OYS 2030 -hankkeen ensimmäisen vaiheen urakkasopimus allekirjoitettiin

havainnekuva_sisaankäynti_tiernaryhma

Kuva: Tiernaryhmä

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamisohjelman ensimmäistä rakennusvaihetta koskeva urakkasopimus allekirjoitettiin tänään. Rakentaminen toteutetaan yhteisvastuullisena allianssiurakkana. Sopimuksella sinetöitiin lasten ja naisten sairaalan sekä ydinsairaalan ensimmäisen vaiheen urakka.

Urakkaan kuuluvat purkutyöt alueella ovat jo käynnissä. Uudisrakentaminen alkaa viimeistään syksyllä 2018, ja rakennukset valmistuvat vuoden 2021 loppuun mennessä.

”Tämä on merkittävä päivä hankkeessamme. Uudistamisohjelman keskeinen tavoite on kehittää omaa organisaatiotamme ja palveluprosessejamme, jotta voimme vastata terveydenhuollon kasvaviin vaatimuksiin. Uudet toimintamallit ja nykyaikainen sairaalatekniikka vaativat myös uusia tiloja, joita nyt lopultakin päästään rakentamaan”, iloitsee Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio.

Urakkasopimusta on edeltänyt kehitysvaihe. Sen aikana henkilökunta sekä allianssiosapuolet ovat yhdessä suunnitelleet ja kehittäneet asiakaslähtöisiä hoitoprosesseja sekä tiloja ja laitteita. ”Urakkasopimuksella sitoudumme nyt yhdessä toteuttamaan kaikki hankkeelle asetetut tavoitteet”, Tampio toteaa.

Toimialajohtaja Timo Eskola NCC Suomi Oy:stä Oulusta on tyytyväinen uudenlaiseen, yhteiseen toimintamalliin. ”NCC:n visiona on uudistaa toimialaa. Tulevaisuuden sairaalan -investointiohjelman ensimmäisen vaiheen projektiallianssi on konkreettinen esimerkki siitä, että rakentamisen muutkin osapuolet Oulun seudulla ovat siihen valmiita.”

Eskolan mukaan Oulussa on osoitettu, että vastakkainasettelun tai oman edun tavoittelun sijaan allianssissa tehdään päätöksiä yhdessä hankkeen parhaaksi niin, että kiinteistön omistaja ja käyttäjät saavat rahalleen parhaan vastineen.

”Olemme kiitollisia tilaajan osoittamasta luottamuksesta osaamistamme kohtaan ja siirrymme luottavaisin mielin kehitysvaiheesta toteutusvaiheeseen, jossa hankkeen osapuolten yhteistyökyky testataan puheiden sijaan tekojen kautta. NCC:n ammattitaitoinen henkilöstö on siihen valmis”, Timo Eskola toteaa.

Sairaalahankkeen laajuus on noin 46 000 bruttoneliömetriä. Urakan kokonaiskustannukset ovat 164 miljoonaa euroa. Pääurakoitsija NCC:n osuus on 74,3 miljoonaa, talotekniikkaurakoitsija Aro-Systemsin 38,8 miljoonaa automaatiourakoitsija Siemensin 1,4 miljoonaa euroa. Suunnittelun ja rakennuttamisen osuus on yhteensä 15 miljoonaa euroa.

Projektiallianssissa tilaaja, PPSHP valitsi hankkeen keskeiset sopimuskumppanit jo suunnitteluvaiheessa. Allianssissa sopimusosapuolet muodostavat yhteisen organisaation ja johtamisjärjestelmän, asettavat yhteiset tavoitteet sekä laativat yhden yhteisen sopimuksen ja kaikille yhteisen kaupallisen mallin. Osapuolet jakavat myös hankkeen riskit ja hyödyt yhdessä sekä sitoutuvat korkean suorituskyvyn jatkuvaan parantamiseen.

