Peab rakentaa useita asuinkerrostalokohteita Vaasan keskustassa

aef43b8e6a4e96c3_800x800ar (1)

As Oy Vaasan Klemettilänpuisto III

Peabilla on Vaasan keskustassa käynnissä useita asuinkerrostalokohteita. As Oy Vaasan Klemettilänpuisto III nousee Klemettilän alueelle ns. meijerikortteliin. Kohteeseen valmistuu 61 asuntoa. Peab on rakentanut kortteliin jo kaksi pistetaloa. Rakenteilla olevan kolmannen 8-kerroksisen asuintalon lisäksi kortteliin on rakennettu hoivakoti. Kortteli sijaitsee aivan ydinkeskustan tuntumassa, silti rauhallisessa miljöössä, jonka sisäpihalle rakentuu viihtyisä keskuspuisto. Kohde on kokonaisuus, josta asumisen lisäksi löytyy palveluita ja liiketoimintaa. Kaikkiaan korttelin valmistuttua kohteessa on noin 240 uutta kotia.

800a4adfa4b9f31e_800x800ar

Teatterikortteli

Aivan Vaasan kaupungin ydinkeskustaan, palveluiden ja kulttuuritarjonnan ääreen, Teatterikortteliin nousee vielä As Oy Vaasan Ooppera, As Oy Vaasan Operetti ja As Oy Vaasan Aaria. Yhteensä näihin valmistuu 54 asuntoa ja rakennukset tulevat viimeistelemään kokonaisuuden. Rakennustyöt ovat käynnissä.  Näistä viimeisin talo valmistuu kesällä 2018. Tontilla sijaitsee myös Vaasan kaupungin omistama pysäköintilaitos, josta asuintalojen asukkailla on mahdollisuus vuokrata autopaikka.  Teatterikortteliin valmistuu kaikkiaan 226 citykotia.

”Kaikki rakenteilla olevat kohteemme sijaitsevat keskeisillä paikoilla Vaasan keskustassa. Meillä on parhaillaankin suunnitteilla useampi asuinrakennuskohde hyviltä paikoilta ja uskomme keskustakohteiden kiinnostavan myös tulevaisuudessa”, kertoo yksikönjohtaja Esko Korpi Peabilta.

Arkta-konsernin Esa Kiiveristä rakennusneuvos

kiiveri_esa

Tasavallan presidentti on myöntänyt 10.3.2017 ylöjärveläisen rakennuskonserni Arktan toimitusjohtajalle Esa Kiiverille rakennusneuvoksen arvonimen pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta työstä suomalaisen elinkeinoelämän ja rakennusteollisuuden hyväksi.

Esa Kiiveri on toiminut vuodesta 1980 lähtien yhtäjaksoisesti ja menestyksellisesti rakennusalan tehtävissä. Rakennusmestariksi valmistumisensa jälkeen hän työskenteli vuosina 1980 – 1992 Pilkington Automotive Finland Oy:n kiinteistöpäällikkönä ja pääsuunnittelijana rakennuttaen kymmeniä tuhansia neliömetrejä tuotanto- ja toimistotilaa eri paikkakunnille.

Vuonna 1988 Esa Kiiveri oli perustamassa Arkta Oy:tä, jonka ympärille hän määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti on rakentanut perustajaurakointiin ja rakentamisen erikoistuneen Arkta-konsernin sekä kiinteistösijoittamiseen ja vuokraustoimintaan keskittyvän Arkta Kiinteistöt -konsernin. Tulevaisuuteen tähtäävänä ja dynaamisena rakennusalan kehittäjänä Kiiveri on pitkäjänteisesti hyödyntänyt alansa uusimpia menetelmiä ja työvälineitä tehden Arktasta valtakunnallisestikin merkittävän ja kannattavan perheyrityksen.

