi Suomessa suoraan noin 250 henkilöä ja koko suorassa arvoketjussaan yhteensä noin 2 500 henkilöä. Tehtaan vuotuinen pääasiassa Suomesta hankittavan kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä. Kemin biotuotetehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehtäisiin Kemissä. Rakennusvaiheen aikana työntekijöitä arvioidaan kaikkiaan olevan yhteensä noin 15 000. Uuden biotuotetehtaan suunnittelun lähtökohtana on korkea ympäristö-, energia- ja materiaalitehokkuus. Tehdas ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus olisi 250 prosenttia. Tämä vahvistaisi entisestään Metsä Groupin merkittävää asemaa kotimaisiin uusiutuviin polttoaineisiin perustuvana sähköntuottajana.

Peikko Group vuonna 2019: Liikevaihto 231 MEUR

Peikko Group, johtava maailmanlaajuinen betonirakenteiden liitostekniikkaan ja liittorakenteisiin sekä tuulienergiaratkaisuihin keskittyvä yritys, teki vuonna 2019 ennätyksellisen liikevaihdon 230,9 miljoonaa euroa (224,8 MEUR vuonna 2018). Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 7,6 miljoonaa euroa (7,9 MEUR vuonna 2018).

Peikko Group 2019 2018 Muutos
Liikevaihto 230,9 MEUR 224,8 MEUR 2,7 %
Tulos ennen korkoja ja veroja, EBIT 7,6 MEUR 7,9 MEUR -3.8 %
Taseen loppusumma 162,0 MEUR 149,6 MEUR 8,3 %
Henkilöstö keskimäärin 1 830 1 778 2,9 %

Viime vuonna Peikko uudisti ja vahvisti tuotekehitysorganisaatiotaan. Yritys toi markkinoille PSB PLUS® -lävistysraudoitusjärjestelmän, joka tarjoaa paikallavalurakentamiseen kustannustehokkaan tavan toteuttaa matalat välipohjat huomattavillakin kuormilla, sekä TWIN-konsolin, joka on innovatiivinen TT-laattojen ja sekundääripalkkien konsoliratkaisu erityisesti elementtivalmistajien tarpeisiin.

Maaliskuussa 2019 Peikko osti useita tuoteoikeuksia sveitsiläiseltä Spaeter AG -yritykseltä. Kauppa piti sisällään Unkarissa sijaitsevan insinööritoimiston ja tehtaan. Uuden EBEA®-parvekeliitostuotteen myynti on alkanut hyvin, ja Peikko arvioi sen myyntivolyymin kasvavan merkittävästi tulevina vuosina.

Viime vuoden lopulla Peikko toi markkinoille DELTABEAM® Green -tuotteen, joka on yksi ensimmäisistä teräsrakennetuotteista, joka on valmistettu yli 90 prosenttisesti kierrätetystä teräksestä. Ensimmäiset DELTABEAM® Green -projektit ovat parhaillaan toimitusvaiheessa.

Vuonna 2019 Peikon kokonaisinvestoinnit jatkuivat edelleen erittäin korkeina, ja ne olivat 20,7 miljoonaa euroa (20 MEUR vuonna 2018). Peikko aloitti viime vuonna myös ERP-projektin tavoitteenaan ottaa käyttöön Microsoftin D365-toiminnanohjausjärjestelmä kaikissa toimintamaissaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Ensimmäiset käyttöönottoprojektit toteutetaan kesällä 2020.

”Viime vuonna Peikon liiketoimintavolyymit pysyivät hyvällä tasolla. Tänä vuonna päätavoitteemme on pysyä terveenä tässä poikkeuksellisessa tilanteessa ja mukauttaa ripeästi toimintaamme vallitsevaan taloustilanteeseen. Taseemme on vakaa, ja meillä on vahva, yli 55 vuoden kokemus erilaisista taantumista. Olemme selvinneet haasteista ennenkin, ja tulemme selviämään niistä myös nyt,” kertoo Topi Paananen, Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja.

