Espoon Lintuvaaraan 73 uutta asuntoa

b97c004b-b668-4d77-94bc-75fee4dcd5f6-w_960

Lapti rakentaa Leppävaaran kupeeseen Lintuvaaraan Sininärhentielle viisikerroksisen kerrostalon, johon tulee 73 asuntoa. Asunto Oy Espoon Lintukartanon asuntotarjonta on monipuolinen. Taloon on suunniteltu asuntoja kompakteista yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. Kohteen ovat suunnitelleet arkkitehdit Jarmo Pulkkinen ja Jussi Ukkonen Arkkitehtitoimisto HPK Arkkitehdit Oy:stä.

Asunto Oy Lintukartanon huoneistot ovat valoisia ja viihtyisiä. Pintamateriaaleihin on käytetyt materiaalit ovat skandinaavisen vaaleita. Olohuoneen lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat tekevät oleskelutiloista avarat ja valoisat. Huoneistojen parvekkeet avautuvat pääosin kohti ilta-aurinkoa.

Leppävaara on Espoon keskuksista suurin ja vilkkain. Siellä asuvalle kaikki kaupunkielämään kuuluva on lähellä. Esimerkiksi kauppakeskus Sellosta löytyy mitä vain arkeen ja vapaa-aikaan kaupoista ja ravintoloista keilahalliin ja leffateatteriin. Leppävaarasta pääsee myös kätevästi ja nopeasti junalla, bussilla tai omalla autolla eri puolille pääkaupunkiseutua. Juna vie Helsingin keskustaan vajaassa puolessa tunnissa. Ulkoilua tai liikuntaa harrastavalle on tarjolla mm. ulkoilureittejä, urheilupuisto sekä uima- ja liikuntahallit.

TIKKURILA: JOKA KOLMAS SUOMALAINEN ASUU HARMAASSA TALOSSA

gray-industrial-background-14472389949ql

Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Tikkurila aktivoi suomalaisia rakentamaan yhdessä Suomen suurimman värikartan. Yli 4000 kansalaista ilmoitti oman talonsa värin kartalle huhti-elokuun aikana. Tietokantaa analysoimalla selvisi, että osallistuneista joka kolmas asuu ulkoväritykseltään harmaassa talossa.

Tikkurila on Suomi 100 -juhlavuoden yksi pääyhteistyökumppaneista. Pitkän historian ja teknologian ansiosta Tikkurilalla on kattavasti sävytystietoa suomalaisten suosimista väreistä useiden vuosikymmenien ajalta. Koska värien kokemiseen liittyy kuitenkin aina inhimillinen tekijä, Tikkurila rakensi suomalaisten kanssa oikeiden kohteiden avulla ainutlaatuisen referenssipankin. Osoitetietojen lisäksi värikarttaan osallistuessa ilmoitettiin talon pintamateriaali ja sävy joko itse syöttämällä tai Google Street View -kuvasta poimimalla.

Värikarttaan ilmoitetuista ulkoväreistä suosituimmat ovat harmaa (35 %), punainen (16 %) ja ruskea (14 %). Käytetyin talon pintamateriaali on puu (56 %).

”Sävytystilastojemme perusteella harmaa on jatkanut voittokulkuaan jo viimeiset viisi vuotta ja suosituimpia harmaan sävyjä ovatkin keskiharmaa 612X, tummanharmaa 613X ja vaaleanharmaa 618X. Harmaa koetaan luontevana valintana, sillä ulkoväreissä toistamme usein maiseman värejä: harmaata taivasta ja hempeän viileitä luonnon sävyjä. Asuntomessut ovat hyvä suunnannäyttäjä kodinrakentajille. 2000-luvun alussa väriskaalassa kokeiltiin rohkeita sinisiä ja sieltä on matkattu entistä kapeampaan harmaan, valkoisen ja mustan värimaailmaan. Väripaletin niukentuessa edelläkävijät, kuten arkkitehdit, ovat alkaneet suosia kirkkaita sävyjä rakennusten väripilkkuina. Rohkeilla sävyvalinnoilla voidaan korostaa tiettyä osaa rakennuksesta, esimerkiksi sisäänkäyntiä. Vastaammekin harmaiden ja kirkkaiden värien kysyntään uudistamalla ulkovärikokoelmaa kaudelle 2018”, toteaa Tikkurilan designpäällikkö Marika Raike.

