Länsiterminaali 2 on vuoden 2017 Teräsrakennepalkinnon voittaja

ue63pyoyb70no66ksggf

Keväällä 2017 käyttöön otettu uudenrouhea Länsiterminaali 2 on vuoden 2017 Teräsrakennepalkinnon voittaja. Uusi terminaali tarjoaa sujuvaa matkantekoa vuosittain miljoonille matkailijoille Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Sweco toimi hankkeen rakennesuunnittelijana ja vastasi myös tietomallikoordinoinnista.

Teräsrakennepalkinto valitaan vuosittain ja se on jaettu alan kehitystä edistävälle ja kuvaavalle teräsrakenteelle vuodesta 1980 lähtien. Palkinto on arkkitehtuurin ja rakentamisen ammattilaisten keskuudessa arvostettu tunnustus. Palkinto jaettiin Teräsrakennepäivien yhteydessä tiistaina 21.11.2017 Helsingissä.

Palkintolautakunta nimesi kohteen Vuoden Teräsrakenteeksi Teräsrakenneyhdistys ry:lle tehtyjen ehdotusten pohjalta. Ehdotuksia oli kaikkiaan 15, joista lautakunnan käsittelyyn eteni yhdeksän. Palkinnon saajan pitää sääntöjen mukaan olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen sekä terästä että muita metalleja rakentamisvaiheessa oivaltavasti hyödyntänyt rakennushanke.

”Länsiterminaali 2 Jätkäsaaressa on uusi näyttävä maamerkki Helsingissä. Linjakkaan ja dynaamisen rakennuksen arkkitehtuuri muotoutuu laivojen ja meren liikkeeseen. Veistoksellinen ja selkeä rakennus antaa erinomaisen ensivaikutelman maahan saapuville matkustajille. Asiantuntijoiden pitkä kokemus terminaalirakennusten suunnittelusta heijastuu positiivisella tavalla rakennuksen toiminnallisena ja arkkitehtonisena selkeytenä”,voittajan valinnut palkintolautakunta kehuu voittajatyötä.

Piinkovat suunnittelijat, yhteistyö ja tietomalli – avaimet menestykseen

Länsiterminaali valmistui tiukasta aikataulusta huolimatta etuajassa ja siinä näkyy kaikkien suunnitteluosapuolien tiivis yhteistyö ja tietomallin monipuolinen hyödyntäminen.

Rakennuksen arkkitehtoniset ja toiminnalliset tavoitteet on saavutettu teräsliittopilareihin, teräspalkkeihin ja teräsristikoihin perustuvalla rakenteella. Lisäksi rakenteessa on käytetty betonielementti- ja paikallavalurakenteita niille soveltuvissa kohdissa. Kun arkkitehtuurilla on ollut hankkeessa suuri painoarvo, ovat Swecon rakennesuunnittelijat olleet mielenkiintoisten haasteiden edessä.

”Tärkeänä osana onnistumisessa oli suunnittelijoiden tiivis yhteistyö ja tietomallin laaja hyödyntäminen. Voitto lämmittää mieltä ja on ennen kaikkea tunnustus koko projektiryhmämme onnistumisesta. Helsingin Satama toteutti hienon hankkeen. Yhteistyö PES-ARK arkkitehtien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sujui mallikkaasti. Kiitos kuuluu kaikille”, iloitsee Swecon asiantuntija Tomi Eloranta.

”Terästä rakennuksessa on käytetty arkkitehtuurin kannalta luontevissa rakenteissa. Odotushallin vaativa geometria on toteutettu teräsrakenteisena, mikä mahdollistaa pitkät jännevälit ja pystyrakenteista vapaan ilmavan tilan. Myös sekundaariset katosrakenteet kuten sisääntuloaukion taksikatos ovat ilmeikästä ja onnistunutta teräsarkkitehtuuria. Rakenteiden jäykistyksessä on hyödynnetty kehäjäykistystä, mikä tukee terminaalirakennuksen ilmavaa ja pelkistettyä yleisilmettä”, palkintolautakunta summaa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Korjausrakentamisessa odotettavissa kasvua ensi vuonna

