YIT käynnistää hoivahybridihankkeen rakentamisen Vantaalla

8a8dce05e56b3fa0_800x800ar

YIT käynnistää KOy Avian Elämänkaarikodit -hoivahybridihankkeen rakentamisen Vantaan Veromiehessä. Hankkeen arvo on noin 21 miljoonaa, ja se on osa kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö Fastighets AB:n kanssa solmittua puitesopimusta hoivahankkeiden rakentamisesta eri puolelle Suomea. ”Yhteistyö YIT:n kanssa on vahvistanut kiinteistösalkkuamme ja tukenut asiakkaidemme liiketoimintaa useilla laadukkailla ja viihtyisillä hoivakohteilla, ja on ilahduttavaa toteuttaa yhdessä uusi kohde pääkaupunkiseudulle”, kertoo Hemsö Fastighets AB:n Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen .

bb4e768ca603b1b7_800x800ar

Hankkeeseen rakennetaan senioritalo, johon tulee 60 tehostetun palveluasumisen paikkaa sekä 66 senioriasuntoa. Hankkeen on tarkoitus valmistua keväällä 2019.  Vuokralaiseksi kohteeseen tulee Attendo Oy pitkällä vuokrasopimuksella. Lisäksi hankkeeseen rakennetaan 72-paikkainen päiväkoti, jonka vuokralaiseksi tulee Touhula Varhaiskasvatus Oy. Avian Elämänkaarikodit tarjoavatkin ainutlaatuisen kohtaamispaikan lapsille ja vanhuksille.  ”Olemme kokeilleet mallia, jossa hoivakoti ja päiväkoti sijaitsevat samassa kiinteistössä aiemmin Espoossa. Kokemukset ovat olleet pelkästään positiivisia ja lähdemme nyt toteuttamaan sukupolvia yhdistävää hoivamallia innostuneina suuremmassa mittakaavassa Vantaalla.  Kohteen sijainti asuinalueiden ja kauppakeskusten ääressä on loistava tähän tarkoitukseen”, toteavat Lauri Korkeaoja , Attendon yhteiskuntasuhdejohtaja ja Heidi Valio , Touhulan aluejohtaja, Attendon ja Touhulan puolesta.

YIT on kehittänyt pitkäjänteisesti Veromiehen vanhaa toimitila-aluetta, johon uuden asemakaavan myötä rakentuu nyt asunto- ja palvelutiloja Vantaan nopeimmin kasvavalle ja uudistuvalle alueelle. Hoivahybridi sijaitsee Kehä III:n ja Tikkurilantien välissä ja Aviapoliksen juna-aseman tuntumassa lähellä lentoasemaa, Jumbon kauppakeskusta ja Flamingon viihdekeskusta. Lähellä sijaitsee myös YIT:n kehittämä Avia Centre -toimistokompleksi, ja lisäksi YIT suunnittelee myös alueelle asuntotuotantoa.

”KOy Avian Elämänkaarikodit edustaa uudenlaista hoivakohdetta, sillä se sijaitsee osana urbaania asuinaluetta, jossa palveluita on helppo tarjota palvelutalon lähiympäristöönkin”, kertoo hankkeen kehittämisestä vastaava Anne Suojoki.

YIT:llä ja Hemsöllä on ollut myös muita puitesopimuksen piirissä toteutettuja hankkeita, joista Niemenrannan Johannes -hoivakoti Tampereella luovutettiin nyt joulukuun alussa Attendolle, joka on kohteessa vuokralaisena. Hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja YIT tiedotti rakentamisen aloituksesta joulukuussa 2016.

Helsingin päärautatieaseman hotellihankkeen uudisosan arkkitehtuurikilpailun voitti Futudesign Oy

futudesign_scandic_ulko-1

Futudesign Oy:n Hermes-niminen ehdotus voitti kiinteistösijoitusyhtiö Exilionin, Helsingin kaupungin ja Museoviraston järjestämän arkkitehtuurikilpailun. Palkintolautakunnan mukaan Hermes kunnioittaa rakennushistoriallisesti arvokkaan päärautatieaseman henkeä modernilla tavalla. Lisäksi myönnettiin kunniamaininta Zikkurat-nimiselle ehdotukselle, jonka tekijä on Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy.