Esa Kiiverillä on useita pitkäaikaisia elinkeinoelämän ja rakennusteollisuuden luottamustehtäviä, mm. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry:ssä, Talonrakennusteollisuudessa, Rakennusteollisuus RT:ssä, Tampereen rakentamisen yhteistyöryhmässä, Keskinäisessä Eläkevakuutusyhtiö Tapiolassa sekä Keskinäisessä Työeläkevakuutusyhtiö Elossa sekä aiemmin myös Pirkanmaan Avo-asunnot Oy:ssä.

Työn ohella Esa Kiiveri on ollut aktiivisesti vaikuttamassa kotipaikkakuntansa elämään. Arkta on rakentanut Ylöjärvelle jäähallin sekä opetusministeriön Vuoden 2007 liikuntapaikka -palkinnon saaneen liikuntatalon. Vuonna 2008 Arkta Oy sai Ylöjärven elinkeinopalkinnon tunnustuksena ansiokkaasta ja tuloksekkaasta yritystoiminnasta sekä esimerkillisestä työstä Ylöjärven hyväksi.

Esa Kiiveri on toiminut myös Ylöjärven kunnan asuntolautakunnan puheenjohtajana, Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n hallituksessa sekä perustajajäsenenä lukuisissa paikkakuntansa yhdistyksissä. Esa Kiiveri on ollut Ylöjärven Nuorkauppakamarin perustajajäsen ja Presidentti sekä Ylöjärven Rotaryklubin perustajajäsen ja Presidentti.

TA-Asumisoikeus Oy: Uusia asumisoikeusasuntoja Kirkkonummen Sundsbergiin

sundsberginkuja-1-havainnekuva-1

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Kirkkonummen Sundsbergiin uusia asumisoikeusasuntoja. Rivi- ja luhtitaloasunnot rakennetaan Sundsbergin merellisiin maisemiin, Espoonlahden länsirannalle. Kehä III:n ja Länsiväylän tuntumassa sijaitseva asuinalue on tunnettu kylämäisyydestään.

Sundsberginkuja 1 koostuu kolmesta rivitalosta ja yhdestä luhtitalosta, joihin tulee yhteensä 35 asumisoikeusasuntoa. Rivitaloihin tulee 21 ja luhtitaloon 14 asuntoa. Rivitaloasunnot ovat kaksitasoisia kolmioita ja neliöitä, ja ne ovat kooltaan 81,5 – 85 m². Luhtitaloasunnot puolestaan ovat yhdessä tasossa olevia 41,0 – 56 m² yksiöitä ja kaksioita. Kaksikerroksisessa luhtitalossa on kevythissi.

sundsberginkuja-1-havainnekuva-3

sundsberginkuja-1-havainnekuva-4

 

Rivitaloasunnoissa on terassit sekä parvekkeet ja luhtitaloasunnoissa parvekkeet. Kaikissa asunnoissa on laminaattilattiat, laatoitetut kylpyhuoneet, omat saunat sekä sälekaihtimet. Piha-alueella on leikkialue lapsille sekä pyöräkatoksia. Autoille on yhteensä 41 sähköpistokepaikkaa.

Rakennuskohteen urakoitsijana toimii Basso Building Systems Oy. Hakuaika asuntoihin on alkanut ja jatkuu 9.4.2017 asti. Asuntojen arvioitu valmistumisajankohta on 31.3.2018.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Pohjola Rakennus toteuttaa Lumo-vuokra-asuntoja Herttoniemeen Helsingissä

pohjola_rakennus_tulisuontien_lumo

Asunto Oy Helsingin Tulisuontie 1:een tulee 31 Lumo-vuokra-asuntoa.

Lumo Kodit Oy ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa ovat sopineet Asunto Oy Helsingin Tulisuontie 1 -nimisen yhtiön rakennuksen toteuttamisesta. Kohteeseen tulee 31 Lumo-vuokra-asuntoa.

Helsingin Tulisuontie 1 sijaitsee Roihuvuoren monipuolisten palvelujen äärellä ja lähellä merenrantaa, Herttoniemen kaupunginosassa.