scaffolding-1502127528yTr

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri ennakoi korjausrakentamiseen kasvua ensi vuodelle. Tänä vuonna hienoista kasvua on näkynyt lähinnä pääkaupunkiseudulla, mutta ensi vuodelle odotettavissa on barometrin perusteella kasvua muuallakin maassa. Kiinteistöliiton kaksi kertaa vuodessa toteuttamaan korjausrakentamisbarometriin vastasi noin 2000 taloyhtiönsä edustajaa, joista lähes joka kolmannella on kuluvana vuonna käynnissä korjaushanke taloyhtiössään.

Elpynyt taloustilanne vaikuttaa taloyhtiöiden korjausrakentamiseen siten, että yhä pienempi osuus vastaajista näkee talouden vaikuttavan negatiivisesti korjaushankkeiden toteutumiseen.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastanneista taloyhtiöistä 31 prosenttia arvioi korjausrakentamisensa kasvavan tulevana vuonna. 29 prosenttia odottaa korjaamisen supistuvan kuluvaan vuoteen verrattuna.

”Odotukset korjausrakentamisen lievän kasvun jatkumisesta saattavat heijastella vihdoinkin käynnistynyttä taloudellista elpymistä maassamme. Vuosi 2018 näyttäisi olevan hieman kuluvaa vuotta vilkkaampi taloyhtiöiden korjauksissa”, arvioi Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Urakkatarjouksia saatu aavistuksen viimevuotista enemmän

Urakkatarjousten ja korjauslainojen saatavuudessa ei ole tapahtunut suurta muutosta. Syksyyn 2016 verrattuna taloyhtiöt ovat saaneet urakkatarjouksia aavistuksen aiempaa enemmän. Vastaajista lähes yhdeksän kymmenestä arvioi, että pankkirahoituksen saatavuus korjaushankkeelle on pysynyt ennallaan viimeisen puolen vuoden aikana.

Lainaehtojen kehitysodotukset ovat uudelleen kääntyneet aiempaa huonompaan suuntaan. Korjauslainojen marginaalien keskiarvo on kuitenkin edelleen hieman kutistunut: se oli nyt 0,9 prosenttiyksikköä, kun keväällä taso oli 1,0 ja vuosi sitten syksyllä 1,1 prosenttia.

Taloyhtiöiden varautumiseen otettava systemaattinen ote 

Korjausrakentamisbarometrin mukaan runsaat 40 prosenttia taloyhtiöistä varautuu korjauksiin taloudellisesti etukäteen. Vastausten perusteella ennakkorahastointi on ennakkovarautumisen keinoista hieman käytetympi kuin asuintalovaraus. Ennakkorahastointi tarkoittaa sitä, että osakkailta perittyjä varoja ei käsitellä tuloslaskelmassa vastiketuloina vaan osakkaiden suorittamina pääomasijoituksina. Tällöin ne merkitään kirjanpidossa yhtiön oman pääoman lisäykseksi taseeseen. Asuintalovarauksessa taloyhtiö voi enintään kymmenen vuoden ajan kerätä rahaa tuleviin hankkeisiin joutumatta maksamaan veroja tämän johdosta syntyneestä positiivisesta tuloksesta.

Taloyhtiöiden rahoituksessa on tapahtunut jonkinasteista tiukentumista saatavuuden suhteen: pankit ovat entistä tarkempia vakuuksien arvioinnissa ja lainaosuudet voivat jäädä takavuosia alemmille tasoille.

”Tästä syystä on yhä tärkeämpää, että taloyhtiöt suunnittelevat kiinteistönpitoaan vuosikausiksi eteenpäin”, Kero painottaa.

Sähköautojen latauspisteitä suunnitteilla lähes joka viidennellä kerrostaloyhtiöllä

Seuraavien viiden vuoden aikana taloyhtiöt suunnittelevat korjaavansa erityisesti piharakenteita ja rakennusten ulkovaippoja. Korjausrakentamisbarometrissä tiedusteltiin nyt ensimmäistä kertaa sähköautojen latausjärjestelmiin liittyviä rakennusaikeita, ja näistä kertoi liki viidesosa kerrostalovastaajista ja 15 prosenttia rivitalovastaajista.

