SATOlle lisää asuntotarjontaa Kalasatamaan Skanskan rakentamana

sato_capellan_puistotie_21_nakyma_kanavalta_havainnekuva

Skanska ja SATO ovat solmineet sopimuksen 96 vuokra-asunnon rakentamisesta Helsingin Kalasatamaan Verkkosaaren alueelle.

As. Oy Helsingin Capellan puistotie 21:n rakentaminen käynnistyi helmikuun alussa 2018, ja hanke valmistuu keväällä 2020.

Asunnot rakennetaan tulevan Verkkosaaren kanavan äärelle. Skanska rakentaa myös Capellan puistotie 21:n kohdalla olevat osat kanavan rakenteista samanaikaisesti asuntoyhtiön kanssa. Kanava korostaa Kalasataman sijaintia meren äärellä.

As. Oy Capellan puistotie 21 sijaitsee korttelissa, jota rajaavat Verkkosaaren kanavan lisäksi Verkkosaarenkatu, Capellanranta ja Capellan puistotie. Korttelin rakennusten korkeus vaihtelee 12-kerroksisesta tornista kahdeksan- ja kuusikerroksisiin taloihin sekä mataliin townhouse-tyyppisiin kaupunkipientaloihin, joihin on tulossa muun muassa viherkattoja.

Kahdeksankerroksisen Capellan puistotie 21:n julkisivut ovat pääosin paikalla muurattua tiiltä, ja kaksi ylimmän kerroksen julkisivua verhoillaan vaaleilla julkisivulankuilla. Asuntoyhtiöllä on yhdessä toisen asuntoyhtiön kanssa suojaisa, suljettu sisäpiha, jonne tulee asuntoihin kuuluvia omia pihoja sekä leikki- ja nurmialue istutuksineen. Pihakannen alla on kahden yhtiön yhteinen autohalli.

”SATO ja Skanska ovat kehittäneet hanketta yhdessä jo kaavakehitysvaiheesta alkaen. Nyt olemme päässeet korttelin toteutusvaiheeseen”, iloitsee yksikönjohtaja Jorma Seppä Skanskasta.

Capellan puistotie 21:n asunnot valmistuvat Verkkosaaren eteläosaan ja vain kivenheiton päähän uudesta Redi-kauppakeskuksesta. ”Kyseessä on alue, jossa pääsemme rakentamaan vuokrakoteja aivan uusien palvelujen äärelle. Helsingin kaupunki järjesti koko alueesta kilpailun, josta voitimme yhdessä Skanskan kanssa alueen keskiosan kokonaisuuden. Skanska toteuttaa meille vuokrakotien rakentamisen. Lisäksi alueelle valmistuu sekä vapaarahoitteisia että Hitas-omistusasuntoja”, kertoo liiketoimintajohtaja Antti Aarnio SATOsta.

Kalasataman rantoja ja kanavia kiertää tulevaisuudessa pitkä rantapromenadi. Alueen keskeisin puisto, Kalasatamanpuisto, tarjoaa asukkaille virkistysmahdollisuuksia. Kalasataman entinen satama- ja teollisuusalue on kehittynyt jo 3 000 ihmisen kaupunginosaksi, ja rakentamisen myötä alue kasvaa voimakkaasti. Kaupunginosa valmistuu kokonaisuudessaan vuoteen 2040 mennessä, jolloin asukkaita on noin 25 000 ja työpaikkoja noin 10 000.

Ylityökielto rakennusaloilla alkaa torstaina 1.3.2018

construction-crane-14753133350eT

Rakennusalojen työehtosopimukset päättyvät keskiviikkona 28.2.2018 eikä uusia sopimuksia ole saatu neuvotelluksi. Ylityökiellon aikana kaikilla Rakennusliiton sopimusaloilla tehdään töitä vain maanantaista perjantaihin klo 07.00 – 16.00. Myös rakennustyömaiden torninosturinkuljettajat työskentelevät klo 7.00-16.00.

