Lehto solmi sopimuksen logistiikkakeskuksen rakentamisesta kansainvälisen logistiikkayrityksen DSV:n kanssa

dsv-nakyma-kaakosta-2

Lehto on solminut sopimuksen kansainvälisen logistiikkayritys DSV:n kanssa logistiikkakeskuksen rakentamisesta Vantaan Päiväkumpuun, lähelle Helsinki-Vantaan lentokenttää. Logistiikka-alue (11 ha) koostuu logistiikkakeskuksesta (noin 50 000 m2), terminaalirakennuksesta (noin 10 000 m2) sekä toimistorakennuksesta (noin 4 000 m2).

”DSV:n keskuksen rakentaminen on meidän isoin logistiikkahankkeemme tähän mennessä. Kohde toteutetaan talousohjatun rakentamisen mallia hyödyntäen eli Lehdolla on kokonaisvastuu suunnittelusta ja toteutuksesta. Kohteessa hyödynnetään myös Lehdon omaa teollista komponenttituotantoa”, kertoo Lehto Groupin toimitusjohtaja Hannu Lehto.

”Uudet tilat parantavat DSV-yhtiöiden tehokkuutta ja mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisia, räätälöityjä logistiikkapalveluja. Kun varastointi ja siihen liittyvät lisäarvopalvelut sekä kuljetuksiin liittyvät terminaalitoiminnot sijaitsevat samalla alueella, mahdollistaa se resurssien tehokkaamman hyödyntämisen sekä läpimenoaikojen nopeuttamisen. Toimintaa varten suunnitellut tilat, ajanmukainen teknologia ja automaatio tekevät toiminnoistamme entistä kilpailukykyisempiä ja laadukkaampia”, toteaa toimitusjohtaja Jan Magnus Nordberg DSV Solutions Oy:stä.

Logistiikkakeskuksen suunnittelu on käynnissä. Varsinainen rakentaminen aloitetaan rakennusluvan vahvistuttua. Tavoitteena on saada kohde valmiiksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Sopimuksella ei ole vaikutusta Lehdon vuotta 2017 koskeviin taloudellisiin näkymiin.

Taidemuseon ja Pyynikintorin suunnittelukilpailun voittajaksi ”Siilo”

siilo_viistokuva

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleinen kansainvälinen suunnittelukilpailu on ratkaistu. Kilpailun tuomaristo toteaa arvostelussaan, että kilpailuehdotus nimimerkki ”Siilo” täyttää parhaiten kilpailuohjelmassa esitetyt vaatimukset. Tuomaristo jakoi myös kaksi kolmatta sijaa, lunasti kolme työtä ja antoi kaksi kunniamainintaa.

Voittaneen kilpailuehdotuksen tekijäksi paljastui helsinkiläinen Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy. Kilpailun työryhmässä olivat arkkitehti SAFA Erkko Aarti, arkkitehti SAFA Arto Ollila, arkkitehti Mikki Ristola, arkkitehti SAFA Kuutti Halinen, arkkitehti Pyry Kantonen sekä tekniikan kandidaatti Meri Wiikinkoski.

siilo_julkisivu_etelaan

Aarti Ollila Ristola Arkkitehdit Oy

Kilpailun tuomaristo suosittelee Tampereen kaupunginhallitukselle, että sekä museon että taidemuseon tontilla olevan asuinkerrostalon suunnittelutyö annetaan voittaneen ehdotuksen tekijöille. Käyttämällä molemmissa hankkeissa samaa suunnittelijaa, voidaan parhaiten varmistaa tontin huolto- yms. järjestelyjen toimivuus. Rakennusten sijaitessa hyvin lähellä toisiaan tulee varmistaa myös arkkitehtoninen tasapaino asuinrakennuksen ja julkisen taidemuseon välillä.

Parhaissa kilpailuehdotuksissa esitettyjä ratkaisuja tullaan käyttämään Pyynikintorin ja ympäristön suunnittelun ja kehittämisen pohjana. Tampereen kaupunki voi tilata jatkosuunnittelua palkittujen ehdotusten tekijöiltä.

Kilpailualueelle kilpailuehdotuksissa esitettyä muuta täydennysrakentamisen suunnittelua tullaan käyttämään asemakaavoituksen pohjana. Rakentaminen toteutetaan erillisinä hankkeina tontinluovutuskilpailuilla.