Koska ulkovärin valinta voi tuntua haastavalta, nyt valmistuneesta Suomen suurimmasta värikartasta voi esimerkiksi tutkia oman asuinalueensa ulkovärivalintoja. Lisäksi sävyjä voi kokeilla kohdekuvaan Tikkurilan ColorUP-väriohjelmassa ja hahmotella, miltä oma talo näyttäisi missäkin sävyssä.

”Pienistä värimalleista voi olla vaikea ymmärtää suuria kokonaisuuksia ja lopullista julkisivuväriä. Siksi väriä valitessa suosittelen koemaalausta erilliselle puukapulalle. Peittävästä Pika-Tehosta ja kuultavasta Valtti Colorista on saatavilla koesivelyyn kätevä 0,225 litran pikkupurkki. Väriä kannattaa tarkastella oikeassa ympäristössä sekä valaistuksessa – näin ollaan lähempänä onnistunutta lopputulosta”, ohjeistaa Rami Kuparinen, Tikkurilan asiakaspalvelupäällikkö Maalilinjalta.

Tutustu Suomen suurimpaan värikarttaan osoitteessa suomi100.tikkurila.fi/suomen_varikartta.

Maarakennusalan kustannukset nousivat elokuussa 1,9 prosenttia vuodentakaisesta

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 1,9 prosenttia vuoden 2016 elokuusta vuoden 2017 elokuuhun. Kustannusten vuosimuutos vaihteli osaindekseittäin pohjarakenteiden 0,1 prosentista päällysteiden 6,8 prosenttiin.

Maarakennuskustannusindeksi 2010=100, elokuu 2017

Indeksi 2010=100 Pisteluku Vuosimuutos, %
Maarakennuskustannukset, kokonaisindeksi 110,7 1,9
Pohjarakenteet 112,4 0,1
Maarakenteet 111,4 0,9
Kalliorakenteet 114,0 0,4
Päällysteet 100,0 6,8
Kunnallistekniset järjestelmät 112,9 2,3
Betonirakenteet 117,3 2,8
Tekniset ja muut järjestelmät 107,3 2,5
Murskaustyöt 1) 109,5 1,8
Teiden ylläpito 1) 111,9 0,6
Katujen ylläpito 1) 111,6 0,6
Ratojen ylläpito 1) 111,5 1,4
Ylläpito yhteensä 1) 111,6 0,8

1) erillisindeksi

Kokonaisindeksin nousuun vaikutti erityisesti bitumin sekä polttoaineiden ja energian kallistuminen. Kustannusten nousua hillitsi etenkin korkokustannusten sekä ostettujen kuljetuspalvelujen hintojen aleneminen edellisen vuoden elokuusta.

 

Lähde: Maarakennuskustannusindeksi. Tilastokeskus

Peikko toimittaa kallioperustuksia Tindafjelletin tuulivoimapuistoon Etelä-Norjaan

8bcd38c2fd808823_800x800ar

Peikko Groupin norjalainen tytäryhtiö Peikko Norge AS on saanut merkittävän tilauksen kallioperustusteknologian toimittamisesta Tindafjelletin tuulivoimapuistoon Rogalandin alueelle Etelä-Norjaan. Peikko toimittaa kaikki perustuskomponentit tuulivoimapuiston kolmeen perustukseen. Toimitukset käsittävät FATBAR-kallioankkurit, kallioankkurointikehät, poraussapluunat sekä perustusraudoituksen. Peikko vastaa myös kohteen perustussuunnittelusta ja lujuuslaskennasta. Toimitukset ajoittuvat syyskuulle 2017. Tuulivoimapuisto otetaan tuotantokäyttöön helmikuussa 2018.

