Arkkitehtuurikutsukilpailu Jätkäsaaren Saukonlaiturin tornitalosta on ratkennut

a347ba18eba7fb1c_800x800ar

Peabin ja Helsingin kaupungin järjestämässä kilpailussa voiton vei Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy:n ehdotus ”Maisematilassa”.

Helsingin eteläkärjessä sijaitseva Jätkäsaaren alue kasvaa nopeasti. Osana alueen kehittämistä ovat Peab ja Helsingin kaupunki yhteistyössä järjestäneet arkkitehtuurikutsukilpailun korttelin 20067 tontin 3 suunnittelusta asuinkäyttöön. Kilpailun tarkoituksena oli löytää korkeatasoinen ja toteutuskelpoinen merelliseen ympäristöön sopiva ratkaisu 12-kerroksiselle tornitalolle.

Kilpailun voittajaksi valittiin ehdotus nimimerkillä ”Maisematilassa”. Ehdotus on kaupunkikuvallisesti oivaltava, elegantti kokonaisvaltainen ratkaisu, joka luo rakennukselle omaleimaisen ja vahvan, mutta samalla ajattoman kantakaupunkiin sopivan ilmeen, raati kommentoi. Rakennusmassan kolmiomuoto suuntaa asunnot päänäkymän suuntaan, erottaa rakennuksen muista Jätkäsaaren korkeista rakennuksista, liittää sen luontevasti naapuritontteihin ja lisäksi luo dramaattisen kapean, leimaa-antavan, päätyjulkisivun päälähestymissuuntaan.

”Maisematilassa” on esitetty kauniisti ja selkeästi vaikkakin luonnosmaisesti ja on arkkitehtoniselta kokonaisotteeltaan vaikuttava ja eheä.

Lisäksi palkintolautakunta päätti antaa kunniamaininnan ehdotukselle nimimerkillä ”Kilpikaarna”. Tekijät ovat Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.

Kilpailuehdotuksen tekijä on Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy. Muut kutsukilpailuun osallistuneet yritykset olivat: Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, Serum Architects Ltd, sekä Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy.

”Syksyllä 2016 järjestetyn tontinluovutuskilpailun perusteella kehitämme kortteliin kaksi hanketta, arkkitehtuurikilpailun kohteena olevan 12-kerroksisen tornitalon, sekä Saukonkanavan varteen tulevan 6-kerroksisen lamellitalon. Voittajatyö vastaa loistavasti mielikuvaamme urbaanista ja ainutlaatuiset merimaisemat huomioivasta 12-kerroksisesta tornitalosta. Usko hankkeen menestymiseen on tämän ehdotuksen myötä vahva”, kertoo Riku Patokoski Peabilta.

Saukonlaiturin alue on läntisin osa Jätkäsaaren uutta asuinaluetta. Kilpailun kohteena oleva kortteli sijaitsee Saukonlaiturin alueen keskellä, tulevan Saukonkanavan varrella.

Valmistuttuaan merellisessä Jätkäsaaressa tulee olemaan noin 18 000 henkilön koti ja noin 6 000 henkilön työpaikka.

Skanska aloittaa uusien kotien rakennustyöt Helsingin Munkkiniemessä syksyllä

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Skanska rakentaa Helsingin Munkkiniemeen kaksi 7–9-kerroksista taloa, joihin tulee yhteensä 140 asuntoa 30,5 neliön yksiöistä 97,5 neliön neljän huoneen koteihin.

As. Oy Helsingin Rakuunanpuiston ennakkomarkkinointi on juuri alkanut ja rakentamisen arvioidaan alkavan syksyllä 2017. Uudet kodit ovat muuttovalmiita syksyllä 2019.

”Uudet modernit asunnot Munkkiniemessä ovat herättäneet paljon kiinnostusta, koska alueella ei ole vuosikymmeniin juurikaan käynnistynyt asuntojen uudistuotantoa”, kertoo Skanskan myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma.

