YIT käynnistää uuden asuinkerrostalohankkeen Moskovan alueella, Venäjällä

9025e22b575a18f5_org

YIT käynnistää uuden kerrostalohankkeen rakentamisen Zhukovskissa, Moskovan alueella, Venäjällä. Kohteeseen rakennetaan noin 220 asuntoa sekä liiketilaa. Kohteen kokonaisarvo on noin 15 miljoonaa euroa ja se valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Aloitus kirjattiin toiselle vuosineljännekselle.

Projekti on Microdistrict 5A -aluekehityshankkeen uusin vaihe. Kymmenen vuoden aikana Microdistrict 5A -hankkeessa on jo valmistunut asuntoja yli 180,000 asuinneliömetriä. Hanke sijaitsee metsäisen puistoalueen vieressä ja kauppakeskukset sekä koulut ovat helposti saavutettavissa. Zhukovski tunnetaan tiede- ja ilmailukaupunkina.

Vuoden 2021 asuntomessukaupunki on Lohja

Lohja.vaakuna.svg

Asuntomessujen AsukasAreenalla julkistettiin tänään vuoden 2021 asuntomessupaikkakunta. Osuuskunta Suomen Asuntomessut on myöntänyt vuoden 2021 messut Lohjan kaupungille. Asuntomessualue tulee rakentumaan kaupungin pohjoisosaan Hiidensalmeen, Lohjanjärven rannalle. Länsi-Uudenmaan keskukseen nousee asuinalue, jonka kantavia periaatteita on asukkaidensa hyvinvoinnin edistäminen.

– Lohjan kaupunki osoitti messuhakemuksessa vahvaa halua sitoutua suomalaisen asumisen kehittämiseen. Asuntomessut 2021 Lohjalla hakee uusia näkökulmia asukkaan lähtökohdista lähtevään suomalaiseen asuntoaluesuunnitteluun. Asuntomessujen uudistettu strategia ohjaa tulevan messualueen suunnittelua aivan alusta lähtien, Suomen Asuntomessujen operatiivinen johtaja Heikki Vuorenpää kertoo.

Alueella on historia 1900-luvun tärkeänä teollisuusalueena, jonka tunnuksena toimi vuosikymmenten ajan Lindbergin suvun omistama tuulimylly. Mylly purettiin 1970-luvun alun taitteessa, mutta se aiotaan rakentaa uudelleen kuvastamaan uusien tuulien puhaltamista lohjalaisessa kaupunkisuunnittelussa.

Hyvinvointia vaivattomasta liikkumisesta

– Lohjan asuntomessuhankkeessa panostetaan hyvään saavutettavuuteen sekä monipuolisiin kulkutapoihin. Hiidensalmen asuntomessualue sijoittuu merkittävän joukkoliikennekäytävän, E18 -väylän Karnaisten liittymän ja siitä keskustaan johtavan väylän varteen, ydinkeskustan tuntumaan, Lohjan elinvoimajohtaja Pekka Puistosalo kertoo.

Hyötyliikunnan mahdollisuuksia lisää puolestaan käytöstä poistettu Tytyrin kaivosalueelle kulkeva rautatie, jonka Lohjan kaupunki uudistaa pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden väyläksi. Vesiliikenteelle varataan kaksi satamaa, Hiidensalmen alueen pohjois- ja länsipäissä. Veneilyn osalta kehitetään yhteiskäyttömuotoja esimerkiksi alueen asukkaille luodun varaus- ja maksujärjestelmän avulla. Samaa jakamistalouden ajattelutapaa pystytään hyödyntämään alueelle yhteiskäyttöön hankittavien henkilöautojen ja esimerkiksi sähköpolkupyörien osalta. Kaikki tämä vahvistaa Lohjan työtä hiilineutraalisuuden eteen Suomen Ympäristökeskuksen HINKU-kuntana. Helppo saavutettavuus on tärkeää huomioida myös Hiidensalmen asuinalueen sisällä.

– Tavoitteena on kortteleiden liittyminen rakennettuun ympäristöön siten, että jokaisesta korttelista kulkee suora yhteys lähivirkistysalueille, lisää Puistosalo.

Liikkumisen niveltymistä osaksi jokapäiväistä arkea tulee tukemaan myös aivan asuntomessualueen yhteyteen rakennettava Tennarin liikuntapuisto täysmittaisine tekonurmineen, ulkokuntoilulaitteineen sekä tekojääratoineen.

Are toteuttaa uudistuvan Olympiastadionin LVIA-työt

p8y8uyrztftnnqdor1yl

Olympiastadion, A-katsomo. Kuva: Stadion-säätiö / Sini Pennanen

Are toteuttaa uudistuvan Olympiastadionin LVIA-työt

Are ja Helsingin kaupunki ovat sopineet 30.6.2017 Olympiastadionin perusparannuksen lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja automaatiotöistä. Sopimuksen arvo on yli 15 M€ ja työt tehdään projektinjohtourakkana.