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman ensimmäisen vaiheen projektiallianssiin kuuluvat Aro Systems Oy ja NCC Suomi Oy (urakoitsijat), A-Insinöörit Suunnittelu Oy, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, Granlund Kuopio Oy, Granlund Tampere Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy, Prodeco Oy, Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy, Uki Arkkitehdit Oy (suunnittelijat ja konsultit).

Puun käyttö rakentamisessa kasvanut – markkinaosuuskin kääntymässä

1-1230635275AQFn

Rakentamisen kasvu viime ja kuluvana vuonna on kääntänyt puun ja puutuotteiden käytön kasvuun. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutosilmiöt, tärkeimpinä kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen kasvattavat kuitenkin tyypillisesti betonista rakennettavien rakennusten kysyntää; kerrostalo-, toimisto-, liike- ja sairaalarakennuksia. Puun käytön kasvusta huolimatta puun markkinaosuus on pienentynyt sekä runko- että julkisivumateriaalina. Puuala on reagoinut rakennemuutoksiin kehittämällä uusia tuotteita kasvaville markkinasektoreille, mutta tekemistä riittää. Puun markkinaosuus on kuitenkin kääntymässä kasvusuuntaiseksi, totesi johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä 43.Puumarkkinapäivillä 30.11.2017.

Rakentaminen kasvoi vauhdilla viime vuonna, kasvu jatkuu hidastuen tänä ja ensi vuonna Rakentaminen kasvoi Suomessa Foreconin mukaan viime vuonna lähes 9 prosenttia. Kasvun veturina toimi uudistalonrakentaminen, jossa kasvua oli 18 prosenttia. Kasvun huippulukemat olivat kerrostalorakentamisessa, 30…35 prosenttia. Rakentamisen kasvuvauhti jatkuu hyvänä, noin 4 prosentin tasolla tänä vuonna eli ylittänee edelleen BKT:n kasvuvauhdin. Rakentamisen näkymät myös ensi vuodelle ovat hyvät. Kasvu jatkuu, mutta vauhti hidastuu hieman alle talouden kasvuvauhdin, 1-2 prosenttiin.

Rakentamisen kapasiteetti on lähes täyskäytössä suurimmissa kasvukeskuksissa.

Puualalle tärkeän kuluttajavetoisen rakentamisen kasvun vauhdittumista on odotettu tänä vuonna, mutta kasvuvauhti on jäänyt odotuksista erityisesti puualalle tärkeimmän talotyypin, omakotitalojen rakentamisessa. Pientalojen rakentamisessa on kuitenkin selvä kasvu tuottajamuotoisessa rakentamisessa. Puiset perustajaurakoidut kaupunkipientaloalueet ovat vastanneet kaupungistumisen haasteeseen ja käyneet kaupaksi. Korjausrakentamisen kasvuvauhti on hieman vauhdittumassa.

Puun käyttö rakentamisessa kasvaa, mutta markkinaosuus pienentynyt

Puu menetti uusien talojen runkomateriaaleissa johtoasemansa betonille vuonna 2014. Syy löytyy em. rakennemuutoksesta eli puuvaltaisen omakotirakentamisen voimakkaasta vähenemisestä samaan aikaan, kun betonivaltaisen kerrostalorakentamisen määrä on noussut vastaavasti. Puurunkoisten rakennusten aloitukset kasvoivat viime vuonna reippaasti, 25 prosenttia, kun kokonaisaloituksissa kasvua oli 12 %, mikä merkitsi puun markkinaosuus kasvua. Tämän vuoden tammi-syyskuussa puurakennusten aloitukset kasvaneet vähemmän (+3 %) kuin aloitukset keskimäärin (+ 9 %). Kuluvana vuonna betonin markkinaosuus kaikista uudisrakennuksista on noussut yli 50 prosenttiin ja puurunkoisten pudonnut alle 30 prosenttiin. Käänne on kuitenkin tapahtumassa. Taustat ovat kerrostalorakentamisen vähenemisessä nykyiseltä ylikorkealta tasolta sekä suunnitteilla olevien puukerrostalojen määrä. Puun käyttö (m3) rakentamisessa kääntyi kasvuun vuonna 2016 ja kasvu jatkuu kuluvana vuonna (+4%) sekä ensi vuonna. Puu on edelleen markkinajohtaja niin uusien kuin vanhojen rakennusten julkisivumateriaaleissa, vaikka uudisrakentamisessa rooli on pienentynyt lähinnä omakotirakentamisen vähenemisen takia. Viime vuonna puujulkisivujen osuus uusista julkisivuista laski lähelle 30 prosenttia. Kyse on kuitenkin eräiden suurten hankkeiden aiheuttama teräksen osuuden reipas kasvu.