Ylityökielto rakennusaloilla voi kestää jopa muutamia viikkoja, sillä rakennusalojen työehtosopimusneuvottelut eivät ole edenneet.

-Me yritämme saada neuvotteluihin vauhtia ensin ylityökiellolla. Pitävä ylityökielto on ensimmäinen keino, jolla nostetaan painetta neuvotteluihin. Jos ylityökielto ei tehoa, annamme lakkoilmoituksia, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.

Rakennusaloilla voidaan jatkaa normaalin klo 7.00-16.00 työajan lisäksi vain sellaisia poikkeavia työaikamuotoja, jotka ovat olleet voimassa ennen 1.2.2018. Tämän ajankohdan jälkeen alkaneita vuorotöitä tai muita poikkeavia työaikamuotoja ei voi enää jatkaa tai uusia aloittaa.

Kaikki päivystykset, jotka tapahtuvat maanantai – perjantai kello 07.00 – 16.00ulkopuolella, päättyvät. Hätätyötä tehdään, mutta mahdollista hätätyötä varten ei kenenkään tarvitse päivystää.

Poikkeuslupia ylityökieltoon voi hakea liiton keskustoimistosta. Poikkeuksia myönnetään vain silloin, jos ylityökiellosta aiheutuu hengen tai terveyden vaaraa tai ennalta arvaamattomia huomattavia aineellisia vahinkoja.

Neuvotteluja rakennus-, maalaus-, lattianpäällystys-, talotekniikan lvi-, asfaltti-, vedeneristys-, rakennustuote- sekä maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksista on käyty alkuvuodesta lähtien.

Y-Säätiö rakennuttaa vuokra-asuntoja Uuteenkaupunkiin

e42e0a34-234d-4012-99e8-af2b1bc80202-w_960

Y-Säätiö-konserni rakennuttaa vuokra-asuntoja Uudenkaupungin Ketunkallioon. Kohde valmistuu kesällä 2019. Kuva Arkkitehdit Ahlström Oy.

Uusilla asunnoilla ratkotaan vuokra-asuntopulaa, jonka autoteollisuuden piristyminen on kaupungissa aiheuttanut. Kodit valmistuvat jo ensi vuonna.

Y-Säätiö-konserni on solminut KVR-urakkasopimuksen vuokra-asuntojen rakentamisesta Uuteenkaupunkiin. Uudenkaupungin vuokra-asuntokohde on samalla ensimmäinen tulos Y-Säätiö-konsernin ja ammattiliittojen yhteistyöstä.

”Autoteollisuuden piristyminen on aiheuttanut Uudenkaupungin seudulle voimakkaasti kasvaneen vuokra-asuntojen kysynnän. Näillä vuokra-kodeilla vastaamme tähän tarpeeseen ja tuemme alueen yritysten mahdollisuutta työllistää osaavia tekijöitä myös muualta”, sanoo Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Uudenkaupungin vuokra-asuntojen rakentaminen käynnistyy kesäkuussa 2018. Ne valmistuvat alustavan arvion mukaan kesällä 2019. Asuntoihin voi hakea M2-Kotien kautta.

Kohde sijaitsee Uudenkaupungin Ketunkallion alueella osoitteessa Lukkosepänkatu 1, hyvien kulkuyhteyksien ja palveluiden äärellä. Viisikerroksiseen taloon rakentuu 31 erikokoista ARA-vuokra-asuntoa. Tontti sijaitsee luonnonvaraisella kalliolla, jota pihasuunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon.

Rakentamisesta vastaa KVR-urakoitsija VRP Länsi-Suomi Oy, suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Ahlström Oy/Sami-Matti Pesonen.

Hankkeen sijoittajina Y-Säätiön lisäksi ovat Teollisuusliitto ry, Ammattiliitto Pro ry, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry.

