Bonava toteuttaa 94 asuntoa Taaleri Vuokrakoti-rahastolle Helsinkiin

Bonava ja Taaleri Vuokrakoti-rahasto ovat sopineet 94 asunnon toteuttamisesta Laajasalon keskustaan Helsinkiin. As Oy Helsingin Yliskylän Puistotien rakennustyöt käynnistyvät heti ja asunnot valmistuvat syksyllä 2021.

”Bonavan kotikorttelin rakentaminen Helsingin Laajasalossa käynnistyi tänä syksynä ja nyt rakenteilla on jo yli 150 omistus- ja vuokra-asuntoa. Yhteistyö Taalerin kanssa toteuttaa hienosti tavoitteitamme luoda onnellisia koteja ja naapurustoja sekä tarjota monimuotoista asumista”, sanoo Markus Pitkänen, kiinteistökehitysjohtaja, Bonava Suomi Oy.

”Laajasaloon rakennettava uusi 94 asunnon kohde soveltuu hienosti strategiaamme ja täydentää mainiosti asuntotarjontaamme Helsingissä. Kohteen rakentaminen jatkaa hyvää yhteistyötämme Bonavan kanssa”, toteaa Jan Hellman, sijoituspäällikkö, Taaleri Pääomarahastot Oy.   

Laajasalon vanhan ostoskeskuksen tontille nousee lähivuosien aikana viiden uudiskohteen muodostama Bonavan kotikortteli. Talojen keskelle muotoutuu suojaisa yhteispihojen kokonaisuus ja piharaitin varrelta löytyykin aikanaan niin turvallinen paikka lasten leikeille kuin energiseen arkeen kannustavia toiminnallisia alueita.

Lisätietoja: Bonava Suomi Oy, Markus Pitkänen, kiinteistökehitysjohtaja, puhelin 010 400 2267, Joanna Linnermo-Kumpuoja, viestintäpäällikkö, puhelin 010 400 2778 tai viestinta@bonava.fi,  Taaleri Pääomarahastot OyJan Hellman, sijoituspäällikkö, puhelin 044 544 4445.

Bonava on Pohjois-Euroopan johtava asuntorakennuttaja. Olemme luoneet koteja ja naapurustoja jo 1930-luvulta lähtien. Bonava toimii Ruotsissa, Saksassa, Suomessa, Tanskassa, Norjassa, Pietarissa, Virossa ja Latviassa 2100 ammattilaisen voimin. Liikevaihtomme vuonna 2018 oli 1,37 miljardia euroa. Bonava on listattu Nasdaq Tukholmassa.

Taaleri on finanssiryhmä, jonka emoyhtiö Taaleri Oyj:n osake on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämälle pörssilistalle. Taaleri-konserni koostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta: Varainhoito, Rahoitus ja Energia. Lisäksi konserni tekee sijoituksia omasta taseestaan. Taalerilla oli kesäkuun 2019 lopussa hallinnoitavia varoja 6,6 miljardia euroa ja varainhoidon asiakkaita 5 300. Taaleri Oyj:llä on noin 4 300 osakkeenomistajaa. Taalerin toiminta on Finanssivalvonnan valvomaa.

Antilooppi on allekirjoittanut SRV:n kanssa urakkasopimuksen – Siltasaari 10 -rakennustyöt käynnistyvät Hakaniemessä

78 miljoonan euron hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2021 syksyllä. Uudistunut Siltasaari 10 luo kantakaupunkiin inspiroivan työympäristön, jossa ravintola- ja kahvilapalvelut hengittävät samaan tahtiin ympäröivän kaupunkitilan kanssa.

