Peikko toimittaa kallioperustuksia Sørfjord-tuulivoimapuistoon Norjaan

953e29198d1bd742_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut Sørfjord Vindpark AS:ltä merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta tuulivoimaprojektiin Pohjois-Norjaan, Norlandin lääniin. Sørfjord Vindpark AS:n omistaa Fortum.

Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 23 perustukseen. Toimitukset sisältävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös perustusten suunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat tämän vuoden heinäkuun ja lokakuun välille. Tuulivoimapuiston arvioidaan olevan tuotantokäytössä vuoden 2019 toisella vuosipuoliskolla.

Siemens-Gamesa Renewable toimittaa 23 kappaletta SWT130-4.2 MW -turbiineja, joiden napakorkeus on 80 metriä. Målselv Maskin & Transport AS tekee maanrakennus- ja infrastruktuurityöt. VISINOR vastaa perustusurakoinnista ja Peikon kallioperustusten asennuksesta.

“Valitsimme Peikon kallioperustusteknologian toimittajaksi, koska Peikon ratkaisu on todettu kustannustehokkaaksi lukuisissa tuulivoimahankkeissa”, sanoo Sørfjord Vindpark AS:n projektipäällikkö Torkjell Lund.

“Peikon kallioperustukset räätälöidään aina vastamaan asiakkaan ja projektin tarpeita. Meillä on vahva ja monipuolinen kokemus sekä maan- että kallionvaraisista perustuksista onshore-tuulivoimahankkeissa. Peikko toimittaa kokonaisratkaisun sisältäen sekä suunnittelun että toimituksen. Perustuksemme tuo hankkeelle myös merkittäviä kustannussäästöjä ja nopeuttaa sen asennusvaihetta”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

YH Kodit rakennuttaa Kangasalan keskustaan uusia vuokra-asuntoja

78c7ff55-82c3-4d0e-9b6e-10aa65cdabfb-w_960

Havainnekuva BST Arkkitehdit.

Kangasalan keskusta kokee muodonmuutosta tulevina vuosina. Yksi näistä muutoksista tulee olemaan vanhan linja-autoaseman purkaminen ja tilalle tulevat uudet rakennukset. Yksi näistä rakennuksista tulee olemaan YH Kotien vuokrakerrostalo.

”Kangasalan keskustan kehittämistä kaupunkimaisempaan suuntaan on jo pitkään suunniteltu. Nyt päästään viimein toden teolla hommiin, kun saimme sovittua kuusikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisesta vanhan linja-autoaseman kortteliin” kertoo Petro Saraste, YH Kotien rakennuttajapäällikkö.

Linja-autoaseman purkaminen on jo täydessä vauhdissa ja tuleva kerrostalo valmistuu aivan liikenneympyrän viereen. Tulevaan kuusikerroksiseen kerrostaloon on suunnitteilla 86 vuokra-asuntoa, joiden on arvioitu valmistuvan loppuvuodesta 2019.

”YH Kodeilla on Kangasalla lähes 300 asuntoa ja viimeisimmät asunnot valmistuivat vuonna 2012. Kangasalan kaupunki on panostanut keskustan kehittämiseen, mikä on edesauttanut sitä, että saamme vihdoin myös kohtuuhintaista vuokra-asumista Kangasalan keskustaan.” toteaa Janne Tuominen, YH Kotien toimitusjohtaja.

Rakennusvarmalle oma tuotantolaitos Loviisaan – panostaa ekologiseen puurakentamiseen

varma-luonnonpuu-moduuli

Rakennusvarma Oy vie ekologista puurakentamista eteenpäin. Yritys on perustanut oman tuotantolaitoksen Loviisaan. Tuotantolaitos tulee vuoden loppuun mennessä työllistämään noin 30 henkilöä.

Rakennusvarma Oy on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja aikoo nyt ottaa uuden harppauksen panostamalla ekologiseen puurakentamiseen. Uusi, keväällä avattu Loviisan tuotantolaitos tuottaa alkuun noin 10.000 m2 massiivipuuelementtejä vuodessa. Tehtaan kapasiteetti riittää Rakennusvarman koko vuoden rakennuskohteiden tarpeiden kattamiseen.

─ Tällä hetkellä Loviisan tuotantolaitoksella työskentelee viisi henkilöä, mutta vuoden loppuun mennessä olemme työllistäneet Loviisaan jo noin 30 henkilöä, Rakennusvarman toimitusjohtaja Petri Vuokila kertoo.