Y-Säätiön ja ammattiliittojen tavoitteena on rakennuttaa lyhyellä kymmenen vuoden korkotukimallilla merkittävä määrä asuntoja pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin lähivuosien aikana.

Allianssi toimi Suomenlinnan huoltotunnelin korjauksessa

a1e97cabe8d3c211_800x800ar

Tämän vuoden alussa valmistunut, Suomen pienin allianssihanke osoitti toimivuutensa. Vaikea hanke saatiin valmiiksi tavoiteaikataulussa ja budjetin mukaan.

”Allianssi oli järkevä ase taklata yllätyksiä täynnä oleva merenalaisen tunnelin korjaushanke”, sanoo Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta.

Jos allianssihengen voisi pullottaa, se onnistuisi, kun hankkeen tilaajan, suunnittelijan ja urakoitsijan edustajat saapuvat yhdessä haastatteluun. Vaikka työ on jo valmis, kaikki puhkuvat intoa ja yhteishenkeä. Myös onnistumisesta iloitaan yhdessä.

”Kaikkein parasta hankkeessa olivat ihmiset ja se mitä oppi, kun teki yhdessä töitä.” ”Vuorovaikutus ja hankkeen hyvä henki olivat ihan parasta.” ”Keskustelu ja yhdessä tekeminen.” ”Arvoa rahalle, tehokkuus ja into.” Näin Ulla Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta, Klaus Einsalo Pöyryltä sekä Riikka Virtanen ja Joonas Rinkinen YIT:ltä listaavat Suomenlinnan tunnelihankkeen onnistumista.

Alkulähtökohta hankkeelle oli haastava.

”Meillä oli tiedossa pieni ja vaikea hanke. Meren alla kulkeva tunneli, joka saattoi sisältää korjaajalle vaikka millaisia yllätyksiä. Epäilimme, että kiinnostaako näin pieni hanke ketään”, Räihä kertoo.

Allianssivaihtoehto tuntui järkevältä tavalta ratkaista hankkeen haasteet.

”Tosin mietimme, että ammummeko nyt tykillä hyttystä eli onko allianssi liikaa työtä vaativa vain seitsemän miljoonan euron hankkeessa”, hän jatkaa.

Epäilykset osoittautuivat vääriksi. Koko ryhmä on sitä mieltä, että hankkeen pienuudesta huolimatta allianssi oli juuri oikea tapa toteuttaa hanke.

Testausta ja ketteryyttä

Suunnittelija Einsalon mielestä suunnittelu toteutettiin hankkeessa järkevästi.

”Heti alussa päätimme, että suunnittelu tehdään kevyesti. Suunnitelmaa haluttiin testata työn aikana. Kun sitten matkan varrella tunnelissa paljastui yllätyksiä, pystyimme testaamaan erilaisia vaihtoehtoja ja muuttamaan suunnitelmia ketterästi. Tällä tavoin yhdessä tekeminen teki työprosessista tehokkaan”, Einsalo selvittää allianssin hyötyä projektissa.

Hän myöntää, että ketteryys vaatii myös suunnittelijalta joustavuutta.

”Harvemmin tapahtuu niin, että työnjohtaja soittaa suunnittelijalle tunnelin suulta työajan ulkopuolella ja kysyy, että voitaisiinko tehdä jokin asia uudella tavalla. Tässä projektissa näin toimittiin”, hän kuvailee.

Einsalon mielestä kokemus osoittautui hyväksi.

”Oli mainiota, että työntekijöillä on rohkeutta sekä tehdä päätöksiä, että keskustella vaihtoehdoista. Kaikilla oli enemmän vastuuta oman työnsä suunnittelusta. Se edisti ketteryyttä, loi yhteishenkeä ja teki projektista onnistuneen”, Einsalo kiittelee.

Riikka Virtanen YIT:ltä kertoo, että esimerkiksi tunnelin pienuus aiheutti työn suunnitteluun omat haasteensa.

