Rakennusyhtiö Temotek kasvoi merkittävästi – liikevaihto nousi 88 % vuonna 2017

4c4a1455-5a96-43a0-9570-a9723b4a838a-w_960

Oulussa Linnanmaan Tietolinjalle nousee Temotekin rakentamia asuntoja

Vuonna 2017 Temotek-konsernin liikevaihto kasvoi 88 % ja oli 64,8 miljoonaa euroa (34,6 milj. euroa vuonna 2016). Liikevoitto lähes viisinkertaistui, 3,5 miljoonaan euroon (0,6 milj. euroa vuonna 2016) ja oli 5,4 % liikevaihdosta.

”Tavoitteenamme Temotekissä on tarjota asiakkaillemme laatua; kokonaisuus, joka aina hieman ylittää sille asetetut odotukset. Tämä strateginen valinta on osoittautunut onnistuneeksi. Ymmärrämme asiakkaidemme tarpeet, ja se on tuonut meille myös uusia töitä”, toimitusjohtaja Mika Kaikkonen iloitsee.

Temotek-konsernin kaikki segmentit kasvoivat vuonna 2017. Liikevaihtoa nosti muun muassa ennätysvilkas asuntokauppa: perustajaurakoituja asuntoja myytiin vuoden aikana 234. Palveluasumisen kasvava kysyntä puolestaan laajensi toiminnan valtakunnalliseksi. Tulosta kasvatti myyntikatteen paraneminen. Kiinteiden kustannusten suhteellinen osuus pieneni edellisvuodesta.

”Vuoden 2017 lopussa saimme valmiiksi 73 Lumo-kotia Oulun Linnanmaassa. Tämä yhdessä Lumo Kodit Oy:n kanssa toteutettu hanke oli meille merkittävä askel eteenpäin vahvana asuntorakentajana. Osaava tiimimme toteutti asunnot ajallaan, kustannustehokkaasti sekä laatu- ja ympäristönäkökulmat huomioon ottaen”, Mika Kaikkonen kertoo.

Konsernin avainlukuja 2017 2016 Muutos, %
Liikevaihto, milj. euroa 64,8 34,6 88
Liikevoitto, milj. euroa 3,5 0,6 486
Liikevoitto, % liikevaihdosta 5,4 % 1,7 %
Henkilöstö keskimäärin 250 147 101

Temotek-konsernilla on vahva työkanta tilikaudelle 2018, ja liikevaihdon ennakoidaan kehittyvän edelleen positiivisesti. Toimintojen kehittämisen ja toimintaedellytysten vahvistumisen myötä myös tulostason ennakoidaan yltävän edellisen tilikauden tasolle. Laadun kehittäminen ja toiminnan tehostaminen toiminnanohjausjärjestelmien ja uuden teknologian avulla ovat tärkeitä painopistealueita.

Parhaillaan Temotekillä on rakenteilla 254 asuntoa ja 11 liiketilaa eri puolilla Suomea. Oulun Ritaharjussa käynnistyy huhtikuussa 106 asunnon kerrostalokohde, ja uusin hanke on Helsingin Jätkäsaareen nouseva 64 asunnon asuintalo, joka valmistuu arviolta syksyllä  2019.

Basso Building Systems Oy rakentaa kaksi kerrostaloa Helsingin Vuosaareen

satamasaarentie2

As Oy Helsingin Satamasaaren Ankkuriin rakennetaan yhteensä 71 asuntoa jotka ovat kooltaan 30-119m². Maatyöt ovat käynnistyneet ja asunnot valmistuvat syksyllä 2019. Asunnot tulevat kahteen seitsemänkerroksiseen kerrostaloon Vuosaaren kirkon viereen.

Taloyhtiö liitetään kaukolämpöön. Asunnot varustetaan mm. vesikiertoisella lattialämmityksellä ja asuntokohtaisella, lämmöntalteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmanvaihtokoneella. Hankkeen arvo on noin 19 miljoonaa euroa.