Loviisa valittiin tuotantolaitoksen sijoituspaikaksi hyvien logististen yhteyksien vuoksi.

─ Lähellä on Kotkan satama, ja lisäksi voimme hyödyntää junarataa itään, Vuokila toteaa.

Rakennusvarman uusi aluevaltaus on kemikaali-, liima- ja muovivapaa massiivipuuelementti, Varma Luonnonpuu. Luonnollisesti eristävä ja hengittävä tuote takaa terveellisen sisäilman julkisiin ja yksityisiin tiloihin. Loviisan tuotantolaitoksella massiivipuuelementtien tuotannossa onkin otettu huomioon päästöjen minimointi sekä viimeisimmät ympäristönormit.

─ Haluamme tarjota ekologisen ja helpon vaihtoehdon puurakentamiseen. Elementit ja moduulit rakennetaan tehtaalla täysin valmiiksi, Petri Vuokila toteaa.

Eroon huonosta sisäilmasta

Loviisan tuotantolaitoksen avaaminen on yksi osoitus siitä, että Rakennusvarma uskoo tällä hetkellä ekologisen puurakentamisen ja sen mahdollisuuksien olevan kasvussa. Petri Vuokilan mukaan Suomessa ekologinen puurakentaminen voisi ratkaista julkisen rakentamisen ongelmia.

─ Me kaikki tiedämme rakennuskantaamme vaivaavat sisäilmaongelmat. Luonnollisesti hengittävän ja eristävän puun avulla saamme terveellisen sisäilman kaikkiin rakennuksiin. Puurakentamisessa on valtava kasvupotentiaali pelkästään meillä Suomessa, Petri Vuokila toteaa.

Petri Vuokila puhuu omakohtaisista asioista.

─ Puurakentaminen ja laadukas sisäilma ovat minulle tärkeitä kehittämiskohteita. Päätin aloittaa liiketoiminnan kehittämisen puhtaan sisäilman ympärille, kun sairastuin itse aikanaan huonon sisäilman vuoksi.

Rakennusvarma hakee kasvua myös ulkomailta. Varma Luonnonpuusta on tulossa vientituote muun muassa Aasian markkinoille.

─ Olemme esimerkiksi jo sopineet Kiinassa, Rizhaon kaupungin kanssa ensimmäisistä Varma Luonnonpuusta rakennettavista kohteista, Petri Vuokila summaa.

Skanskalta 52 uutta asuntoa Vantaan Tikkurilaan Silkin historiallisen korttelin maisemiin

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Tikkurilan Silkinrannan ennakkomarkkinointi on käynnistynyt. As. Oy Vantaan Silkinranta rakentuu keskelle Tikkurilan Silkin historiallista, peruskorjattavaa tehdasmiljöötä. Uniikkiin kaupunkikortteliin tulee 52 uudisasuntoa ja uudet kodit valmistuvat arviolta alkuvuodesta 2020.

As. Oy Vantaan Silkinranta sijaitsee osoitteessa Silkkitie 5, aivan Keravanjoen varrella vastapäätä tiedekeskus Heurekaa. Omalle tontille rakennetaan yksi 3-4 -kerroksinen rakennus, jossa on kaksi sisäänkäyntiä ja yhteensä 52 asuntoa. Asuntojen koot vaihtelevat 26,5 neliön yksiöistä 113,5 m² kokoisiin neljän huoneen asuntoihin.

”Silkinrannan uniikit kodit valmistuvat osaksi elävää kaupunkikorttelia, jossa samasta pihapiiristä löytyy koteja, ravintoloita, kulttuuria ja upeaa jokiluontoa. Koko Silkin alue uudistuu nyt nopeaan tahtiin ja Skanska on tässä uudistuksessa ilolla mukana”, Skanska Kotien myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma toteaa.

Pienimpiä asuntoja lukuun ottamatta moderneissa kodeissa on sauna, ja taloyhtiöstä löytyy myös oma saunaosasto. Osakkeina myytävät autopaikat sijaitsevat erillisessä pysäköintitalossa viereisellä tontilla. Isot ikkunat tuovat koteihin reilusti valoa ja tilantuntua. Niistä avautuvat maisemat itä- ja eteläpuolelle jokipuiston rauhaisiin rantamaisemiin ja länteen päin sisäpihan ainutlaatuiseen teollisuusmiljööseen.