Sijainti on keskeinen: Rakuunanpuisto on Munkkiniemen ja Munkkivuoren palvelujen äärellä hyvien liikenneyhteyksien varrella ja toisaalta lähellä merenrantaa ja upeita ulkoilureittejä. Rakuunanpuisto sijoittuu puistomaiseen asuinympäristöön Huopalahdentien ja Rakuunantien kulmaan tontille, jonka Skanska osti marraskuussa 2016.

”Jo suunnitteluvaiheessa kysyimme asiakkailtamme, millaisia ominaisuuksia he odottavat Munkkiniemen uudelta kodilta. Näitä ajatuksia on sitten viety suunnitteluun. Talon ylimpään kerrokseen rakennetaan saunaosasto sekä asukkaiden yhteinen kerhotila ja talon ensimmäiseen kerrokseen tulee yksi 78,5-neliöinen liiketila. Neljän huoneen kodeissa on erikoisuutena kaunis kirjastohuone, jonka yhteyteen liitetään ranskalainen parveke”, kertoo Kuosma.

Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut arkkitehtitoimisto Kanttia2 Oy.

Lisäksi taloon tulee Postin pakettilokerikkopalvelu SmartPost, josta asukkaat voivat noutaa vaikkapa verkkokauppaostoksensa tai jättää valmiiksi maksetut paketit, kirjeet ja kortit.

www.skanska.fi/rakuunanpuisto

Fira rakentaa Pasilan Postipuistoon korttelin yhdessä asukkaiden kanssa

postipuisto

Firan kilpailuehdotus on yksi kolmesta ehdotuksesta, joka voitti Helsingin kaupungin järjestämän Pasilan Postipuiston tontinluovutuskilpailun. Helsingin kiinteistölautakunta käsitteli asiaa eilisessä kokouksessaan. Yhteisölliseen kortteliin rakennetaan asuntojen lisäksi myös erillinen naapurustokeskus.

Fira rakentaa Pasilan Postipuistoon kahden korttelin kokonaisuuden, joka tuo uudet alueelle yli 600 uutta kotia. Kortteli koostuu monenlaisista, erilaisiin asumisen tarpeisiin luoduista talotyypeistä. Suunnitelmissa on rakentaa esimerkiksi perhe- ja loft-asuntoja. Fira toteuttaa projektin yhdessä Setlementtiasunnot Oy:n ja Serum arkkitehdit Oy:n kanssa.

–       Postipuisto on yksi suurimmista Helsinkiä kehittävistä rakennushankkeista. Olemme innoissamme lähdössä rakentamaan uutta kaupunkia yhdessä asukkaiden kanssa, kertoo Firan kaupunkikehitysarkkitehti Laura Kiijärvi.

Helsingin kaupunki valitsi kolme toteuttajaa Postipuiston pohjoisosan ensimmäisille kerrostalokortteleille tontinluovutuskilpailulla. Kilpailu on Helsingin historian suurin kumppaanuuskaavoitushanke. Kilpailun myötä jaetulla alueella on rakennusoikeutta 134 000 kerrosneliömetriä. Koko Postipuiston pohjoisosaan tulee asuntoja yhteensä noin 5700 asukkaalle. Ensimmäisten talojen rakennustyöt pyritään aloittamaan vuonna 2019.

postivarikko

Enemmän valtaa asukkaille

Fira rakentaa Postipuiston alueelle vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja kaksi ryhmärakennushanketta Hitas-ehdoin. Ryhmärakentamisessa asukkaat toimivat perustajaosakkaina ja asuntojen hinta muodostuu rakentamiskustannuksista sekä ennalta sovitusta palkkiosta. Uudesta toimintatavasta hyötyvät erityisesti asukkaat edullisempana hintana ja mahdollisuutena vaikuttaa omaan kotiin ja asuinympäristöön jo kaavavaiheesta lähtien.