Kerrostalorakentaminen noussut Euroopan ennätystasolle

Kerrostalorakentaminen on kasvanut rajusti viime ja kuluvana ja vuonna. Viime vuonna uusien kerrostaloasuntojen aloitusmäärä kasvoi n. 20 prosenttia. Kasvu on jatkunut tämän vuoden tammisyyskuussa vuonna yli 30 prosentin vauhtia.

Kerrostalorakentamisen rajun kasvun takana ovat olleet asuntorahastot ja -sijoittajat, mikä on uusi ilmiö kerrostalorakentamisessa. Kuluvana vuonna myös kuluttajat ovat olleet aktiivisia uusien asuntojen ostamisessa. Ostohalukkuutta ovat tukeneet hyvän tulevaisuususkon, matalien korkojen ja pitkien laina-aikojen ohella edulliselta tuntuvat myyntihinnat. Tuntuma syntyy suurista yhtiölainoista, niiden 2…3 vuoden lyhennysvapaista sekä voimakkaasti yleistyneistä vuokratonteista uusissa taloyhtiöissä. Kerrostalojen jatkuvasti kasvava rakentaminen, uudet kauppatavat ja niihin liittyvät mahdolliset riskit ovat herättäneet voimakasta keskustelua kuluvana syksynä.

Puukerrostalojen määrä kasvanut vauhdilla viime vuosina

Puurunkoisten kerrostaloasuntojen aloitusmäärä oli viime vuonna 1500 kappaletta, kasvua lähes 70 prosenttia. Kuluvan vuoden tammi-syyskuussa on aloitettu n. 1200 puukerrostaloasuntoa, kasvua n. 10 %. Lukemat merkitsevät puukerrostalojen markkinaosuuden nousua viime vuonna 5,7 prosenttiin oltuaan edellisvuonna n. 4 prosenttia. Kuluvana vuonna markkinaosuus on kääntynyt laskuun ja oli 4,7 prosenttia tammi-syyskuun jaksolla. Lähivuosina rakennettaviksi on suunnittelupöydillä kuitenkin yli 9000 puukerrostaloasuntoa. Sama ilmiö kuin Suomessa on tapahtunut Ruotsissa, missä kerrostalorakentaminen on kasvanut myös voimakkaasti ja puukerrostalojen markkinaosuus on kuluvana vuonna hieman alle 6 prosenttia, kun osuus oli vuonna 2014 10 prosentissa ja ollut laskussa sen jälkeen. Ruotsissa puukerrostaloasuntoja rakennetaan vajaa 3500 kpl vuodessa, kun meillä määrä on n. 1500 asuntoa.

Rakentamisen näkymät Euroopassa ovat hyvät vuosikymmenen loppuun

Nopein kasvu ajoittuu tälle vuodelle 2017, mutta kasvu jatkuu hidastuen vuoteen 2020. Euroopan rakentaminen on kasvanut ja kasvaa lähivuosina nopeammin kuin bruttokansantuote. Tämä on myönteinen seikka puutuotteiden ja sahatavaran viennille. Puutuotteilla ei ole merkittävää roolia rakentamisessa kuin muutamassa Euroopan maassa, mutta roolissa on nähtävissä kasvua. Saksassa puutalojen osuus uusista omakotitaloista on noussut lähes 20 prosenttiin, mikä merkitsee noin 20 000 omakotiasuntoa vuodessa.

