Uusia asumisoikeusasuntoja Tampereen Haukiluomaan

pahkakatu-8-havainnekuva-1

Tampereen Haukiluomaan on rakenteilla uusia asumisoikeusasuntoja. TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa osoitteeseen Pahkakatu 8 neljäkerroksisen hissillisen kerrostalon, johon tulee 27 asuntoa. Asunnot rakennetaan Haukiluoman alueelle, joka on tunnettu erinomaisista ulkoilumaastoistaan.

Uuteen asumisoikeuskerrostaloon tulee asuntoja kompakteista kaksioista tilavampiin kolmioihin. Asunnot ovat kooltaan 45,5 – 71 m². Asunnoissa on laatoitetut pesuhuoneet ja laminaattilattiat sekä omat saunat ja lasitetut parvekkeet. Asuntojen ikkunoissa on sälekaihtimet. Osassa asunnoista lisää säilytystilaa tuo vaatehuone. Asukkaiden käytettävissä on monipuoliset yhteistilat: asuntokohtaiset lämpimät irtaimistovarastot, kuivaushuoneet ja lastenvaunuvarastot sekä ulkoiluvälinevarasto ja pesula.

pahkakatu-8-havainnekuva-2

Haukiluomasta on hyvät julkiset liikenneyhteydet keskustaan, bussipysäkit sijaitsevat talon välittömässä läheisyydessä. Lyhyen kävelymatkan päässä on lähikauppa ja Tesoman monipuoliset ja kehittyvät palvelut ovat parin kilometrin päässä. Lähin alakoulu on Lamminpäässä ja yläkoulu Tesomalla. Lähistöllä on myös useita päiväkoteja.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus Oy. Haku asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 12.11.2017 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on syyskuun 2018 lopulla.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Are urakoi As Oy Momentumin talotekniikan

vlfkj4rw3wxj5dxt1myh

Auratum Asunnot Turku Oy rakennuttaa Kupittaan alueelle kaksi asuinkerrostaloa. Asunto Oy Momentumiin tulee 182 asunnon lisäksi 3 liiketilaa sekä erillinen kahteen kerrokseen sijoittuva autopaikoitushalli. Are toteuttaa lokakuussa 2017 alkaneen hankkeen LVISA-urakan.

Momentumin suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota asuntojen energiatehokkuuteen, sisäolosuhteiden miellyttävyyteen sekä käytettävien materiaalien laatuun. Asunnot sisältävät mm. huoneistokohtaisen viilennyksen. ”Momentum on kahdeksas asunto-osakeyhtiö, jonka talotekniikan toteutamme suoraan Auratumille. Projekti on meille erittäin merkittävä ja osoitus pitkäaikaisesta sekä hyvin toimivasta asiakassuhteesta”, toteaa Aren aluejohtaja Vesa-Matti Sahonen.

Asunto Oy Momentumin myynti käynnistyi alkusyksyllä ja kiinnostus asuntoja kohtaan on ollut suurta. ”Olemme erittäin iloisia siitä, että jo tässä vaiheessa kohteen asunnoista yli 140 on myyty”, toteaa johtaja Petri Reunanen Auratum Asunnoista. ”Asiakkaillamme on korkeat odotukset asumisen suhteen, ja korkealaatuisella talotekniikalla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen. Uskomme, että yhteistyössä Aren kanssa onnistumme taas vastaamaan niihin.”

Stora Enso toimittaa LVL-rungon Supercellin uuteen massiivipuiseen toimistorakennukseen

a0904acf650771fe_org

SRV ja Supercell ovat tänään sopineet Helsingin Jätkäsaaren Wood City -puukorttelin kokonaisuuteen kuuluvan toimistorakennuksen ja pysäköintitalon kaupasta. Wood Cityn rakennusten runko toteutetaan massiivipuusta, ja Stora Enso toimittaa rungon Supercellin uutta pääkonttoria varten.

Stora Enso toimittaa noin 2 500 m3 viilupuuta (LVL, Laminated Veneer Lumber) Supercellin toimistorakennuksen runkoelementtejä varten. Kahdeksankerroksisen ja pinta-alaltaan lähes 13 000 m2:n toimistorakennuksen rakentamisen arvioidaan alkavan keväällä 2018.