Kilpailutuomaristo päätti seuraavan sijoituksen siten, että kolmas palkinto jaetaan kahdelle ehdotukselle. Ne ovat nimimerkit “TAD Tampere Art District” ja “dogma”. TAD:in takaa paljastui Lundén Architecture Company Helsingistä tekijöinä arkkitehti SAFA Eero Lundén, arkkitehti SAFA Maija Parviainen, arkkitehti Ron Aasholm, arkkitehti Carmen Lee avustajineen. Dogman tekijät ovat Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell Helsingistä ja Espoosta.

Taidemuseon laajennukselle ratkaisu

Kilpailun tarkoituksena oli löytää Tampereen taidemuseon laajennuksen toteuttamiseksi arkkitehtonisesti korkeatasoinen ratkaisu. Kilpailussa haetaan myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi korkeatasoisena julkisena kaupunkitilana. Suunnittelun lähtökohtana on, että museon tontille ja muulle kilpailualueelle tulee sijoittaa ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa.

Tuomaristo painotti arvostelussa taidemuseon arkkitehtonista kokonaisotetta, poikkeuksellisen julkisen rakennuksen merkittävyyden ilmaisua “maamerkkinä”, kaupunkitilan haltuunottoa, kaupunkirakenteellisen sijainnin hyödyntämistä ja tulevaisuuden taidemuseon kokemuksellisuutta sekä toiminnallisuutta.

Taidemuseoiden tilajärjestelyissä oli mielenkiintoinen kirjo erilaisia tilajärjestelytyyppejä avoimesta laatikkomaisesta neutraalitilasta hyvinkin kokemuksellisiin tilasarjoihin. Kilpailussa tuli myös tutkia näyttelytilojen ja niihin liittyvien tilojen toimivuus.

Rakennuksen tulee kohottaa taidemuseon vetovoimaa ja tunnettuutta vaikuttavan arkkitehtuurinsa kautta. Kaupunkikuvallisesti onnistuneimmissa ehdotuksissa taidemuseo otti paikkansa kolmen kadun päätteenä ja Pyynikintorin avoimesta julkisesta tilasta voimaa saavana merkkirakennuksena.

Tuomaristo katsoi, ettei julkinen rakennus klassisen toriaukion reunalla voi jäädä neutraaliksi ja vetäytyväksi. Tuomaristo arvosti ehdotuksia, joissa uusi rakennus kytkeytyi kaupunkirakenteeseen ja aktivoi ympäristöään luomalla pienimittakaavaisia aukioita ja puistikoita.

Pyynikintorille haettiin ideoita

Kilpailussa haettiin myös kaupunkikuvallisia ja toiminnallisia ideoita Pyynikintorin alueen kehittämiseksi ja täydentämiseksi julkisena kaupunkitilana. Ehdotusten parhaimmistossa olivat hienovaraiset ratkaisut, joissa esimerkiksi puukujanteen ja kasvillisuuden sijoittelun avulla pystyttiin luomaan uusia tila- ja toimintavyöhykkeitä toriaukion reunamille.

Kilpailualueelle tuli sijoittaa myös ympäristöön sopivaa asuin-, liike ja toimistotilaa, sillä museon rakentamisen kustannuksia on tarkoitus kattaa kaavoitettavan rakennusoikeuden myynnillä. Täydennysrakentaminen oli useimmissa ehdotuksissa sivuosassa.

Asuinrakentamisen mitoituksen perusteet olivat vaihtelevasti kilpailijoiden hallussa, parhaimmistossa on löydettävissä hyviä ratkaisuja jokaiselle kolmelle täydennysrakentamistontille.

Pyynikintorin ja täydennysrakentamisen suhteen kilpailussa oli onnistuneita osaratkaisuja, mutta yksikään ehdotus ei itsessään tarjoa jatkosuunnittelulle valmista lähtökohtaa.

Kilpailuehdotukset verkossa ja näyttelyssä

Palkitut kilpailuehdotukset sekä arvostelupöytäkirja ovat nähtävänä kaupungin verkkosivuilla. Sivuilla on myös kuvat pienoismalleista, jotka tuomaristo pyysi kymmenestä työstä. Kilpailuehdotusten näyttely on avoinna entisessä kirjaston lehtilukusalissa (os. Puutarhakatu 1) kolme viikkoa 1.9. -22.9.2017 ma-pe klo 12 – 18 sekä la-su 2.8. – 3.8. klo 12 -1 8.