”Joustoja ja järjestelyjä tarvittiin jo ihan liikenteen järjestelyssä työmaalla. Koska kaikki aika haluttiin käyttää hyödyksi, piti haasteet ratkoa ketterästi”, hän miettii.

Työmaa kaupungin paraatipaikalla

Erikoista Suomenlinnan tunnelihankkeessa oli sen saama huomio. Jo itse tunneli on erityislaatuinen ja se herätti kiinnostusta. Suomenlinna on tunnettu matkailukohde ja maailmanperintökohteena se kiinnostaa. Lisäksi tunnelityömaan mantereen puoleinen pää sijaitsi Helsingin paraatipaikalla eli Kaivopuistossa.

Hankkeessa päätettiinkin panostaa myös työmaatukikohtiin. Esimerkiksi työmaakopit toteutettiin niin, että niissä osa seinistä oli lasia. Työstä haluttiin näinkin tehdä avointa ja näkyvää.

Rakennusaikana Kaivopuistossa järjestettiin myös useita suuria yleisötapahtumia, muun muassa valtava Suomi 100 -tapahtumiin kuuluva lentonäytös.

”Työmaatukikohdan sijainti oli haasteellinen, mutta avoimuudella ja yhteistyöllä saimme aikaan sen, että negatiivista palautetta ei tullut. Otimme itse yhteyttä esimerkiksi tapahtumien järjestäjiin ja kysyimme, mitä meidän pitää ottaa huomioon ja voimmeko olla jotenkin avuksi. Niinpä esimerkiksi lentonäytöksen ruokarekoille ja taiteiden yön tanssiesityksen saatiin sähköä työmaalta”, kertoo hankkeen vuorovaikutuskoordinaattori Joonas Rinkinen.

Allianssiryhmää ilahduttikin, kun työmaa oli ehdolla Helsingin kaupungin järjestämässä Rakentamisen ruusu -kilpailussa.

Kilpailussa kiitettiin erityisesti hankkeen vuorovaikutusta. Esimerkiksi alueen asukkaita kuunneltiin ja heitä informoitiin hankkeen alusta loppuun. Näin saavutettiin luottamus.

”Satsasimme viestintään ja tiedotukseen ja se kannatti. Meillä oli kokouksia, seurantaryhmää, nettitiedotusta – olimme läsnä. Jos tuli jokin ikävä asia eteen, siitä kerrottiin samalla tavoin kuin positiivista asioista. Näin saimme aikaan vankan luottamuksen”, Ulla Räihä kertoo.

Enemmän kuin projekti

Räihä Suomenlinnan hoitokunnasta on tyytyväinen sekä hankkeen kulkuun, että lopputulokseen.

”Tämä oli enemmän kuin projekti. Kyllä yhteinen henki ja yhdessä tekeminen tartutti intoa meihin kaikkiin”, hän sanoo.

Räihän mielestä kaikki osapuolet pelasivat yhteen mainosti. Allianssihenki saatiin aikaan ihan kaikissa hankkeeseen osallistuneissa.

”Kun joululounaalla kiertelin juttelemassa tekijäporukoiden kanssa, oli hauska huomata, miten ihan kaikki suurten yritysten edustajista ihan pienempiin aliurakoitsijoihin puhui meidän hankkeesta. Tunnelma oli todella hyvä ja kaikki olivat omaksuneet allianssin yhdessä tekemisen”, hän kuvailee.

”Koko projektin sisällä oli erinomainen yhteistyön henki ja meille tilaajille toi luottamusta se, että takana oli ison firman selkänojaa”, Räihä tiivistää.

Suomenlinnan huoltotunnelin peruskorjaus

  • Hankkeen budjetti noin 7 miljoonaa euroa
  • Tilaaja Suomenlinnan hoitokunta
  • Allianssikumppanit YIT ja Pöyry
  • Tunneli suljettiin korjaustöitä varten huhtikuussa 2017
  • Tunneli avattiin pelastuslaitokselle joulukuussa 2017, viimeistelyjä tehtiin helmikuulle 2018.