Tuulivoimapuistohankkeen hankekehittäjä on ASKO Fornybar AS. Pääurakoitsijana toimii Risa AS, ja Espeland AS vastaa aliurakoitsijana kallioankkuriperustusten pystytyksestä. Vestas toimittaa Tindafjelletiin kolme kappaletta V117-3.3MW-turbiineja, joiden napakorkeus on 92 metriä.

“Peikon oma tuotanto sekä omistautunut perustusten suunnittelutiimi olivat keskeisessä roolissa hankkeen rakennusajan ollessa hyvin lyhyt. Nopeat ja sujuvat toimitukset Suomesta Norjaan varmistavat, että tuotteet ovat ajallaan perillä”, kuvaa Risa AS:n projektikehittäjä Johannes Lundal.

“Peikon kallioperustusratkaisu on aina räätälöity asiakkaan ja hankkeen tarpeiden mukaan. Pystymme myös vastaamaan hankkeen asettamiin tiukkoihin toimitusaika- ja laatuvaatimuksiin”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Lisätietoja:

Tikkurilassa Tikkuraitti uudistuu – Lapti rakentaa uuden korttelin Prisman viereen

fe0adc06-79da-4f4a-8bea-7203cfb75fca-w_960

Havainnekuva Tikkuraitin varrelle rakennettavasta uudesta korttelista

Rakennusliike Lapti rakentaa noin 200 asuntoa 3-8-kerroksiseen asuin- ja liikerakennukseen Tikkurilan ydinkeskustaan Tikkuraitille kävelykadun varteen Prisman viereiselle tontille. Nykyinen 1960-luvulla valmistunut liike- ja asuinrakennus puretaan. Rakentaminen käynnistyy marraskuussa nykyisten rakennusten purkamisella. Korttelin rakentaminen kestää noin kaksi vuotta ja se on osa Tikkurilan keskusta-alueen lähivuosien uudistumista.

Unikkotie 11:sta osakkailla on ollut edessään vaikea päätös. Vuonna 1961 rakennetun asuintalon perustukset olivat pettäneet ja talo alkanut kallistua. Tuli mietittäväksi korjatataanko vai myydänkö tontti. Osakkaat päätyivät asiantuntijalausuntojen ja tehtyjen kustannus-hyöty analyysien perusteella purkavaan vaihtoehtoon. Lapti päätyi taloyhtiön kumppaniksi. Taloyhtiön hallitus arvosti erityisesti Laptin kokonaisvaltaista asioihin perehtymistä, hyvää hankesuunnitelmaa ja sitä, että taloyhtiön ja osakkaiden ongelmat ymmärrettiin.

Purkava lisärakentamisen mahdollisuus myös syytä tutkia

Vetovoimaisilla alueilla sijaitsevien taloyhtiöiden olisi hyvä tutkia myös omalla kohdallaan purkavan lisärakentamisen mahdollisuus.

–        Purkava lisärakentaminen on ainoa järkevä vaihtoehto asuintaloille, joiden perustukset ja rakenteet ovat pahasti vaurioituneet, kertoo Rakennusliike Laptin hankekehitysjohtaja Tuomas Lindfors.

–        Jos taloyhtiössä on merkittäviä ongelmakohtia ja paljon korjausvelkaa, nousevat korjauskustannukset osakkaiden näkökulmasta todella suureksi. Tikkurilan tapauksessa korjauskustannukset olisivat nousseet niin korkeaksi, ettei asunnon arvo ja arvon kehittyminen olisi kattanut korjauskustannuksia edes pitkällä aikavälilläkään. Erinomainen sijainti kuitenkin mahdollisti merkittävän uudisrakennushankkeen ja sitä kautta osakkaiden omaisuuden arvo saatiin turvattua, Lindfors jatkaa.