Tampereen taidemuseon alueen sekä Pyynikintorin yleisen kansainvälisen suunnittelukilpailun suunnitteluaika oli 15.12.2016 – 15.3.2017. Kilpailuehdotuksia tuli 147 kappaletta. Työt olivat hankkeen sivuilla yleisön kommentoitavana, ja pienoismalleja esiteltiin yleisölle kaupunkikävelyn yhteydessä.

Swecon asiantuntijat suunnittelemassa urbaania Kuopion Portti -kaupunkikeskusta

fl6pdhykcsdb1er8ickv

Kuva: Serum ARKKITEHDIT Oy

Kuopion Portti on tulevaisuuden urbaani kaupunkikeskus – modernia toimisto- ja liiketilaa, virkistys- ja terveyspalveluita sekä viihtyisiä asuntoja. Kuopion Portissa sijaitsee myös matkakeskus, joka kätkee sisäänsä mittavat pysäköintitilat. Sweco on mukana kehittämässä Kuopion asemanseutua ja vastaa Kuopion Portin alueen rakenne-, LVIA- ja sähkösuunnittelusta sekä tietomallikoordinoinnista.

Kuopion tuleva maamerkki lisää alueen vetovoimaisuutta merkittävästi

Kuopion Portti tulee lisäämään keskusta-alueen elinvoimaisuutta. Asuminen, palvelut ja liikkuminen on koottu trendikkäästi yhteen ja se tuo lisää vetovoimaa, ihmisiä ja työpaikkoja alueelle. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2018 ja koko alue valmistuu vuoteen 2023 mennessä. Kuopion Portti on Rakennusliike Laptin, Kuopion kaupungin ja VR:n yhteistyöhanke.

Matkakeskusta tulee hallitsemaan kolme korkeaa tornitaloa, joissa on yhteensä noin 50 000 kerrosneliötä asunto-, toimisto- ja liiketilakäyttöön. 14-, 15- ja 16-kerroksisten tornitalojen lisäksi alueelle tulee massiivinen pysäköintitila sekä tilaa hotellille ja hoivayrityksille.

Rakenne- ja talotekniikka kulkevat käsi kädessä

Swecon rakenne- ja talotekniikan suunnittelijat toimivat tiiviissä yhteistyössä mittavan hankkeen suunnittelussa. “On hienoa päästä suunnittelemaan paikallisesti merkittävää ja keskeistä aluetta, jota myös kaupunkilaiset kovasti odottavat. Sweco pääsee soveltamaan laajaa osaamistaan kohteen monimuotoisuudessa muun muassa korkean rakentamisen ja jälkijännitettyjen rakenteiden osalta”, kertovat Swecon asiantuntijat Pauli Pehkonen ja Jouni Palmu.

Korkea rakentaminen vaatii erikoisosaamista ja innovatiivisia ratkaisuja talotekniikassa. “Talotekniikkaa suunnitellaan käsi kädessä rakennesuunnittelun kanssa. Näin päästään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, kuvailee Palmu.

Hankkeessa hyödynnetään myös Swecon vahvaa tietomalliosaamista. Tietomallikoordinaattori tarkastaa laadunvalvojana suunnitelmien yhteensopivuuden muun muassa LVI- ja rakennesuunnittelijoiden suunnitelmien välillä.”On ensiarvoisen tärkeää, että mallit ovat alusta saakka yhteensopivia tässä laajassa tietomallikohteessa. Se vähentää hankkeen riskejä huomattavasti”, tietomalliasiantuntija Antti Hämäläinen Swecolta kertoo.

Rakennusliike Lapti painottaa hankkeessa yhteistyökyvyn lisäksi ammattitaitoa ja resurssivalmiutta. “Uskomme, että projektia varten tehdyllä suunnittelijavalinnalla pääsemme parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, Lapti Oy:n Erno Ruotsalainen summaa.