Länsi-Euroopassa asuntojen korjaus- ja täydennysrakentamiseen käytetään paljon enemmän rahaa kuin uusien asuntojen rakentamiseen ja myös se markkina kasvaa. Nämä markkinat soveltuvat hyvin puutuotteille. Erityisen hyvässä vauhdissa lähivuosina on Itä-Euroopan EU-maiden rakentaminen.

Kasvuvauhti on tupla Länsi-Eurooppaan verrattuna. Puolassa rakentaminen kasvaa lähivuosina lähes 10 % vuodessa. Kovan kasvun maissa tarvitaan lisää kapasiteettia ja niissä on tilaa uusille ratkaisuille. Puualan tulee selvittää puun ja puutuotteiden rooli ja potentiaalit sekä laatia seurantamittarit tärkeimmille vientimaille. Keskeistä on tuoda esille faktoin ja mielikuvin puurakentamista ja puutuotteita nykyaikaisena ja kestävän kehityksen mukaisena tuotteena.
Johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala Forecon Oy:stä puhui rakentamisen näkymistä puurakentamisen näkökulmasta Puumarkkinapäivillä Helsingissä 30.11.2017.

Lemminkäinen rakentaa pysäköintilaitoksen Skellefteån kuntaan Ruotsissa

b5d4824cdeba0e39_800x800ar

Lemminkäinen ja Skellefteå Industrihus ovat sopineet uuden pysäköintilaitoksen rakentamisesta Skellefteån kuntaan Pohjois-Ruotsissa. Työ alkaa vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä ja päättyy vuoden 2019 syyskuun loppuun mennessä. Sopimuksen arvo on noin 12 miljoonaa euroa.

Projekti sisältää vaativan pohjarakentamisen osuuden sekä itse pysäköintilaitoksen rakentamisen. Pysäköintilaitokseen tulee kaksi maanalaista ja neljä maanpäällistä kerrosta. Skellefteån tähän saakka suurimmassa pysäköintilaitoksessa on paikat noin 480 autolle, 40 moottoripyörälle ja 80 polkupyörälle.

“Pysäköintilaitos on osa kasvavan Skellefteån kehittämistä. Lemminkäinen on meille uusi kumppani, ja odotamme innolla yhteistyötä,” sanoo Skellefteå Industrihusin kiinteistöpäällikkö Fredrik Löfstedt.

Suojelupoliisille suunnitteilla uudet toimitilat Helsingissä

1_adagio_kaartinkuja_fabianinkatu_kulma-web-1600x835

Uuden rakennuksen tieltä purettaisiin Puolustusvoimien tiloja Fabianinkadulta. (KUVA: ANTTINEN OIVA ARKKITEHDIT)

Suojelupoliisille suunnitellaan uutta toimitilaa turvallisuusviranomaisten kortteliin Helsingin Kaartinkaupungissa. Rakennuttajana toimii Senaatti-kiinteistöt.

Tänään keskiviikkona päättyi hankkeen kaupunkikuvallinen ideakilpailu, jossa kutsutut neljä arkkitehtitoimistoa antoivat ehdotuksensa uudisrakennuksen ulkoasusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudisrakennukselle ympäristöön sopiva ja kestävä kaupunkikuvallinen ratkaisu. Kaartin kortteli ympäristöineen on osa Helsingin historiallista ydinaluetta.

Kutsukilpailun järjesti Senaatti-kiinteistöt yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Kilpailuun kutsuttiin Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Arkkitehtitoimisto SARC Oy ja JKMM Arkkitehdit Oy.

Kaikki neljä ehdotusta olivat palkintolautakunnan mielestä korkeatasoisia ja ammattitaidolla tehtyjä.

Ideakilpailun voitti Anttinen Oiva Arkkitehtien eli AOA:n ehdotus nimeltä Adagio. Palkintolautakunta perusteli voittajan valintaa ehdotuksen vähäeleisen, klassisen arkkitehtuurin luontevalla sopeutumisella Kaartin kaupunkikuvaan. Ehdotuksen todettiin myös olevan teknisesti kehityskelpoinen ja kustannustasoltaan tavoitteiden mukainen.