 

Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen urakkasopimus allekirjoitettu

havainnekuva_julkisivu_19012018

Rakentaminen on alkanut Leppävaarassa

Invalidisäätiö ja Rakennuskultti Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen rakentamisesta keskiviikkona 21.3.2018. Rakentaminen on käynnistynyt Turuntien varrella maaliskuun alkupuolella tontin raivauksella. Leppävaaran uuden oppilaitosrakennuksen arvioitu valmistuminen on loppusyksyllä 2019 ja käyttöönotto tapahtuu vuodenvaihteessa 2019-2020.

Urakan arvo on noin 23 miljoonaa euroa. Rakennuksen pinta-ala on noin 10.000 m2.

Nykyinen oppilaitoksen ja asuntolan tontti on jaettu kahteen osaan, josta pienempään osaan rakennetaan uusi oppilaitosrakennus. Loput tontista kaavoitetaan asuinalueeksi. Oppilaitos tulee sijoittumaan rinteeseen, vanhan Turuntien varteen, ajoradan vasemmalle puolelle. Sijainti tekee tästä erityisen mielenkiintoisen. Rakennus tulee sijaitsemaan tien vieressä näkyvässä paikassa, joten rakennuksen ulkonäkö tulee vaikuttamaan Leppävaaran kaupunkikuvaan.

Nykyiset rakennukset eivät ole Invalidisäätiön omistamalla tontilla. Alustavan tiedon mukaan osa rakennuksista tullaan säilyttämään ja peruskorjaamaan. Muut rakennukset puretaan sitä mukaa kun alueen asuntorakentaminen etenee.

Keskuspuiston ammattiopiston uuden oppilaitosrakennuksen suunnittelusta vastaa Linja arkkitehdit Oy. Uudesta rakennuksesta tehdään tiloiltaan mahdollisimman monikäyttöinen ja joustava. Projektissa sovelletaan erityistä tukea tarvitsevia palvelevia suunnitteluohjeita laajalla skaalalla. Valaistus, värimaailma ja äänenhallinta huomioidaan erityisesti. Rakennuksessa tulee opiskelemaan noin 530 opiskelijaa. Rakennuksesta tulee viisi kerrosta korkea. Ensimmäinen kerros on osittain maan alla, ja varsinainen sisääntulokerros on 2. kerros. Sisääntulokerrokseen sijoittuu aulatoimintojen lisäksi ravintola- ja kahvilapalvelut, opetuskeittiöt sekä koulutustilaa.

Keskuspuiston ammattiopisto on toisen asteen ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus. Koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan ja työllistymisessään erityisopetusta, yksilöllistä tukea ja ohjausta.

Lujatalolle jälleen uusi kouluhankkeen voitto Porvoossa

stro-cc-88mborgska-skolan-julkisivu-koilliseen

Lujatalo on valittu Porvoon uuden Strömborgska skolanin kouluhankkeen rakentajaksi Porvoon kaupunginhallituksen päätöksellä 19.3.2018. Näsiin rakennettavan ison ruotsinkielisen yhtenäiskoulun kustannusarvio on 21,8 miljoonaa euroa. Koulun brutto-ala on 7330 m2.

Uusi yhtenäiskoulu tulee koostumaan useammasta koulusta. Strömborgska skolan, Saxby skola sekä Näse skola toimivat uuden koulun valmistumiseen asti, minkä jälkeen ne yhdistetään saman katon alle. Myös osa nykyisen Gammelbacka skolan alueen oppilaista aloittaa Strömborgska skolanissa.

Uusi yhtenäiskoulu toteutetaan projektinjohtourakkana siten, että rakennusurakoitusija vastaa hankkeen toteutuksesta kokonaisuudessaan, jolloin pystytään hyödyntämään urakoitsijan osaaminen ja näkemykset myös suunnittelussa. Tällä mallilla voidaan myös lyhentää hankkeen kokonaisaikataulua, koska suunnittelu- ja rakennustyöt voidaan osittain tehdä samanaikaisesti. Hanke toteutetaan Terve talo -konseptilla ja vesikatto- ja julkisivutyöt tehdään sääsuojan sisällä.

