Skanska rakentaa LähiTapiolalle 66 asuntoa Espoon Matinkylään

2017-03-21 19_19_31-espoon_perho_havainnekuva.pdf - Nitro Reader 3

Skanska rakentaa LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky -rahastolle 66 vuokra-asuntoa Espoon Matinkylään Pyyntitielle. Yhdeksänkerroksisen kerrostalon As. Oy Espoon Perhon rakentaminen alkaa huhtikuussa 2017, ja se valmistuu helmikuussa 2019.

Asuntojen koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöistä neljän huoneen asuntoihin. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, sillä niin kauppakeskus Iso Omena kuin Länsimetrokin ovat kävelymatkan päässä. Myös Matinkylän kehittyvä urheilutarjonta on käden ulottuvilla. Lähin liikuntakeskus rakentuu tien toiselle puolelle.

Perhon autopaikat sijaitsevat samaiselle tontille rakennettavassa pysäköintilaitoksessa. ”Perho jakaa yhteispiha-alueen muiden samalle tontille rakennettavien yhtiöiden, rakenteilla olevan As. Oy Espoon Kohon ja myöhemmin rakennettavan As Oy Espoon Popperin kanssa”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka-Pekka Häkämies Skanskasta. Korttelin rakennusten nimet Koho, Perho ja Popper perustuvat Matinkylän kalastusaiheiseen nimistöön.

Skanska on toteuttanut viime vuosina useita rakennushankkeita LähiTapiolalle pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa. Tuoreimmat näistä ovat asuntohankkeet Vantaan Kivistössä ja Leinelässä sekä rakenteilla oleva kauppakeskus Seppä Jyväskylässä.

Espoon Urheilupuiston metroaseman viereen 94 Lumo-vuokra-asuntoa

acdb47ee-fee8-4599-9bb1-376628629489-w_960

Lumo Kodit Oy rakennuttaa yhteistyössä Peabin kanssa Espoon Koivu-Mankkaantie 1b:hen korkeatasoisia Lumo-asuntoja. Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot ovat yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.

Kohteen rakentaminen käynnistyy huhtikuussa 2017. Uusista Lumo-asunnoista 71 on erikokoisia yksiöitä ja kaksioita. Kolmioita on 23, joista osassa on huoneistosauna. Asuntojen keskipinta-ala on 43 asm2.

Asuntojen lisäksi kiinteistöön tulee neljä liiketilaa katutasoon yhteensä 517 m2. Pysäköintiyhtiöltä vuokrattavat autopaikat ovat tontilla olevassa pysäköintitalossa.

Hyvää kaupunkiasumista

Kohde sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, lähellä Tapiolan palveluja. Metro ja muut julkiset kulkuyhteydet ovat vieressä. Alueella on monipuoliset ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet, esimerkiksi jäähalli.

– Vapaarahoitteinen Koivu-Mankkaantie 1b:n Lumo-vuokra-asuntokohde täydentää hyvin asuntotarjontaamme Espoossa, sanoo kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen VVO-konsernista.

– Olemme rakentaneet VVO-konsernille useita taloyhtiöitä pääkaupunkiseudulle, kertoo

kohteen urakoitsijana toimivan Peab Oy:n Etelä-Suomen asuntorakentamisen yksikön johtaja Petri Salonen.

Kohteen arvioitu valmistuminen on helmikuussa 2019.

Lapti rakentaa seitsemän kerrostalon korttelin Meritoppilaan Ouluun

691ea934-0b2c-41a6-ad66-4ebcb127e8ea-w_960

Lapti rakentaa seitsemän kerrostaloa Toppilansalmeen rajoittuvalle Möljän tontille Oulussa. Ensimmäisenä rakennetaan 8-kerroksinen kerrostalo. Havainnekuva suunnitellusta rakennuksesta.

Rakennusliike Lapti Oy rakentaa Oulun Meritoppilaan seitsemän kerrostaloyhtiön korttelin Toppilansalmen ylittävän Möljän sillan viereen. Tontille tulee yhteensä 18 000 kerrosneliötä asuntoja ja näitä palveleva maanalainen autohalli. Ensimmäisen 8-kerroksisen kerrostaloyhtiön, johon tulee yhteensä 68 asuntoa, rakentaminen käynnistyy tänä vuonna ja sen on arvioitu valmistuvan vuoden 2018 aikana. Koko korttelin rakentaminen kestää arviolta 5-6 vuotta.