Punatiiliverhoilu, suuret ikkunat sekä teollista historiaa henkivät yksityiskohdat antavat oman leimansa kotitalon tunnelmaan. Koteihin kuljetaan vaikuttavien tammisten pääovien ja tiililattiaisen sisäänkäynnin kautta. Pääsuunnittelijana toimii Riku Rönkä Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:stä.

Tikkurilan Silkin aluetta kehittää Renor, ja Skanska on hankkeessa mukana yhdellä asuntokohteella. ”Silkin alue sopii hyvin Skanska Kodeille. Voimme tarjota asiakkaillemme koteja aivan Tikkurilan keskustan palvelujen, kauniin luonnon ja erinomaisten liikenneyhteyksien läheisyydessä ainutlaatuisessa miljöössä, jota on harvoin tarjolla”, Kuosma iloitsee.

Lujabetoni on valittu betonitoimittajaksi Lahden ohitustie -hankkeeseen

launeen-eritasoliittyma-cc-88

Lujabetoni on tehnyt sopimuksen Skanska Infra Oy:n ja Pöyry Finland Oy:n muodostaman Valtari-allianssin kanssa 60.000 – 70.000 kuutiometrin betonitoimituksesta Lahden ohitustie -hankkeeseen. Sopimus allekirjoitettiin 18.5.2018 ja betonitoimitukset alkavat kesäkuussa. Sopimus on Lujabetonille erittäin merkittävä, sen myötä Lujabetonin Lahden tehtaan vuosivolyymit moninkertaistuvat. Tilauksen myötä Lujabetoni investoi uuteen tehokkaaseen mobiiliin valmisbetonitehtaaseen turvatakseen riittävän suuren toimituskapasiteetin kohteessa.

Lujabetoni toimittaa valmisbetonit yhteen tämän hetken mittavimmista maantiehankkeista. Vt 12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuuteen kuuluu valtatie 12 Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja maantien 167 Lahden eteläisen sisääntulotien parantaminen. Liikennevirasto, Lahden kaupunki ja Hollolan kunta solmivat lähes 50 vuotta vireillä olleen hankkeen toteuttamissopimuksen keväällä 2017.

Lahden eteläisen kehätien Lahden pää sisältää useita teknisesti vaativia rakennuskohteita. Lujabetonin betonitoimitukset koostuvat paalulaatoista, siltojen betoneista, kallioon louhittavan Liipolan kalliotunnelin ruiskubetonista sekä Patomäen betonitunnelin betoneista. Betonitoimitusten laajuutta hankkeessa kuvaa se, että sen betonimäärillä hoidettaisiin koko Lahden talousalueen normaali betonitarve lähes kahden vuoden ajan.

Kohteessa tarvittavat betonilaadut sisältävät korkeita lujuus- sekä rasitusluokkavaatimuksia. Betonin laatua valvotaan sekä tehtaalla että valukohteissa. Kohteessa tärkeintä on hyvä toimituskapasiteetti sekä –varmuus. – Suuria valuja saattaa olla käynnissä samanaikaisesti useassa eri valukohteessa ja toimitusten täytyy onnistua oikea-aikaisesti sekä suunnitelmien mukaisesti, kertoo Lujabetonin Etelä-Suomen aluepäällikkö Anssi Tiukka.

Kaikki Lujabetonin toimittamat betonit toimitetaan Lujabetonin Lahden tehtaalta, jonka kapasiteetin lisäksi Lujabetoni investoi uuteen siirrettävään mobiilitehtaaseen. Nyt hankinnassa oleva siirrettävä tehdas on iso ja tehokas, 3,3 msekoittimella varustettu tehopakkaus, joka mahtuu kuitenkin pieneen tilaan ja on näin ollen tarkoitukseen erityisen sopiva.

– Olemme hankkimassa korkeakapasiteettista liikkuvaa betonitehdasta, jolle meillä on käyttöä myös tulevaisuudessa, kertoo Anssi Tiukka. – Tehdas on mahdollista siirtää joustavasti paikasta toiseen tarpeen mukaan ja saamme näin lisää toimintakykyä ja kapasiteettia.

Kohteen betonitoimitukset alkavat kesäkuussa ja heinäkuussa päästään tositoimiin paalulaattojen osalta. Lujabetonin betonitoimitukset jatkuvat aina vuoteen 2020 asti.