Postipuistosta suunnitellaan muutenkin aluetta, jossa asukkailla on poikkeuksellisen paljon valtaa omaan asuinympäristöönsä. Esimerkiksi Fira rakentaa alueella naapurustokeskuksen, Postivarikon, joka muodostaa alueen yhteisöllisyyden sydämen. Sinne rakennetaan liikuntatiloja sekä paikkoja oppimiselle ja työskentelylle. Osa kortteleiden yhteistiloista sijoitetaan Postivarikolle, jotta saadaan monipuolisempia ja laadukkaita tiloja asukkaiden käyttöön.

Helsingin kiinteistölautakunta käsitteli tontinluovutuskilpailua eilisessä kokouksessaan. Seuraavaksi asia etenee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

Espoon Suurpelto saa maamerkikseen 20-kerroksisen tornitalon

na-cc-88ytto-cc-88kuva-2016-04-26-kello-17.37.32

Suomen yksi suurimmista kaupunginosa hankkeista löytyy Espoon Suurpellon alueelta. Alue on 325 hehtaaria, ja kun kaikki kaavat ovat vahvoja, tullaan tälle alueelle rakentamaan yhteensä 1.000.000 kerrosneliötä. Valmiissa Suurpellossa tulee asumaan noin 15.000 asukasta. 

– ICON kiinteistörahastojen keskustakortteli tulee olemaan vehreä ja digitaalinen, kertoo toimitusjohtaja Markus Havulehto.
Juuri lainvoiman saanut kaavamuutos mahdollistaa 25.000 kerrosneliön rakentamisen keskustakortteliin. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan tämä rakennusoikeus jakautuu 4 asuinkerrostalon ja parkkihallin kesken. Asuintaloista kolme ovat kahdeksankerroksisia ja Suurpellon maamerkkinä toimiva neljäs rakennus on 20-kerroksinen tornitalo. Kokonaisuuteen tulee noin 440 asuntoa ja näiden lisäksi pysäköintitilat 220 autolle sekä liiketiloja.
– Vehreys on ollut alueen suunnitelmissa alusta asti. Keskustakorttelin kaavamuutosvaiheessa keskusteltiin tästä ja tämän pohjalta suunniteltiin korttelin keskelle oma puistomainen viherpiha korttelin asukkaiden käyttöön. Alueesta pyritään tekemään mahdollisimman viihtyisä ja mielekäs asua, kertoo Havulehto.
Korttelin kivijalkaan tulee noin 2000 neliötä liiketilaa, joka jakautuu eri palveluiden, kuten päivittäistavarakaupan, ravintoloiden ja muiden pienmyymälöiden kesken. Keskustakorttelista noin 500 metriä pohjoiseen sijaitsee kansainvälinen koulu, josta löytyy luokat 1-9.
Digitaalisuus tuo uusia ratkaisuja asumiseen
ICONin Suurpellon keskustakorttelihankkeessa digitaalisuus on vahvasti läsnä. Tähän mennessä ”älyä” on hyödynnetty kiinteistöissä hyvin vähän ja vain rajallisesti. ICONin ajatus on, että lämmitystä ja ilmanvaihtoa tullaan valvomaan etäyhteyksiä hyödyntäen. Järjestelmän havaitessa poikkeamia, puuttuu ihminen asiaan tekemällä tarvittavat toimenpiteet optimaalisten olosuhteiden ylläpitämiseksi. Antureita hyödyntäen voidaan mitata huoneiston olosuhteita. Esimerkiksi henkilömäärän kasvaessa huoneistossa anturit havaitsevat muutoksen ja säätävät ilmanvaihtoa sekä lämmitystä vastaamaan tarvetta. Tällä ratkaisulla saavutetaan hyvät ja mukavat olosuhteet sekä saadaan säästöjä aikaan, kun tiloja ei ylilämmitetä eikä ylituuleteta.
Havulehto lisää, että digitaalisuus ja lean-ajattelu näkyvät myös kohteen isännöinnissä, kiinteistönhuollossa sekä ylläpitotehtävissä. Mikäli käytävässä ei toimi valaistus, hana vuotaa, avain on unohtunut tai kadonnut, lähettää asukas ilmoituksen mobiilisovelluksen välityksellä ja tehtävä ohjautuu välittömästi oikealle taholle. Kaikki yhtiötä koskevat tiedot ja ohjeet löytyvät kätevästi applikaatiosta, joka tulee jokaisen asukkaan käyttöön.
Muita teknisiä ratkaisuja viihtyvyyden ja mukavuuden lisäämiseksi on jäteputkijärjestelmä, jonka avulla asukkaiden jätteet kuljetetaan pois maan alle sijoitettavia putkia pitkin. Yhtiön ja viherpihan käytävät pidetään sulana ja lumesta vapaana kiinteistön hukkalämmöllä. Nurmialueet toteutetaan maksaruohoa ja keinonurmea hyödyntäen, jolloin säästytään nurmikon leikkaukselta.
Älyrakentamisella taloyhtiöiden käyttökustannukset kuriin 
Tavoitteena on, että taloyhtiöiden ei tarvitse palkata erillistä kiinteistönhuoltoa eikä perinteistä isännöintitoimistoa, koska applikaatiota ja sen taustalla olevaa järjestelmää hyödyntäen, saadaan suurin osa näistä tehtävistä suoritettua tai ohjattua eri alojen asiantuntijoiden hoidettavaksi. Teknisiä ratkaisuja ja digitaalisia järjestelmiä hyödyntäen voidaan taloyhtiöiden käyttökustannuksia laskea huomattavasti, joka tulee näkymään alueen edullisimman hoitovastikkeen muodossa.
ICONin Suurpellon asuntojen ennakkomarkkinointi alkaa syksyllä.