 

YIT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Helsingin Lauttasaaressa

88b8210ee5f28e27_800x800ar

YIT käynnistää kerrostalokohteen rakentamisen Helsingin Lauttasaaressa. Kohde on Asunto Oy Helsingin Luhtahuitti, johon tulee 54 myytävää asuntoa. Kohteen arvo on noin 23 miljoonaa euroa, ja se valmistuu keväällä 2019. Kohde kirjataan ensimmäisen vuosineljänneksen tilauskantaan. Kyseessä on toinen kohde YIT:n kehittämässä korttelissa, joka muodostuu neljästä asunto-osakeyhtiöstä. Ensimmäinen kohde, Koskikara, valmistuu toukokuussa 2017.

Luhtahuitti tarjoaa ainutlaatuista asumista meren lähellä. Asuntojen koot vaihtelevat yksiöistä viiden huoneen koteihin, ja lähes jokaisessa asunnossa on lasitettu parveke. Kohde sijaitsee aivan Lauttasaaren koulun ja Liikuntapuiston vieressä erinomaisten kulkuyhteyksien varrella lähellä myös tulevia metroasemia. Lähellä sijaitsee myös YIT:n rakentama Kauppakeskus Lauttis, joka tarjoaa ruokakauppojen lisäksi ravintoloita, kahviloita ja lukuisia erikoisliikkeitä. Luhtahuitin asunnot ovat parhaillaan ennakkomarkkinoinnissa. Lue lisää kohteesta YIT:n asuntosivuilta.

Finnwatch: Suomessa käytettävät rakennuskivet tulevat tuntemattomista oloista

2017-03-21 12_51_25-FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf - Nitro Reader 3

Finnwatchin uusi raportti tarkastelee julkisissa hankinnoissa käytettävän luonnonkiven vastuullisuutta. Julkisissa hankinnoissa käytetään paljon tuontikiveä, jota tuodaan ylivoimaisesti eniten Kiinasta.

– Kiinalaisen kiven jäljitettävyydessä louhimoihin on isoja ongelmia ja huonot työolot jäävät piiloon. Kiven alkuperä ei ole aina tiedossa edes sitä myyvällä yrityksellä, kertoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Kiinalaiseen kivituotantoon liittyy isoja ihmisoikeusriskejä kuten ongelmia työterveydessä ja -turvallisuudessa sekä järjestäytymisvapaudessa.

Finnwatchin mukaan tilannetta heikentää se, että suurimmalla osalla kiveä Suomeen maahantuovista yrityksistä ei ole käytössään uskottavia alihankintaketjun vastuullisuutta koskevia linjauksia tai valvontakäytäntöjä.

– Kiven maahantuojat ovat saaneet olla rauhassa kyselyiltä. Suomen julkisissa hankinnoissa ei huomioida juuri lainkaan alihankintaketjujen ihmisoikeuskysymyksiä. Usein pelkkä halpa hinta riittää kilpailutusten voittamiseen.

Halpa kiinalainen tuontikivi on monissa paikoissa jopa syrjäyttänyt kotimaisen kiven. Esimerkiksi Helsingin kaupungin rakentamispalvelun vuonna 2015 käyttämistä kivistä noin 95 prosenttia tuotiin Kiinasta.

Finnwatch muistuttaa, että rakennuskivien vastuullisuuteen voitaisiin helposti vaikuttaa käyttämällä sosiaalisen vastuun kriteereitä julkisissa hankinnoissa.

– Ruotsissa kivihankintojen vastuullisuudessa ollaan valovuosia edellä. Edelläkävijäkunnat ovat asettaneet kivihankinnoille yhteisiä sosiaalisen vastuun kriteereitä, tekevät omia auditointeja maahantuodun kiven alihankintaketjuihin ja edellyttävät kiven 100 prosenttista jäljitettävyyttä, Kultalahti toteaa.