Hakaniemessä käynnistyvät mittavat rakennustyöt, kun kiinteistöyhtiö Antilooppi aloittaa Siltasaari 10 -hankkeen rakennusvaiheen. Antilooppi ja SRV ovat allekirjoittaneet toteutusvaiheen sopimuksen Helsingin Hakaniemessä sijaitsevien historiallisten kiinteistöjen, Siltasaarenkatu 6:n ja 8–10:n sekä Paasivuorenkatu 4-6:n, peruskorjauksesta ja uudistamisesta. Peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeen arvo on noin 78 miljoonaa euroa, josta projektinjohtourakkasopimuksen arvo on 51,4 miljoonaa euroa. Rakentaminen alkaa vuodenvaihteessa 2019–2020, ja aikataulun mukainen valmistuminen on syksyllä 2021.

Hanke käynnistyi alun perin jo lokakuussa, kun Siltasaarenkatu 6 -kiinteistön purkutyöt käynnistyivät. Rakennus puretaan toisesta kerroksesta ylöspäin talven 2019–2020 aikana ja rakennuksen julkisivu uusitaan kokonaisuudessaan. Siltasaarenkadun ilmettä tulee vuoden 2021 syksyllä valaisemaan tyylikäs uudisrakennus, sekä entisöinnin yhteydessä uuteen loistoon kunnostettu Elannon tavaratalona tunnettu Siltasaarenkatu 8–10.

Alun perin vuonna 1913 valmistunut Elannon tavaratalorakennus on suojeltu julkisivun ja kadun puoleisen vesikaton osalta, ja peruskorjaus toteutetaan rakennuksen alkuperää kunnioittaen. Muutostyön pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto SARC.

Hakaniemeen valmistuu uuden ajan toimistotiloja

Siltasaari 10 tarjoaa valmistuttuaan laadukkaita toimistotiloja isoille ja pienille yrityksille sekä kalustettuja yhteiskäyttöisiä projekti-, neuvottelu- ja työtiloja joustavaan tarpeeseen. Siltasaari 10:een tulee useita kahviloita ja ravintoloita sekä vähittäiskaupan palveluita niin talon toimistokäyttäjille kuin muillekin kaupunkilaisille.

”Uusittu kiinteistö tulee tarjoamaan käyttäjille monipuolisia palveluja arkea helpottamaan: autoileville on autopaikkoja, myös sähkölatauspaikkoja ja työmatkapyöräilijöille pyöräparkki, josta yhteys suihkutiloihin. Arkiaamuna voi helposti noutaa aamukahvit ja nauttia laadukkaista lounastarjoiluista, kaikki tämä saman katon alla keskellä kantakaupunkia”, Antiloopin toimitusjohtaja Tuomas Sahi kertoo.

Siltasaari 10 on erinomaisesti saavutettavissa niin metrolla, raitiovaunulla, bussilla, autolla, polkupyörällä kuin kävellenkin. Helsingin kaupunki panostaa merkittävästi Hakaniemen kehittämiseen, ja tulevaisuudessa alueella asuu ja liikkuu moninkertainen määrä ihmisiä nykyiseen verrattuna. Kruunuvuoren siltojen raitiotieyhteyden valmistuessa Hakaniemestä tulee kantakaupungin liikenteen keskeisimpiä solmukohta, jota myös Pisara-radan mahdollinen rakentaminen entisestään tukee.

Panorama Bar suunnittelee Tahkon laelle maisemahotellia ja metsäkylpylää

Tahkon huipulla toimivan Panorama Barin uusin hanke on Maisemahotelli Raaha ja siihen läheisesti liittyvä metsäkylpylä Forest Spa.

– Aiomme rakentaa Tahkon huipulle korkealuokkaisen ja alueen luontoon hyvin sulautuvan ravintolan, hotellin ja kylpylän muodostaman kokonaisuuden, sanoo Panorama Barin isäntä, yrittäjä Harri Jokela.

Hankkeen suunnittelija on Norjassa työskentelevä arkkitehti, professori Sami Rintala. Hän on suunnitellut useita matkailukohteita eri puolilla maailmaa. Yksi niistä on Pohjois-Norjaan Bodøn Fleinværin saarelle rakennettu Arctic Hideaway.