Lauritsalan uuden koulun rakentaminen alkaa maaliskuun loppupuolella – uusi koulurakennus valmistuu marraskuussa 2021

Havainnekuva Lauritsalan uusi koulu. Kuva arkkitehtitoimisto Perko ja YIT

Lauritsalan uuden koulun rakentaminen alkaa maaliskuun loppupuolella. Uusi koulu rakennetaan vanhan Luukkaan koulun rakennusalueelle. Se toteutetaan elinkaarimallilla, jossa YIT Suomi Oy vastaa rakentamisesta, rakennusinvestoinnista ja lisäksi rakennuksen ylläpidosta 20 vuoden ajan. Kyseessä on ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettava kouluhanke Lappeenrannassa.

Työt aloitetaan maanantaina 16.3. työmaa-alueen raivauksella ja aitauksella. Varsinaiset maanrakennustyöt aloitetaan maaliskuun lopulla, rakennuksen perustustyöt huhtikuussa ja rakennuksen runkotyöt toukokuussa 2020.  Runkotyöt valmistuvat syyskuun lopulla 2020. Uusi koulurakennus valmistuu marraskuussa 2021 ja se on tarkoitus ottaa käyttöön tammikuussa 2022. Ulkopuoliset piha- ja leikkialueet puolestaan tullaan saattamaan valmiiksi heinäkuussa 2022.

Rakennustöitä tehdään pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7–15.30. Työmaalla pyritään toimimaan niin, että työskentelystä syntyisi mahdollisimman vähän haittaa ja häiriöitä ulkopuolisille. Kaupunki opastaa, kuten kaikkien työmaiden kohdalla, asukkaita ja varsinkin perheen pienimpiä noudattamaan erityistä varovaisuutta kulkiessaan työmaan lähettyvillä.

Virolaisyritysten tavoitteena kaksinkertaistaa puurakentamisen viennin arvo

Viron Puutaloliiton esittelyrakennus

Virossa toimii 140 puualan yritystä, joista suurin osa valmistaa tuoteosia ja elementtejä esivalmistetun puutalotuotannon tarpeisiin.

Maan kotimarkkina on puurakentamisen tuotteille pieni, pääosa yritysten tuotannosta menee vientiin etupäässä Norjaan ja Ruotsiin. Yritysten viennin arvo on vuodessa noin 400 miljoonaa euroa, minkä kaksinkertaistamista Viron Puutaloliiton toimitusjohtaja Lauri Kivil pitää lähivuosina mahdollisena.

Puualan yrityksillä vahvaa yhteistyötä

Lauri Kivilin haastattelu tehdään Tallinnan liepeillä sijaitsevan ulkoilmamuseon alueella, missä vanhimmat hirsirakennukset ovat 200 vuotta vanhoja. Alueella on useita asuinkäytössä olleita perinteisiä puurakennuksia olkikattoineen sekä modernin puurakentamisen näyttelyrakennus, missä voi perehtyä puurakentamisen teknologiaan.

– Puurakentamisen osaamista käsintehdyissä hirsitaloissa on ollut Virossa käytännössä tuhat vuotta, joten tämän päivän puurakentamisella on pitkät juuret. Vaikka puualan osuus koko rakentamisesta on vain viisi prosenttia, kiinnostus puurakentamisen teknologiaa ja osaamista kohtaan on vahvassa kasvussa.

Puutaloliitossa on 65 jäsenyritystä, joista 40 on puutalojen valmistajia ja loput arkkitehtitoimistoja ja alihankkijoita. – Työ on helppoa, kun yritykset eivät taistele toinen toisiaan vastaan. Puurakentamisen Euroopan markkinat ovat niin suuret, että yrityksen omistajat voivat tehdä yhteistyötä ja olla ystäviä keskenään. Jos toimisimme pelkästään Viron sisämarkkinoilla, kilpailutilanne voisi olla hankalampi.

– Yhteistyö alan yritysten kesken ei synny itsestään, sen eteen on tehtävä töitä. Olemme järjestäneet puurakentamisen koulutusta ja pyrkineet edistämään puurakentamista kotimarkkinoilla. Vientiyrityksillä on omat kanavat vientimaihin.

Vientiin perustuva puurakentamisen toimiala

Puualan yritysten menestystarina perustuu vientiin. – Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tämä oli ainoa vaihtoehto, kun kotimarkkinoita ei ollut ja puualaa lähdettiin rakentamaan puuvarojen ja osaamisen ympärille.