Laptilta taloyhtiöille apua asemakaavamuutoshankkeisiin

Lapti on tuonut markkinoille taloyhtiöidelle Tontista tuottoa -palvelun helpottamaan taloyhtiöitä esimerkiksi Tikkurilan tyyppisten hankkeiden asemakaavamuutoksen ja lisärakennusoikeuden hakemisessa.  Kaavamuutokset ovat aikaa vieviä hankkeita, joista kertyy taloyhtiölle kustannuksia. Yhteistyössä Laptin kanssa toteutettavissa muutoshankkeissa taloyhtiö saa avukseen osaavat suunnittelijat, asiantuntijat ja kumppanit sekä asemakaavan muutokseen liittyvien kustannusten rahoituksen. Hankkeiden läpimenoajat nopeutuvat, eikä taloyhtiölle koidu lisärakentamishankkeesta merkittäviä kustannuksia ennen tuottojen realisoitumista. Saadun lisärakennusoikeuden taloyhtiö voi myydä tai vuokrata Laptille taloyhtiön kanssa etukäteen sovituin ehdoin.

–        Tontista tuottoa -palveluumme kuuluu lisärakentamisen kaikki vaiheet tontin tuottomahdollisuuksien arvioimisesta aina tontin vuokraukseen tai ostamiseen. Aloitamme aina uuden hankkeen taloyhtiölle veloituksettomalla kartoituksella, vinkkaa Tuomas Lindfors.

Lisärakentamisen moninaiset mahdollisuudet

Lisärakentaminen voi olla

–        uudisrakentamista hukkakäytöllä olleelle tontin osalle

–        osittain purkavaa lisärakentamista, jolloin puretaan esimerkiksi huonokuntoinen siipirakennus ja rakennetaan uusi rakennus tilalle

–        täysin purkavaa lisärakentamista, jolloin puretaan koko kiinteistö ja rakennetaan isompi kokonaisuus

Peikko toimittaa DELTABEAM®-liittorakenteen ostoskeskuksen toimisto-osalaajennukseen Saksassa

a7ab7acf6079cf53_800x800ar

Peikko Groupin saksalainen tytäryhtiö Peikko Deutschland GmbH on saanut huomattavan tilauksen Saksan Dortmundissa sijaitsevan ostoskeskuksen laajennushankkeeseen. Tilaus käsittää 1,2 kilometriä DELTABEAM®-liittopalkkeja sekä runkorakenteessa käytettäviä ankkurointipultteja. Hankkeen toimitukset ovat alkaneet ja ne jatkuvat syyskuun 2017 ajan. Rakennuksen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 loppuun mennessä.

Hanke käsittää Dustmannin ostoskeskuksen peruskorjauksen ja laajennuksen uudella toimistokerroksella. Peikon DELTABEAM®-liittorakennetta käytetään lisäkerroksessa, jonka myötä koko kompleksin kokonaispinta-ala laajenee 15 000 m2:iin sisältäen ostoskeskuksen lisäksi myös toimistotilaa sekä lääkäriaseman. Hankekehittäjänä toimii Dustmann & Co. KGja pääurakoitsija on Peter Rundholz GmbH & Co. KG. Toimiston arkkitehtuurista vastaa henke.siassi architekten. Peruskorjaus parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi ja aurinkopaneelien myötä rakennuksesta tulee energiataloudellisesti omavarainen.

“Peikon DELTABEAM®-liittorakenne valittiin tähän hankkeeseen koska se muodostaa yhdessä ontelolaattojen hoikan rakenteen. DELTABEAM® mahdollistaa rakennuksen vanhojen perustusten käyttämisen ilman merkittäviä muutoksia nopeuttaen koko rakennusprosessia”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

Rakennusteollisuus uudisti työturvallisuusperehdytyksen – ”Parhaat käytännöt yhteen ja verkkoon”

construction-1160260_960_720

Rakennusala on kehittänyt yhdessä täysin uudenlaisen sähköisen perehdytysmallin, jotta kaikilla olisi riittävät tiedot työturvallisuudesta jo työmaalle saavuttaessa. ePerehdytyksessä työntekijä tutustuu työturvallisuuden yleisiin asioihin ajasta ja paikasta riippumattomana verkko-oppimisena ja todentaa osaamisensa tentillä. Hyväksytty suoritus on voimassa aina vuoden kerrallaan kaikilla työmailla.