– Kiinnostuin hankkeesta, koska maisemahotellin ja metsäkylpylän luontoa kunnioittava perusajatus oli kiinnostava. Pohjois-Norjassa olemme oppineet, miten alueelle saadaan matkailijoita ilman että luonto kärsii matkailun kasvusta, Rintala sanoo.

Raaha on nimensä mukaisesti rauhallinen maisemahotelli. Kaikki hotellin majoitushuoneet ovat erillisiä maisemasviittejä, jotka on sijoitettu puiden keskelle Tahkon laelle ja rinteeseen.

– Olemme valinneet rakennuspaikat, joista on paras näköala. Yhdestä sviitistä näkyy Tahkon kylä, toisesta Tahkon laen metsä, kolmannesta Syvärin järvi. Maisemasviitti ei ole vain yöpymispaikka. Sillä on myös syvempi vaikutus mieleen, ajatteluun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, kuvailee Jokela.

Maisemasviittien nimistö on saanut innoituksensa kalevalaisesta perinnöstä.

– Suomalaisen muinaisuskon keskeinen hahmo on metsän jumala Tapio. Maisemasviittien nimet tulevat hänen karjastaan eli metsän eläimistä. Tarkkaavainen katselija voi tunnistaa sviitin suunnittelusta onko kyseessä Kettu, Ahma, Susi, Karhu vai Hirvi, Rintala sanoo.

Puurakenteisten maisemasviittien seinät pinnoitetaan paanulla. Kattojen pintamateriaalina käytetään kunttaa.

– Paanu sopii metsään, sillä se ei ole materiaalina yhtä sileä ja kova kuin sahattu lauta. Rakennusteknologia on mennyt valtavasti eteenpäin mutta silti joskus kannattaa uskoa myös vanhaan paikalliseen rakennusperinteeseen, sillä se on testattu tuhansien vuosien aikana ja perustuu saatavilla oleviin ’varaosiin’, Rintala sanoo.

Metsäkylpylä Forest Span saunat ja ulkoilma-altaat on sijoitettu metsämaisemaan, josta avautuu näköala yli Syvärin järven. Kylpylän altaiden vesi otetaan Tahkovuoren luonnonlähteestä.

– Parasta koko konseptissa on se, että kylpylää ei tehdä vain sisätiloihin. Sisällä toki peseydytään ja vaihdetaan vaatteet, mutta sitten mennäänkin kylpytakki yllä metsään. Luvassa on lämmin kylpy ja sauna luonnon keskellä, ja välillä jäähdyttely hangessa ja viileässä ilmassa. Tämä lämpötilojen kontrasti ja höyryävänä seisominen ulkona luonnossa on hyvän saunomisen keskeinen kokemustila. Rintala sanoo.

Myös itse päärakennus ravintoloineen on metsää muistuttava tila.

– Ympäröivää maisemaa katsellaan rakennuksen sisältä kuin metsästä, eli sen lomasta. Valo ja näkymät siivilöityvät talon sisälle. Rintala kuvaa.

Maisemahotelli Raaha tulee olemaan ekologinen ja ympäristöystävällinen.

– Haluamme korostaa ympäristövastuuta. Hotelli ja kylpylä muun muassa käyttävät vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, painottaa Jokela.

Hotellin rakentamisen mahdollistava Tahkon lakialueen asemakaavan muutos on käynnistynyt marraskuussa.

– Hankkeen suunnittelu valmistuu vuonna 2020. Rakentaminen voi alkaa keväällä 2021. Valmista pitäisi olla talvella 2022, Jokela sanoo.