Myös Viron alhainen hintataso 1990-luvulla oli yksi puualan yritysten kasvun mahdollistaja vientimarkkinoilla. Nyt Viron keskipalkat lähestyvät muiden pohjoismaiden tasoa. – Nyt Latvian ja Liettuan yritykset kilpailevat työn hinnalla. Virolaisten yritysten kannattaa käyttää talojen asennuksiin ainakin osittain paikallista työvoimaa viennin kohdemaissa kuten Norjassa ja Ruotsissa.

– Nyt meidän on kilpailtava laadulla ja osaamisella halvan työvoiman sijaan. Virolaiset yritykset tuottavatkin vaativia, tietotaitoa vaativia kohteita kuten Kodumajan 14-kerroksinen kerrostalo Norjan Bergenissä. Myös Helsingin Keskustakirjaston Oodin julkisivun elementit olivat haastavia toteuttaa. Teemme siis standardituotteiden rinnalla räätälöityjä vaikeita kohteita, mitkä edistävät osaamisen kehittymistä.

Kivilin mukaan virolaisten puurakentajien ongelma on siinä, että puurakentamisen referenssikohteet löytyvät muista pohjoismaista, ei Virosta. – Virolaiset yritykset tekevät upeita puutaloja muihin maihin, mutta eivät Viroon.

– Puurakentamisen 10-30 prosentin kasvu kotimarkkinoilla kaksinkertaistaisi puualan arvon. Olemme vuosia puhuneet siitä, kuinka meidän tulee ajatella vihreästi, mutta Viro ei ole rakennuspuolella kehittynyt, kun puhutaan vihreästä tai kestävästä rakentamisesta. Meillä on valtavat puuvarannot ja teknologia olemassa muuttaa vanhoja rakentamisen käytäntöjä. Uskon että asenteet muuttuvat, kun Viron ympäristöministeriön uusi rakennus rakennetaan puusta.

Viennistä kasvua tulevaisuudessakin

Viron puurakentamisen viennin arvo on noin 400 miljoonaa euroa. Viennin päämarkkinat ovat Norjassa ja Ruotsissa, minne kumpaankin suuntautuu vientiä noin 100 miljoonan edestä. Vientiä on myös Saksaan ja Suomeen, jonka viennin arvoa nousi 40 miljoonan euron tasolle. Viro vastaavasti tuo Suomesta sahatavaraa ja muita puurakentamisen tuotteita 60 miljoonan euron edestä vuodessa.

– Samaan aikaan kun Suomen omat paikalliset puurakentamisen markkinat kasvoivat, me tuplasimme vientimme Suomeen 20 miljoonasta 40 miljoonaan. Se ei ole suuri määrä kokonaisuudesta, mutta se on silti tärkeä meille.

Kivil uskoo Viron puurakentamisen viennin kasvuun myös tulevaisuudessa, kun tuotteet ovat laadukkaita ja yritykset kantavat vastuun tuotteistaan. – Suurimmat haasteet liittyvät päämarkkinoiden Ruotsin ja Norjan valuutan kruunun arvon vaihteluun. Ruotsissa kiinteistömarkkinat eivät enää kasva samaa vauhtia kuin viime vuosina. Kun Ruotsissa jarrutellaan uusia investointeja, se näkyy myös meidän yritysten investointien lykkäämisenä.

– Meidän on kasvettava kotimarkkinoilla ja löydettävä Keski-Euroopasta nykyisten vientimaiden rinnalle myös muita markkinoita. Kun esivalmistettujen puurakentamisen tuotteiden markkinat ovat Euroopassa kahdeksan miljardin euron luokkaa, mahdollisuuksia kasvuun on. Jotta voimme kasvaa, me tarvitsemme hyviä puurakentamisen osaajia kuten insinöörejä ja suunnittelijoita. Tämän takia käymme yliopistoissa kertomassa opiskelijoille, että meillä on hyvä tulevaisuus, valitkaa meidät.

Viron puutuoteala tähtää isoksi toimijaksi Euroopan puurakentamisen markkinoilla. – Suuria maita ovat Saksa, Itävalta, Italia, Ruotsi ja Suomi. Viro tulee näiden maiden jälkeen, mutta uskon että voimme kaksinkertaistaa tuotannon arvon 800 miljoonaan euroon.