Minervaskolan Etu-Töölössä peruskorjataan vanhaa kunnioittaen

a8883ffe-d25b-4e68-a945-6b7f652df54b-w_960

Minervaskolan on mainittu yhtenä 1920-luvun arkkitehtuurin avaintöinä maassamme. Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia ja on luokiteltu merkittäväksi rakennukseksi osana Etu-Töölön kaupunginosaa. Kuva: Arkkitehdit von Boehm – Renell Oy

Ruotsinkielisen peruskoulu Minervaskolanin peruskorjaustyöt Apollonkatu 12:ssa ovat alkaneet. Pitkään odotettu perusparannusurakka tuo hyvät työskentelyolosuhteet runsaalle 180 ruotsinkieliselle helsinkiläislapselle. Alakoulun rinnalle avataan remontin jälkeen myös ruotsinkielinen päiväkoti.

Oppilaat ja henkilökunta ovat muuttamassa väistötiloihin Hiekkarannantielle rakennettuihin väliaikaispaviljonkeihin. Näillä näkymin koulu pääsee muuttamaan uusittuihin tiloihin vuoden 2018 syysloman jälkeen.

Remontissa koulun opetustilat säilytetään toiminnallisesti pääosin ennallaan, mutta aputilat paranevat korjaustöiden jälkeen oleellisesti: mm. oppilashuollolle varataan keskitetty rauhallinen tila ja wc-tiloja lisätään kaikkiin kerroksiin.

Väistötilat meren äärellä

Minervaskolanin johtava rehtori Ronnie Rehnin mukaan kouluyhteisöllä on edessään mielenkiintoinen ajanjakso. – Olemme iloisia siitä, että remontti lopulta alkaa. Minervaskolan on fantastinen kiinteistö, joka ansaitsee arvoisensa peruskorjauksen, Rehn toteaa.

Väliaikaisiin tiloihin muutossa Ronnie Rehn näkee paljon positiivista:  – Hiekkarannantien väistötiloissa pääsemme esimerkiksi nauttimaan puistomaisen kauniista ympäristöstä merinäköaloineen. Tiedossa saattaa olla pientä väliaikaista tilanahtautta, mutta vastapainoksi ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia luoviinkin ratkaisuihin esimerkiksi opetuksen järjestämisessä.

Minervaskolan on suunniteltu arkkitehti Eva Kuhlefelt-Ekelundin voittaman arkkitehtuurikilpailun ehdotuksen pohjalta, ja sitä pidetään yhtenä arkkitehdin päätöistä. Rakennus edustaa 1920-luvun klassisismia ja helsinkiläisistä koulurakennuksista se on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennukseksi osana Etu-Töölön kaupunginosaa. Peruskorjauksessa tätä perintöä vaalitaan huolella.