Päätöstä rakentamisesta ei vielä ole tehty. Suunnitteluvaiheen perusteella päätetään hankkeen rahoituksesta ja toteutusaikataulusta. Toimitilat voisivat olla käytössä aikaisintaan vuonna 2021.

Suojelupoliisin toimitilat Helsingin Ratakadulla ovat tällä hetkellä kiinteistöissä, joista vanhimmat on rakennettu 1800-luvun lopussa. Tilat eivät täytä nykyaikaisia vaatimuksia.

Ratakadun kiinteistöt ovat valtion ja niitä hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Jos Suojelupoliisi siirtyy pois kiinteistöistä, alkaa Senaatti hakea tiloille uutta käyttötarkoitusta.

Pohjola Rakennus Oy Häme rakentaa ensimmäisen tornitalon Lempäälään

2e16da52-1baf-422f-82d0-22f5e4aa3614-w_960

Pohjola Rakennus Oy Häme vastaa kasvavaan kysyntään modernista tornitaloasumisesta rakentamalla Lempäälän ensimmäisen tornitalon. Asunto Oy Lempäälän Pohjoisviitta valmistuu kesällä 2019.

Lempäälän Pohjoisviitta täyttää nykyasumisen tiukatkin kriteerit. Modernit asumisen ratkaisut yhdistyvät Pohjoisviitassa suomalaiseen unelmakotiin veden äärellä. Veden läheisyys on huomioitu myös rakennuksen arkkitehtuurissa. Tornitalon julkisivu on saanut vaikutteita veneilystä, poistumisportaan mustavalkoinen verhoilu näyttää järveltä katsottuna pohjoisviitta-veneilymerkiltä.

”Aiemmat tornitalohankkeemme ovat vahvistaneet käsitystämme siitä, että tornitaloasumisen arvostus on kovassa nousussa, ja tähän kysyntään haluamme vastata. On hienoa olla ensimmäisenä rakentamassa tornitaloa Lempäälään, ja vielä näin upealle sijainnille Lempäälän kanavan varrelle”, hymyilee Pohjola Rakennus Oy Hämeen toimitusjohtaja Miikka Routama.

”Kanavan Piha-kohteemme valmistui keväällä 2017, ja Pohjoisviitta on nyt jatkoa tälle hankkeelle. Pohjoisviitan uniikki asema Lempäälän korkeimpana asuinrakennuksena ja häikäisevillä järvimaisemilla tuovat lisämaustetta Pohjoisviitan asukkaan arkeen”, kertoo Pohjola Rakennus Oy Hämeen hankekehitysjohtaja Harri Kiviranta.

”Lempäälä on tulevaisuudessa entistä voimakkaammin kehittyvä kunta ja myös asuntosijoittajankin näkökulmasta mielenkiintoinen. Sijainti aivan Tampereen kyljessä ja erinomaiset kulkuyhteydet tekevät kohteesta monelle houkuttelevan”, kertoo kiinteistönvälittäjä Jaana Roiha Huom! Tampereelta.

12-kerroksinen tornitalo on toistaiseksi Lempäälän korkein. 86 asunnon asunto Oy Lempäälän Pohjoisviitta on nyt ennakkomarkkinoinnissa.

Hartela suunnittelee Kangasalan keskustaan päiväkotia

b269113f-8f2b-42f3-b7a0-a8553d1a2eee-w_960

Rakennusliike Hartela Länsi-Suomi Oy suunnittelee Kangasalan keskustaan päiväkotitiloja kerrostalohanke As Oy Kangasalan Freesian yhteyteen.

Hartela Länsi-Suomi Oy ja yksityinen päiväkotiketju Ipanala Oy sekä kiinteistösijoitusyhtiö  Suomen Hoivatilat Oyj yhdessä tavoittelevat Kangasalan keskustaan tiloja päiväkodille. As Oy Kangasalan Freesia on viimeinen Kangasalan ydinkeskustan, entisen Kesäpäivän tontille sijoittuvista kerrostaloista. Aiemmin Hartela on rakentanut alueelle As Oy Kangasalan Orkidean, Kangasala-Talon ja As Oy Kurjenpolvi Kangasalan.