”On hienoa, että Stora Enso on valittu massiivipuurungon toimittajaksi tähän ainutlaatuiseen toimistokohteeseen. Kiinnostus puurakentamista kohtaan kasvaa jatkuvasti. Puu on ainoa täysin uusiutuva rakennusmateriaali, joten vastuullisen rakentamisen näkökulmasta ei parempaa vaihtoehtoa ole olemassa”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen.

Uusi toimistorakennus perustuu Stora Enson rakentamisen komponentteihin, kuten pilarit, palkit sekä välipohjien ja katon ripalaatat. Komponentit valmistetaan yhtiön Varkauden tehtaan LVL-viilupuusta, kuten myös SRV:n parhaillaan Helsingin kaupungin asuntotuotannolle rakentamat Wood Cityn asuinkerrostalot.

Valmistuttuaan Wood City -kortteli tulee koostumaan kahdesta asuinrakennuksesta, Supercellin toimistorakennuksesta ja pysäköintitalosta sekä hotellista.

Honkarakenne on toimittanut Venäjälle jo 2500 taloa

honkarakenne-2500th-house-in-russia-HR

Venäjällä valmistuu pian 2500:s Honka-hirsitalo, tuhatneliöinen kakkoskoti pietarilaiselle perheelle. 60-vuotisjuhlavuoteen valmistautuva Honkarakenne on toiminut Venäjän markkinoilla jo yli 20 vuotta ja saavuttanut markkinoilla merkittävän aseman.

HonkaNova-asuinalueelle parhaillaan rakennettava 2500:s Hongan talo on asiakkaan tarpeisiin yksilöllisesti suunniteltu koti. Talon kokonaispinta-ala 1080 m2 ja sen asuinneliöt sijoittuvat kahteen kerrokseen. Yksikerroksiseen siipeen sijoittuvat uima-allas ja saunatilat. Talon on suunnitellut arkkitehti Alexey Skoldinov, joka vastaa koko HonkaNova-asuinalueen arkkitehtuurista.

HonkaNova on moderni asuinalue Pietarin lähellä Solnetšnojen kylässä, 300 metrin päässä Suomenlahdesta. Modernia eurooppalaistyylistä arkkitehtuuria edustava alue on palkittu useilla tunnustuksilla, mm. parhaana asuinalueena eliittiluokassa Pietarin alueella (Village of the Year 2017), vuosikymmenen parhaana aluerakentamishankkeena (ProEstate Awards 2016) sekä parhaana arkkitehtuurikonseptina (2013). Alueen rakentamisesta vastaa Rossa Rakenne -yhtiö, Honkarakenteen Venäjällä yksinoikeudella toimiva jälleenmyyjä.

Vuonna 1958 perustettu suomalainen Honkarakenne oli ensimmäinen länsimainen hirsitalovalmistaja, joka avasi myynnin Venäjällä vuonna 1995. Venäjä on tänä päivänä Honkarakenteen suurin vientimarkkina ja sen osuus liikevaihdosta oli 28 % vuonna 2016.

”Honkarakenne on jo pian kuusikymmentä vuotta työskennellyt paremman asumisen puolesta. Haluamme osoittaa, että suomalaisesta puusta modernilla teknologialla toteutettu laadukas hirsitalo toimii monenlaisissa tarkoituksissa ja ympäristöissä. Olemme iloisia siitä, että meillä on Rossa Rakenteen kanssa jatkunut hyvä yhteistyösuhde jo kahden vuosikymmenen ajan,” kertoo Venäjän alueen myyntijohtajan Maria Turenkova Honkarakenteelta.

Honkarakenteen jälleenmyyjä Rossa Rakenne Spb. tarjoaa asiakkailleen laajan palveluvalikoiman arkkitehtisuunnittelusta sisustussuunnitteluun, rakentamiseen ja piharakentamiseen. Yhtiö on erikoistunut suuren mittakaavan projekteihin kuten asuinalueiden kehittämishankkeisiin, ravintoloihin ja hotelleihin.