Peikko toimittaa kallioperustuksia Markerin tuulivoimapuistoon Kaakkois-Norjaan

9fcf41284d40b0c4_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Markerin tuulivoimapuistoon Ørjen alueelle Kaakkois-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston 15:een perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat vuoden 2018 huhtikuun ja elokuun välille. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä.

Tuulivoimapuiston hankekehittäjä on Scanergy AS, ja hanke toteutetaan yhteistyössä sijoittajan, sveitsiläisen BKW Energie AG:n kanssa. Rakennusaikaisesta projektinjohdosta huolehtii Proxima Scandinavia AS; BKW Energie AB:n ja norjalaisen Captiva Asset Management AS:n yhteisyritys. Pääkoneurakoitsija on Bergquist Maskin og Transport AS, joka vastaa myös hankkeen pohjatöistä. Aliurakoitsijana toimiva Askim Entreprenør AS vastaa perustusurakoinnista. Vestas toimittaa kohteeseen 15 kappaletta V136-3.6MW-turbiineja, joiden napakorkeus on 142 metriä.

“Peikon kallioperustusteknologia vähentää betonin tarvetta yli 90%. Perinteiset perustusteknologiaratkaisut vaativat keskimäärin 600 m3 betonia paikalla valettuna. Nyt vaadittu määrä on alle 50 m3, mikä on sekä kustannustehokasta että ympäristöystävällistä; nämä ovat hankkeessa tärkeitä tekijöitä”, toteaa Scanergyn rakennuspäällikkö Sebastian Prause.

“Joustavuus ja kokonaisvaltainen tuki hankkeen kaikissa vaiheissa, yhdessä asiantuntevien ratkaisujen kanssa, on taannut Peikolle useita merkittäviä tuulivoiman perustusteknologiahankkeita Pohjoismaissa. Tavoitteemme on olla luotettava kumppani kaikissa tuulivoimahankkeen vaiheissa, perustussuunnittelusta asennukseen”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Skanska rakentaa Lindström Investille toimistotalon Kalasatamaan

cj-architects-lindstrom-investin-loikka-toimistotalo-havainnekuva

C&J Architects, Lindström Investin Loikka-toimistotalo, havainnekuva

Rakennettava toimistotalo Rantatien Loikka on kolmas ja samalla viimeinen osa Lindström Investin Rantatien Business Park -korttelia.

Rantatien Loikan rakennustyöt käynnistyvät maaliskuussa 2018, ja talo valmistuu kesäkuussa 2019.

Rantatien Loikka laajentaa ja täydentää Rantatien Business Parkin toimitilatarjontaa. Loikkaan tulee vuokrattavaa pinta-alaa noin 6 800 neliötä. Rakennuksessa on yhteensä seitsemän kerrosta, joista kuusi on varsinaista toimistotilaa. Seitsemännessä kerroksessa sijaitsee kokouskeskus. Korttelin kaikki maanrakennus- ja perustustyöt on tehty aiemmissa vaiheissa, joten tältä osin rakentaminen ei aiheuta häiriötä ympäristössä.

”Kun Rantatien Business Parkin ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2010, oli tiedossa, että naapuritontille on kaavailtu lisää toimistorakentamista. Laajennus ei kuitenkaan vielä silloin ollut meidän suunnitelmissamme. Vuonna 2015 meille tuli mahdollisuus laajentaa Rantatie Business Parkia, ja tartuimme tilaisuuteen”, kertoo Lindström Invest Oy:n toimitusjohtaja Jouni Puhakka.