Metsä Wood: 18-kerroksisesta Brumunddalin Mjöstornetista tulee maailman korkein puurakennus

a1675ba769568dfc_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

Norjan Brumunddaliin rakennettava Mjöstornet on valmistuessaan maaliskuussa 2019 maailman korkein puurakennus. Huhtikuun alussa alkanut rakennusprojekti on osoitus siitä, miten betoni voidaan korvata huomattavasti kevyemmällä ja ympäristöystävällisemmällä puulla. Yli 80 metriä korkeaan, 18-kerroksiseen rakennukseen tulee toimistoja, hotellitiloja ja asuntoja.

Puurakennuksista löytyy ratkaisu uusien asuntojen ja toimistotilojen suureen kysyntään, suurkaupunkien tiivistämiseen ja rakentamisen tiukkoihin ympäristövaatimuksiin. Käyttämällä puuta päärakennusmateriaalina saadaan rakennettua nopeasti kevyitä ja kustannustehokkaita taloja, joiden ympäristövaikutukset ovat pienet. Myös kantavat rakenteet voidaan tehdä puusta.

Ympäristönäkökohdat ratkaisevat

Kerrostalon rakennusmateriaaleja ovat liimapuupalkit, CLT ja Metsä Wood Kerto LVL (Laminated Veneer Lumber) . Riittävän kantavuuden varmistamiseksi kerrosten välipohjissa käytetään ristiinliimattuja viilupuulevyjä, tekniseltä nimeltään Kerto-Q LVL. Levyt ovat erittäin lujia ja kestäviä.

Puu on ympäristöystävällinen materiaali. Raaka-aine on uusiutuvaa ja sitä riittää Pohjoismaissa. Materiaaliin siirtyy puun kasvaessa hiilidioksidia enemmän kuin rakennusmateriaalin valmistus aiheuttaa. Puupohjaisten rakennustuotteiden keveys vähentää kuljetustarvetta ja perustukset voidaan tehdä huomattavasti betonirakennuksia kevyemmiksi.

b3a1a7e1ef8be26c_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

919d5a8c78f33da4_800x800ar

Valokuvaaja: Voll Arkitekter AS and EVE Images (rendered images), Moelven / Sweco (models)

Rakennusaika lyhenee 50 prosenttia

Puun käyttäminen kerrostalojen päärakennusmateriaalina nopeuttaa ratkaisevasti rakentamista ja vähentää kustannuksia. Nykytekniikalla kaikki rakenneosat voidaan valmistaa tehtaalla hyvin tarkasti. Paikalla valettavan betonin käyttöön verrattuna rakennusaika voi jopa puolittua. Korjaus- ja muutostöiden tekeminen rakennustyömaalla on myös melko helppoa.

”Kerto-levyillä päällystetty massiivinen lattiapalkisto kootaan tehtaallamme, joka sijaitsee vain 15 kilometrin päässä rakennuspaikalta. Tästä on paljon etua, jos jotain muutoksia tarvitsee tehdä tehtaalla. Rakennamme kerroksen viikossa, mikä lyhentää rakennusaikaa noin 35–40 % verrattuna betoniin. Puisten rakenneosien keveyden ansiosta emme tarvitse raskaita koneita”, sanoo Rune Abrahamsen, Mjöstornetin rakennustyömaan kokonaistoimittajan Moelven Limtre AS:n johtaja.

Puu lisää paloturvallisuutta

Paloturvallisuus ei ole Mjöstornetin heikko kohta, pikemminkin päinvastoin. Käsittelemättömään massiivipuuhun muodostuu tulen vaikutuksesta hiiltyvä pinta, joka suojaa puun syvempiä kerroksia palamiselta.

Puu on paloturvallinen materiaali, vaikka yleisesti muuta luullaankin. ”Paloturvallisuusmääräysten mukaan rakennusten on kestettävä palamista sortumatta vähintään kahden tunnin ajan. Teräksestä ja betonista rakennetussa talossa teräs sulaa ja talo sortuu”, rakennustyön pääurakoitsijan Hent AS:n projektipäällikkö Erik Tveit sanoo.

Kerrostalon seitsemän ylimmän kerroksen välitasoissa käytetään kuitenkin betonia. Betonin käyttö ei johdu kantavuudesta, vaan siihen on yksinkertaisempi syy: koska kaikki kerrostalot huojuvat enemmän korkeammalla, painon lisääminen estää sen, etteivät talossa olevat ihmiset tule merisairaiksi. Betonista rakennettu talo huojuu yhtä paljon kuin puutalo, mutta siinä huojunta hidastuu eikä tunnu niin selvästi.