Kiinteistösijoitusyhtiö Exilion saneeraa Helsingin päärautatieaseman yhteydessä sijaitsevaan, VR:n hallintorakennuksena tunnettuun kiinteistöön hotellin yhdessä Scandic Hotels Oy:n kanssa. Exilion järjesti Helsingin kaupungin ja Museoviraston kanssa arkkitehtuurikilpailun hotellihankkeen uudisrakennusosasta, johon kutsuttiin viisi korkeasta laadustaan tunnettua kotimaista arkkitehtitoimistoa: Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Arkkitehtitoimisto K2S Oy, Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen – Komonen Oy, JKMM Arkkitehdit Oy ja Futudesign Oy.

– Kilpailun tavoitteena oli löytää hotellin uudisosalle luonteva kokonaisratkaisu, joka täydentää historiallisesti merkittävää ja arvokasta kokonaisuutta. Futudesignin ehdotuksessa meitä miellytti erityisesti se, että ehdotus huomioi ympäristönsä. Se lainaa asemarakennuksen historiallisia aiheita, mutta muuttaa ne samalla nykyaikaiseksi tulkinnaksi, palkintolautakunnan puheenjohtaja ja Exilionin toimitusjohtaja AriTalja perustelee.

Mittava hanke etenee aikataulussa

Uusi hotellirakennus tuo Kaisaniemen puiston laidalle Rautatieaseman etujulkisivujen arvokkuutta ja hienostunutta detaljointia. Laajennusosan ansiosta rautatieaseman pohjoispuolelle, Kaisankujalle muodostuu uusi aukio. Lentokentälle kulkevien lähijunien laiturit sijaitsevat aukion välittömässä läheisyydessä ja tuleva Baanan tunneli lisää ihmisvirtoja entisestään. Laajennusosan alakertaan tulee myös yleisölle avoimia tiloja.

– Halusimme suunnitelmassamme hämärtää uuden ja vanhan arkkitehtuurin rajoja ja luoda tyylillisen symbioosin. Tulkitsemalla Eliel Saarisen arkkitehtuuria ennakkoluulottomasti uudesta näkökulmasta voi syntyä aidosti uudenlaista nykyarkkitehtuuria, joka tekee sekä vanhasta että uudesta kiinnostavan. Suunnitelma kunnioittaa alkuperäisen asemarakennuksen logiikkaa: esimerkiksi uudisrakennuksen sijoittelu noudattaa Eliel Saarisen sisennetyn julkisivun periaatetta ja jättää olemassa olevat alkuperäisen rakennuksen päädyt selkeästi esille, Auvo Lindroos Futudesign Oy:stä kertoo.

Uudisrakennukseen valmistuu noin 120 hotellihuonetta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 4 000 m². Kehitettävä hotelli on kokonaisuudessaan laajuudeltaan noin 27 000 m², ja se on kapasiteetiltaan Suomen suurimpia noin 500 hotellihuoneellaan.

– Kyseessä on yksi Suomen vaativimmista restaurointiprojekteista, mutta tähän mennessä kaikki on sujunut aikataulun mukaisesti. Vanhan rakennuksen tilojen muutostöiden suunnittelu on edennyt hyvin ja aloitamme tilojen saneerauksen, kun tilat vapautuvat ensi keväänä VR:n käytöstä. Arvioimme, että hotelli päästään avaamaan vuoden 2020 aikana, Talja kertoo.

Helsingin päärautatieaseman hotellihankkeen lisäksi Exilion kehittää Pasilan Triplan hotellihanketta.

Betonirakenteiden laadunvarmistus vaihtelee paljon pääkaupunkiseudulla

road-surface

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt kyselytutkimuksen paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöistä ja laadunvarmistuksesta. Merkittäviä betonin laatupoikkeamia ei kyselyn perusteella todettu. Työvaiheiden laadunvarmistustoimissa on suurta vaihtelua. Betonivalun jälkihoitoa ei ole aina toteutettu suositusten mukaisesti.