”Laajennuksen ensimmäinen vaihe, Rantatien Kasvu, valmistui joulukuussa 2017. Nyt käynnistyy korttelin viimeisen talon, Rantatien Loikan rakentaminen”, Puhakka jatkaa. ”Kalasataman metroaseman ympäristöstä on muodostumassa merkittävä työpaikkakeskittymä Helsinkiin. Alueen erinomaiset liikenneyhteydet ja sijainti keskellä elävää ja kehittyvää kaupunkiympäristöä kiinnostavat asiakkaitamme yhä enemmän”, sanoo Puhakka.

Loikan tilojen ja toimintojen suunnittelun lähtökohtana on asiakaslähtöinen muuntojoustavuus. Rakennuksen arkkitehtuuri noudattaa alueen yleisilmettä, jonka elementtejä ovat muuratut punatiilijulkisivut ja suuret ikkunat. Arkkitehtisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti.

Skanska rakentaa parhaillaan Rantatien Loikan naapurissa Helsingin uutta Kaupunkiympäristötaloa, joka valmistuu vuonna 2020.

:HELSINKI: Rakennustyömailta kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta 300 tuhatta tonnia

df98d4b8-9339-449c-8795-4a479435c642-w_960

Pilaantuneen maa-aineksen poistoa Hermannissa. Kuva: Sini-Pilvi Saarnio.

Helsingissä kunnostettiin vuonna 2017 pilaantunutta maaperää 49 kohteessa. Näistä kaivettiin pilaantunutta maa-ainesta muualla käsiteltäväksi tai käytettäväksi hyödyksi maanrakentamisessa yhteensä 300 tuhatta tonnia. Kaupunki rakentaa nyt ahkerimmin Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa.

Maa-aineksen poistamiseen oli monia syitä. Suurimmassa osassa tapauksista (194 000 tn) pilaantumisen aiheutti monta haitallista ainetta: öljyhiilivedyt, metallit ja syanidit. Muusta maa-aineksesta 82 tuhatta tonnia oli öljyhiilivedyillä saastunutta, 22 tuhatta tonnia metalleilla, 509 tonnia syanidilla ja 168 tonnia polyklooratuilla bifenyyliyhdisteillä (PCB).

Kaupunki toimitti pilaantunutta maa-ainesta käsittelyyn tai loppusijoitukseen 265 tuhatta tonnia ja yksityiset maanomistajat tai muut toiminnanharjoittajat 35 tuhatta tonnia. Maa-ainekset toimitettiin 20 luvalliseen käsittely- tai loppusijoituspaikkaan, joille kuljetusmatkat vaihtelivat kilometristä 130 kilometriin.

89caca2a-1f25-447e-b450-0c62064677f6

Poiskaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten määrät tonneina Helsingissä vuosina 1994–2017.

Kaivumaita hyödynnetään rakentamisessa ja maisemoinnissa

Pilaantuneita kaivumaita on yleisimmin käytetty hyödyksi rakennettavien puistojen maisemamuotoiluun ja kaatopaikkojen peittorakenteissa. Lievästi pilaantuneita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, käytettiin hyödyksi muun muassa Jätkäsaaren rakentamisessa, Vuosaaren suljetun kaatopaikan maisemoinnissa, kierrätystoiminnassa sekä eri kaatopaikkojen rakenteissa.

Joissakin kunnostuskohteissa pilaantuneita maita on maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin jälkeen jätetty alueelle pilaantumattoman täyttömaakerroksen tai muun eristysrakenteen alle.

Vuosaarentiellä jatkettiin maaperän puhdistamista käsittelyllä, jossa huokosilmaimulla poistetaan maaperästä haihtuvia hiilivety-yhdisteitä. Ruosilankujalla pienellä kunnostusalueella aloitettiin maaperän puhdistaminen menetelmällä, jossa maaperään asennetuista elektrodisauvoista syötetään pulssimuotoista syöttöjännitettä, jonka aiheuttamat biologiset ja kemialliset reaktiot hajottavat orgaanisia haitta-aineita.