Lujatalo on toteuttanut Porvoossa jo kaksi onnistunutta projektinjohtourakkaa. Sekä Porvoon keskuskeittiö että Mäntykummun päiväkoti –hankkeet toteutettiin projektinjohtourakoina ja ne onnistuivat erittäin hyvin. – Olemme valtavasti kehittyneet, ja hallitsemme kokonaisvaltaisesti kyseisen urakkamuodon. Siksi lähdimme mukaan hakemaan myös tätä koulukohdetta, Lujatalon Kaakkois-Suomen aluejohtaja Mikko Seppä kertoo.

– Lisäksi meillä on pätevät ammattilaiset, joilla on laaja osaaminen julkisten tilojen rakentamisesta, etenkin koulurakentamisesta, Seppä jatkaa. Parhaillaan Lujatalolla on käynnissä Linnankosken lukion mittava peruskorjaus ja Grännäs skolan laajennus ja peruskorjaus.

Kouluhankkeen rakennustyöt alkavat heti ja uuden koulun on määrä olla valmis tammikuussa 2020. Koulun rakentamisen ajan koulut toimivat osittain väistötiloissa. Uuden Strömborgska skolanin mitoitusoppilasmäärä on 505.

Uusia asumisoikeusasuntoja rakenteilla Keravan Kurkelaan

kaenkatu-3-ja-5-havainnekuva

Keravan Kurkelaan, keskustan läheisyyteen on tulossa uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluvalla TA-Asumisoikeus Oy:llä on rakenteilla osoitteeseen Käenkatu 3 ja 5 kaksi kerrostaloa, joihin tulee yhteensä 70 asumisoikeusasuntoa. Seitsemänkerroksisilla taloilla on yhteinen piha leikki- ja oleskelualueineen. Toinen asumisoikeustaloista, Käenkatu 5, tulee olemaan täysin savuton kiinteistö.

Valittavana on asuntoja tehokkaista kaksioista tilaviin neljän huoneen asuntoihin, kooltaan 45 – 90,5 m². Kaikkia asuntoja yhdistää avaran tilan tuntu ja tehokkaasti käytetyt neliöt. Asunnoissa on tilavat lasitetut parvekkeet. Alimman kerroksen asunnoilla on parvekkeen sijaan oma asuntopiha. Taloissa on hyvät yhteiset tilat, joissa on pesula, kuivaushuone, ulkoiluväline- ja lastenvaunuvarastot sekä kaikille asunnoille oma irtainvarasto. Autopaikat on sijoitettu piha-alueelle.

kaenkatu-3-ja-5-havainnekuva-2

Kalevan kaupunginosaan kuuluvalta Kurkelan alueelta on noin kilometrin kävelymatka juna-asemalle, keskustan kävelykadulle ja kauppoihin. Kurkelassa luonto, koulut, päiväkodit ja palvelut ovat lähellä. Bussilinjat Vantaalle ja Helsinkiin kulkevat sopivasti parin korttelin päästä kotoa. Liikkuminen on helppoa niin kävellen, pyörällä kuin autollakin ja kulkuyhteydet lähikuntiin ovat hyvät.

Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 6.4.2018 saakka. Asumisoikeusasuntojen arvioitu valmistumisaika on Käenkatu 5:n osalta kesäkuun lopussa 2019 ja Käenkatu 3:n osalta syyskuun lopussa 2019. Rakennuskohteiden urakoitsijana toimii Lujatalo Oy.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Rakentamisen korkeasuhdanne taittuu

construction-site-14885763722yg

Rakentamisen kasvu jatkuu tänä vuonna vielä kahden prosentin vauhtia, mutta uudisrakentamisen vahvin vire alkaa hyytyä.