Tukes käynnisti vuoden 2017 alussa kyselytutkimuksen yhteistyössä pääkaupunkiseudun rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kyselyssä kerättiin tietoja asuin- ja toimitilarakennustyömaiden paikalla valettavien betonirakenteiden työmaakäytännöistä sekä laadunvarmistuksesta. Kysely toteutettiin Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vastauksia saatiin syksyyn mennessä useilta rakennustyömailta, yhteensä 111 erillisestä betonivalusta. Kysely tehtiin rakennusvalvonnan tehostetun valvonnan rinnalla, jotta Tukes tuotteiden markkinavalvojana saisi lisätietoa valmisbetonin laadusta ja laadunvalvonnasta kentällä.

Kyselyssä kerättiin tietoja ennen kaikkea vaativista ja massiivisista valukohteista. Joukossa oli muutamia tavanomaisia seinä- ja holvirakenteita, ja kokonaisuudessaan kysely oli kattava. Kyselyllä selvitettiin työmaiden käytäntöjä urakoitsijan ja betonitoimittajan välisessä yhteistyössä ja viestinnässä.

Vastauksista ilmeni, että aloituskokouksia urakoitsijan ja betonitoimittajan välillä ei juuri pidetä, mutta betonointisuunnitelmat ja -pöytäkirjat on tehty lähes poikkeuksetta. Dokumentoinnin laatu ja tiedon määrä vaihtelivat suuresti kohteittain. Osassa kohteita dokumentointi oli erittäin puutteellista laatuvaatimuksiin verrattuna.

Kyselyn aikana Tukes sai rakennusvalvontaviranomaisten kautta tietoonsa kaksi tapausta, joissa valmisbetoni oli käännytetty takaisin työmaalla tehtyjen ilmamäärämittausten perusteella. Yhdessä kohteessa sisäseinärakenteet oli valettu säänkestävällä betonilla.

Kyselyssä ei todettu vaaraa aiheuttavia betonin lujuusongelmia. Niitä ei muutenkaan tullut tietoon rakennusvalvonnasta tai rakennustyömailta kyselyn aikana.

laadunvalvonta

jalkihoito

Rakennustyömaiden laadunvarmennustoimet valukohteissa

Tavallisinlaadunvarmennustoimi rakennustyömailla oli rakenteiden lämmönseuranta (54 % kohteista). Rakennekoekappaleita valettiin 45 prosentissa kohteista ja kimmovasarakoetta käytettiin 36 prosentissa kohteista. Ilmamäärämittauksia tehtiin kolmessa prosentissa kohteista. Ilman mitään laadunseurantaa toteutui 10 prosenttia kyselyn valmisbetonivaluista.

Bonava rakennuttaa Tampereen Lielahteen 70 uutta asuntoa

9a110419b6232acf_800x800ar

Bonava rakennuttaa Tampereen Lielahteen 70 uutta asuntoa. Tampereen Lielahden uuteen kotikortteliin nousee tulevaisuudessa kuusi Bonavan rakennuttamaa, ajatonta arkkitehtuuria edustavaa kerrostaloa. Ensimmäisenä toteutetaan As Oy Tampereen Lielahden Aamun 70 Bonava-kotia. Lielahden Aamun omistusasunnot ovat myynnissä ja niiden rakentaminen on alkanut. Asunnot valmistuvat vuodenvaihteessa 2018-2019.

”Tampere kasvaa nopeasti ja asukasluvun odotetaan kasvavan lähes 10 000 asukkaalla vuoteen 2020 mennessä. Bonava haluaa osaltaan olla mukana mahdollistamassa Tampereen kasvua. Lielahden kotikortteliin nousee nyt ensimmäisessä vaiheessa 70 asuntoa. Korttelin asukkaille tulee käyttöön yhteinen piha-alue sekä monikäyttöisiä yhteisiä tiloja, kuten nikkarointihuone ja korttelitupa. Tampereen Aamun omistusasunnot ovat olleet erittäin kysyttyjä ja asuntoja on varattu jo paljon,” kertoo Hanna Marttila , yksikön johtaja, Bonava Suomi Oy.