Rakennuksen arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy. Asuntojen koot vaihtelevat 33 neliön yksiöistä 73,5 neliön kolmioihin, joista osa on saunallisia. Asuntojen lisäksi taloyhtiöön tulee kolme liiketilaa sekä kaksikymmentä autopaikkaa maantasoon. Kohde valmistuu kokonaisuudessaan heinäkuussa 2018.

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa aloittaa myös naapurikiinteistöllä Asunto Oy Roihuvuoren Loimun rakentamisen ja myynnin maaliskuussa. Yhtiöön tulee 59 asuntoa.

Asunto Oy Helsingin Tulisuontie 1:n rakentaminen perustuu Lumo Kodit Oy:n ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaan aiemmin tekemään puitesopimukseen, jonka mukaan Lumo-vuokra-asuntoja rakentuu Helsingin lisäksi myös Vantaalle ja Hyvinkäälle yhteensä reilut 260.

Siscon Halminen: Asennevastarinta puurakentamista kohtaan murtumassa

771d3073-6b48-4012-932c-577ce8d03c8a

Kuvassa vas. Kimi Vainio ja oik. Pasi Halminen

– Viimeisen vuoden aikana on rakennusliikkeiden ja investoijien asenne muuttunut puurakentamista kohtaan täysin, sanoo Sisco Oyj:n toimitusjohtaja Lauri Halminen Ääni on muuttunut kellossa, kun isot investoijat ja rakentajat etsivät puukerrostalokohteita. Asennevastarinta on murtumassa ja me uskomme lähivuosina nopeaan teollisen puurakentamisen kasvuun.

Kun tavoitellaan asuntotuotannon kohtuuhintaisuutta, on puun käyttö rakentamisessa tullut Halmisen mukaan kustannustehokkaana ratkaisuna mukaan kuvaan. -Nyt kiinnostus kohdistuu myös 5-10 miljoonaa euroa maksaviin pientalokokonaisuuksiin, jotka ovat vuokranantajalle kustannustehokkaita. Vuokranantajat ovat havainneet, että vuokralaisten vaihtuvuus tällaisissa kohteissa on äärimmäisen vähäistä, koska asukkaat asettuvat pientaloihin eri tavoin kuin kerrostaloon, sanoo Halminen.

Sisco Oyj valmistaa LVL-massiivipuusta puurakentamisen tuoteosia ja moduuleita sekä toimii grynderirakentajana. Sisco hankkii materiaalin toimituskumppani MetsäWoodilta valmiina kertoriparakenteina asuntojen ala-, ylä- ja välipohjat ja muita rakentamisen LVL-komponentteja.

– Liimapuupohjaiseen massiivipuuhun perustuvan rakentamisen järjestelmän ominaisuudet ratkaisevat monta modulaarisen puurakentamisen ongelmaa, kuten kuljetuksen aikaisen jäykistämisen, kerrosten ja moduuleiden väliset liitokset, talotekniikan reitityksen sekä rakenteiden kantokyvyn, kuvailee Halminen.

Kaavoittaja ja rakennusvalvonta kohtuuhintaisuuden jarruina

Tänä vuonna valmistuu noin 500 asuntoa erillis- ja pientaloihin, minkä lisäksi yhtiö aloittaa moduulipohjaisen puukerrostalotuotannon tänä vuonna. -Haluamme olla muurinmurtajia puurakentamisen läpimurrossa.

Halmisen mukaan kohtuuhintainen asuntotuotanto myös pääkaupunkiseudulla on mahdollista, vaikka rakentamisen toimialalta kuuluu myös toisenlaisia puheenvuoroja. -Kohtuuhintaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan tahtotila ja asennemuutosta niin rakentajilta kuin kunniltakin. Kuntien tulisi joustaa kaavoissa paljon ja laatia kaavat enemmän joustaviksi kuin rajoittaviksi kuten nykyisin tehdään. Kaavoittaja haluaa säädellä jokaisen yksityiskohdan sen sijaan että katsottaisiin yhdessä, minkälainen rakennus kaavatontille sopii.

