Hausia rakentaa Saunalahteen As Oy Espoon Paapuuria

espoon-paapuuri

Hausia rakentaa Saunalahdessa erittäin suosittua As Oy Espoon Paapuuri 6:ta. Arkkitehtitoimisto HMV Oy:n suunnittelema kohde käsittää kaksi kerrostaloa. Kapearunkoisessa Kaaritalossa (raput A ja B) on ensimmäisen, katutasossa olevan autohalli- ja varastokerroksen lisäksi 4-5 asuinkerrosta. Erillisessä pienkerrostalossa, Noppatalossa (C-rappu), kerroksia on kolme.

Yhtiön asukkaiden käytössä on autohalli ilman erillismaksuja, kuntosali, koti-spa yhtiön kahdessa tilaussaunassa sekä pesula kuivaushuoneineen. Lisätilaa tarvitsevalla on mahdollisuus ostaa lämmintä varastotilaa. Kohteen arkkitehtuuri on ihastuttavaa: esimerkiksi muutamiin asuntoihin voi saada lisätilauksena poreammeen parvekkeelle, Kaaritalon asunto A5 on kaksikerroksinen ja Kaaritalossa on muun muassa monikulma-asuntoja. Paapuuri tarjoaa upeaa tilasuunnittelua tehoyksiöstä aina kattoterassiin asti!

Kohde valmistuu talvi-alkukeväästä 2019.

KONEelle UltraRope-tilaus Karlatornetiin, Pohjoismaiden korkeimpaan rakennukseen

125556

KONE toimittaa hissit laadukkaaseen asunto- ja hotellirakennukseen Göteborgissa. 245 metriin kohoava Karlatornet on valmistuessaan Pohjoismaiden korkein rakennus. Torniin tulee 590 asuntoa, kuntosali, uima-allas ja palveluita, kuten ateriatoimitus-, pesula- ja siivouspalvelut. Asuntojen lisäksi Karlatornetiin tulee 300 huoneen hotelli, konferenssitilat, ravintola, kylpylä ja näköalatasanne.

KONE toimittaa Karlatornetin hotelliin yhdeksän KONE MonoSpace®  hissiä, jotka huolehtivat ihmisten sujuvasta liikkumisesta tässä näyttävässä rakennuksessa. Asuintorniin tulee viisi KONE MiniSpace(TM)  hissiä, joissa käytetään energiankulutusta vähentävää ja maksimaalisen matkustusmukavuuden tarjoavaa, innovatiivista KONE UltraRope®  köysiteknologiaa. KONEen kohdeohjausjärjestelmä optimoi rakennuksen ihmisvirtojen kulun.

Tilaukseen sisältyy myös rakennustyön aikaisen KONE JumpLift(TM)  hissiteknologian käyttö. KONE JumpLift käyttää samoja hissikuiluja kuin rakennukseen myöhemmin asennettavat matkustajahissit.

“Tämä on ainutlaatuinen projekti. Halusimme hissiratkaisujen olevan vähintään yhtä innovatiivisia ja poikkeuksellisia”, sanoo Serneke Bygg AB:n projektipäällikkö Adam Adielsson. “Kun KONE esitteli KONE UltraRope  teknologiansa, kohdeohjausjärjestelmänsä ja älykkäät hissinsä, innostuimme heti ja koimme, että ne sopisivat erinomaisesti Karlatornetille haluamaamme profiiliin. Kun KONE pystyi sen lisäksi vielä tarjoamaan rakennusvaiheessa aikaa säästävän JumpLift-ratkaisun, valintamme oli selvä.”

Karlatornetin arvioidaan valmistuvan vuonna 2021. Noin 3 000 ihmisen arvioidaan käyttävän sen hissejä joka päivä. Henkilöhissien nopeudet ovat 8 m/s ja 6 m/s, joten siirtyminen kerroksesta toiseen sujuu nopeasti.

“Olemme erittäin innoissamme tästä hankkeesta, joka tarjoaa tuleville asukkaille täysin uuden tavan asua. KONE UltraRope tuo etuja rakennuksen omistajalle ja tuleville asukkaille ylivertaisen luotettavuutensa ansiosta. JumpLift-teknologia puolestaan parantaa työmaan turvallisuutta ja lyhentää rakennusaikaa, sillä hissit kulkevat tavanomaisia rakennuksen ulkopuolelle asennettuja rakennusaikaisia hissejä nopeammin”, sanoo KONEen Keski- ja Pohjois-Euroopan aluejohtaja Thomas Hinnerskov.

Tornin rakennuttaja on Karlastaden Utveckling AB ja pääurakoitsija Serneke Bygg AB. Tornin on suunnitellut Skidmore, Owings & Merrill.

Tilaus kirjattiin vuoden 2018 ensimmäiselle neljännekselle.

Ydinvoimalaitoksen kestettävä lentokonetörmäyksestä aiheutuvat tulipalot

nuclear-reactors-499907_1280

VTT:n tutkija, DI Topi Sikanen tutki väitöksessään nesteiden kulkeutumista, haihtumista ja palamista suurissa onnettomuuksissa. Hän kehitti käytännön malleja, jotka auttavat ennakoimaan lentokoneen aiheuttamien tulipalojen seurauksia ydinvoimalaitoksissa.