Tampereen Aamu asettuu Lielahtikeskuksen välittömään läheisyyteen, ja naapurustosta löytyvät kaikki päivittäiset palvelut kauppoineen ja kahviloineen sekä kirjasto, koulu, ja terveyden ja hyvinvoinnin palveluita. Eloisan naapuruston kruunaa luonnonläheisyys. Asukkaiden ilona on myös ihastuttava kattosaunaosasto järvinäkymin sekä monikäyttöiset yhteistilat, ja autonpesupaikka.

Caruna rakentaa uuden sähköaseman kasvavaan Espoon Suurpeltoon

rendi.ai

Caruna rakentaa Espoon Suurpeltoon nykyaikaisen sähköaseman, jolla turvataan kasvavan asuinalueen ja Länsimetron sähkönsaanti. Sähkönkulutus alueella kasvaa, ja uusi sähköasema parantaa arviolta 20 000 Carunan asiakkaan sähkönsaannin luotettavuutta.

Uuden sähköaseman rakentaminen alkaa keväällä 2018 Henttaankaarelle kehä II:n kupeeseen. Asema valmistuu ja otetaan käyttöön syksyllä 2019. Caruna investoi lähes 8 miljoonaa euroa hankkeeseen.

RENDI_KEHÄ 2_lta.ai

“Sähköasema on olennainen osa rakentuvaa Suurpellon kaupunginosaa ja tukee sen asukkaiden ja yritysten palveluita. Uusi asema parantaa arviolta noin 20 000 Carunan asiakkaan sähkönsaannin luotettavuutta Suurpellossa ja lähialueilla. Sähköasema mahdollistaa osaltaan myös Länsimetron tarvitseman sähkönsyötön vapauttamalla Länsimetron läheisille sähköasemille kapasiteettia”, Carunan alueverkkopäällikkö Miia Wallén kertoo.

Sähköaseman sijoittuminen kaupunkiympäristöön on huomioitu aseman suunnittelussa: sähköasema rakennetaan ympäristöön sopivaksi ja sisäpiha aidataan, jotta ulkopuoliset eivät pääse alueelle ja alueella liikkuvien turvallisuus voidaan varmistaa. Sähköaseman rakennustöistä vastaa Siemens Oy.

Carunalla on Espoossa yhteensä 14 sähköasemaa. Edellinen uusi sähköasema valmistui Keilaniemeen joulukuussa 2015.

Destialle Siltasairaalan pohjarakennusurakka

Destia on valittu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) uuden Siltasairaalahankkeen pohjarakennusurakan toteuttajaksi.

– Meilahden sairaala-alueelle rakennettava Siltasairaala rakennetaan tiheästi rakennetun sairaalaympäristön keskelle, mikä vaatii tarkkuutta pohjarakennusurakalta. Urakka tulee sisältämään reilusti esim. vaativia louhinta- ja lujitustöitä, joihin onneksi tositoimijoiltamme löytyy ammattitaitoa ja osaamista vastaavista urakoista, kommentoi työpäällikkö Mika Pakkanen .

Työskentely sairaala-alueella asettaa erityisvaatimuksia urakalle, koska rajallisen tilan lisäksi herkät sairaalalaitteet on otettava huomioon maanrakennus- ja louhintatöissä. Myös olemassa olevien rakennusten ja kuilujen sekä maanalaisten tilojen rakenteet asettavat esim. louhinnalle erityisvaatimuksia. Rakennusalueelle sijoittuu kolme Pysäköintilaitosta P3 palvelevaa kuilua, jotka osaltaan aiheuttavat teknisiä väistötöitä sekä suunnittelua koko hankkeen ajan.

– Myös työnaikaiset liikennejärjestelyt tulevat olemaan tarkkailun alla, koska sairaalalogistiikan on toimittava koko ajan: vieressä sijaitsee muun muassa kiireellisten ambulanssikuljetusten ambulanssipiha sekä pääsisäänkäynnit sairaaloihin, Pakkanen lisää.

Urakka alkaa tammikuun 2018 alussa ja valmistuu marraskuussa 2019. Valmistuttuaan vuonna 2022 Siltasairaala korvaa Töölön sairaalan sekä osan nykyisen Syöpätautien tulosyksikön toiminnoista sekä yhdistää Tornisairaalan, Kolmiosairaalan ja Syöpätautien klinikat toisiinsa.