”Tänä vuonna ensi kertaa sitten vuoden 2014 rakentaminen kasvaa hitaammin kuin Suomen talous. Rakentamisen kasvu on ollut vahvaa viime vuosien aikana. Hallituksen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta on kasassa noin 86 000, joista 24 000 on tullut rakentamiseen. Luvut puhukoot puolestaan”, summaa Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen.

Asuntorakentamisen korkean tason ennakoidaan jatkuvan ensi vuoteen asti. Viime vuonna asuntoaloituksia oli peräti 46 000, mikä on 20 000 enemmän kuin pari vuotta aiemmin. Tänä vuonna asuntoaloituksia ennakoidaan lähtevän käyntiin 44 000 ja ensi vuonna 40 000 asuntoa. Kerrostaloille myönnetyissä rakennusluvissa on kuitenkin nähty jo tasaantumista pääkaupunkiseudulla ja selvää laskua Tampereella.

”Suurimmista kaupungeista asuntorakentaminen tulee lupien valossa vetämään vielä Turussa ja Oulussa. Kasvun painopiste on siirtynyt selvästi keskisuurten kaupunkien sarjaan. On mielenkiintoista nähdä, miten suurten asuntojen kysynnälle tänä vuonna käy. Espoossa, Vantaalla ja jopa Nurmijärvellä uudisomakotitalojen rakentaminen on piristynyt selvästi”, Pakarinen sanoo.

chartoriginal

Kohtaanto-ongelma rakennusalalla osin myytti

Rakentamisen kasvu on tuonut mukanaan myös tuotantokapeikkoja. Erityisesti työmaan johtohenkilöistä on syntyneeseen pullonkaulaan ei ole nähtävissä helpotusta.

”Rakennusyritysten keskeisin kasvun este on tällä hetkellä ammattitaitoisen työvoiman saatavuus. Kun katsomme rakennusalan avoimien työpaikkojen ja työttömien määrän kehitystä, voimme kuitenkin todeta, että rakentamisen kohtaanto-ongelma ei ole niin vaikea kuin esimerkiksi kaupan alalla. Silti tarvitaan toimia niin muuntokoulutuksen kuin sähköisen työnvälityksenkin edistämiseksi, jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa entistä paremmin”, Sami Pakarinen toteaa.

Infrarakentamisessa valtion määrärahoja on tällä hallituskaudella kohdennettu erityisesti väyläverkon korjausvelan kuriin saamiseen. Uusinvestoinnit ovat jääneet vähäisiksi.

”Ensi vuoden liikenneinfran rahoitus on vielä auki. Ilman lisäpäätöksiä valtion kokonaisrahoitus uhkaa kutistua ensi vuonna lähes 500 miljoonalla eurolla. Väyläverkoston tulevaisuutta pohtinut parlamentaarinen työryhmä esitti hiljattain pitkäaikaisia korotuksia rahoitustasoon ja vaihtoehtoisia rahoitustapoja kehittämisinvestointeihin. Toivon, että nämä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon jo tämän kevään kehysriihessä”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

YIT ja HSY allekirjoittivat sopimuksen Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta

8cf406d653083233_800x800ar

YIT ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ovat allekirjoittaneet sopimuksen uuden maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisesta Espoon Blominmäkeen. Hanke toteutetaan projektinjohtourakkana, jonka arvo on noin 206 miljoonaa euroa. Projekti kirjataan vuoden ensimmäisen neljänneksen tilauskantaan. Rakennustyöt alkavat huhtikuussa 2018, ja puhdistamo otetaan käyttöön vuonna 2021.

YIT:n vastuulle kuuluvat jätevedenpuhdistamon rakennus- ja koneistotyöt, LVI-työt, automaatio- ja instrumentointi- sekä sähkötyöt. Tulevan puhdistamon pinta-ala on noin 10 hehtaaria.