– Euroopan markkinat ovat suuret ja niiden arvo kasvaa joka vuosi muutamalla sadalla miljoonalla eurolla. Kasvu tulee olemaan nopeampaa tulevina vuosina, koska ilmastomuutos muuttaa ajattelua kestävämmän rakentamisen suuntaan. Mitä varakkaammiksi tulemme, sitä enemmän ajattelemme, ettei kannata hankkia halvinta rakennusta, vaan arvioida sitä kestävyyden ja ympäristön kannalta.

Puurakentamisen säädöksiä tulisi harmonisoida

Kivil näkee eri maiden erilaiset rakentamisen säädökset viennin kasvun hidasteena. -Yritysten on tunnettava vientimaan rakentamisen säädökset hyvin tarkkaan, ettei tule yrityksen ja tuotteen mainetta haittaavia virheitä. Me olemme käännättäneet yrityksille dokumentteja, jakaneet tietoa ja järjestäneet seminaareja kohdemaiden säädöksistä.

– Esimerkiksi rakentamisen ympäristövaikutuksia ohjaavat säädökset tulisi harmonisoida koko EU:n alueella samanlaisiksi. Me kykenemme rakentamaan kustannustehokkaasti vähähiilisiä ja energiatehokkaita rakennuksia. Puurakentamisen vaikutus ympäristölle on merkittävä.

Rakentamisessa tulisi Kivilin mielestä ottaa käyttöön energialaskennan sijaan myös hiilijalan- ja kädenjälkilaskenta. – Se ohjaisi vähähiilisten materiaalien käyttöön rakentamisessa. materiaalien käyttöä tulisi arvioida myös niiden kierrätettävyyden ja uusiutuvuuden kannalta.

Äänekosken poliisitalon peruskivi muurattiin

Senaatti-kiinteistöjen rakennuttaman Äänekosken uuden poliisiaseman rakennustyöt Akselinkatu 2:ssa ovat edenneet peruskiven muuraukseen. Rakennustyöt käynnistyivät lokakuussa 2019, ja rakennus valmistuu loppuvuodesta 2020. Uuteen poliisiasemaan sijoittuvat valvonta- ja hälytystoiminta, rikostorjunta, lupapalvelut ja poliisivankila. Asemalla tulee työskentelemään yli 40 henkilöä. Poliisiasema suunnitellaan uudenlaisella poliisitalomallilla.

Äänekoski pilottikohteena

Äänekosken poliisitalomalli on esimerkki poliisin ja Senaatin tiiviissä yhteistyössä toteuttamasta poliisilaitosten toimitila- ja työympäristökonseptista. Konsepti ohjaa poliisin uusien toimipisteiden suunnittelua sekä vanhojen toimipisteiden korjausta ja kehittämistä. Poliisilaitosten suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon muuttuneet toimitilatarpeet, toiminnan sujuvoittaminen, digitalisaation vaikutukset ja uudet työnteon tavat.

Uudenlainen poliisitalomalli on suunniteltu erityisesti pienempien poliisiasemien toteutukseen. Malli mahdollistaa rakennushankkeiden toteutuksen nopeammin, joustavammin ja kustannustehokkaammin. ”Suunnitteluajassa säästö on vähintään puolet normaalikäytännöstä ja myös rakennusaika lyhenee arviolta viidenneksen”, kertoo aluepäällikkö Marko Jalkanen Senaatti-kiinteistöistä. “Hankkeen kustannusarvio on 9 miljoonaa euroa. Kustannukset voivat uuden suunnitteluratkaisun johdosta vähentyä jopa 10-15 %”, Jalkanen jatkaa.

Peruskiven muuraus perinteisin menoin

Uuden poliisitalon peruskivi muurattiin tänään torstaina 5.3. Perinteiden mukaisesti peruskiveen muurattiin metallilieriössä rakennuksen peruskirjan lisäksi tänään käytössä olevat metallirahat, tänään ilmestynyt paikallislehti ja kohteen asemapiirustus, joilla seuraaville sukupolville jätetään tietoa rakentamishetkestä.