 

Rakennuskonevuokraus kääntyy ensi vuonna taas kasvuun

Suomen talouden ja rakentamisen aiempaa hieman myönteisemmät odotukset näkyvät rakennuskoneiden vuokrakysynnässä sekä kuluvana että ensi vuonna. Maailmantalouden näkymissä ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia: kasvuvauhti hiipuu, mutta taantumaa ei ennakoida. Rakentamisen määrä Suomessa pysyy hyvällä tasolla sekä kuluvana että ensi vuonna. Määrä vähenee tänä vuonna pari prosenttia, mutta pysyy ensi vuonna lähes tämän vuoden tasolla. Sekä rakentamisessa että rakennuskonevuokramarkkinoilla veturiksi siirtyy ensi vuonna toimitilarakentaminen, kun vuodesta 2016 vuoteen 2019 veturina on toiminut asuntorakentaminen. Vuonna 2021 sekä rakentamisen että rakennuskoneiden käytön ennakoidaan vähenevän selvästi.

Rakennuskonevuokrauksen määrä kasvoi yhtäjaksoisesti vuodesta 2013 vuoteen 2018. Kasvua kertyi yhteensä 25 prosenttia. Kuluvana vuonna tulee notkahdus alaspäin, mutta ensi vuonna kasvu on taas ripeää. Markkinoiden kehitysennuste ensi vuodelle on nyt myönteisempi kuin toukokuussa 2019 ennakoitu. Kasvu on tuolloin ennakoitua vahvempaa.

Varsinkin teollisuuden hankkeita on alkanut nyt syksyllä paljon ja hankkeet ovat olleet hieman arvioitua isompia. Myös asuntorakentaminen on ollut hieman ennakoitua vilkkaampaa. Toimitilarakentamisen siirtyminen veturiksi näkyy voimakkaasti konevuokrauksessa ensi vuonna. Toimitilojen rakentaminen on asuntorakentamista selvästi suurempi markkina konevuokraajille.

Talouden kasvu hidastuu maailmalla

EU-komission lokakuun 2019 kasvuennuste EU-alueen taloudelle on vajaan 1,5 prosentin tasolla sekä kuluvalle että ensi vuodelle. Teollisuuden tilanne on heikentynyt. Myös teollisuuden näkymät ovat edelleen heikot Suomelle tärkeissä vientimaissa Saksassa, Ruotsissa ja Englannissa. Palvelujen ja rakentamisen näkymät ovat Euroopassa teollisuuden näkymiä paremmat. EUROCONSTRUCTin tuoreen ennusteen mukaan Euroopan rakentamisen kasvu jatkuu. Tänä vuonna kasvua on yli 2 prosenttia, ensi vuonna reilu ja seuraavana vajaa prosentti.

Suomen BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan tammi-syyskuussa ennakoitua enemmän, 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Heinä-syyskuun kasvu oli 2,2 prosenttia. BKT-ennusteet ovat tälle vuodelle reilun 1,5 ja ensi vuodelle noin 1 prosentin tasolla. Kuluttajakysyntä ja vienti ovat olleet kasvussa. Matala korkotaso jatkuu ja kuluttajien asuntokauppa on piristynyt viime aikoina. Taloustilanne on edelleen kohtuullisen hyvä, mutta odotukset ovat melko pessimistiset.

Rakentamisen näkymät ensi vuodelle ovat parantuneet

Rakentamisen määrän vaihtelut ovat edelleen lähtöisin uudistalonrakentamisesta. Toukokuun rakennuskone-ennusteen jälkeen suurin muutos on toimitilarakentamisen aktivoituminen. Kerrostaloaloitukset ovat vähentyneet merkittävästi, mutta määrä on pysynyt hieman odotettua suurempana. Keskeinen syy on kerrostalorakentamisen jatkuminen hyvänä pääkaupunkiseudulla. Ammattisijoittajat ovat edelleen ostaneet ja rakennuttaneet vuokra-asuntoja. Pääkaupunkiseudulle rakennetaan uusista kerrostaloista tällä hetkellä puolet, mutta sielläkin kerrostaloaloitusten määrä on kuitenkin kääntynyt laskuun. Valmistuvien asuntojen määrä kasvaa vielä ja pysyy suurena koko ensi vuoden ja riski ylitarjontaan on olemassa.