Rakennustyömaa on haasteellinen työpaikka, eikä töihin saa mennä ilman asianmukaista perehdytystä. Tähän saakka perehdytys on järjestetty kokonaisuudessaan työmailla ja sen taso ja laajuus ovat vaihdelleet suuresti. Koska rakennusalalla on paljon aliurakointia, voi työntekijä työskennellä jopa kymmenillä työmailla vuodessa ja on joutunut käymään niissä jokaisessa läpi koko perehdytyksen. Jatkossa riittää, että ePerehdytyksen suorittanut työntekijä keskittyy työmaaperehdytyksessä kyseisen työmaan olosuhteisiin ja erityispiirteisiin.

ePerehdytys on kehitetty koko rakennusalan yhteistyönä. Palvelusta vastaa Rakennusteollisuus RT:hen kuuluva Rakennusmedia. RT:n jäsenyritysten lisäksi kehityshankkeeseen ovat osallistuneet muun muassa alan henkilöjärjestöt ja viranomaiset.

”Ryhdyimme hankkeeseen kentältä tulleen palautteen pohjalta, koska vanha malli oli koettu raskaaksi ja tehottomaksi. Yritykset ovat antaneet omat aineistonsa ja osaamisensa hankkeen käyttöön. Asiantuntijat ovat koonneet niistä parhaat käytännöt ja luoneet yhtenäisen, kaikkia palvelevan perehdytysmallin. Testivaiheessa saimme laajalti myös työntekijöiden näkemyksiä”, Rakennusmedian toimitusjohtaja Heidi Husari kiittelee.

Uudenlaisella perehdytyksellä halutaan varmistaa, että jokainen tunnistaa työn riskitekijät ja hallitsee turvallisen työskentelyn perustiedot. ePerehdytyksellä voi korvata kokonaan työmaalla tapahtuvan yleisperehdytyksen, mikä on myös aluehallintoviranomaisten hyväksymä menettely. Rakennusteollisuus RT:n hallitus on suositellut ePerehdytyksen käyttöönottoa jäsenyrityksilleen ja koko rakennusalalle.

Oppi perille omalla äidinkielellä

Rakennustyömailla työskentelee suuri määrä myös muista kulttuureista tulleita vieraskielisiä työntekijöitä, joiden on tärkeä saada tietoa suomalaisista määräyksistä ja työtavoista. Valtaosa työntekijöistä voi suorittaa ePerehdytyksen omalla äidinkielellään. Suomen kielen lisäksi vaihtoehtoina ovat viro, latvia, liettua, puola, venäjä, englanti ja myöhemmin myös ruotsi.

Husari kertoo, että rakennusala on tehnyt pitkäjänteisesti töitä työtuvallisuutensa eteen, ja tapaturmien määrät ovat vähentyneet merkittävästi. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja. Kärkiyrityksissä työturvallisuus on jo hyvällä tasolla, kun taas yrityksissä, joissa turvallisuuteen ei ole panostettu, tullaan pahasti jäljessä. Husarin mukaan yhtenäisellä yleisperehdytyksellä halutaan kohottaa yleistä turvallisuusosaamista ja tehostaa työmaiden arkea.

Suoritusmerkintä tallentuu välittömästi rakennusalalle kehitettyyn Suomen Tilaajavastuun Taitorekisteriin. Sieltä tieto on helposti työmaalla luettavissa työntekijöiden sähköiseltä henkilötunnisteelta eli Valttikortilta muun muassa maksuttoman mobiilisovelluksen avulla.

ePerehdytys on osa Rakennusteollisuuden Nolla tapaturmaa 2020 -ohjelman toimenpiteitä ja alalla askel kohti turvallisempia, tuottavampia ja digitaalisempia työmaita.

Caverion vastaa 31 miljoonan euron arvoisesta elinkaarihankkeesta Tanskan Aarhusissa

be6b1c7fd7ba9655_800x800ar

Valokuvaaja: Arkitema Architects OPS Gellerup Nord Denmark © Arkitema Architects

Caverion vastaa 31 miljoonan euron arvoisesta elinkaarihankkeesta Tanskan Aarhusissa

Caverion on allekirjoittanut rakennusliike A. Enggaardin kanssa sopimuksen uuden toimistorakennuksen elinkaarihankkeesta Gellerupin kaupunginosassa Tanskan Aarhusissa. Sopimuksen arvo on 31 miljoonaa euroa, ja se on yksi Caverionin suurimmista PPP-kumppanuussopimuksista (Public-Private Partnership).