KONEelle tilaus Harrah’s Cherokee Casino Resortiin Cherokeessa Pohjois-Carolinassa

KONE toimittaa hissejä Yhdysvalloissa Pohjois-Carolinassa sijaitsevaan Harrah’s Cherokee Casino Resortiin. Eastern Band of Cherokee Indiansin uuden konferenssi- ja vapaa-ajankeskuksen 19-kerroksiseen torniin tulee yli 700 hotellihuonetta ja 25 000 neliömetriä kokoustiloja. Lisäksi keskukseen tulee kauppoja ja ravintoloita, uima-allas ja kuntosali sekä 2000-paikkainen pysäköintihalli.

KONE toimittaa keskukseen 16 KONE MonoSpace® -hissiä. Hissien asennuksen on tarkoitus alkaa elokuussa, ja projektin odotetaan valmistuvan pääosin vuonna 2021. Projektin pääurakoitsija on Whiting-Turner.

”KONEen luotettavat ja älykkäät ratkaisut sopivat täydellisesti tähän merkittävään projektiin”, toteaa KONEen Amerikan vt. aluejohtaja Ken Schmid. ”KONEen hissit tarjoavat erinomaisen käyttäjäkokemuksen ja energiatehokkuuden sekä huolehtivat sujuvasta liikkumisesta keskuksen tiloissa.”

Tilaus kirjattiin vuoden 2019 viimeiselle neljännekselle.

SRV peruskorjaa historiallisen Lahden kaupungintalon allianssihankkeena

SRV ja Lahden kaupungin Tilakeskus ovat allekirjoittaneet sopimuksen Lahden kaupungintalon perusparantamisesta ja uudistamisesta. Allianssina toteutettavan hankkeen kustannusarvio on 18,6 miljoonaa euroa. Hanke käynnistyy välittömästi vuoden kestävällä kehitysvaiheella, minkä jälkeen hanke siirtyy SRV:n tilauskantaan.

Allianssin toteuttajaosapuolena toimii SRV, ja suunnitteluosapuolen muodostaa kolmikko Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy, Granlund Oy ja Ideastructura Oy. Kehitysvaiheen aikana edistetään hankkeen suunnittelua sekä tehdään valmistelevia töitä. Rakentaminen alkaa kesällä 2021 ja rakennus otetaan käyttöön arviolta keväällä 2023.

”Uudistamme Lahden paraatipaikalla sijaitsevan kiinteistön sen alkuperää kunnioittaen. Lahden kaupungintalo on kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus. Aiemmin olemme tehneet vaativia saneerauksia myös useissa muissa historiallisissa kiinteistöissä, kuten Brondan kulmassa, Helsingin Yliopiston Tiedekulmassa ja Kaisa-talossa sekä Helsingin kaupunginteatterissa”, SRV:n yksikönjohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Perusparannettavan rakennuksen laajuus on 3930 neliömetriä. Rakennuksessa on neljä kerrosta, joista alin pohjakerros on osittain maanpinnan alapuolella ja ylin sisustettu korkean vesikaton sisään ullakolle. Perusparannuksen tavoitteena on uudistaa talotekniikkaa sekä muokata tilat vastaamaan nykyisiä tilatarpeita sekä tilojen toiminnallisia vaatimuksia. Perusparannus toteutetaan rakennuksen eri aikakausien rakennushistoriaa vaalien. Samalla parannetaan rakennuksen toimivuutta ja viihtyisyyttä, sekä saavutettavuutta, jotta rakennus olisi nykyistä aktiivisempi osa kaupunkilaisten arkea.

”Lahden Tilakeskus on valinnut kaupungin merkittävän julkisen arvorakennuksen toteutusmuodoksi projektiallianssin tavoitteenaan yhdistää suunnittelijoiden, toteuttajien ja tilaajan voimavarat hankkeen parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi sekä laadullisesti, että kustannustehokkaasti”, toteaa Lahden Tilakeskuksen projektipäällikkö Sari Honkanen.

Eliel Saarisen suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut Lahden kaupungintalo on ollut aikansa monitoimitalo tarjoten tiloja monille kaupungin toiminnoille. Rakennus kuuluu Mariankadun seremonia-akseliin, joka on merkitty maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon ja listattu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon. Alkuperäisistä toiminnoista on jäljellä valtuustosali, joka on pysynyt samassa käytössä talon 107-vuotisen historian ajan.