Freesiaan suunniteltiin alun perin 17 kerrostaloasuntoa ja kaksi liiketilaa. Päiväkodin toteutuessa ensimmäiseen kerrokseen kaksi asuntoa ja liiketilat muutettaisiin päiväkotikäyttöön. Kaavapoikkeamasta päätettiin Kangasalan viranomaislautakunnan kokouksessa 22.11.2017. Vuonna 2016 valmistuneen As Oy Kurjenpolven kaikki asunnot on myyty. Kurjenpolven liiketiloista on jäljellä enää 44 m2, kun isoimpaan liiketilaan sijoittuu joulukuun alusta lähtien Tampereen Kirjanpitotoimisto Oy.

  • Freesian rakennustöiden käynnistymistä tavoittelemme heti alkuvuoteen. Talon perustukset ovat jo valmiina, joten runko nousee nopeasti. Tavoitteena on valmistuminen tammikuussa 2019. Tuleva päiväkoti täydentää ja elävöittää Kangasalan keskustan palveluita, kuten myös kunnan strategiassa lukee. Omalta osaltamme haluamme olla rakentamassa hyvän elämän tiloja Kangasalalle ja päiväkodin sijoittuminen Freesiaan edesauttaa hankkeen käynnistymistä merkittävästi, kertoo aluejohtaja Mikko Leinonen Hartela Länsi-Suomi Oy:stä.

Ipanala on yksityinen, tamperelaislähtöinen päiväkoti. Ipanalan toimintaperiaatteisiin kuuluu lasten laadukas hoito ja kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Ipanalan tilat Freesiassa tulee omistamaan Suomen Hoivatilat Oyj.

Metsä Group rakentaa Äänekoskelle vierailukeskuksen

bfe69623821ef9ea_800x800ar

Metsä Group rakentaa Äänekosken tehdasalueelle vierailukeskuksen. Se tarjoaa läpileikkauksen konsernista – sen toiminnasta, tuotteista ja innovaatioista – elämyksellisellä ja mieleenpainuvalla tavalla. Kesällä 2018 valmistuva vierailukeskus on tarkoitettu Metsä Groupin eri sidosryhmille.

Metsän tarina välittyy vierailukeskuksen viihdyttävissä sekä opetuksellisissa kokemuspisteissä, näyttelyissä ja installaatiossa. Tilaan on suunnitteilla muun muassa virtuaalisia tehdaskierroksia, puunkorjuuta hakkuukonesimulaattorilla, tietoa kestävästä metsien käytöstä ja biotuotetehtaan ekosysteemistä, ideointityökalu sekä tietysti puusta valmistettuja tuotteita. Rakennus on itsessään hieno arkkitehtuurinen referenssi Metsä Groupin puutuotteista.

Vierailukeskuksen aulaan toteutetaan kartongeista, pehmopaperista ja sellusta taideteos, jonka suunnitteluun kutsumme muotoilualan opiskelijoita. Joulukuussa käynnistyvän suunnittelukilpailun ideana on esittää Suomen metsäteollisuuden merkittävät tuotteet uudella ja luovalla tavalla.

”Metsä Group on pitkän muutosvaiheen jälkeen keskittynyt kannattaviin ydinliiketoimintoihinsa, joilla on hyvät kasvunäkymät. Tästä kokonaisuudesta voimme olla ylpeitä. Äänekoskelle rakennettava vierailukeskus on ainutlaatuinen mahdollisuus kertoa konsernimme menestystarinasta sekä suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimaisuudesta ja tulevaisuudennäkymistä”, sanoo Metsä Groupin viestintäjohtaja Juha Laine.