Finnwatch kampanjoi kuntavaalien alla vastuullisten julkisten hankintojen puolesta En osta halvinta -kampanjallaan.

– Suomessa hankintalain kokonaisuudistuksessa ei tehty sosiaalisen vastuullisuuden huomiointia pakolliseksi. Kuntien kiviostojen ja muiden hankintojen vastuullisuus on edelleen kiinni kuntapäättäjien aktiivisuudesta, Kultalahti muistuttaa.

Finnwatchin raportti Sosiaalisesti vastuullisempia luonnonkiven julkisia hankintoja on ladattavissa täällä: http://finnwatch.org/images/pdf/FW_vastuullisia_kivihankintoja_final.pdf

Rakennusteollisuus jouduttaa betonirakenteiden lujuusasioiden ratkaisemista selvitysmiehen avulla

concrete-wall-background

Rakennusteollisuus RT on kutsunut riippumattoman selvitysmiehen, jotta betonirakenteissa ilmenneet lujuuspoikkeamat saadaan ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti. Selvitysmiehen tehtävänä on muodostaa tilanteesta kokonaiskuva kartoittamalla kattavasti ongelmat sekä niihin johtaneet syyt. Lisäksi hän tekee suositukset toimista, joilla vastaavat puutteet kyetään välttämään jatkossa. Yksittäisiin kohteisiin selvitysmies ei ota kantaa.

Selvitysmiehen tehtävän ottaa hoitaakseen diplomi-insinööri Tapani Mäkikyrö. Mäkikyrö on Oulun kaupungin rakennusvalvonnan entinen johtaja. Hänellä on myös aiempaa kokemusta selvitysmiehen tehtävistä toimittuaan muun muassa ympäristöministeriön asettamana rakenteellisen turvallisuuden selvitysmiehenä.

Selvitysmies aloittaa tehtävänsä heti. ”Tavoitteena on saada työ maaliin kesälomiin mennessä. Jos tehtävä osoittautuu odotettua monimutkaisemmaksi, työssä edetään väliraportin kautta ennen kesälomia”, Tapani Mäkikyrö kertoo.

Betonirakentamisen ongelmien selvittely on edennyt hitaammin kuin ala toivoo. ”Asian verkkaiseen etenemiseen lienee merkittävänä syynä se, että eri toimijat ovat kukin tehneet asiasta omia selvityksiään ilman laajempaa yhteistä koordinaatiota. Selvitykset ovat jääneet irrallisiksi, eikä sirpaleista informaatiota ole kyetty kokoamaan tehokkaasti yhteen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Päätöksestä selvitysmiehen kutsumiseksi Rakennusteollisuus RT on Pipatin mukaan käynyt keskusteluja hyvässä yhteisymmärryksessä alan markkinavalvojana toimivan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sekä ympäristöministeriön ja Liikenneviraston kanssa.

Selvitysmies-toimeksiannon lisäksi Rakennusteollisuus RT haluaa tukea asian selvittämistä kutsumalla koolle avoimen yhteistyöryhmän. Tarkoituksena on tehostaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä ja siten parantaa tekeillä olevien ja tulevien selvitysten koordinaatiota ja nopeuttaa tiedonkulkua. Ryhmä mahdollistaa myös entistä paremmin yhteisen näkemyksen hakemisen mahdollisiin muutostarpeisiin esimerkiksi rakentamisen valvonnassa ja ohjeistuksissa.

”Näkemyksemme mukaan yhteistyöryhmän ytimen muodostaisivat Tukesin, ympäristöministeriön ja Liikenneviraston sekä Rakennustarkastusyhdistyksen edustajat. Lisäksi ryhmään toivotaan mukaan RT:n lisäksi ainakin RAKLIn, SKOLin ja Aalto-yliopiston edustajat. Kaikki osapuolet ovat tervetulleita omalla panoksellaan mukaan”, toimitusjohtaja Pipatti korostaa. Rakennusteollisuus RT:n kautta ryhmässä ovat edustettuna betoniteollisuus sekä talonrakentamisen ja infrarakentamisen urakoitsijat. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen pyritään järjestämään huhtikuun alkupuolelle.