Toimitilarakentamisen määrä kasvaa selvästi tänä vuonna. Aloitukset ovat loppuvuosipainotteisia, mikä näkyy rakentamisessa ja konevuokrauksessa ensi vuonna. Keskeiset kasvusektorit ovat julkinen ja teollisuusrakentaminen. Sairaalarakentamisen ohella rakennetaan paljon kokoontumisrakennuksia, esimerkiksi monitoimihalleja, viihdekeskuksia ja urheiluhalleja. Teollisuusrakentaminen kasvaa sekä tänä että ensi vuonna. Lisäksi monia suuria teollisuushankkeita on odottamassa käynnistyspäätöksiä.

Korjausrakentamisen määrä jatkaa kasvuaan. Uudet energia-avustukset vauhdittavat asuntojen korjauksia. Infrarakentaminen vähenee kuluvana vuonna, mutta kääntyy pieneen kasvuun ensi vuonna. Odotettujen suurten infrahankkeiden, esimerkiksi tunnin junan, käynnistymiseen mennee vielä muutamia vuosia.

Forecon arvioi koko rakentamisen määrän vähenevän tänä vuonna 2 ja ensi vuonna 0..-0,5 prosenttia. Ensi vuoden ennuste on myönteisempi kuin toukokuussa esitetty. Vuonna 2021 rakentamisen ennakoidaan vähenevän 3–4 prosenttia.

Konevuokramarkkinoiden kasvu jatkuu taas ensi vuonna

Vuokraustoiminnan arvo on tänä vuonna 840 miljoonaa euroa. Rakentaminen on konevuokrauksessa ylivoimaisesti suurin (3/4) vuokrakoneiden käyttäjäsektori. Seuraavina ovat teollisuus, palvelusektori, julkishallinto ja kuluttajat, joissa koneita käytetään muun muassa huolto- ja asennustöihin.

Vuokrakysyntä vähenee vuonna 2019 erityisesti liike- ja toimistorakentamisessa. Vuonna 2020 kasvua on eniten kokoontumisrakennusten, teollisuuden, sairaaloiden ja toimistojen rakentamisessa. Eniten vuokraus vähenee vuonna 2020 kerrostalorakentamisessa. Koko uudistalonrakentamisen vuokramarkkina laskee vuonna 2019 4 prosenttia ja ensi vuonna 7 prosenttia. Kaikki vuokrasektorit huomioiden rakennuskoneiden ja -kaluston vuokravolyymi vähenee tänä vuonna 1 ja kasvaa ensi vuonna 5 prosenttia. Vuonna 2021 vuokramarkkina pienenee vähenevän rakentamisen myötä 4 prosenttia.

Ensi vuoden kasvu toimitilapuolella aiheutuu useiden toimitilahankkeiden käynnistymisestä kuluvan vuoden lopulla, jolloin konekäyttö on aktiivista ensi vuonna. Tässä taloustilanteessa joidenkin hankkeiden käynnistäminen saattaa kuitenkin myös lykkääntyä, mikä tuo ensi vuoden toimitilakäytön kasvuun riskejä.

Konevuokrauksen kasvu korjausrakentamisessa jatkuu 2,5-3,5 prosentin tasolla kuluvana ja ensi vuonna. Korjausrakentamisen kasvussa merkittäviä tekijöitä ovat rakennuskannan ikääntýminen sekä rakennusten käyttötarkoitusten muutos asunnoiksi tai hotelleiksi. Myös vuokrakoneiden käyttö kasvaa korjaamisessa, jossa tärkeä tekijä on korjaamisen painottuminen ammattimaiseen toimintaan.

Rakennuskonevuokraus muille aloille kasvaa. Teollisuuden kunnossapitotyöt kasvavat reippaasti ensi vuonna. Palvelualat lisäävät edelleen vuokrakoneiden käyttöä, mm suurten musiikkitapahtumien järjestäminen kasvaa. Kuluttajien talous- ja työllisyystilanteen paraneminen on näkynyt ja näkyy konevuokrauksen kasvuna.