SSR Uusimaa rakentaa TA-Asumisoikeudelle ja TA-Yhtymälle asuntoja Sipoon Nikkilään

julkisivu

SSR Uusimaa Oy on aloittamassa TA-Asumisoikeudelleja TA-Yhtymälle asuinrakennus kohteen rakennustyöt Sipoon Nikkilässä. TA rakennuttaa Nikkilän Jokipuistontielle kolme kerrostaloa ja kaksi luhtitalo käsittävän kokonaisuuden. Kohteeseen tulee asumisoikeusasuntoja 58 ja vuokra-asuntoja 57, joiden lisäksi tulee yksi liiketila.

sisapiha

Kohteen rakennustyöt käynnistyvät marras- joulukuun taitteessa.

– Asunnot valmistuvat vaiheittain vuoden 2019 aikana, kertoo SSR Uusimaa Oy:n rakennuttajapäällikkö Antti Nykänen.

Asuntoneliöitä rakennetaan yhteensä 6481 m2. Kohteen kokonaispinta-ala on 6960 m2.

Länsiterminaali 2 on vuoden 2017 Teräsrakennepalkinnon voittaja

ue63pyoyb70no66ksggf

Keväällä 2017 käyttöön otettu uudenrouhea Länsiterminaali 2 on vuoden 2017 Teräsrakennepalkinnon voittaja. Uusi terminaali tarjoaa sujuvaa matkantekoa vuosittain miljoonille matkailijoille Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Sweco toimi hankkeen rakennesuunnittelijana ja vastasi myös tietomallikoordinoinnista.

Teräsrakennepalkinto valitaan vuosittain ja se on jaettu alan kehitystä edistävälle ja kuvaavalle teräsrakenteelle vuodesta 1980 lähtien. Palkinto on arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattilaisten keskuudessa arvostettu tunnustus. Palkinto jaettiin Teräsrakennepäivien yhteydessä tiistaina 21.11.2017 Helsingissä.

Palkintolautakunta nimesi kohteen Vuoden Teräsrakenteeksi Teräsrakenneyhdistys ry:lle tehtyjen ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia oli kaikkiaan 15, joista lautakunnan käsittelyyn eteni yhdeksän. Palkinnon saajan pitää sääntöjen mukaan olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke.

”Länsiterminaali 2 Jätkäsaaressa on uusi näyttävä maamerkki Helsingissä. Linjakkaan ja dynaamisen rakennuksen arkkitehtuuri muotoutuu laivojen ja meren liikkeeseen. Veistoksellinen ja selkeä rakennus antaa erinomaisen ensivaikutelman maahan saapuville matkustajille. Asiantuntijoiden pitkä kokemus terminaalirakennusten suunnittelusta heijastuu positiivisella tavalla rakennuksen toiminnallisena ja arkkitehtonisena selkeytenä”,voittajan valinnut palkintolautakunta kehuu voittajatyötä.

Piinkovat suunnittelijat, yhteistyö ja tietomalli – avaimet menestykseen

Länsiterminaali valmistui tiukasta aikataulusta huolimatta etuajassa ja siinä näkyy kaikkien suunnitteluosapuolien tiivis yhteistyö ja tietomallin monipuolinen hyödyntäminen.

Rakennuksen arkkitehtoniset ja toiminnalliset tavoitteet on saavutettu teräsliittopilareihin, teräspalkkeihin ja teräsristikoihin perustuvalla rakenteella. Lisäksi rakenteessa on käytetty betonielementti- ja paikallavalurakenteita niille soveltuvissa kohdissa. Kun arkkitehtuurilla on ollut hankkeessa suuri painoarvo, ovat Swecon rakennesuunnittelijat olleet mielenkiintoisten haasteiden edessä.

”Tärkeänä osana onnistumisessa oli suunnittelijoiden tiivis yhteistyö ja tietomallin laaja hyödyntäminen. Voitto lämmittää mieltä ja on ennen kaikkea tunnustus koko projektiryhmämme onnistumisesta. Helsingin Satama toteutti hienon hankkeen. Yhteistyö PES-ARK arkkitehtien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sujui mallikkaasti. Kiitos kuuluu kaikille”, iloitsee Swecon asiantuntija Tomi Eloranta.