Lehto aloittaa 550 asunnon aluerakennushankkeen Vantaan Kaivokselassa

vantaan-pumppupuisto

Lehto on tehnyt esisopimuksen kahdentoista kerrostalotontin ostamisesta Vantaan Kaivokselassa yksityisten maanomistajien kanssa. Kohteeseen tulee yli 30 000 kerrosneliötä ja noin 550 asuntoa. Asuntojen keskikoko vaihtelee 40–45 m2 välillä ja näiden hintahaitari on arvioitu olevan 110 000–250 000 euroa. Rakennusaikataulu etenee kolmessa eri vaiheessa vuosina 2017–2020.

Lehto rakentaa 9 kerrostalosta, joista 5 kerrostaloa omaperusteisena gryndituotantona, 4 kerrostaloa sijoittajille ns. KVR-urakkana (kokonaisvastuullinen rakentaminen) vuosina 2017–2020 ja loput 3 kerrostaloa kuuluu Vantaan kaupungille. Ensimmäisen As Oy Vantaan Pumpun (81 asuntoa) maanrakennustyöt pyritään aloittamaan jo kesäkuussa 2017.

”Hanke alkoi jo helmikuussa merkittävillä ja massiivisilla purkutöillä, kun alueelta purettiin yli 10 000 m2 vanhat tuotantorakennukset”, kertoo Lehdon Asunnot-palvelualueen kaupallinen johtaja Markus Myllymäki.

Vantaan Pumppupuisto on merkittävä hanke Lehdolle ja erityisesti Lehdon Asuntotuotanto- palvelualueelle.

”Kohde voidaan tehdä täysin Lehdon talousohjatun rakentamisen-konseptilla, jolloin me itse voimme suunnitella kohteemme kustannustehokkaasti sekä tuottaa tekniikkaelementit, jotka sisältävät vakioidut keittiö- ja pesuhuonemoduulit. Nämä kaikki valmistetaan omassa Oulaisten tehtaassamme. Tiukan konseptimme ansiosta pystymme rakentamaan korkealaatuisia asuntoja erittäin kustannustehokkaasti nyt myös pääkaupunkiseudulle”, muistuttaa Myllymäki.

Alueella on valmiina jo kattava palveluverkosto ja Myyrmäen metroasemalle on matkaa 1,5 kilometriä.

Hanke on arvioitu valmistuvan kokonaisuudessa vuonna 2020.

Turun Medisiina D -uudisrakennus saavutti harjakorkeuden

medisiina-d-ulkohavainne

Turun Kupittaan-kampusalueelle valmistuu vuonna 2018 Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön tuleva moderni työ- ja oppimisympäristö, Medisiina D. Kiinteistön rakennuttaja on Suomen Yliopistokiinteistöt Oy. Rakennuksen bruttoala on noin 26 000 neliömetriä.

Rakennusprojektin valmistelevat työt alkoivat lokakuussa ja louhinta- ja maanrakennustyöt marraskuussa 2015. Nyt Medisiina D on saavuttanut harjakorkeuden.

Turun yliopistollisen keskussairaalan T- ja A-sairaaloiden väliin sijoittuva Medisiina D tiivistää yhdessä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin uuden T3-sairaalan kanssa kantasairaalan aluetta entistä kampusmaisemmaksi.

meidisiina-d-ulkohavainne-julkisivu-asemalta

”Turun kaupungin tavoitteena on kehittää Kupittaan alueesta vetovoimainen ja haluttu innovaatioympäristö sekä yrityksille ja yhteisöille että koulutuksen ja tutkimuksen tarpeisiin. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n rakennuttama Medisiina D -rakennus vastaa näihin tavoitteisiin innovatiivisesti kokoamalla eri toimijoita saman katon alle”, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Mauno Sievänen kommentoi.