Rakentamisessa käytetään aiempaa enemmän sääsuojia sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Telineiden ja suojauskaluston vuokraus kasvaa edelleen muita koneryhmiä enemmän.

Rakennuskoneiden myynti ja tuonti kasvoi viime vuonna 6 prosenttia. Tänä vuonna muutoksen ennakoidaan olevan 15…-10 prosentin haarukassa eli näkymä on heikentynyt toukokuusta. Odotus ensi vuodelle on edelleen laskeva.

Arvio tällä hetkellä on -10…-5 %.

Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta järjestetyn arkkitehtuurikilpailun on voittanut JKMM Arkkitehdit Oy

Uusikansallinen_iltakuva_Atlas_JKMM_Arkkitehdit_Oy.

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailussa on kuluneen vuoden aikana haettu ehdotusta Kansallismuseon lisärakennuksen toteutukseen. 185 nimimerkillä jätetyn ehdotuksen joukosta voittajaksi on valittu JKMM Arkkitehtien työ Atlas. Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Muut neljä finalistityötä saavat jaetun kolmannen sijan. Lisäksi muiden töiden joukosta palkintolautakunta päätti jakaa viisi kunniamainintaa ja lunastaa kaksi työtä.

Palkintolautakunta luonnehti voittanutta työtä arvosteluperusteissaan ”kokonaisotteeltaan uljaaksi” ja saavutettavuudeltaan hyväksi. ”Suuren kaarevan kattopinnan näkyminen maanalaisiin aulatiloihin luo interiööriin hienon tunnelman ja on orientoitavuuden kannalta erinomainen ratkaisu. Ehdotus on toiminnallisesti erittäin hyvä, luonteva ja komea. Aulatiloja ja kaarevaa kattopintaa voidaan hyödyntää näyttelytoiminnassa siten että niille saadaan teemakohtaista näkyvyyttä myös ulospäin. Tilat ovat helposti lähestyttävät ja löydettävät.”

Uusi Kansallinen -arkkitehtuurikilpailun finalistitöiden takana on tunnettuja tekijöitä ja toimistoja. Asuurin on suunnitellut Bruno Fioretti Marquez työryhmineen, Haapiosta vastaa Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Kolme pihaa -työstä vastaa PES-Arkkitehdit Oy ja Lähde-työn taustalla ovat Laidun-design Oy sekä LPR-arkkitehdit Oy.

Ensimmäisen palkinnon arvo on 80 000 euroa. Jaetun 3. sijan työt palkitaan kukin 28 500 eurolla, ja lunastusten arvo on 12 500 euroa kustakin työstä. Palkintolautakunta päätyi lunastamaan seuraavat työt: BGD171727 Robert Gutowski Architects Ltd.:ltä ja Kätketty-työn toimistolta BAKPAK ARCHITECTS S.L.P. Kunniamaininnat jaetaan töille HYPOGEUM (Riccardo Renzi), Syli (Arkkitehdit Tommila Oy), POP UP Uusi Kansallinen (Ricardo Cruz Recalde ja Isabel Sánchez del Campo), RAPOLA (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy) ja Alice Peilintakamaassa (SMAR Architecture Studio).

Suomen kansallismuseon ylijohtaja, kilpailulautakunnan jäsen Elina Anttila iloitsee hienosta kilpailusta.
”Uudisrakennus toimii symbolina oman aikamme käsitykselle kansallisista arvoista ja kulttuurista. JKMM:n kaunis teos tuo vahvalla otteella esiin kulttuurin uudistumisen ja muutosvoiman, ja alleviivaa samalla nykyisen rakennuksen ainutlaatuista arkkitehtuuria. Tilojen rakenne vastaa myös käytännön tasolla museon laajentuvan toiminnan tarpeita.”