Viemärikorjausten kokonaiskustannukset yhä nousussa pk-seudulla

Korjausrakentamisbarometrissa kysytään syksyisin putkiremonttien toteutustavoista. Viemärisaneerauksista noin 40 prosenttia tehtiin asentamalla uudet putket vanhojen tilalle. Uuteen kohtaan viemäriputket asennettiin runsaassa 10 prosentissa saneerauskohteita. Joka kuudes taloyhtiö saneerasi viemärinsä yhdistämällä ns. perinteisiä ja sisäpuolisia menetelmiä.  Noin kolmannes kunnosti viemärit sisäpuolisia kunnostusmenetelmiä käyttämällä.

Perinteisillä remonttitavoilla saneerattujen viemäreiden keskimääräinen kokonaiskustannus oli koko Suomessa 700 euroa, pääkaupunkiseudulla 880 euroa ja muualla Suomessa 450 euroa huoneistoneliöltä. Kokonaiskustannukset kasvoivat pääkaupunkiseudulla, mutta laskivat muualla Suomessa vuoteen 2016 verrattuna. Sisäpuolisilla korjaustavoilla toteutettujen viemärikorjausten keskimääräiset kokonaiskustannukset asettuivat 320 euroon huoneistoneliöltä koko maassa, kun vuotta aiemmin havaintojen mediaani oli 250 euroa neliöltä.

Kiinteistöliiton Korjausrakentamisbarometri (pdf)

 Suomen Kiinteistöliiton ja Suomen Kiinteistölehden korjausrakentamisbarometrissa on vuodesta 2009 selvitetty asunto-osakeyhtiöiden korjausrakentamisen ja hyvän kiinteistönpitotavan toteutumista. Syksyllä 2017 korjausrakentamisbarometri tavoitti ennätysmäärän 2015 vastaajaa. Vastaajista 1456 oli asunto-osakeyhtiöiden hallituksen edustajia, 251 isännöitsijätehtävissä toimivaa henkilöä ja 308 muuta taloyhtiöiden edustajaa. Syksyn kierroksella painottuvat nykyisin korjaushankkeet ja putkistokorjaukset. Keväisin ovat painopisteenä energia-asiat ja ylläpitotoimet. Kysely toteutettiin nettikyselynä 26.9. – 13.10.2017.

Muuramen kirkko on Vuoden 2017 valaistuskohde

nrtzepokmm7nezfyt7tx

Vuonna 1929 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema Muuramen kirkko edustaa pohjoismaista klassismia ja on tärkeä seudun kulttuuriperinnölle. Nyt voimme ihastella peruskorjattua kirkkoa ja sen kaunista valaistusta, jossa näkyy Swecon valaistus- ja sähköasiantuntijoiden kädenjälkiKohde on voittanut juuri Vuoden 2017 valaistuspalkinnon.

VALO-talossa Helsingissä 9.11.2017 järjestetyssä Sähkösuunnittelijat NSS ry:n asiantuntijaseminaarissa julkistettiin ja palkittiin Vuoden valaistuskohde 2017 -kilpailun voittajat. Kilpailun ulkovalaistussarjan voitti Muuramen kirkko, ja sisävalaistussarjan voiton vei Helsingin Sataman Länsiterminaali.

Tuomaristo piti tärkeänä, että Muuramen kirkko on suunniteltu ja toteutettu tarkasti nykyaikaisella projisointitekniikalla välttäen hukkavaloa. Sopivassa suhteessa toteutettu muiden pintojen valopesu tuo myös koko kirkon näkyviin muodostaen tasapainoisen ja hillityn kokonaisvaikutelman.