Loppuvuonna 2016 laajemmin esille nousseet betonirakentamisen lujuuteen liittyvät kysymykset ovat käynnistäneet lukuisia tutkimuksia ja selvityksiä. Ne ovat tuottaneet ongelmien syntyyn vaikuttaneista tekijöistä merkittävästi uutta tietoa, jota käytetään myös selvitysmiehen työssä ja yhteistyöryhmässä hyväksi.

”Selvitysten pohjalta voidaan jo tässä vaiheessa todeta, että ongelmien taustalta ei näyttäisi olevan löydettävissä mitään yhtä tai yksinkertaista syytä. Sen sijaan taustalla vaikuttaa olevan suurempi joukko erilaisia materiaaleihin ja prosesseihin läpi rakentamisen ketjun liittyviä tekijöitä”, toteaa Betoniteollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Mattila.

Honkarakenne näyttää suuntaa terveelliselle julkiselle rakentamiselle toimittamalla 34 hirsipäiväkotia Suomeen

Honkarakenne Oyj yhteistyöverkostoineen toimittaa vuoden 2020 loppuun mennessä yhteensä 34 hirsipäiväkotia eri puolille Suomea. Hirsirakenteiset päiväkodit ovat vastaus voimakkaasti kasvavaan kysyntään saada lapsille sisäilmaltaan puhtaita päivähoitotiloja. Honkarakenteen osuus päiväkotitoimituksista on arvonlisävero mukaan luettuna yhteensä noin 6,9 miljoonaa euroa.

Päiväkotien toimitus käynnistyy jo vuonna 2017, jonka aikana tavoitteena on aloittaa 5–7 päiväkodin rakentaminen. Päiväkotien kvr-urakoinnista vastaa Mediset Hoivarakentajat Oy ja päiväkotioperaattorina kaikissa hirsipäiväkodeissa toimii Pilke päiväkodit Oy. Osapuolten välinen yhteistyö alkoi Auraan rakennettavan päiväkodin toteutuksesta, joka vakuutti osapuolet sopimaan laajemmasta yhteistyökokonaisuudesta. Seuraava hirsipäiväkoti tulee Vantaalle ja useiden paikkakuntien kanssa neuvotellaan parhaillaan päiväkodin rakentamisesta.

Honkarakenne Oyj on halunnut näyttää suuntaa terveelliselle rakentamiselle ja luoda ratkaisuja lisääntyviin sisäilma- ja homeongelmiin. Yhtiö julkisti VTT:n sertifioiman ja Allergia- ja astmaliiton kanssa yhteistyössä toteutetun Terve Talo -konseptin vuonna 2014. Tätä osaamista Honkarakenne tuo nyt myös julkiseen rakentamiseen.

“Tämä suomalaisen osaamisverkoston taidonnäyte on hieno osoitus kotimaisesta osaamisesta. Meillä on erityinen ilo olla parantamassa lasten päivähoidon laatua Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Olemme toimittaneet vuosien saatossa ulkomaille suuren määrän erilaisia julkisia rakennuksia: päiväkoteja, kouluja, kirkkoja ja jopa sairaaloita. On tavattoman hienoa, että saamme olla kehittämässä myös kotimaista terveellistä julkista rakentamista”, kertoo Honkarakenteen toimitusjohtaja Marko Saarelainen.

Honkarakenteen painumaton hirsi tuo etuja julkiseen rakentamiseen

Nykyaikainen hirsirakennus voi olla arkkitehtuuriltaan moderni ja kooltaan suuri. Honkarakenteen kehittämä painumaton hirsi mahdollistaa eri materiaalien yhdistelyn massiivipuurunkoon sekä modernit detaljit ja listoitukset. Rakentaminen ja talotekniikan asennustyöt sujuvat jouhevammin, kun rakenteiden painumiin ei tarvitse varautua. Painumattomaan rakenteeseen voidaan yhdistää myös kaupunkirakentamiseen soveltuva nollanurkka, jossa lohenpyrstöliitos on suojassa hirsirakenteen sisällä eikä perinteisiä ristinurkkia tarvita. Kaikki yhteistyöverkoston hirsipäiväkodit valmistetaan painumattomasta hirrestä ja nollanurkkaratkaisulla.