Kuopion Portin rakentaminen käynnistyy

b17f14a6-59c8-482f-b5c9-ed7afdea2cc6-w_960

Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Kuopion pohjoisen sisääntulon varrelle Kuopion uuden maamerkin Kuopion Portin.

Lapti Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Lapti Oy on tehnyt aloituspäätöksen Kuopion Asemanseudulle nousevan Kuopion Portin työmaan käynnistämisestä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rakennustyöt alkavat kesäkuun alussa. Kuopion Portti on monipuolinen kokonaisuus, johon rakennetaan matkustajapalveluiden lisäksi asunto-, toimisto-, liike- ja palvelutiloja. Kuopion Portti valmistuu vaiheittain vuosina 2020-2023.

Kuopion Portti rakentuu kolmesta tornista ja niihin liittyvistä matalammista jalkaosista. Näihin tulee yli 200 asuntoa, liike-, hoiva- ja toimistotiloja sekä erillinen pysäköintilaitos noin 470 autolle. Koko hankealueelle tulee lähes 1000 polkupyöräpaikkaa osin katettuina. Pysäköintilaitoksessa on myös latauspisteitä sähköautoille.

Valmistelevat työt rakentamisen käynnistämiseksi ovat alkaneet.

Pitkään odotettu Kuopion Matkakeskusalueen hanke käynnistyy ja rakentaminen alkaa. Kiinnostusta Kuopion Porttiin tuleville liike- ja toimistotiloille on paljon. 1. vaiheessa valmistuvat tilat ovat jo pääosin osin vuokrattuja. Käymme neuvotteluita 2. ja 3. vaiheen tiloista. Olen todella iloinen siitä, että voimme aloittaa Kuopion tulevan maamerkin rakentamisen, kertoo toimitusjohtaja Timo Pekkarinen Lapti Group Oy:stä.

 

Kuopion Portin tavoitteena LEED Gold -ympäristösertifikaatti

Rakennusten energiatehokkuuden lisäksi LEED Gold -ympäristösertifikaatin saamisen vaikuttavat mm. keskeinen sijainti, hyvät julkisen liikenteen kulkuyhteydet sekä kevyen liikenteen pysäköintimahdollisuudet. Ympäristöystävällisen maalämmön hyödyntäminen rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä sekä vähän vettä kuluttavat vesikalusteet vaikuttavat myös sertifikaatin edellyttämään pisteytystasoon.

Rakennusten suunnittelussa olemme kiinnittäneet erityistä huomiota ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin. Rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä käytämme maalämpöä. Poraamme alueelle yli 70 lämpökaivoa, joista johdetaan lämpöä rakennusten tarpeisiin. Tavoitteenamme on rakentaa modernit tilat, joiden ympäristövaikutukset on huomioitu mm. energiankulutuksen ja kulutettavan puhtaan veden osalta, toteaa Pekkarinen.

Delete ostaa hissipurkuihin erikoistuneen Karhupurku Oy:n – Purkupalvelut-liiketoiminta laajenee kattamaan hissipurkutyöt

Delete logo sininen

Ympäristöpalveluyhtiö Delete Group Oyj ostaa 23.5.2018 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti hissipurkuihin erikoistuneen euralaisen Karhupurku Oy:n. Yrityskauppa on tarkoitus toteuttaa 31.5.2018. Yritysoston myötä Delete vahvistaa strategiansa mukaisesti asemaansa Pohjoismaiden johtavana ympäristöpalveluiden tarjoajana ja suurimpana purku-urakoitsijana.

Lounais-Suomessa vahvan jalansijan hissipurkamisen parissa omaava Karhupurku Oy on perustettu 2015, jota ennen se on toiminut osana Ovitek Oy:tä lähes 10 vuoden ajan.

Deleten konsernijohtaja Tommi Kajasoja

“Yritysosto tukee kasvutavoitteitamme erityisesti pohjoismaisena, johtavana ympäristöpalveluiden tuottajana ja suurimpana purku-urakoitsijana. Yritysosto tuo Deletelle uuden sekä vahvan ja kasvupotentiaalisen liiketoiminta-alueen Purkupalvelut-liiketoimintaamme hissipurkujen saralla. Se myös täydentää Deleten purkamiseen liittyvää tarjontaa ja saa synergiaa jo olemassa olevista Deleten Purku- ja Kierrätyspalvelut -liiketoiminnoista. Yritysosto tarjoaa Deletelle merkittävän mahdollisuuden laajentua hissipurkamiseen valtakunnallisesti Suomessa ja tulevaisuudessa laajentaa sitä myös muissa Pohjoismaissa.”