Matkustajalentokoneiden törmäyksen vaikutusanalyysit tulivat pakollisiksi sen jälkeen, kun terroristit ohjasivat kaksi konetta tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa vuonna 2001.

Ydinvoimalaitosten on kehitettävä jatkuvasti turvallisuuttaan. Modernin ydinvoimalaitoksen pitää esimerkiksi kestää lentokonetörmäyksen aiheuttamat tulipalot. Topi Sikanen kehitti väitöksessä menetelmiä epätavallisten ja suurten onnettomuuksien mallintamiseen. Väitöstyön käytännön tuloksena syntyi testattuja ja sovellettavia malleja, jotka auttavat ennakoimaan näiden tulipalojen seurauksia ydinvoimalaitoksissa.

Sikanen hyödynsi kolmiosaisen väitöstyönsä paloturvallisuusanalyyseissä virtaustekniikan laskennallisia työkaluja. Väitöksen ensimmäinen osa käsittelee lentokonetörmäyksen yhteydessä polttoainesäiliöistä purkautuvan nesteen kulkeutumista. Toisessa osassa Sikanen mallinsi nestealtaista palamista, nesteen höyrystymistä ja lämmönsiirtoa. Viimeisessä osassa Sikanen sovelsi kehittämiänsä malleja ydinvoimalaan kohdistuvan lentokonetörmäyksen analysointiin.

Rakennustekniikka-alan väitöksen turvallisuus- ja paloturvallisuusanalyysin tuloksia pääsevät hyödyntämään ydinvoimalaitosten ja kaikkien isojen rakennusten suunnittelijat ja toteuttajat.

VäitöskirjaNesteiden kulkeutumisen, haihtumisen ja palamisen simulointi suurissa onnettomuuksissa.
Simulation of transport, evaporation, and combustion of liquids in large-scale fire incidentshttp://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2017/S169.pdf

Topi Sikanen väittelee 19.1.2018 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, rakennustekniikan laitoksella, osoitteessa Rakentajanaukio 4 A, 02150, Espoo.

Vekaransalmen siltahankkeen urakoitsija valittu

36939227904_fb8c1e165f_z

Liikennevirasto on valinnut Vekaransalmen siltahankkeen urakoitsijaksi Graniittirakennus Kallio Oy:n. Työmaan valmistelut käynnistyvät viikolla 3 ja rakentamaan päästään alkuvuodesta 2018. Silta valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä.

Vekaransalmen siltahankkeessa Vekaransalmen lossiyhteys korvataan kiinteällä sillalla. Hankkeen työt maastossa alkoivat vuoden 2017 lopulla, kun hankealueella tehtiin puuston poistoja. Graniittirakennus Kallio Oy toteuttaa alkuvuonna 2018 käynnistyvät rakennustyöt kokonaisurakkana.

36939227964_08ec798909_z

Hankkeen tavoitteina on vähentää lossin liikennöinnistä aiheutuvia kustannuksia pitkällä aikavälillä sekä sujuvoittaa tie- ja vesiliikennettä. Valmistuttuaan Vekaransalmen silta on 639 metrin pituudellaan Suomen viidenneksi pisin silta.

Alueen ympäristö ja alueella liikkuvat huomioidaan läpi hankkeen elinkaaren. Lossi liikennöi normaalisti rakentamisen aikana, eikä hanke aiheuta haitallisia vaikutuksia Pihlajaveden Natura-alueeseen tai saimaannorppiin. Sillan alikulkukorkeus (24,5 m) mahdollistaa kaiken alueella liikkuvan laiva- ja huviveneliikenteen kulkemisen sillan alitse.

Jätkäsaaren L3-satamamakasiiniin suunnitellaan korjaustöitä

82afa39d-3dac-4b58-8096-cec59ce26ed4-w_960

Helsingin kaupunki suunnittelee korjaustöitä Jätkäsaaressa sijaitsevaan L3-satamamakasiiniin osoitteessa Tyynenmerenkatu 6.

Korjausten taustalla ovat L3-makasiinissa syksyllä tehdyt palotarkastukset. Niiden yhteydessä on selvinnyt, että makasiinin väliaikaisenkin käytön jatkaminen edellyttää tilojen käyttötarkoituksen muutoksen sekä siihen liittyviä korjauksia.

Korjaussuunnittelun yhteydessä on käynyt ilmi, että rakennuksen kaikki tilat on tyhjennettävä nykyisestä toiminnasta, jotta korjaukset ja muutostyöt voidaan toteuttaa.

Kaikki L3:n nykyiset vuokrasopimukset irtisanotaan kevään aikana. Kaupunki pahoittelee vuokralaisille vuokrasopimusten päättymisestä aiheutuvaa haittaa ja tarjoaa vuokralaisille muita mahdollisia tiloja.

Vuonna 1924 valmistunut, suojeltu varastorakennus on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema. Kaupunki on etsinyt rakennukselle ostajaa tai pitkäaikaista vuokralaista vuosia, ja makasiinin tiloja on vuokrattu väliaikaisesti. Pitkäaikaista käyttöä ei ole kuitenkaan löytynyt ja väliaikaiseksi suunniteltu toiminta on jatkunut ennakoitua kauemmin.