“Painumaton hirsi on ylivertainen rakennusmateriaali. Kehikon tiiviys, helppo ja nopea asennus sekä huoltovapaus ovat merkittäviä etuja julkisessa rakentamisessa. Painumaton hirsi yhdistettynä nollanurkkatekniikkaan on esteettisesti kaunis ja soveltuu erittäin hyvin myös urbaaniin ympäristöön. Honkarakenteella on jo 15 vuoden kokemus painumattomasta hirrestä, joten rakenne on VTT:n testien lisäksi osoittanut vahvuutensa myös käytännössä”, toteaa Mediset Hoivarakentajat Oy:n toimitusjohtaja Juha Marttala.

Hirsipäiväkoti on satsaus lasten ja työntekijöiden hyvinvointiin

Pilke päiväkodit ihastuivat hirteen rakennusmateriaalina tutustumiskäynnin yhteydessä. Oulussa sijaitsevan Honkarakenteen toimittaman päiväkodin raikas sisäilma, hyvä akustiikka sekä massiivipuun tuoma levollinen ja rauhallinen tunnelma tekivät vaikutuksen päiväkotioperaattoriin.

“Pilke päiväkotien tavoitteena on huomioida rakentamisessa kestävän kehityksen periaatteita. Pyrimme esimerkiksi käyttämään maalämpöä ja led-valaistusta päiväkodeissamme. Ekologinen hirsirakentaminen sopii meidän arvomaailmaamme loistavasti. Terveellinen ja aistiystävällinen ympäristö lisää niin lasten kuin kasvattajienkin hyvinvointia päivän aikana”, kertoo Pilke päiväkodit Oy:n toimitusjohtaja Minna Martikainen.

 

Ikkunat menevät nyt kaupaksi – Pyhäntäläinen valmistaja palkkaa 50 uutta työntekijää

Erkki_Tolvanen

Piklas Oy:n toimitusjohtaja Erkki Tolvanen

Pyhäntäläinen ikkuna- ja ovivalmistaja Piklas Oy palkkaa kevään aikana lähes 50 uutta työntekijää. Lisäksi yhtiö on jo palkannut 20 henkeä lisää alkuvuonna. Syynä rekrytointeihin on yhtiön tuotteiden myynnin mittava kasvu.

Piklas pystyy kasvun myötä käyttämään tehdastaan kahdessa vuorossa läpi vuoden. Yhtiön henkilömäärä lisääntyy kesällä huippusesongin aikaan lähes 50 prosentilla 150 henkeen.

– Kaiken takana on tuotteittemme kysynnän voimakas nousu. Esimerkiksi ikkunoiden ja ulko-ovien verkkokauppamme liikevaihto on parin vuoden aikana kasvanut yli viisinkertaiseksi, kertoo Piklas Oy:n toimitusjohtaja Erkki Tolvanen. – Verkkokauppamme voimakas kehitys on ylittänyt kaikki odotukset. Samalla se on hyvä osoitus siitä, kuinka kuluttajat hankkivat alamme tuotteita yhä enemmän suoraan valmistajalta ilman välikäsiä, Tolvanen jatkaa.

– Mittavat myynnin kasvulukemat ovat harvinaisuus toimialalla, jossa alan yleinen kasvu on parin prosentin luokkaa vuositasolla, toimitusjohtaja Tolvanen toteaa.

PRT-Forest -konserniin kuuluva Piklas Oy on Suomen voimakkaimmin kasvava ikkuna- ja ovivalmistaja. Yhtiön liikevaihto on noussut vuosien 2013-2016 aikana 8,4 miljoonasta 16,4 miljoonaan euroon. Piklas-ikkunoiden tuotanto alkoi 1970-luvun alussa, ja oman ulko-ovimalliston tuotanto Pyhännän tehtaalla käynnistyi 2015.

Consti osti kattoratkaisuihin erikoistuneen Pisara Steel Oy:n

Consti Yhtiöt Oyj on 9.3.2017 toteutuneella yrityskaupalla ostanut vuodesta 2000 toimineen, kattoratkaisuja tekevän Pisara Steel Oy:n. Kaupalla vahvistetaan Constin julkisivuyksikköä.