– Kaavoittaja ja rakennusvalvonta eivät tue teollista asuntotuotantoa, vaan ne tunkevat omia mielipiteitään ja halujaan kaavamääräyksiin. Voi sanoa, että puolessa kunnista rakentamisen ohjaus ei perustu yksinomaan kaavaan ja olemassa oleviin määräyksiin, vaan omiin kustannuksia nostaviin tulkintoihin. Kunnat voisivat itse vaikuttaa rakentamisen kohtuuhintaisuuteen tulkitsemalla rakentamisen määräyksiä säädösten puitteissa järkevästi, huomauttaa Halminen.

Halminen muistuttaa, että Suomessa on monta kuntaa, jotka ovat kaavoittaneet puurakentamisen alueita ja tilaavat puurakenteisia päiväkoteja, kouluja ja hoivatiloja niiden terveellisyyden takia. -Teollinen puurakentaminen on kunnalle tilaajana täydellinen ratkaisu, koska tämä ei edellytä raskasta organisaatiota kuntapäähän.

Puurakentamisen tarvitaan lisää suunnitteluosaamista

Kaavoituksen lisäksi yhtenä konkreettisena puurakentamisen kasvun esteenä on Halmisen mielestä ollut rakentamisen määräykset, jotka tulisi saattaa kaikessa rakentamisessa samalle viivalle. -Me rakennamme puutaloja, mutta puu ei saa niissä näkyä, vaan se pitää peittää suojalevyillä mikä taas nostaa kustannuksia. Kun Keski-Euroopassa puutalo näyttää puutalolta, me potkimme tässäkin asiassa omaan nilkkaamme. Tässäkin suhteessa meidän on luotava Suomeen alusta alkaen modernin puurakentamisen kulttuuri, mitä säädökset ja viranomaiset tukevat.

– Toisena jarruna on ollut puurakentamisen suunnitteluosaamisen puute. Koska puurakentamisen suunnittelun ammattitaitoa ei Suomesta löydy riittävästi, olemme hankkineet moduulirakentamisen suunnittelun ja kustannushallinnan osaamista ulkomailta, kuvailee Halminen.

Halmisen mukaan teollinen rakentaminen edellyttää vakioituja ratkaisuja eikä joka kohdetta voi suunnitella yksilöllisesti. -Myös logistisen ketjun hallinta ja tehdastiloihin siirtyvä puurakentaminen on erilaista kuin perinteisessä rakentamisessa ja se vaatii uutta työvoimaa.

Teollinen tuotanto mahdollistaa puurakentamisen läpimurron

Markkinointipäällikkö Kimi Vainion mukaan puun käyttöön rakentamisessa päädyttiin siksi, että markkinoilla ei ole isoa puutuoteosien valmistajaa. -Meidän tuotteemme on teknisesti korkeatasoinen ja ekologinen. Me emme käytä missään rakenteissa muovia, vaan ne ovat hengittäviä. Uskomme, että ympäristötietoisuus, vähähiilisyys ja terveellisyys ovat niitä arvoja, joiden merkitys rakentamisessa kasvaa. Viime vuosien home- ja kosteusongelmat sekä keskustelu rakentamisen virheistä ja laadusta pakottavat rakennusteollisuuden ottamaan nämä asiat vakavasti, arvioi Vainio.

Skanska rakentaa LähiTapiolalle 66 asuntoa Espoon Matinkylään

2017-03-21 19_19_31-espoon_perho_havainnekuva.pdf - Nitro Reader 3

Skanska rakentaa LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky -rahastolle 66 vuokra-asuntoa Espoon Matinkylään Pyyntitielle. Yhdeksänkerroksisen kerrostalon As. Oy Espoon Perhon rakentaminen alkaa huhtikuussa 2017, ja se valmistuu helmikuussa 2019.