Metsä Wood toimittaa Kerto LVL -levyt Moelven Limtre AS:lle, joka rakentaa puurungon pääurakoitsija Hentille.

Lujatalolle 116 asunnon kerrostalokohde Vantaan Kivistöön

lujatalo_kiviston-zeus

Lujatalo Oy on tehnyt vuokra-asuntoihin sijoittavan rahaston kanssa sopimuksen kerrostalon rakentamisesta Vantaan Kivistöön. Sopimus koskee Asunto Oy Kivistön Zeus –kiinteistöä, johon rakentuu 116 kohtuuhintaista ARA-vuokra-asuntoa.

Sopimuksen puitteissa Lujatalo rakentaa Vantaan Kivistöön hyvien kulkuyhteyksien päähän rahastolle 116 asunnon kerrostalon. Junaradan tuntumaan rakennettavien asuntojen keskikoko painottuu tämän päivän kysynnän mukaan pieniin asuntoihin. Pääosa asunnoista on kaksioita ja loput yksiöitä sekä pieniä kolmioita.

Lujatalon suunnittelujohtaja Reijo Pitkämäki on tyytyväinen tehtyyn kauppaan, – Tämä on Lujatalolle merkittävä yhteistyökohde rahaston kanssa. Olemme hyvin innoissamme alkavasta yhteistyöstä, samalla kun toteutamme sen myötä strategiamme mukaista asuntotuotantoa. Kasvavalla Kivistön alueella on entuudestaan Lujatalon rakentamaa tuotantoa ja suunnitteilla on useampikin kerrostalo.

Lujatalo on yksi Suomen suurimmista rakennusalan yrityksistä ja se toimii valtakunnallisesti, vankalla paikallisella kokemuksella. Hyvien sijaintien kasvukeskuksiin painottuva oma asuntotuotanto on yritykselle tärkeä painopistealue.

Rakennustyöt alkavat syksyllä 2017 ja kohteen on määrä valmistua ulkopuolisten töiden osalta kesäkuussa 2019. Sisäpuoliset työt valmistuvat joulukuussa 2019.

Uusia asumisoikeusasuntoja Turun Skanssiin ja Kaarinan Raadelmaan

bastioninkatu-1-a-havainnekuva-1

Bastioninkatu 1 A havainnekuva

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Turkuun ja Kaarinaan uusia asumisoikeusasuntoja. Turun kasvavalle Skanssin alueelle rakennetaan kerrostaloasuntoja ja Kaarinan Raadelman luontomaisemiin rivitaloasuntoja.

Bastioninkatu 1 A rakennetaan Skanssintorille, Skanssin kauppakeskuksen edustalle. 8-kerroksiseen kerrostaloon valmistuu yhteensä 54 uutta kerrostaloasuntoa. Asuntoja on yksiöistä neljän huoneen asuntoihin, kooltaan 34 – 79,5 m². Asunnoissa on omat saunat pienimpiä huoneistotyyppejä lukuun ottamatta ja lasitetut parvekkeet kaikissa asunnoissa. Lattiat ovat laminaattia ja kylpyhuoneissa on laatoitetut seinät sekä lattiat. Asukkaiden käytössä on mm. kerhotila ja talosauna sekä naapuriyhtiön kanssa yhteinen pelikenttä ja leikkialue. Autokatokseen tulee erikoisuutena viherkatto.

hartmanintie-7-e-g-havainnekuva-1

hartmanintie-7-e-g-havainnekuva-2

Hartmanintie 7 E-G havainnekuva

Hartmanintie 7 E-G rakennetaan Kaarinan Raadelmaan, lähelle Piikkiönlahden rantaa. Kolmeen rivitaloon tulee erikokoisia yksi- ja kaksitasoisia asuntoja. Asuntoja on kaksioista viiden huoneen asuntoon, kooltaan 48 – 98 m². Kaikissa asunnoissa on omat saunat ja sälekaihtimet. Lattiat ovat laminaattia ja kylpyhuoneissa on laatoitetut seinät sekä lattiat. Historiallinen Raadelma on rauhallista aluetta, jossa on vehreät ulkoilumaastot.