Pisara Steel Oy on Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla toimiva kattoremontteihin ja -saneerauksiin erikoistunut yritys. Sen liikevaihto oli vuonna 2016 noin 2,4 miljoonaa euroa.

Koko Pisara Steel Oy:n henkilöstö siirtyy kaupan myötä Constin palvelukseen. Myös Pisara Steelin nykyiset asiakkaat siirtyvät Constin asiakkaiksi, ja kaikki olemassa olevat sopimukset jatkuvat ennallaan.

Pisara Steelin referenssilista on kattava: kattoremonttikokemusta on kertynyt kirjastoista virastotaloihin ja kouluihin sekä kerros- ja rivitaloyhtiöistä isoihin halli-, tehdas- ja kaupparakennuksiin.

– Kartoitamme jatkuvasti potentiaalisia yrityksiä, joiden avulla toteutamme strategiamme mukaista kasvua. Tämä kauppa vahvistaa Constin julkisivuyksikköä, ja saamme riveihimme uusia, hyviä osaajia ja runsaasti kokemusta, Consti Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Marko Holopainen taustoittaa.

– Myös Pisara Steel on laajentanut toimintaansa vuosien varrella yrityskauppojen myötä. Siirtyminen osaksi Constin tiimiä on luonteva ja positiivinen jatkumo myös meidän kasvukehityksellemme, kertoo Pisara Steel Oy:n toimitusjohtaja Esa Jaskari.

Itse tehty asbestipurkutyö voi tulla arvaamattoman kalliiksi

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueelle on tullut kysymyksiä, saako yksityinen henkilö omassa kodissaan tai muussa hallinnoimassaan paikassa tehdä asbestipurkutöitä ilman asianmukaista asbestipurkutyölupaa.

– Yksityinen henkilö ei saa vaarantaa ympäristössä tai samassa rakennuksessa olevia henkilöitä. Tämän vuoksi asbestipurkutyö on tehtävä hyväksytyillä menetelmillä. Asbestipitoisen jätteen käsittelyssä on aina noudatettava jätelakia. Asbestijäte on eroteltava muusta jätteestä, pakattava ja merkittävä ennen kuljetusta kaatopaikalle, kertoo ylitarkastaja Jarmo Lumme.

Mikäli yksityishenkilö remontoi omaa kotiaan palkattujen työntekijöiden tai yrittäjien kanssa, on noudatettava työturvallisuusmääräyksiä ja työ on tehtävä voimassa olevan työsuojelulainsäädännön mukaisesti. Kodista saattaa remontin ajaksi muodostua helposti yhteinen rakennustyömaa, mitä ei välttämättä tule ajatelleeksi. – Työturvallisuusmääräysten mukaan asbestipurkutyö on suoritettava sellaisen yrityksen toimesta, jolla on asbestipurkutyölupa, Jarmo Lumme painottaa.

Huonosti ja asiantuntemattomasti tehty asbestipurkutyö saattaa pahimmassa tapauksessa saastuttaa koko rakennuksen tilat ja ilmanvaihtojärjestelmän. Sellaisten jälkien siivous ja puhdistus mittauksineen voi maksaa moninkertaisesti sen, mitä luvanvaraisen yrityksen tekemä asbestipurkutyö. Lisäksi rakennukseen levinnyt asbestipöly altistaa rakennuksessa olevat ihmiset asbestille.

– Asbesti on yksi työelämän vaarallisimmista aineista. Asbestipölylle altistuminen saattaa myöhemmin aiheuttaa vakavia sairauksia, kuten keuhkosyöpää ja asbestoosia, muistuttaa ylitarkastaja Jarmo Lumme.
Lisää tietoa:
Asunto-osakeyhtiön teettämien linjasaneerausten yhteydessä voi olla epäselvyyttä asbestikartoituksen teettämisen vastuista. Oheisella videolla on vastauksia asbestikartoitukseen liittyviin kysymyksiin.
https://www.youtube.com/watch?v=mEIqpZU9nsM

Työsuojelu.fi > Asbesti:
http://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/rakennusala/asbesti