Lapti rakentaa kerrostalon Sompasaareen

Lapti Groupiin kuuluva Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Sompasaareen 6-8 kerroksisen kerrostalon, jossa panostetaan asumiseen laatuun. Rantakadun varrelle nousevaan taloon on suunniteltu 89 asuntoa kompakteista yksiöistä isoihin perheasuntoihin ja liiketiloja. Kohteen on suunnitellut Serum Arkkitehdit Oy.

Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Tyynissä on huomioitu myös ekologisuus. Keittiöön on valittu täysin kierrätettävä Puustellin Miinus-keittiö. Taloyhtiön katolla on viherkattoa ja aurinkopaneeleja. Taloyhtiössä on myös polkupyörien huoltopiste. Yhtiö liittyy myös alueelliseen jäteputkijärjestelmään. Asunto Oy Helsingin Sompasaaren Tyyni valmistuu syksyllä 2020.

Sompasaareen nouseva Asunto Oy Sompasaaren Tyyni tarjoaa modernia asumista merellisessä ympäristössä. Alueen suunnittelussa on huomioitu ekologisuus ja asukkaiden arjen sujuvuus. Hyvien kulkuyhteyksien lisäksi kävelyetäisyydellä ovat Kalasataman kattavat palvelut kauppoineen, kouluineen ja päiväkoteineen. Tätä päivää ovat autohalliin tulevat sähköautojen latauspaikat ja Smartpost-automaatti, johon asukkaat voivat vastaanottaa ja lähettää postipaketteja,  kertoo Rakennusliike Oy:n Etelä-Suomen aluejohtaja Antti Pekkarinen.

Rakennusyhtiö Peab tutki: 92 % suomalaisista pitää kosteus- ja sisäilmaongelmia suurena yhteiskunnallisena ongelmana

Yli puolet suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt, kertoo rakennusyhtiö Peabin teettämä tuore tutkimus. Suurin rakentamiseen liittyvä huoli ovat kosteus- ja sisäilmaongelmat, joita pidetään sekä yhteiskunnallisena ongelmana että rakennusalan merkittävänä haasteena.

Peräti 92 prosenttia suomalaisista on täysin tai melko samaa mieltä siitä, että kosteus- ja sisäilmaongelmat ovat suuri haaste yhteiskunnassamme. 88 prosenttia puolestaan sanoo, että rakennusalan suurimpia ongelmia on juuri kosteudenhallinta. Luvut ovat Taloustutkimus Oy:n rakennusyhtiö Peabille tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielikuvia ja käsityksiä rakentamisesta. Tutkimuksen otos on 1152 vastaajaa ja se edustaa koko Suomen väestöä.

”Tutkimuksen luvut ovat todella pysäyttäviä. Alan mielikuva oli vieläkin huonompi, kuin mitä osasimme odottaa. On selvää, että nyt koko rakennusalan on aika toimia. Meidän on nyt kannettava vastuumme. Tehdään se nostamalla ammattiylpeys takaisin kunniaan. Meidän on yhteistyössä parannettava toimintaamme niin, että sisäilmaongelmiin liittyvät huolet hälvenevät ja suomalaiset voivat luottaa alan toimijoihin. Kosteudenhallinnasta on pidettävä huolta koko rakennushankkeen ajan. Suunnitellaan hyvin ja rakennetaan niin kuin on suunniteltu ja sovittu”, rakennusyhtiö Peabin toimitusjohtaja Mika Katajisto sanoo. ”Rakennusta on osattava myös huoltaa ja hoitaa sekä käyttää oikealla tavalla.”

Home, suunnittelun ja rakentamisen huono laatu ja vastuun puuttuminen ovat syitä myös siihen, miksi 61 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että rakentamisen hyvä maine on hävinnyt. Muita syitä mielikuvan huononemiseen ovat muun muassa ammattiylpeyden katoaminen, kiire ja valvonnan puute.

Kunnon rakentaminen tarkoittaa suomalaisille ennen kaikkea huolellisuutta, hyvin suunniteltua ja kestäväksi rakennettua. Rakennuksia, jotka tehdään ammattitaidolla ja kestävät sukupolvelta toiselle.

”Positiivista on se, että suomalaiset pitävät rakennusalaa tärkeänä. Vastaajista 71 prosenttia sanoo, että rakentaminen on merkittävää Suomen kansantalouden kannalta”, Mika Katajisto kertoo.

Peab panostaa kosteudenhallintaan

Tällä hetkellä Peabilla tehdään paljon työtä kosteudenhallinnan eteen. Yhtiö ottaa käyttöön ensi vuoden alusta alkaen kaikilla omaperusteisilla työmaillaan Kuivaketju10-toimintamallin. Peab on jo aloittanut koko henkilöstönsä koulutuksen kosteudenhallintaan. Useammassa vaiheessa toteutettava koulutusohjelma on valmiina alkuvuodesta 2019.

”Haluamme haastaa koko rakennusalan kouluttautumaan kosteudenhallinnassa. Rakennusalalla on käytössä työturvallisuus- ja tulityökortit. Miksi meillä alalla toimivilla ei ole käytössä kosteudenhallintakorttia? Me Peabilla sitoudumme olemaan edelläkävijä kosteudenhallintakortin kehittämisessä ja käyttöönotossa. Kosteudenhallintakortti voisi myös muokata alan toimijoiden asennetta sekä lisätä kaikkien perään kuuluttamaa ammattiylpeyttä.