Valmistuttuaan puhdistamo käsittelee noin 400 000 asukkaan jätevedet. Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan puhdistamo on hyvä esimerkki yhteistyöstä yli kuntarajojen. ”Espoo on tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki. Tämä hanke edistää hienolla tavalla koko Helsingin seudun ja Itämeren kestävyyttä”, Mäkelä kertoo.

Puhdistamo korvaa nykyisen Suomenojan puhdistamon, jonka kapasiteetti ei enää jatkossa riittäisi alueen jätevesien käsittelyyn ja tiukentuvien ympäristövaatimuksien mukaiseen puhdistamiseen. Vuoteen 2040 mennessä uuden laitoksen läpi arvioidaan virtaavan 150 000 kuutiometriä jätevettä päivittäin.

Suuren kapasiteettinsa lisäksi uusi puhdistamo käyttää uusinta teknologiaa. Tavanomaisten vedenpuhdistusmenetelmien lisäksi laitos poistaa vedestä fosforin kiekkopuhdistuksella ja mikrobit UV-käsittelyllä. Tavoitteena on puhdistaa yli 96 prosenttia jäteveden sisältämästä fosforista ja orgaanisesta aineesta sekä yli 90 prosenttia typestä.

“Blominmäen puhdistustulokset tulevat olemaan ylivoimaisesti parhaat Suomessa ja koko Itämeren alueella. Lisäksi siitä tulee Suomen ja ehkäpä jopa koko Euroopan energiatehokkain puhdistamo”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toimitusjohtaja Raimo Inkinen.

”Blominmäen jätevedenpuhdistamo on suurhanke, jossa pääsemme käyttämään monipuolista infrarakentamisen osaamistamme sekä rakennusteknisessä toteutuksessa että projektijohtamisessa yhdessä asiakkaan kanssa. Molemmat ovat vahvoja erikoisalueitamme, joiden avulla pystymme varmistamaan asiakkaalle parhaimman mahdollisen lopputuloksen,” sanoo infrarakentamisen johtaja Harri Kailasalo YIT:ltä.

Yhtiö aloitti työt Blominmäessä jo syyskuussa 2015 jätevedenpuhdistamon tarvitseman luolaston louhintatöillä, joita tehtiin noin 870 000 kiintokuutiometriä. Puhdistusaltaille louhittiin noin 300-metriset hallit, jotka ovat yli 20 metriä leveitä ja noin 22 metriä korkeita. Lisäksi louhimme 17 hissi-, ilmastointi- ja huoltokuilua sekä noin 700 metriä jäteveden tulotunnelia. Video louhintatöistä: https://www.youtube.com/watch?v=0TTVUZ7uzmw&t

Avain Yhtiöt: Kinkomaan Vitapolikseen nousee uusia kerrostaloja

Vuoden 2018 aikana Vitapoliksessa käynnistyy kerrostalorakentaminen. Avain Yhtiöt rakentaa Päijänteen rantamaisemiin kaksi asumisoikeustaloa. Kohteet ovat saaneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) lainavarauksen ja suunnittelu on käynnistetty heti positiivisen lainavarauksen myötä. Rakennuslupahakemus jätetään ennen kesää ja tavoitteena on, että ensimmäinen talo saadaan rakenteille myöhemmin syksyllä.

Peab on aloittanut ennakkomarkkinoinnin Asunto Oy Muuramen Lundintiestä. Seitsemänkerroksiseen taloon on tulossa 23 asuntoa yksiöistä isompiin perheasuntoihin.

”Avain Yhtiöt näkee Vitapoliksen alueen upeana potentiaalisena asuinalueena ja koska alueella ei ole vielä asumisoikeusasumista, haluamme sitä nyt tarjota”, kertoo toimitusjohtaja Perttu Liukku Avain Yhtiöistä.