Museoviraston, Suomen kansallismuseon ja Senaatti-kiinteistöjen järjestämä arkkitehtuurikilpailu Kansallismuseon lisärakennuksen suunnittelusta käytiin vuoden 2019 aikana. Kilpailu oli yleinen ja se käytiin kahdessa vaiheessa nimimerkein. Kilpailuehdotukset jätettiin 4.4.2019 mennessä, ja arkkitehtuurikilpailun palkintolautakunta valitsi varsinaiseen kilpailuun jatkavat finalistityöt 11.6.2019. Lisärakennus suunnitellaan nykyisen museorakennuksen yhteyteen Helsingissä.

”Lähes kaksisataa ehdotusta ideakilpailuvaiheessa oli osoitus kilpailun erittäin laajasta kiinnostavuudesta niin kotimaassa kuin myös kansainvälisesti”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja, arkkitehti Juha Lemström. Palkintolautakuntaan kuuluivat lisäksi:
Opetus ja kulttuuriministeriö, ylijohtaja Riitta Kaivosoja
Museovirasto, pääjohtaja Juhani Kostet
Suomen kansallismuseo, ylijohtaja Elina Anttila
Museovirasto, yliarkkitehti, arkkitehti SAFA Helena Hirviniemi
Museovirasto, arkkitehti Tomi Nikander
Helsingin kaupunki, yksikön päällikkö, arkkitehti SAFA Janne Prokkola
Helsingin kaupunki, toimialajohtaja, arkkitehti SAFA Mikko Aho
Second Thought Placemaking Agency, tuottaja Jaakko Blomberg
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA, professori Jyrki Tasa
Suomen Arkkitehtiliiton nimeämä arkkitehti SAFA Jaana Tarkela.

Palkintolautakunnan sihteerinä toimi arkkitehti SAFA Jyrki Tiensuu.

JKMM Arkkitehdit Oy on vastannut Suomessa lukuisten uusien kulttuurin, tieteen ja taiteen talojen suunnittelusta, mukaan lukien helsinkiläisille tutut Amos Rex, Tiedekulma, Tanssin talo. Noin 4900 neliötä käsittävän laajennusosan suunnitteluun työryhmä lähti jalostamalla nykyisen museorakennuksen suunnitelleiden arkkitehtien Herman GeselliuksenArmas Lindgrenin ja Eliel Saarisen historiallisia viittauksia sisältävää ja rakentamisen käsityöläistä tapaa korostavaa arkkitehtuuria tämän päivän taidemuodon ilmaisukeinoilla toteutettavaksi.

”Ehdotuksemme käsittelee arkkitehtuurillemme olennaisia teemoja, joita ovat inhimillisyys ja paikan luonne sekä näiden luoma yhteishenki. Kansallismuseo kuuluu kaikille. Se sisältää yhteisen hyvän ainekset jokaiselle Suomessa. Siksi halusimme luoda kansallismuseolle laajennuksen, jonka arkkitehtuuri on toisaalta kaikille vierailijoille helposti ymmärrettävissä, mutta joka samalla herättää rikkaita tulkintoja”, pääsuunnittelija ja JKMM Arkkitehtien perustajaosakkaisiin kuuluva Samuli Miettinen kertoo.

Voittanut suunnitteluryhmä lähtee yhdessä Senaatti-kiinteistöjen ja Kansallismuseon kanssa kehittämään kilpailuehdotuksesta toteuttamiskelpoiset luonnossuunnitelmat. Senaatti vastaa kehitysprojektin organisoinnista ja vetämisestä. Suunnitteluvaiheen jälkeen tehdään päätös toteuttamisesta, mikä edellyttää OKM:n ja Museoviraston sitoutumista vuokrakuluihin valtion vuokrajärjestelmän mukaisesti. Lisärakennuksen rakennuttamisesta vastaa Senaatti-kiinteistöt, jonka hallintaan kulttuurihistoriallisesti arvokas Kansallismuseo kuuluu.

Jos rakentaminen alkaa suunnitellusti, historiallisen museorakennuksen, uuden lisärakennuksen sekä pihapuiston muodostama uusi kokonaisuus avataan yleisölle vuonna 2025. Rakentamisen aikana Kansallismuseo pysyy avoinna yleisölle.