“Valitessamme LVIA-urakoitsijaa laatupisteillä oli suuri merkitys. Arelaisten ammattitaito ja osaaminen vakuuttivat meidät. Kumppaneillamme on oltava riittävät resurssit, jotta uudistustyö etenee aikataulussa. Kohde on merkittävä ja monella tavoin vaativa, ja luotamme, että Are pystyy toteuttamaan työn sovitusti”, kertoo Jukka Forsman, Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialan rakennuttamispäällikkö.

“Olympiastadion on mielenkiintoinen ja arvostettava maamerkki Helsingissä. Meille on suuri kunnia olla mukana uudistamassa Olympiastadion vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin”, toteaa toimitusjohtaja Heikki Pesu Aresta.

Perusparannushankkeessa Olympiastadionille rakennetaan 19 290 bruttoneliötä uusia tiloja. Lisäksi katsomot, kenttäalue ja juoksuradat uudistetaan. Hankkeen kokonaislaajuus on kenttäalue ja katsomot mukaan lukien 90 000 neliötä. Tulevaisuudessa Olympiastadionilla arvioidaan vierailevan vuosittain noin miljoona kävijää. Uudistetun Olympiastadionin ovet avautuvat vuonna 2019.

Lisätietoja uudistuvasta Stadionista

Markkinakatsaus osoittaa: Puurakentamisen edistäminen tuloksellista

pexels-photo-323780

Puuinfon uuden markkinakatsauksen mukaan puun käyttö rakentamisessa kasvaa. Suhteessa rakentamisen volyymiin puun käyttö on historiallisen korkealla tasolla. Puun käytön kasvua vauhdittavat erityisesti puukerrostalot ja julkinen rakentaminen sekä massiivipuun käytön yleistyminen.

Puun käyttö rakentamisessa on ollut nousussa 2010-luvulla. Erityisesti puukerrostalot ja puiset julkiset rakennukset ovat lisänneet suosiotaan. Puun markkinaosuus pientalorakentamisessa on pysynyt likimain ennallaan koko 2010-luvun. Sen sijaan pientalojen rakentamisen volyymi on lähes puolittunut. Hirsitalojen osuus pientaloista on kasvanut.

Puun markkinaosuus julkisessa rakentamisessa on kasvanut voimakkaasti. Suurin yksittäinen syy puun suosioon vaikuttaa olevan kuntien halu päästä eroon olemassa olevan rakennuskannan sisäilmaongelmista. Moni kunta on päättänyt purkaa esimerkiksi vanhan sisäilmaongelmaisen koulun tai muun rakennuksen ja rakentaa tilalle uuden puurakenteisen talon.

Kerrostaloissa puun markkinaosuus on ollut kasvussa jo vuodesta 2010. Vuotuiset vaihtelut ovat edelleen suuria koska hankkeita on verrattain vähän. Noususuunta kuitenkin on selvä. Lisäksi koko kerrostalorakentamisen markkina on ollut voimakkaassa kasvussa.

Massiivipuurakentaminen voi jopa kolminkertaistaa puun käytön rakentamisessa. Massiivipuu-rakenteiseen taloon kuluu puuta lähes kolminkertainen määrä rankarakenteiseen taloon verrattuna.

Rakentamisen volyymi-indeksiin suhteutettuna puun käyttö rakentamisessa on kasvanut ja ollut 2010-luvulla historiallisen korkealla tasolla. Rakentamisen volyymi on ollut alamaissa lähes koko 2010-luvun. Volyymi-indeksi kääntyi todelliseen nousuun vasta vuonna 2016. Puun käytön kannalta keskeiset pien-, rivi- ja vapaa-ajan asuntojen rakentamismäärät ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2005 lähtien. Viime vuosina pientalorakentamisen laskun aiheuttama puun käytön vähentyminen kuitenkin on saatu pysäytettyä laaja-alaistamalla puun käyttöä myös muuhun rakentamiseen. Rivitaloissa puun markkinaosuus on hieman kasvanut. Rivitalorakentamisen markkina on edelleen vaatimattomalla tasolla, joskin sille ennakoidaan hienoista kasvua kuluvalle vuodelle.

Markkinakatsaus kumoaa yksiselitteisesti esitetyt väitteet siitä, että puun käyttö kotimaan rakentamisessa olisi laskenut viime vuosina jopa miljoonilla kuutiometreillä. Tilastojen mukaan kehitys on ollut päinvastaista, puun käyttö rakentamisessa on kasvussa.

Liite: Puuinfon markkinakatsaus 3.7.2017