”On hienoa, että saamme käynnistettyä alueen kerrostalorakentamisen vauhdilla. Uskomme, että näin ainutlaatuinen alue houkuttelee muitakin kuin omakotiasujia. Olemme iloisia, että Avain Yhtiöt ja Peab kiinnostuivat alueesta ja haluavat kehittää sitä yhteistyössä kanssamme. Näin saamme kerralla erilaisia vaihtoehtoja niin omistusasumiseen kuin asumisoikeusasumiseenkin”, kertoo KOY Kinkomaan Vitapoliksen toimitusjohtaja Seija Takanen.

Avain Yhtiöihin kuuluva Avain Palvelukodit osti Vitapoliksen hoivakodit vuonna 2017. ”Näimme silloin Vitapoliksen potentiaalin ja halusimme tulla mukaan asuntorakentamiseen”, jatkaa Perttu Liukku Avain Yhtiöistä.

Rakentaminen alkaa syksyllä 2018 

Peab on aloittanut kerrostalokohteen ennakkomarkkinoinnin alueella.

”Päijänteen upeat järvimaisemat yhdistettyinä alueen palveluihin kiinnostaa asunnon ostajia. Lause ’Kaukana kiireestä ja kuitenkin lähellä’ kuvaa hyvin aluetta. 15 minuutissa pääsee kaupunkiin”, tiivistää yksikönjohtaja Timo Riikonen Peabilta. Peab tavoittelee rakentamisen aloittamista syksyllä.

Talot rakentuvat Muuramen Kinkorannan eli entisen Impilinnan pohjoispuolelle, Päijänteen rantamaisemaan. Lähes kaikissa asunnoissa tulee olemaan Päijänne-näkymät.

Asuinrakentaminen on lähtenyt hiljaiselon jälkeen voimakkaaseen kasvuun. Tällä hetkellä Vitapoliksessa on jäljellä yksi omakotitontti ja Muuramen Kinkorannassa kerrostaloyksiöitä ja -kaksioita.

”Kinkomaa on Muuramen kunnan voimakkaimmin kasvava alue. Vitapoliksen ehdottomia vetovoimatekijöitä ovat lähipalvelut. Koulu, päiväkoti ja ruokakauppa sijaitsevat kävelyetäisyydellä. Lisäksi Päijänteen ranta ja upea luonto lisäävät asumisen laatua”, kertoo kunnanjohtaja Ari Ranta-aho.

Maailmanlaajuinen trendi myös Pirkanmaalle; Nokialla merkittävä CLT-pientalohanke

aluekuva-original

Nokian Sotkan asuinalueelle on rakenteilla viiden CLT-pientalon kokonaisuus. Kyseessä on Pirkanmaan ensimmäinen aluerakentamishanke CLT:stä. Ensimmäiset talot nousevat vesikattovalmiuteen huhtikuun alussa. 

– Puurakentamisen trendi on maailmanlaajuinen. Eräs ilmiön myötä nousevista tähdistä on CLT:n (Cross Laminated Timber) käyttö myös pientalojen rakennusmateriaalina. CLT:n suosion huikeaa kasvua kuvaa hyvin materiaalin maailmanlaajuiset tuotantoennusteet. Vuonna 2015 CLT:tä tuotettiin 650 000 kuutiometriä ja vuoteen 2020 mennessä tuotannon määrän on ennustettu nousevan jopa yli miljoonaan kuutiometriin, kuvaa Hymykodit Oy:n toimitusjohtaja Heli Hämeenniemi. Tamperelainen Hymykodit on Nokian CLT-kotien rakentaja.

Suomessa CLT on pientalorakentamisen materiaalina vielä melko tuntematon. Keski-Euroopassa ja Kanadassa CLT:tä on käytetty vuosikymmeniä ja markkina kasvaa sielläkin edelleen voimakkaasti.