Asuntojen koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöistä neljän huoneen asuntoihin. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, sillä niin kauppakeskus Iso Omena kuin Länsimetrokin ovat kävelymatkan päässä. Myös Matinkylän kehittyvä urheilutarjonta on käden ulottuvilla. Lähin liikuntakeskus rakentuu tien toiselle puolelle.

Perhon autopaikat sijaitsevat samaiselle tontille rakennettavassa pysäköintilaitoksessa. ”Perho jakaa yhteispiha-alueen muiden samalle tontille rakennettavien yhtiöiden, rakenteilla olevan As. Oy Espoon Kohon ja myöhemmin rakennettavan As Oy Espoon Popperin kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies Skanskasta. Korttelin rakennusten nimet Koho, Perho ja Popper perustuvat Matinkylän kalastusaiheiseen nimistöön.

Skanska on toteuttanut viime vuosina useita rakennushankkeita LähiTapiolalle pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Tuoreimmat näistä ovat asuntohankkeet Vantaan Kivistössä ja Leinelässä sekä rakenteilla oleva kauppakeskus Seppä Jyväskylässä.

Espoon Urheilupuiston metroaseman viereen 94 Lumo-vuokra-asuntoa

acdb47ee-fee8-4599-9bb1-376628629489-w_960

Lumo Kodit Oy rakennuttaa yhteistyössä Peabin kanssa Espoon Koivu-Mankkaantie 1b:hen korkeatasoisia Lumo-asuntoja. Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

Kohteen rakentaminen käynnistyy huhtikuussa 2017. Uusista Lumo-asunnoista 71 on erikokoisia yksiöitä ja kaksioita. Kolmioita on 23, joista osassa on huoneistosauna. Asuntojen keskipinta-ala on 43 asm2.

Asuntojen lisäksi kiinteistöön tulee neljä liiketilaa katutasoon yhteensä 517 m2. Pysäköintiyhtiöltä vuokrattavat autopaikat ovat tontilla olevassa pysäköintitalossa.

Hyvää kaupunkiasumista

Kohde sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, lähellä Tapiolan palveluja. Metro ja muut julkiset kulkuyhteydet ovat vieressä. Alueella on monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, esimerkiksi jäähalli.

– Vapaarahoitteinen Koivu-Mankkaantie 1b:n Lumo-vuokra-asuntokohde täydentää hyvin asuntotarjontaamme Espoossa, sanoo kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen VVO-konsernista.

– Olemme rakentaneet VVO-konsernille useita taloyhtiöitä pääkaupunkiseudulle, kertoo

kohteen urakoitsijana toimivan Peab Oy:n Etelä-Suomen asuntorakentamisen yksikön johtaja Petri Salonen.

Kohteen arvioitu valmistuminen on helmikuussa 2019.

Lapti rakentaa seitsemän kerrostalon korttelin Meritoppilaan Ouluun

691ea934-0b2c-41a6-ad66-4ebcb127e8ea-w_960

Lapti rakentaa seitsemän kerrostaloa Toppilansalmeen rajoittuvalle Möljän tontille Oulussa. Ensimmäisenä rakennetaan 8-kerroksinen kerrostalo. Havainnekuva suunnitellusta rakennuksesta.

Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Oulun Meritoppilaan seitsemän kerrostaloyhtiön korttelin Toppilansalmen ylittävän Möljän sillan viereen. Tontille tulee yhteensä 18 000 kerrosneliötä asuntoja ja näitä palveleva maanalainen autohalli. Ensimmäisen 8-kerroksisen kerrostaloyhtiön, johon tulee yhteensä 68 asuntoa, rakentaminen käynnistyy tänä vuonna ja sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 aikana. Koko korttelin rakentaminen kestää arviolta 5-6 vuotta.