”Asiakkaamme arvostavat terveellistä ja luonnollista asumista luonnonkauniissa ympäristössä. Tavoitteenamme on olla edelläkävijä laadukkaassa ja ekologisessa, luontoarvot huomioivassa rakentamisessa. Haluamme tukea myös alueiden yhteisöllisyyttä esimerkiksi toteuttamalla asuinalueiden yhteyteen lasten leikkipaikkoja ja urheilutiloja”, kertoo Rossa Rakenne -yhtiön hallituksen puheenjohtaja Alexander Tsarev.

Otaniemen kampuskirjaston peruskorjaus toi arkkitehtuurin Finlandian

13-3-9858806

Sisustussuunnittelija Päivi Meuronen JKMM-toimistosta toi tiloihin rohkeita värejä. Kuva: Tuomas Uusheimo

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen on valinnut vuoden 2017 Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen. Otaniemen kampuksen kirjasto valmistui vuonna 1970 täydentämään arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kokonaisuutta. Arkkitehdit NRT:n suunnittelema peruskorjaus valmistui 2016. Palkinnon vastaanottivat tänään Valkoisessa Salissa järjestetyssä julkistustilaisuudessa arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. 

Oppimiskeskuksen peruskorjauksessa on onnistuttu rohkealla otteella uutta luoden, vanhaa haastaen ja kunnioittaen nykyaikaistamaan rakennuksen käyttötarkoitus. Omassa ajattelussani tämä lopputulos vertautuu siihen ilmiöön ja valtavaan murrokseen, jonka käyttövoimana ovat nopeasti kehittyvät teknologiat ja digitalisaatio. Uudistumiskykyämme haastetaan nyt kaikilla elämän osa-alueilla”, Reijo Karhinen perustelee valintaansa.

Selkeät historialliset kerrostumat mahdollistavat sen, että uusi erottuu alkuperäisestä. Erityisesti alimman kerroksen rohkea ja ennakkoluuloton sisustusarkkitehtuuri luo tilaan vahvasti tulevaisuuslähtöisen ja dynaamisen identiteetin. Näkymä alakertaan on sykähdyttävä – voimakkaat värit, käsin kosketeltava uuden luomisen ja oppimisen tuntu sekä rohkeat sisustukselliset ratkaisut innostavat sydäntä lyömään hieman nopeammin. Tunnistan sitä samaa uutta elämää, jota olen saanut aistia myös omissa uusissa tiloissamme Vallilassa. Arkkitehdeilta on löytynyt uskallusta aidosti haastaa Aaltoa juuri sopivalla tavalla, sovittaen yhteen arkkitehtonisen kauneuden ja monipuolisen toiminnallisuuden uudet vaatimukset”, Karhinen sanoo.

13-3-9858800

Alvar Aallon suunnittelma rakennus on suojeltu. Kuva: Tuomas Uusheimo

13-3-9858815

Lukusalissa säilytettiin alkuperäiset kalusteet. Kuva: Tuomas Uusheimo

Tuttuun kokonaisuuteen uuden aikakauden tuntua

Oppimiskeskuksen sisäinteriöörin ylhäältä valaistut virtaavat tilat detaljeineen ovat tunnistettavaa Aallon arkkitehtuuria. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on säilytetty ennallaan samoin kuin alkuperäisen kirjaston salitilat kalusteineen. Uusiksi tiloiksi on avattu oppimiskeskus alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin.

“Rakennuksen päätilojen ainutlaatuinen tunnelma syntyy Alvar Aallon taidokkaasta luonnonvalon käytöstä. Rauhallisille ja kauniille lukusalitiloille on uudistuneessa oppimiskeskuksessakin paikkansa. Muutokset näissä suojelluissa tiloissa liittyivät talotekniikan uusimiseen, esteettömyyden parantamiseen sekä kalustuksen ja palvelukonseptin kehittämiseen”, kertoo arkkitehti Teemu Tuomi.