– Materiaalin sopivuudesta suomalaiseen ilmastoon on olemassa tutkimusnäyttöä, esimerkiksi vuosina 2013-2015 käynnissä olleesta Kemin Digipolis Oy:n ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisestä CLT-Koetalohankkeesta. Tutkimuksen tulokset osoittavat CLT-rakentamisen soveltuvan suomalaiseenkin ilmastoon hyvin. CLT-taloista on myös kertynyt asumiskokemuksia jotka ovat erittäin positiviisia. CLT koetaan puurakentamisen uutena mahdollisuutena ja sen suosio kasvaa. Tälläkin hetkellä on rakenteilla kymmeniä CLT-pientaloja ympäri maan, kertoo Heli Hämeenniemi.

ulkokuva-original

Ympäristöystävällistä ja vaivatonta, uuden ajan puurakentamista

Puutuotteiden valmistuksen aiheuttamat ympäristöhaitat ja energiankulutus ovat minimaaliset verrattuna esimerkiksi tiileen, betoniin ja teräkseen.

– Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, sen määrän lisääntyminen ilmakehässä nostaa maapallon lämpötilaa.Puu sitoo kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia, joka varastoituu puuhun. Puutalossa hiilidioksidi siis on ja pysyy sitoutuneena puuhun. Esimerkiksi TaloSotka malliston 100 m² CLT-omakotitalo sitoo itseensä n.30 000 kiloa hiilidioksidia. Se vastaa yhden keskivertoautoilijan yli 10 vuoden hiilidioksidipäästöjä, Hämeenniemi kuvaa.

CLT on ristiinliimattua puuta, levykerroksia on kolmesta kahdeksaan.  CLT levyt ovat kooltaan n.3,5 x 16 metriä, vahvuudet vaihtelevat 6 – 30 cm välillä. CLT on jäykkää, painumatonta ja lujaa, mutta silti kevyttä materiaalia. CLT mahdollistaa rakennuksiin isot ikkuna- ja oviaukot sekä arkkitehtooniset näyttävät ratkaisut painumattoman rakenteensa ansiosta. On hienoa, että aito luonnonmateriaali, puu,  taipuu näin upeaksi rakennusmateriaaliksi nykyaikaisilla tuotantomenetelmillä.

– CLT-levyt valmistetaan kotimaisesta puusta ja varustellaan Valkeakoskella Celt Oy:n tehtaalla säältä suojassa valmiiksi rakennuselementeiksi. Kehittämämme CLT-rakennuskonsepti ohjaa rakentamista suunnittelusta toteutukseen. Lopputuloksena on luja, ekologinen ja terve talo ilman muovia rakenteissa.CLT-elementeistä toteutettuna rakennus voi olla muuttovalmis jopa muutamassa viikossa elementtien asentamisesta, riippuen valitusta rakennusmenetelmästä ja elementtien valmiusasteesta, kertoo Hymykodit rakennuspäällikkö Miika Voutilainen.

Edistyksellisen rakentamistekniikan ansiosta myös Nokian Sotkan Hymyn pientaloalueen kodit valmistuvat kokonaisuudessaan vain muutamissa kuukausissa. Rakenteilla olevat talot ovat nyt myynnissä.

Tietoja CLT-pientalohankkeesta Nokialla:

  • Alueelle nousee 5 pientaloa; yksi puolitoistakerroksinen erillistalo 153,5 m² sekä yksitasoiset autokatoksella kytketyt paritalot, joista kaksi on 100 m² ja kaksi 120 m² kolmella makuuhuoneella.

  • Molemmat 100m² talot valmistuvat kesän 2018 aikana.

  • Talot rakennetaan ja myydään täysin muuttovalmiina, myös piha istutuksineen toteutetaan pihasuunnitelman mukaisesti valmiiksi.

  • Hymykotien elementtitoimittajana on Celt Oy, joka toimittaa kohteisiin pitkälle esivalmistetut rakennuselementit. Celt käyttää rakennuselementtien runkomateriaalina CrossLamin kainuulaisesta puusta valmistettua CLT-levyä.

  • hankkeen yhteistyökumppanit ja tavarantoimittajat ovat suomalaisia toimijoita, painottuen pirkanmaalaisiin, paikallisiin yrityksiin.