Caverionin vastuulla PPP-hankkeessa on kiinteistötekniikan kokonaistoimitus sekä Palveluiden johtaminen 15-vuotisella sopimuskaudella.

Caverionin osalta työt alkavat 2017. Rakennusvaihe on valmis joulukuussa 2018, ja sen jälkeinen käyttö- ja kunnossapitovaihe jatkuu vuoteen 2033.

”On hienoa toteuttaa jälleen yksi PPP-hanke Caverionin kanssa. A. Enggaard ja Caverion ovat viime vuosina toteuttaneet useita hankkeita yhteistyökumppaneina, ja tämä on niistä kahdeksas. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön”, toteaa A. Enggaard A/S:n projektikehityspäällikkö Anton Hessellund .

9717497e5789600e_800x800ar

Valokuvaaja: Arkitema Acrhitects OPS Gellerup Nord Denmark © Arkitema Architects

Caverion takaa optimaalisen energiankulutuksen

Caverion vastaa kiinteistön energiatehokkuudesta, käytettävyydestä, turvallisuudesta ja kunnosta koko sen elinkaaren ajan. Caverion huolehtii kiinteistön kaikkien teknisten järjestelmien ja ratkaisujen suunnittelusta, toteutuksesta, käytöstä ja kunnossapidosta. Järjestelmiin ja tuotteisiin sisältyvät lämmitys, vesi ja viemäri, ilmanvaihto ja ilmastointi, sähköistys, turvallisuus sekä automaatio. Kiinteistö liitetään Caverionin etähallintapalveluun, jolla taataan oikeat olosuhteet ja optimaalinen energiankulutus rakennuksessa.

Teknisen huollon ja kunnossapidon lisäksi Caverion on vastuussa muista alihankintana toteutettavista kiinteistöpalveluista, kuten ruokalasta, siivouksesta ja talvikunnossapidosta.

”Teemme saman asiakkaan kanssa yhteistyötä Kööpenhaminassa vastaavanlaisessa suuressa elinkaarihankkeessa, joka on edennyt suunnitelmien mukaan. On hienoa, että asiakas luottaa osaamiseemme. Nämä hankkeet osoittavat, että olemme Tanskan johtava yhä kokonaisvaltaisempien elinkaariratkaisujen toimittaja”, sanoo Knut Gaaserud , Caverionin Tanska-Norjan divisioonajohtaja.

Hanke on osa Aarhusin kunnan kanssa tehtävää PPP-yhteistyötä ja kuuluu Caverionin julkisen sektorin asiakassegmenttiin. Uuteen kiinteistöön tulee saman katon alle 1 000 Aarhusin kunnan työntekijää. Kiinteistön kokonaispinta-ala on noin 20 000 m2.

Skanska toteuttaa Lahden kaupunginsairaalan uudistuksen toisen vaiheen

lahden-kaupunginsairaala-havainnekuva-1

Skanska ja Lahden tilakeskus ovat solmineet sopimuksen Lahden kaupunginsairaalan uudistushankkeen toisen vaiheen toteuttamisesta.

Hankkeessa muutetaan osoitteessa Harjukatu 48 sijaitsevan sairaalan D- ja F-osat sairaalatiloista avoterveydenhuollon vastaanottotiloiksi. Rakennustyöt käynnistyvät syyskuun alussa, ja hanke valmistuu helmikuun lopussa 2019.