Stora Enso toimittaa massiivipuuelementit Suomen korkeimpaan puukerrostaloon

b8e1a1003edf661b_800x800ar

Stora Enso on valittu puutuoteosatoimittajaksi Joensuun Penttilänrantaan nousevaan 14-kerroksiseen puukerrostaloon. Valmistuttuaan Light House Joensuu -niminen rakennus on Suomen korkein puukerrostalo.

”Uudet innovatiiviset ratkaisut mahdollistavat puun käytön kaupunki- ja kerrostalorakentamisessa korvaamassa muita materiaaleja, joita kerrostaloissa on perinteisemmin käytetty. Puu on kevyt mutta luja rakennusmateriaali, josta tehdyt massiivipuuelementit mahdollistavat entistä korkeampien puukerrostalojen rakentamisen. Uusiutuva puu on ympäristön kannalta vastuullinen materiaali, sillä puutalo toimii hiilivarastona koko elinkaarensa ajan”, sanoo Jari Suominen, Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja.

9e4019192f85fba4_800x800ar

Stora Enso toimittaa lähes 50 metrin korkeuteen nousevaan asuinkerrostaloon massiivipuutuotteita talon runkorakenteeksi. Suurin osa massiivipuuelementeistä on yhtiön Varkauden tehtaalla valmistettua LVL-viilupuuta (laminated veneer lumber). Seinärakenteissa käytettävän LVL-viilupuun lisäksi kohteessa käytetään Stora Enson valmistamaa ristiinliimattua puuta (CLT, cross laminated timber) välipohjiin.

”Joensuun Penttilänrantaan rakennettava kohde on erinomainen esimerkki vastuullista ja nopeasta kaupunkirakentamisesta sekä erilaisten puutuotteidemme yhdisteltävyydestä. Tässä kohteessa pystytään hyödyntämään sekä LVL-viilupuun että CLT:n parhaita ominaisuuksia”, sanoo Jari Suominen.

Kerrostaloon tulee noin 120 opiskelija-asuntoa. Kohteen rakennuttajana toimii Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Elli ja pääurakoitsijana Rakennustoimisto Eero Reijonen. Rakennustyöt on aloitettu vuoden 2018 alussa ja kohteen on arvioitu valmistuvan syksyllä 2019.

Stora Enso toimitti puumateriaalin myös Joensuun Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttamiin kaksikerroksisiin pienkerrostaloihin, jotka valmistuivat vuonna 2013.

Avain Yhtiöt: Riihimäen Peltosaareen tulossa asumisoikeusasuntoja ja palvelutalo

o88ng3yhyvgbonutruw9

Riihimäen Peltosaareen valmistuu vuoden loppupuolella kerrostalo, johon tulee 56 Avain asumisoikeusasuntoa. Visualisointikuva: Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy.

Riihimäen Peltosaaren kaupunginosaan on parhaillaan muodostumassa uusi asuinkortteli, johon Avain Yhtiöt rakennuttaa asumisoikeusasuntoja ja palvelutalon. Asumisoikeuskohteeseen tulee yhteensä 56 erikokoista kaksiota ja kolmiota, palvelutaloon puolestaan valmistuu 65 asiakaspaikkaa. Molempien kohteiden on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppupuolella. Rakennusurakoitsijana hankkeessa toimii Salpausselän Rakentajat Oy.

Peltosaaren kaupunginosa sijaitsee Riihimäen rautatieaseman, matkakeskuksen ja muiden keskustan palveluiden lähellä. Kaupunginosan kehittämiseksi järjestettiin vuonna 2011 arkkitehtikilpailu, jonka tulosten pohjalta alueelle laadittiin maankäytön yleissuunnitelma. Suunnitelman pohjalta Peltosaaresta on rakentumassa tulevaisuuden vetovoimainen asuinalue ja sen toimivuuteen sekä viihtyisyyteen on kiinnitetty runsaasti huomioita. Ensimmäiset uudisrakennukset alueelle alkoivat rakentua vuonna 2016.