Keskustakirjasto Oodin avajaisiin on vuosi aikaa

a00b39bc0cbe3ef9_800x800ar

Kansalaistorille nousevan kirjaston julkisivu on juhlavalaistu Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi 5.–6.12.2017.

Helsingin kaupungin keskustakirjaston Oodin avajaisiin on aikaa melko tarkalleen vuosi. Rakennustyöt Oodin työmaalla ovat niin pitkällä, että rakennuksen poikkeuksellinen arkkitehtuuri ja muoto alkavat hahmottua.

”Oodin poikkeuksellinen arkkitehtuuri on syvällä sen rakenteessa. Tästä syystä rakennuksen kohoamista on erityisen mielenkiintoista seurata. Samasta syystä myös yhteydenpito ja yhteistyö meidän ja työmaan välillä on hyvin tiivistä, kertoo Oodin suunnitelleen ALA-arkkitehtitoimiston osakas Antti Nousjoki .

Keskustakirjasto koostuu harvinaislaatuisen teräsrunkoisen sillan ja rakennuksen yhdistelmästä. Teräskaaret saapuivat työmaalle ja asennettiin paikoilleen helmi-maaliskuussa tänä vuonna.

”Rungon kaariratkaisun vuoksi rakenteissa on otettava huomioon tietty liikkumavara, joka tulee jäämään myös valmiiseen rakennukseen. Jousto on käytännössä niin vähäinen, ettei kirjastossa kävijä sitä huomaa”, kertoo YIT:n vastaava työnjohtajaTero Seppänen .

Ensimmäiset vesikattoelementtinsä Oodi sai elokuussa ja julkisivuelementtinsä rakennuksen pohjoispäätyyn syyskuussa. Lokakuussa työmaalla aloitettiin kolmannen kerroksen ulkolasituksen asennus. Tällä hetkellä meneillään on itäsivun lasirakenteiden asennus.

”Lasijulkisivun rakenneyksityiskohdat ovat erityisen kunnianhimoiset. Lasien printtikuviot on toteutettu aivan uudenlaisella painotekniikalla. Kuviossa toistuvien pisteiden paikat on määritelty algoritmin avulla siten, ettei kuviossa ole toistuvuutta, niin sanottua tapettiefektiä. Lopputulos tulee olemaan usvainen, kuin pilvi olisi laskeutunut ikkunoiden tasalle, Nousjoki kuvailee.

Ensi vuoden aikana Oodissa siirrytään vahvasti sisävalmistusvaiheen töihin. Nousjoki kertoo kuitenkin odottavansa erityisesti rakennuksen puuverhoilun asentamista.

”Puu tulee pehmentämään rakennusta ja oikeastaan koko Töölönlahden tunnelmaa ja arkkitehtuuria. Toistaiseksi Oodin mittakaavat ja se, miten elegantisti rakennus istuu ympäristöönsä ovat yllättäneet meidät vain iloisesti”, Nousjoki sanoo.

”Oodin avautumiseen valmistaudutaan tällä hetkellä 100 000 kirjan kokoelmaa kartuttamalla, suunnittelemalla uusia palveluja yhdessä monien yhteistyökumppanien kanssa sekä opastesuunnittelulla. Myös henkilöstön valitseminen käynnistyy pian”, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara .

Oodia suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä kirjaston tulevien asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa. Viimeksi kaupunkilaiset kertoivat mielipiteensä kirjastoon tulevista istuimista.

Helsingin Keskustakirjasto Oodi on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihanke. Sen laajuus on noin 17 000 bruttoneliömetriä. Pääarkkitehtina toimii Arkkitehtitoimisto ALA Oy. Kirjasto avaa ovensa joulukuussa 2018. Sen rakentamiskustannukset ovat noin 98 miljoonaa euroa.

Helsingin kaupunki on valaissut Oodin työmaan sinivalkoisin värein 5. ja 6.12. Suomi100-juhlavuoden kunniaksi. Keskustakirjaston harjannostajaisia vietetään toukokuussa 2018.

Katso video Oodin rakentumisesta: http://bit.ly/2z9U6GW 
Lisätietoja: 
www.keskustakirjasto.fi