”Terästä rakennuksessa on käytetty arkkitehtuurin kannalta luontevissa rakenteissa. Odotushallin vaativa geometria on toteutettu teräsrakenteisena, mikä mahdollistaa pitkät jännevälit ja pystyrakenteista vapaan ilmavan tilan. Myös sekundaariset katosrakenteet kuten sisääntuloaukion taksikatos ovat ilmeikästä ja onnistunutta teräsarkkitehtuuria. Rakenteiden jäykistyksessä on hyödynnetty kehäjäykistystä, mikä tukee terminaalirakennuksen ilmavaa ja pelkistettyä yleisilmettä”, palkintolautakunta summaa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa odotettavissa kasvua ensi vuonna

scaffolding-1502127528yTr

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.

Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 31 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. 29 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

”Odotukset korjausrakentamisen lievän kasvun jatkumisesta saattavat heijastella vihdoinkin käynnistynyttä taloudellista elpymistä maassamme. Vuosi 2018 näyttäisi olevan hieman kuluvaa vuotta vilkkaampi taloyhtiöiden korjauksissa”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Urakkatarjouksia saatu aavistuksen viimevuotista enemmän

Urakkatarjousten ja korjauslainojen saatavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Syksyyn 2016 verrattuna taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aavistuksen aiempaa enemmän. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä arvioi, että pankkirahoituksen saatavuus korjaushankkeelle on pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana.

Lainaehtojen kehitysodotukset ovat uudelleen kääntyneet aiempaa huonompaan suuntaan. Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on kuitenkin edelleen hieman kutistunut: se oli nyt 0,9 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,0 ja vuosi sitten syksyllä 1,1 prosenttia.

Taloyhtiöiden varautumiseen otettava systemaattinen ote 

Korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaat 40 prosenttia taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Vastausten perusteella ennakkorahastointi on ennakkovarautumisen keinoista hieman käytetympi kuin asuintalovaraus. Ennakkorahastointi tarkoittaa sitä, että osakkailta perittyjä varoja ei käsitellä tuloslaskelmassa vastiketuloina vaan osakkaiden suorittamina pääomasijoituksina. Tällöin ne merkitään kirjanpidossa yhtiön oman pääoman lisäykseksi taseeseen. Asuintalovarauksessa taloyhtiö voi enintään kymmenen vuoden ajan kerätä rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta.

Taloyhtiöiden rahoituksessa on tapahtunut jonkinasteista tiukentumista saatavuuden suhteen: pankit ovat entistä tarkempia vakuuksien arvioinnissa ja lainaosuudet voivat jäädä takavuosia alemmille tasoille.

”Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että taloyhtiöt suunnittelevat kiinteistönpitoaan vuosikausiksi eteenpäin”, Kero painottaa.

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla lähes joka viidennellä kerrostaloyhtiöllä

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa erityisesti piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja. Korjausrakentamisbarometrissä tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeita, ja näistä kertoi liki viidesosa kerrostalovastaajista ja 15 prosenttia rivitalovastaajista.

Viemärikorjausten kokonaiskustannukset yhä nousussa pk-seudulla

Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkiremonttien toteutustavoista. Viemärisaneerauksista noin 40 prosenttia tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin runsaassa 10 prosentissa saneerauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö saneerasi viemärinsä yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä.  Noin kolmannes kunnosti viemärit sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä.

Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 700 euroa, pääkaupunkiseudulla 880 euroa ja muualla Suomessa 450 euroa huoneistoneliöltä. Kokonaiskustannukset kasvoivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa vuoteen 2016 verrattuna. Sisäpuolisilla korjaustavoilla toteutettujen viemärikorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset asettuivat 320 euroon huoneistoneliöltä koko maassa, kun vuotta aiemmin havaintojen mediaani oli 250 euroa neliöltä.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri (pdf)

 Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2017 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2015 vastaajaa. Vastaajista 1456 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 251 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 308 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 13.10.2017.