Delete on laajentunut Suomessa ja Ruotsissa jo yli 30 yritysoston ja orgaanisen kasvun myötä yhdeksi johtavaksi ympäristöpalvelujen tarjoajaksi ja suurimmaksi purkajaksi. Hissipurkamisen tulevaisuudennäkymää tukevat rakentamisen kasvu, ikääntyvä kiinteistökanta, väestön ikääntyminen ja digitalisaatio.

Oston myötä Deleteen siirtyy seitsemän uutta purkamisen ammattilaista. Vaikutus Deleten 2018 tulokseen on vähäinen. Vuonna 2017 Karhupurun liikevaihto oli EUR 0,6 miljoonaa. Osapuolet ovat sopineet, että kauppasummaa ei julkaista.

Peab peruskorjaa toimistotalon opiskelija-asunnoiksi Oulussa

821f09c337e4d9c0_800x800ar

PSOAS ja Peab ovat sopineet urakasta Tutkijantie 2:ssa Linnamaalla Oulussa sijaitsevan toimistorakennuksen muuttamisesta opiskelija-asunnoiksi.

Urakkasopimukseen kuuluu vanhan toimistotalon muuttaminen 127 asunnoksi kansainvälisille opiskelijoille. Työt ovat käynnistyneet ja valmistuvat kesäkuussa 2019. Työn tilaaja on Pohjois-Suomen opiskelija-asuntosäätiö ja rahoittaja ARA. Työ liittyy Oulun ammattikorkeakoulun siirtymisestä Linnanmaan campukselle johtuvaan opiskelija-asumistarpeen kasvuun. Syksyllä 2020 tapahtuvan siirron myötä Linnanmaasta tulee yksi Euroopan suurimmista sisäcampuksista, jossa opiskelee tai työskentelee noin 20 000 ihmistä.

Käynnistyvän perusparannuksen suunnittelussa erityistä huomiota on kiinnitetty yhteisöllisiin tiloihin, jonka erityisesti vaihto-opiskelijat kokevat äärimmäisen tärkeäksi. ” Olemme hyvin tyytyväisiä, että pääsemme näyttämään perusparannusosaamistamme tässä kehityshankkeessa”, kertoo työpäällikkö Hannu Pesonen Peabilta.

NCC rakentaa Varilan koulun Sastamalaan

93b342e77628edb2_800x800ar (1)

NCC on allekirjoittanut Sastamalan kaupungin kanssa sopimuksen Varilan koulun rakentamisesta. Kyseessä on kokonaisvastuu-urakka, jonka arvo on 8,4 MEUR.

Varilan uuteen koulurakennukseen tehdään uuden opetussuunnitelman mukaiset tilat luokille 1-6 ja esikoululle. Kouluun tulee noin 340 oppilasta, mukaan lukien noin 80 esikoululaista.

Kohteen suunnittelu on jo käynnistynyt ja tavoitteena on aloittaa rakentaminen syyskuussa. Uusi koulu valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Nykyinen koulu toimii samalla tontilla siihen saakka, kunnes uusi koulu otetaan käyttöön. Urakkaan kuuluu myös vanhan koulun purku sekä pihatyöt koululaisten muutettua uusiin tiloihin. Kokonaisuudessaan kaikki on valmista kesäkuun 2020 loppuun mennessä.

88e8da6d0cf6dbac_800x800ar

Tiivistä yhteistyötä Big room ja CAVE-menetelmillä

Varilan kouluun toteutetaan uuden opetussuunnitelman tavoitteita tukevat monimuotoiset ja muunneltavat tilat. Perinteisten luokkien sijaan kouluun tehdään helposti yhdistettäviä ja eroteltavia tiloja erikokoisten ryhmien tarkoituksiin.

Jotta lopputulos olisi mahdollisimman hyvä ja toimiva, hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä tilaajan, käyttäjän, suunnittelijoiden ja rakentajan kesken. Yhteistyössä hyödynnetään mm. Big Room -menettelyä eli tilaa, jossa projektin osapuolet pääsevät työskentelemään kasvokkain ja kommunikoimaan tehokkaasti yhteisessä tilassa.

Lisäksi kohteesta järjestetään ns. CAVE (Cave Automatic Virtual Environment) eli visualisointiluola. Luolassa katsoja pääsee kolmiulotteisesti sisään tietomallinnukseen, pystyy virtuaalisesti kävelemään rakennuksessa ja näkee suunnitellut rakenteet niiden oikeassa, luonnollisessa mittakaavassa.