“Uudenlaisten oppimistilojen tuominen taloon samalla Aallon arkkitehtuuria kunnioittaen tehtiin poistamalla rakennuksen kirjavarastotoiminto. Matalista varastokerroksista yksi purettiin kokonaan ja toiseen avattiin suuri valoaukko. Näin syntyi uusi tila, jollaista ei 1970-luvun kirjastossa tarvittu. Tila on monitoimista, tulevaisuuden tarpeiden mukaan muuntautuvaa. Nyt toimintoina on mm. esiintymisharjoittelua, ohjelmisto-opettelua, 3D-tulostamista, virtuaalipelejä, tapahtumatori ja kahvila”, Tuomi sanoo.

Esiraati arvioi, että alkuperäisiin kirjavarastokerroksiin avatun oppimiskeskuksen arkkitehtoniset ratkaisut – paljaat, osin puretut runkorakenteet ja nykyaikaiset, sisustusarkkitehti Päivi Meurosen suunnittelemat sisustusratkaisut – luovat tuttuun kokonaisuuteen onnistunutta uuden aikakauden tuntua. Kirjastotoiminnan kehittyminen on edellyttänyt toiminnallisia muutoksia, jotka on tehty alkuperäistä ratkaisua kunnioittaen ja säilyttäen mahdollisuus palata myös aiempaan.

Kokonaisuuden suunnittelusta ovat vastanneet arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes sekä hankesuunnitteluvaiheessa Eeva-Liisa Elo-Lehtinen (Arkkitehdit NRT). Sisustusarkkitehtuuri on Päivi Meurosen käsialaa (JKMM Arkkitehdit).

Palkinto myönnettiin nyt neljättä kertaa

Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto myönnetään kolmen viime vuoden aikana valmistuneen merkittävän uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Palkinto myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2014. Palkinto voidaan myöntää joko suomalaisen tai ulkomaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston Suomeen suunnittelemasta työstä tai suomalaisen arkkitehdin tai arkkitehtitoimiston ulkomaille suunnittelemasta työstä. Suomi 100- ja SAFA 125 -juhlavuonna Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon esiraati halusi nostaa esiin laadukkaita korjausrakentamiskohteita, jotka ovat alun perin valmistuneet Suomen itsenäisyyden aikana. Esiraadin valitsemat vuoden 2017 palkintoehdokkaat olivat Harald Herlin -oppimiskeskuksen lisäksi Helsingin kaupunginteatteri, Roihuvuoren ala-aste ja Tarton Paavalinkirkko.

**

Esiraatiin kuuluivat tänä vuonna Oulun yliopiston arkkitehtuurin professori ja Arkkitehdit m3 Oy:n osakas Janne Pihlajaniemi (esiraadin puheenjohtaja), taiteilijaprofessori Sari Nieminen, Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori ja ARK-house arkkitehdit Oy:n osakas Hannu Huttunen sekä &’-arkkitehtitoimiston osakas Janne Teräsvirta. Raadin sihteerinä toimi SAFAn pääsihteeri Paula Huotelin.

Palkinnon tarkoitus on lisätä luovan ja korkealuokkaisen arkkitehtuurin arvostusta sekä nostaa esille arkkitehtuurin kulttuurista arvoa ja hyvinvointia lisäävää merkitystä. Suomen Arkkitehtiliitto on päättänyt Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon perustamisesta 12.12.2011.

Palkinnon tunnuksen on suunnitellut graafikko Aimo Katajamäki. Tunnuksen inspiraationa on ollut Alvar Aallon SAFAlle piirtämä Acantus-lehvä. Suomen Arkkitehtiliitto SAFA on arkkitehtien ammatillinen ja aatteellinen yhteisö sekä edunvalvoja, joka toimii aktiivisesti arkkitehtuurin ja korkealaatuisen elinympäristön puolesta.

Voittaja julkistettiin Kansainvälisenä arkkitehtuurin päivänä 2. lokakuuta Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa. Lisäksi 125-vuotisjuhlavuottaan viettävän SAFAn paikallisosastot juhlistavat kansainvälistä arkkitehtuurin päivää järjestämällä opastettuja kierroksia arkkitehtuurikohteisiin eri puolella Suomea. Tapahtumat ovat osa Suomi 100-hanketta. Lisätietoja: www.popupsafa.fi.