Rakennuksen suunnittelussa tähdätään kestävän kehityksen mukaisiin tilaratkaisuihin, rakenteisiin ja materiaaleihin, millä pyritään varmistamaan käyttökustannusten edullisuus. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja joustaviksi. Näin tuetaan yhteistä toimintaa ja mahdollistetaan yhteisten palvelujen järjestämistä. Samalla varmistetaan tilojen korkea käyttöaste ja tilojen taloudellinen käyttö.

Kahdeksan kerroksen lisäksi Medisiina D -rakennukseen tulee kellarikerros ja talotekniikkakerros. Ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu luentosaleja, ryhmätyötiloja, liiketiloja ja lounasravintola. Toiseen kerrokseen tulee opetuslaboratorioita ja hammashoidon opetusyksikkö. Kerroksissa 3–8 on eri yksiköiden laboratorio- ja toimistotiloja.

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa Schauman Arkkitehdit Oy, ja projektinjohtourakoitsija on NCC Suomi Oy.

Lue lisää hankkeesta https://www.ncc.fi/tyomaat/medisiina-d/.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometri: Taloyhtiöt empivät remonttien aloittamista

scaffolding-481497_640

Taloyhtiöiden korjaushankkeissa ei näy kasvua tänä tai ensi vuonna, selviää Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometrista. Taloyhtiöiden korjausrakentaminen kasvanee tänä vuonna vielä pääkaupunkiseudulla, mutta supistunee erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Etelä-Suomessa.

Ensi vuonna korjausrakentamisen odotetaan vähenevän tulosten perusteella myös pääkaupunkiseudulla ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen. Sen sijaan muista poiketen Pohjois-Suomessa korjausrakentamisen odotetaan vastausten perusteella ensi vuonna kasvavan.

”Takana on usean vuoden kasvujakso taloyhtiöiden korjaamisessa erityisesti pääkaupunkiseudulla. Siinä mielessä tasaantumisvaihe on luonteva. Korjaustarpeen arvioidaan kuitenkin pysyvän vähintään ennallaan tulevina vuosina”, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.

Yli puolet taloyhtiöistä remontoi 

Edelleen yli puolet suomalaisista taloyhtiöistä tekee tai suunnittelee tänä vuonna korjaushanketta. Barometriin vastanneista taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajista ja isännöitsijöistä joka viides kertoi, että omassa taloyhtiössä on korjausvaihe meneillään tänä keväänä.

Kerrostaloissa remontoidaan nyt eniten putkistoja, märkätiloja, piharakenteita ja julkisivuja. Rivitaloyhtiöissä korjataan yleisimmin piharakenteita ja ulkovaippaa. Piharakenteet sisältävät salaojien lisäksi pihakannet, paikoitusalueet ja kulkuväylät, joita koskevia toimenpidetarpeita on isolla osalla vähänkin vanhemmista yhtiöistä.

Urakkatarjouksia taloyhtiöt kertovat saaneensa vähintään yhtä hyvin kuin viime vuonna.

Ennakkovarautuminen kannattaa

Alle puolet barometriin vastanneista taloyhtiöistä varautuu korjauksiin keräämällä varoja etukäteen. Yli puolet taloyhtiöistä rahoittaa korjaukset ensisijaisesti pankkilainalla. Lainarahaa on kyselyn mukaan ollut tarjolla hyvin. Lainamarginaalin keskiarvo on kyselyn perusteella tasan yksi prosenttiyksikkö.

”Vaikka keskimääräinen lainansaantitilanne on nyt hyvä, taloyhtiöiden ja niiden osakkaiden ennakkovarautuminen on nousemassa entistä tärkeämpään asemaan”, Kero toteaa.

Kiinteistöliiton korjausrakentamisbarometriin vastasi maalis-huhtikuussa 1318 taloyhtiöiden hallituksen jäsentä, 166 isännöitsijää ja 201 muuta taloyhtiö-vastaajaa. Barometri toteutetaan kahdesti vuodessa, maalis-huhtikuussa ja loka-marraskuussa.