Aallon rakennus nukkuu arvokkaasti – siluetti näkyy kauniisti Muurameen asti

Alvar Aallon työtä kunnioittaen kirkon julkisivun valaistus suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Alvar Aallon säätiön kanssa. ”Emme lähteneet tekemään loistavaa lyhtyä, vaan julkisivuvalaistusta, jossa kirkon siluetti näkyy hillitysti Muurameen asti. On hienoa, että kohteemme valaistus on huomioitu ja saimme upean tunnustuksen siitä”, Swecon valaistussuunnittelijat Ari Peltola ja Mikko Pekonen kertovat hymyillen. ”Kirkko on itse asiassa ensimmäinen Aallon rakennus, johon on tehty julkisivuvalaistus, koska Aallon mukaan rakennusten täytyy saada nukkua öisin”, Peltola jatkaa.

”Valaistussuunnittelijoina kiinnitämme luonnollisesti huomiota hajavalon hallintaan ja energiatehokkuuteen. Suunnitteluvaiheessa mallinsimme koko kirkon ja kokeilimme erilaisia valaistustapoja ja valaisimia simulaation avulla. Kirkon julkisivuvalaistuksessa on käytetty muun muassa tarkkarajaisia projektoriheittimiä, joilla valo saadaan kohdistettua tarkasti suunniteltuihin kohtiin. Tällä tavalla saimme poistettua ympäristöön karkaavan valon kokonaan”, Pekonen kuvailee kirkon valaistuksen suunnitteluprosessia.

Vuoden valaistuskohde -kilpailu kannustaa laadukkaisiin valaistusratkaisuihin

Vuoden valaistuskohde -kilpailu järjestettiin nyt kuudennentoista kerran. Voittajakohteet jatkavat Suomen ehdokkaina pohjoismaiseen Nordisk Lyspris -kilpailuun.

Kilpailun tarkoituksena on kannustaa kotimaisia valaistussuunnittelijoita ja rakennuttajia antamalla tunnustusta ansiokkaasti toteutetuille valaistuskohteille. Näissä kohteissa valaistus on kohteen käyttötarkoitusta ja arkkitehtonista kokonaisratkaisua tukeva ja täyttää nykyaikaiset valaistustekniset vaatimukset. Myös teknisten ratkaisujen luova käyttö, ekologiset tekijät sekä ympäristön huomioiminen ovat olleet keskeisessä asemassa valaistuskohteiden valinnassa.

Valaistus 2017 -kilpailun järjestävät Suomen Valoteknillinen Seura ry, RAKLI ry, Sisustusarkkitehdit SIO ry, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sähkösuunnittelijat NSS ry ja Sähköteknisen Kaupan Liitto ry.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat:
– Tapio Kallasjoki, Metropolia Ammattikorkeakoulu; Suomen Valoteknillinen Seura ry, tuomariston puheenjohtaja
– Mikko Östring; RAKLI ry
– Helena Aalto, KT Interior Oy; Sisustusarkkitehdit SIO ry
– Esa Kauppi, Oulun kaupunki; Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry
– Veli-Pekka Vitikka; Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry
– Jonne Järvinen, Insinööritoimisto Stacon Oy; Sähkösuunnittelijat NSS ry
– Ville Hasanen, Rexel Finland Oy; Sähköteknisen Kaupan Liitto ry

Telinekymppi Oy vaihtaa nimeä

a532b06f-74c9-4559-8809-6272e5f90949-w_960

Kone- ja laitevuokrauskonserni Renta Group:n teline- ja sääsuojauspalveluja toimittava yhtiö Telinekymppi Oy on vaihtanut toiminimensä Renta Telineet Oy:ksi 17.10.2017 lähtien. Nimenvaihdos vahvistaa entisestään Renta -brändiä sekä selkeyttää konsernin yhtiöiden identiteettiä omilla toimialoillaan. Nimenvaihdos ei vaikuta yhtiön operatiiviseen toimintaan.

Renta Group Oy:n hallitus on päättänyt yhdenmukaistaa konserniyhtiöidensä brändit, ja osana uudistusta Telinekymppi Oy muuttaa nimensä Renta Telineet Oy:ksi. Muutos kaupparekisteriin tehtiin lokakuun aikana, ja operatiivisessä toiminnassa muutos tapahtuu marraskuun aikana.