Haku sekä Turun että Kaarinan uusiin asuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 10.9.2017 saakka. Turun Bastioninkatu 1 A:n asuntojen arvioitu valmistumisaika on elokuussa 2018 ja Kaarinan Hartmanintie 7 E-G asuntojen huhtikuussa 2018.Urakoitsijana molemmissa rakennuskohteissa toimii Hartela Oy.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asumisoikeuden asuntoon. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Peikko toimittaa DELTABEAM ® -liittorungon merkittävään kaupunkirakentamisen kohteeseen Pasilan Triplaan

90737d1771e7c406_800x800ar

Peikko Finland Oy on saanut huomattavan tilauksen Triplaan, yhteen Suomen tämän hetken suurimmista rakennushankkeista. Helsingin Pasilassa sijaitseva Triplan alue koostuu hotellista, tapahtuma-alueesta, sekä toimisto- ja asuinrakennuksista. DELTABEAM®-liittorunkotilaus käsittää 5,6 kilometriä DELTABEAM®-liittopalkkeja sekä noin 1 300 tonnia liittopilareita ja muita rungon teräsrakenteita. Toimitukset alkavat tammikuussa 2018 ja päättyvät marraskuussa 2018. Triplan alueen on arvioitu kokonaisuudessaan valmistuvan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Tripla kattaa pinta-alaltaan kolmen korttelin suuruisen alueen ja sisältää 183 000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Triplaa on myös kutsuttu Helsingin toiseksi keskustaksi. Haastava hanke käsittää myös Pasilan vilkasliikenteisen rautatieaseman asemarakennuksen purku- ja vahvistustyön sekä jälleenrakentamisen. Peikko toimittaa DELTABEAM®-liittorungon hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen, joka käsittää kaksi toimistorakennusta, tapahtuma-alueen ja hotellin. Ensimmäisen vaiheen on arvioitu valmistuvan vuoden 2019 loppuun mennessä. Triplan pääurakoitsija on YIT Rakennus Oy, ja Ramboll Finland Oy on tehnyt kohteen rakennesuunnittelun. Hankkeen arkkitehti on Soini & Horto Oy.

“Olemme ylpeitä voidessamme osallistua tähän merkittävään hankkeeseen. Peikko kykeni tarjoamaan hankkeen ensimmäiseen vaiheeseen parhaiten soveltuvan teräsrunkoratkaisun. DELTABEAM®-liittorunko on räätälöity ja joustava ratkaisu, joka soveltuu erinomaisesti monikerroksisten rakennusten avoimiin ja muuntojoustaviin tiloihin. Liittorunkomme mahdollistaa nopean rungon pystytyksen, ja vastaa tiukan toimitusaikataulun asettamiin vaatimuksiin”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

 

SSAB: Helsingin keskustakirjaston 100-metriset teräspalkit ovat komea näky

8e96eb9017906a97_org

Helsingin kauan odotettu keskustakirjasto Oodi nousee keskeiselle paikalle aivan kaupungin ydinkeskustaan päärautatieaseman ja Musiikkitalon väliin. Rakenteilla olevan kirjaston rungon huomiota herättävin osa ovat noin 100-metriset teräspalkit, joissa on käytetty SSAB:n toimittamaa terästä.

Projektin pääurakoitsija on rakennusyhtiö YIT. Teräsrakenteiden aliurakasta vastaa Normek Oy. SSAB on toimittanut Normekille rungon rakenteissa käytetyt teräslevysuikaleet ja -leikkeet, joista teräskaaret on Normekilla hitsattu lukuisin toistoin – taiteellinen lopputulos muistuttaa suurta ristikkorakennelmaa. Loppuvaiheessa teräsrunko peittyy puuverhouksen alle. Julkisivut koostuvat puusta ja lasista.

Helsingin keskustakirjaston on määrä valmistua loppuvuodesta 2018. Suunnittelusta vastasi helsinkiläinen arkkitehtitoimisto ALA Oy. Valmistuttuaan 3-kerroksinen rakennus on julkinen ihmisten ajanvietto- ja kohtaamispaikka. Laajan kirjavalikoiman lisäksi kirjasto tarjoaa elokuvateatterin, laajat harrastus- työ- ja näyttelytilat sekä saunaosaston.

Metsä Woodin Pärnun koivuvaneritehtaan peruskivi muurattiin

parnu-foundation-stone-11__web

Metsä Woodin uuden koivuvaneritehtaan peruskivi muurattiin tänään Viron Pärnussa. Tilaisuuteen toivat tervehdyksensä Viron julkishallintoministeri Jaak Aab ja Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan.