Hanke liittyy Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimintojen uudelleenorganisointiin. Lahden kaupungin terveyspalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta perustetun hyvinvointikuntayhtymän alaisuuteen. Hyvinvointikuntayhtymä keskittää sairaalatoimintojaan Päijät-Hämeen keskussairaalaan ja avovastaanottoja Lahden kaupunginsairaalaan.

lahden-kaupunginsairaala-havainnekuva-2

”Kiinteistöstä käytetään edelleen nimeä Lahden kaupunginsairaala tai kaupunginsairaala, vaikka sairaalatoimintaa siellä ei enää ole. Lopullinen nimi päätetään toisen vaiheen valmistuttua, jolloin kaikki toiminnat ovat löytäneet paikkansa”, kertoo projektipäällikkö Pirjo Asikainen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kiinteistöpalveluista.

Sairaalarakennuksen uudistustyöt toteutetaan toiminnassa olevan kiinteistön ympärillä ja vieressä, minkä vuoksi työt pyritään suunnittelemaan mahdollisimman hyvin siten, että ne eivät häiritse normaalia toimintaa.

”Erityisenä haasteena hankkeessa ovat käytössä olevan rakennuksen osan taloteknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen sekä asiakkaiden turvallisen liikkumisen varmistaminen työmaan läheisyydessä ja työmaan kautta koko rakennusvaiheen ajan”, toteaa yksikönjohtaja Jarkko Koskipalo Skanskasta. ”Esimerkiksi F-osan toisessa kerroksessa ovat kuvantamishuoneet käytössä koko työmaan ajan”, Koskipalo jatkaa.

Lahden kaupunginsairaalan uudistamisen toinen vaihe päättää hankekokonaisuuden, joka tähän mennessä on Lahden tilakeskuksen kaikkien aikojen suurin. Hankesuunnitteluvaihe mukaan lukien kyse on lähes kymmenen vuoden työstä. Tuona aikana näkemykset suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta ovat muuttuneet moneen kertaan, ja niin myös hankkeen sisältö.

Korjaustyöt ovat varsin laajoja: 1960-luvun lopulta peräisin olevista D- ja F-osista puretaan lähes kaikki vanhat väliseinät, hormit, välipohjien pintalaatat sekä osa alapohjia sekä olemassa oleva talotekniikka. ”Käytännössä vain kantava runko säilytetään”, toteaa Koskipalo.

F-osan vesikatolla ilmanvaihtokonehuoneisiin tehdään laajennustöitä, ja molemmissa rakennuksen osissa uusitaan lisäksi ikkunat ja tehdään sokkeli- ja salaojakorjauksia. Talotekniikkajärjestelmät päivitetään vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa. Lisäksi matala G-rakennus puretaan ja sen tilalle tehdään polkupyöräkatos.

Varsinaisen muutosalueen ulkopuolelle jää osa tiloista lähinnä kellarikerroksissa. Nämä tilat on uusittu jo uudistushankkeen aikaisemmissa vaiheissa. Toisen vaiheen aikana niissä tehdään kuitenkin jonkin verran talotekniikkaan sekä rakennustekniseen perusparannukseen liittyviä töitä.

Basso Building Systems Oy rakentaa 68 asuntoa Itä-Helsinkiin

havainnekuva_kerrostalo

As Oy Helsingin Varjakkaan nousee yksiöitä, kaksioita ja kolmioita. Rakennustyöt alkavat syyskuussa 2017 ja valmistuvat siitä noin vuoden kuluttua. Asuntojen koko vaihtelee 24 m2 ja 70,5 m2 välillä. Asunnoista kahdeksan tulee kaksikerroksiseen pientaloon, ja loput nelikerroksiseen kerrostaloon. Hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa.

Kohde on ns. puolihitas, jonka ensimyyntihintaa kaupunki sääntelee. Jälleenmyynnillä ei ole hintarajoitusta. Asunnot luovutetaan arvonnan perusteella kuluttajille. Kiinnostus asuntoihin ylitti Basso Building Systemsin odotukset, ja arvontaan ilmoittautumisia tuli ilmoittautumisaikana elokuussa moninkertaisesti asuntojen määrään nähden.

Hanke on osa HELSINKI KERROSTALO-projektia, jossa kehitetään kohtuuhintaista asumista ja myös täydennysrakentamiseen soveltuvaa talotyyppiä. Basso Building Systems käynnistää loppuvuoden aikana useita vastaavia hankkeita pääkaupunkiseudulla.