Pohjola Rakennus rakentaa Lumo-vuokra-asuntoja Vantaan Martinlaaksoon

4ea26327-bf05-4fbf-b9ad-733b813da805-w_960

Martinlaaksonpolku 4

Lumo Kodit Oy ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa ovat sopineet asuinkerrostalon rakentamisesta Asunto Oy Martinlaaksonpolku 4 -nimiseen yhtiöön. Kohteeseen tulee 53 Lumo-asuntoa.

Martinlaaksonpolku 4 sijaitsee hyvien julkisten ja kaupallisten palvelujen sekä Kehäradan aseman äärellä. Asuntojen rakentaminen on käynnistynyt ja asunnot valmistuvat kesällä 2018.

Asunnot ovat valtaosaltaan yksiöitä ja kaksioita sekä lisäksi muutama perheasunto. Asuntojen keskipinta-ala on 43 asm2. Talon 24 autopaikkaa tulevat pihakannen alle.

”Uudet Lumo-vuokra-asunnot ovat strategiamme mukaisia moderneja kaupunkiasuntoja”, sanoo Kojamo-konsernin kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen.

Asunto Oy Martinlaaksonpolku 4:n rakentaminen perustuu toimijoiden aiemmin tekemään puitesopimukseen, minkä mukaan Lumo-vuokra-asuntoja rakennetaan Vantaan lisäksi Helsinkiin ja Hyvinkäälle yhteensä runsaat 260. ”Yhteistyösopimuksemme mukaiset kohteet ovat lähteneet vauhdikkaasti käyntiin, ja rakennustyöt viimeisessäkin sopimuksen mukaisessa sijainnissa alkanevat kesän aikana” toteaa Pohjola Rakennus Oy Uusimaan toimitusjohtaja Kim Bono.

Rakennusliiton Suokas: Työnhakupelleily suosii maistereita

Kyösti-Suokas9

Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Kuva: Rakennusliitto

Hallituksen suunnittelema työnhakupakko pudottaa Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kyösti Suokkaan mukaan työttömiä pois kortistosta. -Suomessa on kymmeniä tuhansia ihmisiä, joilla on synnynnäinen aivoista johtuva hahmotushäiriö. Lukeminen ja erityisesti kirjoittaminen voi olla tuskaa. Käden taitoa vaativissa töissä he silti pärjäävät, monesti vielä erinomaisesti. Kehitysvammaisia on myös työmarkkinoilla. Työ on heille erityisen tärkeää, vaikka kirjoitushommia ei kukaan teekään. -Onko joidenkin kohtalona jäädä pysyvästi työttömyysturvan ulkopuolelle, jos heidän kirjalliset kykynsä eivät riitä hallituksen suunnittelemaan työnhakupelleilyyn, kysyy Suokas blogissaan.

Suokkaan mukaan suuri määrä ahkeria työhaluisia ihmisiä jää aika ajoin työttömäksi. Rakennusalalla suhdanteista johtuva työttömyys on enemmän sääntö kuin poikkeus.

-Maistereille tai insinööreille ei tuota vaikeuksia etsiä työpaikkailmoituksia ja kynäillä hakemuksia. Vaikka satamääräin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että he olisivat sen aktiivisempia työnhakijoita tai kelvollisempia ihmisiä kuin muutkaan. Järjestelmä vain viritetään heitä varten.

-Hallituksen maisterit ja insinöörit toimivat oman kokemusmaailmansa pohjalta. Heiltä puuttuu tuntuma tavalliseen työväestöön. Ymmärrys, että viisautta on muutakin lajia kuin kirjaviisaus. Vaikeus kirjoittaa ei ole sama asia kuin tyhmyys ja laiskuus. Tilanne ei paremmaksi muutu, vaikka perussuomalaisten uudeksi johtajaksi valitaan tohtori Eirasta tai maisteri Töölöstä. Politiikka rikkaita suosivan ja työntekijöitä rankaisevan hallituksen äänettömänä yhtiömiehenä jatkuu.

Lue Suokkaan koko blogi tästä.