– Konserni siirtyy tämän muutoksen myötä yhteisen Renta brändin alle. Renta Telineet tulevat pysymään jatkossakin omana liiketoimintayhtiönä. Toimitamme edelleen laadukkaita teline- ja sääsuojausratkaisuja, ja asiakkaita palvelevat tutut ammattilaiset, sanoo Renta Group Oy:n toimitusjohtaja Kari Aulasmaa.

Nimenmuutoksen myötä Renta luopuu kahden eri brändin käytöstä. Muutos selkeyttää Renta brändiä ja tukee konsernin ajatusmaailmaa yhtenäisestä ja valtakunnallisesta vuokraamoketjusta.

– Vuonna 2016 pääomasijoittaja Intera Partnersin yrityskauppojen myötä syntyi Renta. Kauppojen myötä Telinekymppi, konevuokraamo Kehäkone ja työmaatiloja toimittava Jasoca yhdistyivät Renta Groupiksi. Kehäkone ja Jasoca ovat jo muuttaneet brändin Rentaksi. Saamme tämän muutoksen myötä Telinekympin saman brändin alle, joka parantaa mielikuvaa yhtenäisestä brändistä, kertoo Renta Telineiden toimitusjohtaja Jarno Tuuri.

Telinekymppi Oy perustettiin vuonna 2005 Tuusulassa. Alusta asti yhtiö on tarjonnut asiakkailleen telineitä sekä sääsuojia Etelä-Suomessa.

Tuurin mukaan nimenmuutoksen myötä Renta Telineet voivat parantaa palveluaan valtakunnallisesti. Tällä hetkellä Renta Telineet löytyvät Tuusulan lisäksi myös Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä sekä Oulusta.

– Olemme innoissamme nimenmuutoksesta! Nyt pääsemme virallisesti osaksi Renta brändiä. Tervetuloa asioimaan uudistuneen telineyhtiön kanssa, toivottaa Tuuri.

SKS kerää itärakentajien muistoja

kostamus

Kostamus

Olitko mukana rakennushankkeissa Neuvostoliitossa? SKS kerää nyt itärajan takana työskennelleiden rakentajien muistoja ja tarinoita.

Suomalaiset rakentajat olivat vuosina 1965–1989 myös Neuvostoliiton rakentajia. Tähän aikakauteen sijoittuivat Saimaan kanavan, Svetogorskin ja Kostamuksen suurhankkeet sekä pienempinä Sovjetskin ja Kamenskin paperitehtaiden uudistaminen, Silmäklinikat ja Norilskin meijeri. Tältä ajalta on kertynyt valtava määrä tarinoita, joita on kerrottu tuttaville ja kavereille. Muistitietokeruu Itärakentajat kokoaa ne kaiken kansan luettavaksi.

Rakentajiksi lasketaan kaikki hankkeissa mukana olleet, alkaen suunnittelijoista aina viimeisten vuosikorjausten tekijöihin saakka. Kertoja on voinut työskennellä työmaalla pitkään, mutta yhtä hyvin hän on voinut vain käydä kohteissa ja havaita asioita, joita jatkuvasti paikalla olleet eivät huomanneet.

Kirjoittaa voi esimerkiksi siitä, mitä, milloin ja minne rakennettiin ja miten hanke onnistui. Mahdollisia aiheita ovat myös hankkeeseen liittyvä viranomaistoiminta, eri maiden työkulttuurien eroavaisuudet tai työturvallisuus. SKS:aa kiinnostaa lisäksi, miten hankkeet näkyivät mediassa rajan molemmin puolin, millainen yhteisö suomalaisten välille syntyi ja millaisia olivat suomalaisten ja paikallisten välille syntyneet yhteydet.

Itärakentajat-muistitietokeruu jatkuu 31.3.2018 saakka. SKS tiedottaa keruun tuloksista keväällä 2018 ja arpoo kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.

Vastausohjeet: www.finlit.fi/itarakentajat