Lähteenä käytetty:

http://www.clt.info/wp-content/uploads/2017/06/Stora-Enso-The-future-of-timber-construction-EN.pdf

http://www.kiintopuu.fi/fi/koetalohanke.html

https://www.puuinfo.fi/node/1505

Selvitys: Suomessa on käynnissä sairaalarakentamisen investointihuippu

jyvaskylaan-rakenteilla-oleva-sairaala-nova-on-talla-hetkella-suurin-yksittainen-rakennushanke.-havainnekuvat-jkmm-arkkitehdit-oy.

Jyväskylään rakenteilla oleva Sairaala Nova on tällä hetkellä suurin yksittäinen rakennushanke. Havainnekuvat JKMM Arkkitehdit Oy

Maakuntien tilakeskuksen selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on käynnissä tai suunnitteilla rakennushankkeita noin 5 miljardin euron arvosta. Lisäksi kunnissa on valmisteilla ja käynnissä lukuisia sote-toimintaan liittyviä rakennushankkeita. Nämä tulevat nostamaan merkittävästi vuonna 2020 toimintansa aloittavien maakuntien toimitilakustannuksia.

Maakuntien tilakeskus on selvittänyt sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuuteen liittyvät yli 0,5 miljoonan euron arvoiset hankkeet. Selvitys on osa maakuntien käyttöön tulevien tilojen vuokrajärjestelmän valmistelua. Sairaanhoito- ja erityishuoltopiirien kiinteistöomaisuus (mm. keskussairaalat) siirtyy vuonna 2020 Maakuntien tilakeskuksen omistukseen, ja tilakeskus vuokraa tilat maakunnille.

”Perimme tiloista kokonaisvuokraa, joka muodostuu pääoma- ja ylläpitovuokrasta. Pääomavuokralla katetaan Maakuntien tilakeskuksen pääoman kustannukset, kiinteistöjen poistot (kuluminen) sekä kiinteistöriski. Ylläpitovuokra kattaa rakennusten ylläpidon, suunnitelman mukaiset vuosikorjaukset sekä tilakeskuksen yleiskustannukset. Ensimmäiset vuokralaskelmat valmistuvat tämän kevään aikana”, Maakuntien tilakeskuksen rakennuttamisjohtaja Petri Laurikka kertoo.

Selvityksen mukaan sairaanhoito- ja erityishuoltopiireillä on tällä hetkellä rakenteilla ja suunnitteilla yli 200 hanketta, joiden kokonaisarvo on noin 5 miljardia euroa. Hankkeista yli puolet valmistuu ennen vuotta 2020 ja loput vuoteen 2026 mennessä. Vaikka lukumääräisesti suurin osa hankkeista on peruskorjaus- ja perusparannushankkeita, kohdistuu investoinneista selvästi yli puolet uudisrakennuksiin. Eniten hankkeita on HUS-kuntayhtymällä, noin 1 miljardin arvosta. Suurin yksittäinen hanke on Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Sairaala Nova, jonka kokonaiskustannus on lähes 500 miljoonaa euroa.

”Investointien vaikutus maakuntien toimitilakustannuksiin tulee olemaan huomattava. Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen perusteella kiinteistökannan tasearvo oli noin 2,7 miljardia euroa ja uusimpien laskelmien perusteella ennustamme sen olevan vuonna 2024 jo yli 6 miljardia euroa”, toimitusjohtaja Olavi Hiekka arvioi.

Tällä hetkellä uudisrakentamisessa korostuu toimintojen keskittäminen, rationalisointi ja uudelleenjärjestely sairaalakampuksilla. Monet hankkeet sisältävät kalliita vaativan erikoissairaanhoidon tiloja.

”Maakunnat tulevat varmasti kehittämään palvelujaan ja uudistamaan palveluverkostoaan. Voikin olettaa, että vuoden 2020 jälkeen sote- ja hyvinvointikeskusten ja muiden tilojen perusparantaminen ja laajentaminen lisääntyvät,” Olavi Hiekka toteaa.