“Tämä on tärkeä investointi Metsä Woodille ja koko Metsä Groupille. Se vastaa koivuvanerin maailmanlaajuisesti kasvavaan kysyntään, ja parantaa Metsä Woodin teollista tehokkuutta. Uusi tehdas on hyvä esimerkki Suomen ja Viron yhteistyöstä. Virossa on suotuisa liiketoimintaympäristö sekä hyvät logistiset yhteydet päämarkkinoillemme”, sanoi Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordan puheessaan.

Pärnun tehtaan koivuvanerin vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 kuutiometriä, ja investoinnin arvo on noin 55 miljoonaa euroa. Koivuviilut valmistetaan Äänekoskella ja jalostetaan vaneriksi Pärnun tehtaalla. Uusi koivuvaneritehdas luo Pärnun alueelle noin 200 työpaikkaa.

“Olen erittäin iloinen siitä, että Viro on houkutteleva sijoituskohde etenkin uudelle ja edistykselliselle teollisuustuotannolle. Pärnun koivuvaneritehdas on hyvä esimerkki mittavasta investointien edistämisohjelmastamme. Uusi tehdas parantaa Viron teollisuuden kilpailukykyä, tukee Pärnun alueen työvoimamarkkinoiden kehitystä ja edistää vientiä”, sanoi ministeri Jaak Aab puheessaan.

Tuotanto uudella tehtaalla käynnistyy vuoden 2018 loppuun mennessä. Metsä Woodin ja Nordecon AS:n välinen rakennussopimus kattaa 29 000 neliömetrin kokoisen tuotantohallin sekä sosiaali-, ulko- ja toimistotilojen rakentamisen.

Pärnuun rakennettava koivuvaneritehdas on osa Metsä Woodin kesäkuussa 2016 julkistamaa 100 miljoonan euron investointiohjelmaa. Ohjelma toteutetaan vuosina 2017-2018.

Kannattavuustutkimus kertoo – sähköurakoitsijoiden tulostaso vakiintunut

pexels-photo-236089

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n varsinaisten jäsenten – eli sähköurakoitsijoiden –liikevaihdot olivat viimeksi päättyneellä tilikaudella hienoisessa kasvussa. Urakoitsijoiden taloudellinen asema on erinomainen.

STUL toteutti sähköasennusalan kannattavuustutkimuksen yhteistyössä Balance Consultingin kanssa.  Analyysissa oli mukana tilinpäätöstiedot 677 yritykseltä, mikä vastaa 40 prosenttia koko liiton varsinaisten jäsenyritysten määrästä. Kaikki jäsenkategoriat mukaan laskien STUL:n jäsenyyden piiriin kuuluu yli 3 000 yritystä.

– Saimme tämänkertaiseen selvitykseen mukaan aiempaa enemmän alle 500 tuhannen euron liikevaihtoa tekeviä yrityksiä. Raportti antaakin nyt jäsenkuntamme kokorakenteeseen nähden hieman aiempaa realistisemman yleiskuvan sähköurakointiyritysten tuloskunnosta, kertoo STUL:n talousjohtaja Sami Pilkkikangas.

Viimeisten neljän vuoden aikana STUL:n urakoitsijajäsenten liikevaihdon kasvu on ollut maltillista. Vuonna 2016 keskimääräinen kasvuprosentti oli 2,7. Yritysten parhaassa neljänneksessä liikevaihto kasvoi vähintään viidenneksen, kun se huonoiten menestyneissä kutistui yli 13 prosenttia. Tutkittujen jäsenyritysten liikevaihto oli keskimäärin 598 000 euroa vuodessa ja ne työllistivät keskimäärin 9 henkilöä.

Kannattavuuden kehityksessä hajontaa

Tutkimuksessa käsiteltyjen yritysten kannattavuus on kohentunut vuodesta 2015 alkaen. Kannattavuus oli hyvällä tasolla kaikissa kokoluokissa lukuun ottamatta pienintä alle 500 tuhannen euron liikevaihdon luokkaa, jolla taso oli vain tyydyttävä. Kannattavuuden kehitys on eriytynyt paremmin ja huonommin kannattavien yritysten välillä: Lähes neljännes analysoiduista yrityksistä tuotti tappiota vuonna 2016.