Me Peabilla haluamme rakentaa kunnolla. Siksi meidän on parannettava osaamista ja lisättävä ymmärrystä kosteudenhallinnassa. Jotta saamme suomalaiset jälleen luottamaan meihin, kerromme kaikille avoimesti, miten rakennamme, miksi rakennamme näin ja ketkä rakentavat.” Mika Katajisto sanoo.

Suomalaisten suhtautuminen rakentamiseen -tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa ja siihen vastasi 1 152 täysi-ikäistä (18–79-vuotiasta) suomalaista. Aineiston tiedonkeruu tapahtui 6.6.–11.6.2018. 

Destia kunnostaa Kuopion matkustajasatamaa

Destia on voittanut Kuopion kaupungin matkustajasataman laajennusurakan.

Destia on voittanut Kuopion kaupungin matkustajasataman laajennusurakan. Rakennuskohde sijaitsee Maljalahden uuden asuinalueen kupeessa noin kilometrin Kauppatorilta itään.

Urakka toteutetaan kokonaisurakkana, joka sisältää nykyisten rakenteiden purku- ja siirtotöitä. Urakassa levennetään ja jatketaan Kauppakadun jatkeen aallonmurtajaa sisältäen esirakentamistyöt, alueviemäröinnit, valaistukset sekä pintarakennetyöt ja rakennetaan kiinteitä laiturirakenteita. Lisäksi urakkaan sisältyy kiinteiden laiturirakenteiden, virtausputkien ja laivakaivojen rakennussuunnittelua ja toteuttamista.

Urakka alkaa lokakuussa 2018 ja päättyy syyskuussa 2020.

”Kiitäjä” voitti Ouluhallin laajennuksen suunnittelukutsukilpailun

Liikelaitos Oulun Tilakeskuksen järjestämä suunnittelukutsukilpailu Ouluhallin peruskorjauksesta ja laajennuksesta on päättynyt. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajaksi ehdotuksen nimimerkillä Kiitäjä. Nimimerkin takana ovat Arkkitehdit Kontukoski Oy, Peab Oy ja Ramboll Finland Oy. Kutsukilpailulla haettiin hankkeelle toteutuskelpoista ratkaisuehdotusta. Liikelaitos Oulun Tilakeskus etenee voittajaehdotuksen laatineen työryhmän kanssa hankkeessa. Hankkeen tavoitehinta-arvio on noin 20 miljoonaa euroa.

Laajennusosa on sijoitettu nykyisen messukentän ja pysäköintialueen väliin. Tällä tavoin rakennuskokonaisuuteen voidaan järjestää kulkuyhteyksiltään eri käyttötarkoituksissa parhaiten toimivat tilat. Ouluhallin ja uudisrakennuksen väliin on sijoitettu uusi yhteinen pääaula, jonne messukentältä ja pysäköintialueelta on välitön kulkuyhteys. Pääaulasta on suorat yhteydet Ouluhallin katsomoon ja nykyiseen pääaulaan, Ouluhallin kenttäalueelle sekä uudisrakennuksen liikuntasaliin. Ehdotuksessa Ouluhallin liikennejärjestelyt säilyvät nykyisen kaltaisina.

– Laajennusosan sommittelu Ouluhallin yhteyteen oli vaikea, mutta inspiroiva arkkitehtoninen suunnittelutehtävä. Kilpailutyössämme laajennusosa kohoaa Ouluhallin kanssa yhteiseltä jalustalta ja päättää Raksilan urheilualueen, toteaa pääsuunnittelija Petri Kontukoski.

Rakennuksen virtaviivainen muoto ja julkisivujen tumma sekä osittain läpikuultava visuaalinen ilme hyödyntävät pohjoisen perhosen, kiitäjän, lentoliikkeen muotoja. Siiveniskujen lailla taittuvat kolmiomuodot tuovat julkisivuihin moniulotteisuutta verkkomaisine pintoineen, mikä mahdollistaa myös näyttävän valaisemisen vuoden pimeinä aikoina.

Uudet pelikentät täyttävät korkeimpien sarjatasojen tilavaatimukset

Uudisrakennuksen liikuntasali mahdollistaa eri palloilulajien korkeimpien sarjatasojen viralliset kilpailukentät. 1500 katsojaa vetävät katsomorakenteet on toteutettu lähes kokonaan muunnettavina teleskooppikatsomoina, jolloin salitilat saadaan tarvittaessa mahdollisimman laajoina haluttuun käyttöön. Lasten harjoituksia seuraamaan tulevien vanhempien tarpeet on huomioitu liikuntasalissa 150 katsojan kiinteällä katsomolla.

Voittajaehdotuksen pääsuunnittelusta vastaava Arkkitehdit Kontukoski Oy on vuonna 1997 perustettu tamperelainen arkkitehtitoimisto, jonka suunnittelema Tesoman palloiluhalli palkittiin Hyvän rakentamisen palkinnolla vuonna 2016.