Koas käynnistää kahden kerrostalon rakennustyöt Jyväskylän keskustassa

b514ad75-ace3-45a9-8055-a9e410329418-w_960

Koas Harju havainnekuva.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr (Koas) rakentaa Jyväskylän keskustakampusta – nyt käynnistyy uudishanke Harjun kupeessa. Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi.

Koasin rakentamistahti jatkuu kiivaana. Maanantaina 21.5. aloitetaan säätiön kahden uudiskerrostalon rakennustyöt keskustassa. Talot rakennetaan talven aikana puretun keskusseurakuntatalon uudisosan paikalle.

Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiö sr:n (Koas) toimitusjohtaja Matti Tanskasen mukaan uusi kerrostalokokonaisuus on nimetty Koas Harjuksi, sillä se rakennetaan aivan Harjun ulkoilualueen viereen. Uudiskohteen välittömässä läheisyydessä ovat myös Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäen kampus ja keskustan palvelut.

– Jyväskylä on ainutlaatuinen korkeakoulukaupunki, jossa kampukset ovat keskustassa. Strategianamme on rakentaa keskustakampusta, jossa opiskelija-asuminen sijoittuu lähelle opiskelupaikkoja ja palveluja. Koas Harjun kohde tuo osaltaan strategiaamme todeksi, Tanskanen toteaa.

Yhteistiloihin kuntosali

Koas Harjun pihapiiriin rakennetaan 7- ja 8-kerroksiset ullakolliset asuintalot, joihin tulee yhteensä 160 asuntoa. Asunnoista 136 on pieniä yksiöitä (24,4–29 m2) ja 24 kaksioita (37,5–48,5 m2). Auto- ja pyöräsäilytystä varten rakennetaan hallitilat talojen alle.

Rakennusten yhteenlaskettu huoneistoala on reilut 4700 neliötä ja kerrosala lähes 7000 neliötä. Kuten muissakin Koasin uudiskohteissa, myös Koas Harjussa panostetaan viihtyisiin yhteiskäyttötiloihin. Niille neliöitä on varattu yli 900. Tanskanen paljastaa, että tiloihin on tulossa esimerkiksi kuntosali.

– Hankkeen rakennuslupa on myönnetty ja rakennustyöt on aikataulutettu siten, että maarakennus- ja perustustyöt alkavat heti. Rakennukset valmistuvat joulukuun 2019 alkuun mennessä. Hankkeen hankinta-arvo on runsaat 15,5 miljoonaa euroa. ARA:lta on saatu rakentamiseen korkotukilainaa sekä investointitukea 10 prosenttia hankkeen arvosta, Tanskanen kertoo.

Sisäpiha asuinkäyttöön

Koas Harju rakennetaan Koasin Kauppakadulla sijaitsevan toimistorakennuksen ja keskusseurakuntatalon väliselle sisäpihalle.

Koas Harjun arkkitehtisuunnittelun on tehnyt jyväskyläläinen Arkkitehtipalvelu Oy, joka on suunnitellut lukuisia asuinrakennuksia Jyväskylään ja useihin muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Kohteen pääsuunnittelusta vastasi arkkitehti SAFA Jan Niukkanen.

– KOAS Harju on perusarkkitehtuuriltaan pelkistetty ja muodoltaan klassinen kokonaisuus. Hanke tiivistää harvaa korttelia ja luo jännittävän ulkotilojen sarjan sen ytimeen. Harjun asukkaille on luotu mahdollisuus urbaaniin asumiseen Jyväskylän parhaiden palveluiden äärellä, Niukkanen kuvailee.

Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Pohjola Rakennus -konserniin kuuluva Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomi. Konserni on rakentanut yhteensä yli 10 000 asuntoa ja on Tampereen, Turun ja Jyväskylän seudulla yksi suurimmista asuntorakentajista. Tällä hetkellä konsernilla on asuntoja rakenteilla noin 2500.

–On hienoa, että saamme lähteä toteuttamaan tätä hanketta Koasin kanssa. Pääsemme tekemään asuntoja, jotka huomioivat modernit asumistarpeet ja ovat tehokkaasti suunniteltuja, iloitsee Pohjola Rakennus Oy Keski- ja Itä-Suomen toimitusjohtaja Tomi Jukola.