Käyttökatteissa tilanne fifty-fifty

Käyttökatteen mediaani oli tyydyttävä 6,6 prosenttia, joka on korkein arvo sitten vuoden 2012. Sähköasennusalalla käyttökatteen kriittisenä alarajana pidetään 6 prosenttia. Vuonna 2016 noin puolella tutkimukseen osallistuneista osakeyhtiöistä käyttökate ylitti tämän raja-arvon. Vuodesta 2012 lähtien ao. raja on jakanut yritykset suunnilleen kahteen yhtä suureen joukkoon, kun tätä ennen yli kuuden prosentin käyttökatteen saavuttaneita yrityksiä on ollut suhteessa selvä enemmistö.

Sijoitetun pääoman tuoton mediaani vuonna 2016 oli yleisesti arvioiden hyvä, vaikkakin selvästi laskusuunnassa. Osakeyhtiöissä sijoitetun pääoman tuoton mediaani oli 13,6 prosenttia.

Sijoitetun pääoman tuotto jatkoi kymmenen vuoden tarkastelujakson trendinomaista laskua myös

vuonna 2016 kaikilla tarkastelluilla kvartiilirajoilla.

– Kun vertaamme tätä kehitystä tulosperusteiseen kannattavuuteen, johtopäätös on, että tuloksen saavuttamiseen tarvitaan aiempaa enemmän pääomaa, toteaa Pilkkikangas.

Vakavaraisuus ja maksuvalmius hyvällä tasolla – velkaantuminen maltillista

Vuonna 2016 sähköasennusalan yritysten omavaraisuusasteen mediaani oli 51,6 prosenttia eli tutkimushistorian parhaimmistoa. Keskimääräinen vakavaraisuus oli kaikissa kokoluokissa hyvä tai erinomainen. Vakavaraisuus ja maksuvalmius ovatkin koko kymmenen vuoden tarkastelujakson ajan pysyneet tasaisesti hyvällä tasolla.

Tutkittujen yritysten velkojen määrä suhteessa liikevaihtoon oli vuonna 2016 keskimäärin 20 prosenttia.  Keskikokoiset yritykset ovat kevyimmin ja suurimmat raskaimmin velkaantuneita.  Maksuvalmius on säilynyt edellisen vuoden tasolla Quick ration mediaanin ollessa erinomainen 1,6.
– Ilahduttavaa on, että jäsenyrityksillämme on rahoitusomaisuutta 70 prosenttia enemmän kuin lyhytaikaisia velkoja. Urakoitsijoita viime vuosina puhuttanut kassavirtaongelma näkyy kuitenkin  tämänkin kyselyn tuloksissa. Asiakkaat vaativat pitkiä maksuaikoja ja sen myötä saamisten kiertoaika on hidastunut. STUL:n jäsenistöstä on valtaosa pienyrityksiä, joille ripeät kassavirtakierrot ovat elinehto, pohdiskelee Pilkkikangas.

2017-08-23 12_20_47-- Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Kannattavuuden parantaminen haastavaa mutta mahdollista

Sähköurakoitsijat eivät odota työkannan kasvavan rakentamisen hyvästä suhdanteesta huolimatta. Tässä on nähtävissä merkittäviä alueellisia eroja. Tilanne on paras kasvukeskuksissa.

Rakentamisen kokonaisvolyymin kasvun nähdään asettuvan kuluvana vuotena 2,5 prosenttiin;  ensi vuonna kasvun ennakoidaan jo pysähtyvän. Rakennusteollisuus RT:n kesäkuussa julkaistun kyselyn perusteella hyvä vire asuntotuotannossa jatkuu ainakin tämän vuoden. Korjausrakentamiselle kysely povasi kuluvana vuonna kahden prosentin kasvutahtia.

Länsi kiri ohi pohjoisen

Talousjohtaja Pilkkikankaan mukaan sähköurakoitsijoita kannattelee kolme yritystalouden peruspilaria.
– Kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat useimmissa jäsenyrityksissä terveellä pohjalla. Kannattavuudeltaan ja vakavaraisuudeltaan ovat aikaisemmin kärkisijaa pitäneet Pohjois-Suomen jäsenyritykset. Viime vuonna ykköspaikalle nousivat kuitenkin länsisuomalaiset sähköurakoitsijat.