 

YIT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Helsingin Lauttasaaressa

88b8210ee5f28e27_800x800ar

YIT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Helsingin Lauttasaaressa. Kohde on Asunto Oy Helsingin Luhtahuitti, johon tulee 54 myytävää asuntoa. Kohteen arvo on noin 23 miljoonaa euroa, ja se valmistuu keväällä 2019. Kohde kirjataan ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Kyseessä on toinen kohde YIT:n kehittämässä korttelissa, joka muodostuu neljästä asunto-osakeyhtiöstä. Ensimmäinen kohde, Koskikara, valmistuu toukokuussa 2017.

Luhtahuitti tarjoaa ainutlaatuista asumista meren lähellä. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä viiden huoneen koteihin, ja lähes jokaisessa asunnossa on lasitettu parveke. Kohde sijaitsee aivan Lauttasaaren koulun ja Liikuntapuiston vieressä erinomaisten kulkuyhteyksien varrella lähellä myös tulevia metroasemia. Lähellä sijaitsee myös YIT:n rakentama Kauppakeskus Lauttis, joka tarjoaa ruokakauppojen lisäksi ravintoloita, kahviloita ja lukuisia erikoisliikkeitä. Luhtahuitin asunnot ovat parhaillaan ennakkomarkkinoinnissa. Lue lisää kohteesta YIT:n asuntosivuilta.

Finnwatch: Suomessa käytettävät rakennuskivet tulevat tuntemattomista oloista

2017-03-21 12_51_25-FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf - Nitro Reader 3

Finnwatchin uusi raportti tarkastelee julkisissa hankinnoissa käytettävän luonnonkiven vastuullisuutta. Julkisissa hankinnoissa käytetään paljon tuontikiveä, jota tuodaan ylivoimaisesti eniten Kiinasta.

– Kiinalaisen kiven jäljitettävyydessä louhimoihin on isoja ongelmia ja huonot työolot jäävät piiloon. Kiven alkuperä ei ole aina tiedossa edes sitä myyvällä yrityksellä, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Kiinalaiseen kivituotantoon liittyy isoja ihmisoikeusriskejä kuten ongelmia työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä järjestäytymisvapaudessa.

Finnwatchin mukaan tilannetta heikentää se, että suurimmalla osalla kiveä Suomeen maahantuovista yrityksistä ei ole käytössään uskottavia alihankintaketjun vastuullisuutta koskevia linjauksia tai valvontakäytäntöjä.

– Kiven maahantuojat ovat saaneet olla rauhassa kyselyiltä. Suomen julkisissa hankinnoissa ei huomioida juuri lainkaan alihankintaketjujen ihmisoikeuskysymyksiä. Usein pelkkä halpa hinta riittää kilpailutusten voittamiseen.

Halpa kiinalainen tuontikivi on monissa paikoissa jopa syrjäyttänyt kotimaisen kiven. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakentamispalvelun vuonna 2015 käyttämistä kivistä noin 95 prosenttia tuotiin Kiinasta.

Finnwatch muistuttaa, että rakennuskivien vastuullisuuteen voitaisiin helposti vaikuttaa käyttämällä sosiaalisen vastuun kriteereitä julkisissa hankinnoissa.

– Ruotsissa kivihankintojen vastuullisuudessa ollaan valovuosia edellä. Edelläkävijäkunnat ovat asettaneet kivihankinnoille yhteisiä sosiaalisen vastuun kriteereitä, tekevät omia auditointeja maahantuodun kiven alihankintaketjuihin ja edellyttävät kiven 100 prosenttista jäljitettävyyttä, Kultalahti toteaa.

Finnwatch kampanjoi kuntavaalien alla vastuullisten julkisten hankintojen puolesta En osta halvinta -kampanjallaan.

– Suomessa hankintalain kokonaisuudistuksessa ei tehty sosiaalisen vastuullisuuden huomiointia pakolliseksi. Kuntien kiviostojen ja muiden hankintojen vastuullisuus on edelleen kiinni kuntapäättäjien aktiivisuudesta, Kultalahti muistuttaa.

Finnwatchin raportti Sosiaalisesti vastuullisempia luonnonkiven julkisia hankintoja on ladattavissa täällä: http://finnwatch.org/images/pdf/FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf