Uusien talojen radonpitoisuudet ovat pienentyneet

Sisäilman radonpitoisuudet ovat uusissa pientaloissa selkeästi pienemmät kuin aiemmin rakennetuissa, käy ilmi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemästä otantatutkimuksesta. Radonin torjuntatoimenpiteiden yleistyminen ja tehostuminen on todennäköinen syy radonpitoisuuksien pienenemiseen.

Tutkimuksessa mukana olleissa pientaloissa radonpitoisuus oli keskimäärin 71 becquereliä kuutiometrissä ilmaa eli neljänneksen pienempi kuin edellisen otannan pientaloissa. Pitoisuudet olivat pienentyneet erityisesti korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa: Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeeessä, Pirkanmaalla, Etelä-Karjalassa ja Kanta-Hämeessä.

”Näissä maakunnissa pitoisuudet olivat nyt lähes 40 prosenttia pienempiä kuin edellisessä otannassa. Tulos on todella positiivinen”, toteaa tarkastaja Katja Kojo STUKista.

Nyt valmistuneen tutkimuksen aineisto koostui pientaloista, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä. Edellisen otannan talot olivat valmistuneet noin viisi vuotta aiemmin, vuosina 2006–2008.

Todennäköisin syy radonpitoisuuksien alentumiseen on radonturvallisen rakentamisen yleistyminen ja tehostuminen. ”Aktiivinen tiedon jakaminen on kantanut hedelmää. Ihmiset ovat entistä tietoisempia radonista ja sen aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä ja kunnallinen rakennusvalvonta vaatii yhä useammassa kunnassa, että radontorjunnasta huolehditaan jo rakentamisvaiheessa”, arvioi Katja Kojo.

Torjuntatoimia on vaadittu enemmän juuri korkeiden radonpitoisuuksien alueilla. Niillä alueilla, joilla torjuntatoimia ei ole tehty, radonpitoisuudet olivat otannan pientaloissa ennallaan tai jopa kasvussa. Radontorjuntaa asunnoissa oli tehty eniten Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Vähiten radontorjuntaa oli tehty Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.

Eniten radonpitoisuuden enimmäisarvon 200 becquereliä kuutiometrissä ylityksiä oli silti yhä korkean radonpitoisuuden alueista Kymenlaaksossa ja Kanta-Hämeessä. Niissä enimmäisarvo ylittyi noin kuudessa prosentissa otannan taloista.

Radonputkisto, joka on erittäin tehokas radontorjuntamenetelmä, oli asennettu 70 prosenttiin ja korkeiden radonpitoisuuksien maakunnissa 98 prosenttiin pientaloista. ”STUK suosittelee radonputkiston asentamista kaikkiin uusiin rakennuksiin, vaikka rakennusvalvonta ei putkistoa kaikissa kunnissa vaatisikaan”, painottaa Katja Kojo.

Radontorjunta on erityisen tärkeää energiatehokkaissa taloissa

Energiamääräykset Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ovat kiristyneet huomattavasti vuosina 2010 ja 2012. Rakennusten seinien, katon ja lattian sekä näiden liittymien ilmatiiviys on parantunut merkittävästi.

”Mikäli radonin torjuntatyö laiminlyödään, on huolena, että kasvanut ilmatiiviys voi johtaa sisäilman radonpitoisuuden kasvuun. Syynä on kasvanut alipaine, joka on seurausta koneellisen ilmanvaihdon ja hyvän ilmatiiviyden yhteisvaikutuksesta. Kasvanut alipaine lisää vuotovirtauksia ja jo hyvinkin pienet ilmavuodot lattiassa kasvattavat radonpitoisuutta, myös siinä tapauksessa, että ne eivät merkittävästi huononna rakennuksen kokonaisilmatiiviyttä”, kertoo Katja Kojo.

Otantatutkimuksessa havaittiinkin, että mikäli radontorjuntatoimia ei ollut tehty, radonpitoisuus oli sitä korkeampi, mitä tiiviimmäksi rakennus oli rakennettu. Havainto korostaa energiatehokkaiden talojen radontorjunnan tärkeyttä.

Miten tutkimus tehtiin?

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella radonpitoisuutta kaikkein uusimmissa pientaloissa sekä selvittää radontorjuntatoimien yleisyyttä. Samalla tutkittiin asunnon ilmatiiviyden vaikutusta sisäilman radonpitoisuuteen.

Sisäilman radonpitoisuus mitattiin 1332 satunnaisesti valitussa pientaloasunnossa, jotka olivat saaneet rakennusluvan marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välillä ja olivat tutkimuksen tekohetkellä (lokakuu 2015) asuinkäytössä. Tutkimukseen osallistuneet rakennukset kattoivat 20 prosenttia kaikista tällä aikavälillä rakennusluvan saaneista ja asuinkäytössä olleista pientaloista.

Radon uudisrakentamisessa: Otantatutkimus 2016

Radonhaitta tunnetaan, mittausinnossa parantamisen varaa

STUK teki viime talvena myös nettikyselyn radoniin liittyvistä asenteista. Kyselyn mukaan suomalaiset ovat tietoisia radonin aiheuttamasta keuhkosyöpäriskistä, mutta into tehdä radonmittauksia on siitä huolimatta varsin vähäinen.
Vaikka lähes kaikki vastaajat tunsivat radonin terveysriskin, vain viidesosa vastaajista oli teettänyt radonmittauksen kotonaan. Katja Kojon mukaan hyvä uutinen oli se, että yksikään vastaajista ei pitänyt radonmittausta kalliina tai hankalana. Mittauksen ei myöskään uskottu vaikuttavan asunnon arvoon.

”Kyselyn tulokset ovat linjassa kansainvälisten tulosten kanssa. Radonkampanjoilla ja -viestinnällä radontietoisuutta on onnistuttu parantamaan, mutta radonmittauksia ja -korjauksia saisi tehdä paljon nykyistä enemmän”, pohtii Katja Kojo.

Sisäilman radoniin liittyvät riskikäsitykset: Ympäristövalvonnan toimintaohjelma

Uusia asumisoikeusasuntoja Kaarinan Raadelmaan

hartmanintie-7-havainnekuva-1

TA-Yhtiöihin kuuluva TA-Asumisoikeus Oy rakennuttaa Kaarinaan uusia rivitaloasuntoja. Asumisoikeusasunnot rakennetaan merelliselle Raadelman alueelle, lähelle Piikkiönlahden rantaa.

Hartmanintie 7:n asumisoikeuskohteeseen tulee yksi- ja kaksitasoisia rivitaloasuntoja. Neljään rivitaloon rakennetaan yhteensä 16 asuntoa, jotka ovat kooltaan 48 – 98 m². Kaikissa asunnoissa on oma piha ja sauna.

hartmanintie-7-havainnekuva-2

Raadelmasta on hyvät kulkuyhteydet Kaarinan, Piikkiön ja Turun keskustan palvelujen äärelle. Rauhallisella alueella on päiväkoti ja koulu sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet. Raadelman keskiajalle ulottuvasta historiasta muistuttaa lähistöllä sijaitseva Raadelman kartano.

Haku Hartmanintie 7:n asumisoikeusasuntoihin on alkanut ja ensimmäinen hakuaika jatkuu 12.2.2017 saakka. Asuntojen arvioitu valmistumisaika on 30.11.2017.

Mikä on asumisoikeusasunto? Asumisoikeusasukas maksaa 15 % osuuden asunnon hankintahinnasta asumisoikeusmaksuna ja saa asuntoon elinikäisen asumisoikeuden. Kuukausittain asukas maksaa asunnostaan käyttövastiketta, joka on alhaisempi kuin alueen vastaavan tasoisten vuokra-asuntojen yleinen vuokrataso. Pois muuttaessa asukas saa asumisoikeusmaksun takaisin rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna.

Puretun kerrostalon tilalle valmistui uusi ja suurempi Vantaan Mikkolassa

marsinkuja1_entinen_kiinteisto_purkutyomaa

Tänään 31.1. muuttaa iso joukko ihmisiä Mikkolan Marsinkujalle kerrostaloon, joka on valmistunut vanhan puretun talon tilalle. Vuonna 2015 VAV Asunnot Oy totesi Marsinkuja 1:n kiinteistön teknisen kunnon heikentyneen niin, että oli järkevämpää rakentaa tontille uusi talo kuin tehdä peruskorjaus vanhaan. Samalla kiinteistöön saatiin 40 prosenttia enemmän asuntoja.

Kun Marsinkuja 1:n vanha kiinteistö valmistui 1970-luvun puolivälissä, pääkaupunkiseudun lähiöihin rakennettiin isoja perheasuntoja. 40 vuodessa ruokakuntien keskikoko on selvästi pienentynyt, ja eniten kysyntää on nyt yksiöistä ja kaksioista. Siksi niitä tehtiin uuteen taloon huomattavasti vanhaa enemmän, ja Marsinkuja 1:ssä on nyt 147 asuntoa entisen 105:n sijaan. Talosta tuli myös entistä esteettömämpi, kun jokaiseen portaaseen saatiin hissit.

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis

marsinkuja1_uusi_kiinteisto_valmis_2

Purettavan talon asukkaat muuttivat pois Marsinkujalta vuoden 2015 keväällä ja kesällä, jolloin jokainen heistä sai halutessaan korvaavan asunnon VAV:lta. Kiinteistön purkutyöt alkoivat elokuussa 2015, ja uusi talo valmistui tällä viikolla.

– Koko purku- ja rakennushanke sujui meidän näkökulmastamme hyvin, sanoo VAV Asunnot Oy:n rakennuttajapäällikkö Kari Nauska.

– Hankkeen alkuvaiheessa oli tosin pieniä ongelmia, mutta talo tuli lopulta valmiiksi kuukauden etuajassa.

Nauska kertoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen:

– Marsinkujan vanha talo ei ollut enää ulkonäöltäänkään priimakunnossa, joten uuden kiinteistön myötä koko alueen ilme on ehostunut. Ja samalla tontille saatiin lisää kysyttyjä pieniä asuntoja.

Marsinkuja 1:n purku- ja rakennusurakan toteutti NCC Rakennus Oy. Juuri ennen kiinteistön purkamista elokuussa 2015 siellä järjestettiin vielä Our House -lähiöfestivaali, jossa esiteltiin erilaisia visioita suomalaisten lähiöiden tulevaisuudesta.

Lapti suunnittelee monipuolista asuntotarjontaa Kangasalan Vatialaan

2ce868e0-8e6c-410d-b844-55f7ecb0e457-w_960

Lapti rakentaa Asunto Oy Kangasalan Karhunlaukan Vatialaan lähelle luontoa hyvien kulkuyhteyksien päässä Tampereelta ja Kangasalan keskustasta.

Rakennusliike Lapti Oy suunnittelee uutta asuntoyhtiötä Asunto Oy Karhunlaukkaa luonnonläheiselle Vatialan alueelle aivan Tampereen kainaloon hyvien kulkuyhteyksien päähän Tampereen ja Kangasalan keskustan palveluista. Asuntoyhtiöön rakennetaan kaksi paritaloa, rivitalo ja luhtitalo, joissa on yhteensä 17 asuntoa 29 m2 yksiöistä aina 97,5 m2:n perheasuntoihin asti. Asuntoyhtiön osoite on Niittyvillankuja 3, Kangasala.

Ulkoarkkitehtuuriltaan rakennukset ovat hillityn tummansävyisiä, joita rytmittävät värikkäät tehosteosat. Sisäänkäyntien yhteyteen on haettu lämmintä tunnelmaa kuultokäsitellyin puisin pinnoin ja osin myös pergoloin. Samoin terasseja ja parvekkeita rajaavat verhoukset ovat luonnollisen puun sävyisiä. Kaikki julkisivupinnat ovat puuta ja katto on tiiltä.

–         Rakennamme kaikki Lapti-kodit huolella eri elämäntilanteissa oleville ihmisille kodiksi, joten suunnittelussa kiinnitämme erityistä huomiota arjen toimivuuteen, kertoo Rakennusliike Lapti Oy:n Pirkanmaan aluejohtaja Tapio Rantala.

–         Pidämme tärkeänä, että uudessa kodissa hyvä sijainti yhdistyy viihtyvyyteen ja toimivaan asumiseen, hän jatkaa.

Uuden asuntoyhtiön on suunniteltu valmistuvan kesällä 2018.

Kainuun uuden sairaalan rakentamissopimus allekirjoitettu

kainuun-uusi-sairaala_ilmakuva_havainnekuva_syksy_2016

Kainuun uuden sairaalan rakentamista koskeva urakkasopimus on allekirjoitettu tänään Kajaanissa. Rakentamisvaihe on osa yhteisvastuullista allianssiurakkaa, jonka osapuolina ovat Kainuun soten lisäksi Skanska, Caverion Suomi ja Sweco.

Sairaalahankkeen laajuus on 46 282 bruttoneliömetriä ja urakan kokonaiskustannukset ovat 153 M€. Kainua-allianssin pääurakoitsija Skanskan osuus on 69 M€, talotekniikkaurakoitsija Caverionin 45 M€ sekä suunnittelusta vastaavan Swecon osuus yhteensä 11,5 M€.

Rakentaminen käynnistyy helmikuussa 2017, ja työt saadaan päätökseen vuoden 2021 syksyllä. Erityispiirteenä hankkeessa ovat korkeat turvallisuus- ja häiriöttömyysvaatimukset työmaan sijaitessa nykyisen sairaalan alueella. Rakentaminen vaiheistetaan siten, että sairaalatoiminta voi jatkua ilman väistötiloja.

Rakennushanke on Kainuun suurin julkinen rakennuskohde, jonka määrät ovat kaikilta osin huomattavia: rakennuksessa on lähes 2 000 huonetta ja 700 ikkunaa, erilaisia betonielementtejä 7 400 kpl, lattiapäällysteitä 36 000 m2, seinälaatoituksia 15 000 m2, 160 sähkökeskusta ja 80 iv-konetta. Puurakentaminen näkyy sairaalassa sisällä ja ulkona: sisustuksen lisäksi ulkoseinissä käytetään puuelementtejä yli 10 000 m2. Rakentamisvaihe tarjoaa tulevina vuosina kymmeniä aliurakoita sekä laite- ja materiaalitoimituksia. Työmaan keskivahvuus on n. 200 henkilöä.

kainuun-uusi-sairaala-maantaso_havainnekuva_syksy_2016

Tulevaisuuden muutostarpeet huomioitu

Sairaalan suunnittelussa korostuvat sujuva ja turvallinen hoito, esteettömyys, viihtyisyys ja kuntoutus. Rakenteellisilla ja teknisillä ratkaisuilla tuetaan eri yksiköiden välistä tilojen yhteiskäyttöä ja varautumista tulevaisuuden muutostarpeisiin. Rakennuksessa käytetään älykkäitä talo- ja kiinteistötekniikan ohjausjärjestelmiä, integroitua turvallisuus- ja viestintätekniikkaa, varastoautomatiikkaa sekä paikannusta.

Kainuun keskussairaala vastaa valtakunnallisen sote-uudistuksen linjausten mukaisesti ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä keskeisten erikoisalojen toiminnasta. Osana sairaalaa toimivat jatkossa myös Kajaanin terveyskeskusten vastaanotot ja vuodeosastot, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kehitysvammaisten poliklinikka ja akuuttiosasto.

”Uusi sairaala on erittäin tärkeä Kainuun terveydenhuollon ja koko maakunnan tulevaisuudelle. Tilojen rakentamisen lisäksi on panostettava palveluiden sisältöön ja henkilöstöön; nämä kolme ovat kivijalkamme”, korostaa Kainuun sote-kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto.

Allianssimalli kannustaa yhteistyöhön

Toteutusmalliksi valitun allianssiurakan keskeisenä periaatteena on vastata yhdessä projektin onnistumisesta. Suunnittelu- ja toteutusratkaisut tehdään yksimielisesti hankkeen parasta ajatellen laadullisten ja taloudellisten tavoitteiden ohjaamina. Allianssin kannustinjärjestelmän mukaisesti erinomaisista tuloksista palkitaan bonuksilla, mutta myös toteutumattomien tavoitteiden sanktiot jaetaan yhteisesti.

”Sairaala on rakennuskohteena erittäin vaativa, ja me urakoitsijoina ja suunnittelijoina vastaamme siitä, että tilaaja saa arvoa rahalle. Rakennusala on muuttumassa yhä asiakaslähtöisemmäksi ja haluamme olla tässä kärkijoukossa”, toteavat Kainua-allianssin yritysten johtajat Tuomas Särkilahti Skanskasta, Ville Tamminen Caverionista ja Markku Varis Swecosta.

http://www.kainua-allianssi.fi/

:VIDEO: Firan VVO-konsernille rakentama kerrostalo voitti Vuoden Betonirakenne -palkinnon

Retkeilijänkatu_maisemassa_2017

Rakennusalaa uudistavan Firan VVO-konsernille rakentama kerrostalo on voittanut Vuoden Betonirakenne -palkinnon. Helsingin Rastilaan rakennettuun voittokohteeseen kehitettiin innovatiivisia ratkaisuja Big Room -yhteistyössä rakennushankkeen osapuolten kanssa. Betoniteollisuus ry myöntää palkinnon vuosittain parhaalle betonirakennuskohteelle.

Fira rakentama 11-kerroksinen asuinkerrostalo sijaitsee Retkeilijänkatu 1:ssa Rastilan metroaseman kupeessa. Ahdas tontti ja rakennuksen korkeus pakottivat miettimään uudenlaisia ratkaisuja. Big Room -työskentelyssä kerrostaloon kehitettiin muun muassa uusi, innovatiivinen parvekeratkaisu, joka mahdollisti parvekkeiden asentamisen ahtaallakin tontilla kustannustehokkaasti. Big Room -työskentelyyn osallistuivat Firan ja VVO-konsernin lisäksi myös Parma, Arkkitehtitoimisto Konkret Oy ja Sweco Rakennetekniikka.

– Onnistunut projekti ja loistava lopputulos, kiteyttää yksikönjohtaja Tommi Parikka VVO-konsernista. Rakennuttajan asettamat tavoitteet toteutuivat Big Room -yhteistyössä hyvin. Retkeilijänkatu 1:n asunnot ovat strategiamme mukaisia pienasuntoja hyvien kulkuyhteyksien ja palvelujen ytimessä. 82 uutta Lumo-vuokra-asuntoa valmistui 1.2.2017.

Rakenneratkaisujen kehityksessä suunnitteluryhmän tavoitteena oli esivalmistusasteen nosto. Parvekkeiden rakentaminen ahtaalla tontilla sijaitsevaan kerrostaloon olisi ollut tavallisten ratkaisujen avulla kallista ja vaikeaa. Noppamainen ulokeparveke mahdollisti parvekkeiden vapaan sijoittamisen kerrostalon julkisivuun. Kohteen runkorakenteeseen on lisäksi asennettu elementtitehtaalla valmiiksi talotekniset järjestelmät, märkätilat on toteutettu tekniikkalaatoilla ja rakennuksen talotekniikan pystynousut sijoitettu tekniikkaseinään. Näiden ratkaisujen ansiosta työmaalla tehtäviä työvaiheita on saatu selvästi vähennettyä.

– Big Room -yhteistyö lisäsi ymmärrystä erilaisista tarpeista ja kirkasti yhteistä tavoitetta. Hyödynsimme Retkeilijänkadulla myös tietomallinnusta laajasti sekä suunnittelu- että työmaavaiheessa. Tämän avulla pystyimme varmistamaan suunnitelmien toimivuuden ja tekemään laadukasta tuotannon suunnittelua. Laajan ja onnistuneen yhteistyön vuoksi hankkeelle myönnetty Vuoden Betonirakenne -palkinto on tunnustus, josta koko yhteistyöporukka voi olla ylpeä, kertoo Firan projektipäällikkö Ville Sireni.

Betoniteollisuus ry antaa Vuoden Betonirakenne -palkinnon vuosittaisen kilpailun perusteella rakennuskohteelle, joka edustaa parhaiten suomalaista betonirakentamista. Kilpailulla tahdotaan edistää suomalaista betoniarkkitehtuuria, -tekniikkaa ja -rakentamista ja tehdä niitä tunnetuksi. Kilpailu on järjestetty vuodesta 1970 alkaen.

Valtuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuurikilpailun

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Keski-Pasilan tornialueen arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailun ja kilpailualueen tontinluovutuksen periaatteet.

Kilpailun tarkoitus on löytää korkeatasoinen suunnitelma Keski-Pasilan tornialueen asuin-, liike- ja toimistotilojen asemakaavoituksen pohjaksi. Alue sijaitsee Pasilansillan eteläpuolella. Tornialueen pohjoispuolelle rakentuvat parhaillaan Pasilan keskustakortteli ja Tripla.

Arkkitehtuurikilpailu on kaksivaiheinen. Ensin tehdään luonnos koko suunnittelualueelle. Jatkoon päässeiltä pyydetään tarkempi suunnitelma länsialueelle.

Tarkoituksena on myös löytää toteuttaja aloitusalueelle, jonka rakennusoikeus on 45.000 – 60.000 kerrosneliömetriä. Kilpailun voittajalla on velvollisuus ostaa rakennusoikeus ennalta ilmoitetuilla yksikköhinnoilla ja toteuttaa suunnitelman mukainen kokonaisuus.

Kilpailu ratkeaa syksyllä 2018. Asemakaava olisi valmis vuonna 2020 ja rakentaminen voisi alkaa sen jälkeen. Koko tornialueen rakennusoikeudeksi on suunniteltu 150.000 – 200.000 kerrosneliömetriä.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi yksimielisesti olympiastadionin perusparannuksen hinnan korottamisen 26 miljoonalla eurolla eli kaupungin kustannukseksi tulee yhteensä 130,5 miljoonaa euroa. Valtion osuus on yhtä suuri.

Valtuuston kokousta hidastivat sähköisen kokousjärjestelmän ongelmat. Yleensä hyvin toimiva järjestelmä kaatui kolme kertaa, ja muun muassa 28 asialistalla ollutta aloitetta siirrettiin käsiteltäväksi seuraavassa kokouksessa kahden viikon kuluttua.

​​Etera toteuttaa Bonavan kanssa senioritalon Vantaan Asolaan

ef3brlwxcouupibo3bpr

Eläkevakuutusyhtiö Etera toteuttaa Vantaalle senioritalo Asunto Oy Vantaan Helioksen. Harjannostajaisten vaiheessa olevaan taloon tulee 42 vuokra-asuntoa. Vantaan Asolassa sijaitsevat asunnot valmistuvat kesäkuun 2017 aikana.

Senioritalo Vantaan Helios sijaitsee osoitteessa Valtimotie 2 hyvien palveluiden tuntumassa. Lähellä on mm. erilaisia terveyspalveluita sekä hyvät liikenneyhteydet.

Etera on sopinut asuntojen toteuttamisesta Bonava Suomi Oy:n kanssa. Suunnittelijana toimii Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen Oy. Asunnot valmistuvat kesäkuussa 2017, ja niitä vuokraa Ovenia Oy.

”Etera on ollut jo yli kymmenen vuotta sijoittajana rakennuttamassa hoivatiloja ja senioritaloja eri puolille Suomea. Ikääntyneille suunnitellut ja palveluiden lähellä sijaitsevat vuokra-asunnot ovat tärkeä osa Eteran reaalisijoituksia. Eläkeyhtiölle asunnot ovat turvallisia sijoituskohteita”, sanoo Eteran kiinteistöjohtaja Timo Sotavalta.

Etera sijoittaa aktiivisesti Suomeen. Eteran 6 miljardin euron sijoitusomaisuudesta noin 40 prosenttia on Suomessa. Etera sijoittaa kotimarkkinoille erityisesti reaalisijoitusten ja yrityssijoitusten kautta. Kiinteistösijoituksissaan Etera edistää energiatehokasta ja ympäristövastuullista rakennuttamista.

Arjasmaa rakennuttaa koteja laatutietoisille

5af1383a-e83a-4d17-8dd2-7cc95f82196c-w_960

Arjasmaa Yhtiöt rakennuttaa Turkuun ja lähikuntiin lukuisia uusia tasokkaita asuinkohteita. Kuvassa visualisointi Naantalin Karjaluotoon nousevasta Tasosta, joka koostuu kahdesta kaksikerroksisesta rivitalosta.

Uusi rakennusalan liike Arjasmaa Yhtiöt on aloittanut toimintansa täydellä teholla Turun seudulla. Vuosina 2017–2018 yritys rakennuttaa Turkuun ja lähikuntiin lukuisia uusia asuinkohteita.

Nyt ennakkomyynnissä ovat kohteet Raunistulassa ja Naantalin Karjaluodossa. Muut kohteet rakentuvat lähivuosina mm. Kaarinan Rauhalinnaan sekä Turun ydinkeskustaan sekä saaristoon.

Arjasmaa Yhtiöiden toimitusjohtaja Kimmo Arjasmaa on innoissaan hankkeista:
– Yhteistä kaikille kohteille on, että asukkaat ovat erityisen laatutietoisia ja haluavat kodin, joka vastaa kaikilta osin oman elämän tarpeita.

Raunistulaan rakentuva Turun Suisto on rivitalo, joka käsittää kuusi kaksikerroksista asuntoa. Turun keskustan palvelut sekä vehreä Aurajokiranta ovat lähellä ja liikenneyhteydet ovat sujuvat.

Naantalin Karjaluotoon nouseva Taso koostuu kahdesta kaksikerroksisesta rivitalosta, joissa on yhteensä 14 asuntoa. Naantalin keskustan palvelut samoin kuin oma venelaituri ovat kävelymatkan päässä. Näkymät korkealta kallion laelta kauas ulapalle ovat henkeäsalpaavat.

– Panostamme laatuun jo suunnitteluvaiheessa, kertoo Arjasmaa. – Onhan koti elämän arvokkain hankinta, jossa vietämme valtaosan vapaa-ajastamme.

Kohteiden tyyleistä, sisustuksesta sekä markkinoinnista vastaava Mari Tauler on samoilla linjoilla:
– Mietimme kodin hengen jo tonttikatselmuksen yhteydessä. Valitsemme vain kestäviä, laadukkaita materiaaleja. Haluamme tilojen olevan paitsi käytännöllisiä myös esteettisesti miellyttäviä.

Rakentaminen verenperintönä

Kimmo Arjasmaalle oma rakennusalan yritys on unelma, joka on elänyt vahvana poikavuosien majanrakennusajoista lähtien.

– Rakentaminen on minulla verissä, sekä isän että äidin puolelta. On hienoa päästä nyt toteuttamaan ihmisten asumiseen liittyviä unelmia rakennusalan rautaisten ammattilaisten kanssa. Me rakennamme tilan, mutta vasta asukkaat tekevät siitä kodin.

Arjasmaa on työskennellyt aiemmin mm. Senaatti-kiinteistöjen sekä ISS Prokon palveluksessa. Ennen siirtymistään Arjasmaa Yhtiöiden toimitusjohtajaksi hän työskenteli Rakennustoimisto Laamon johdossa.

 

Skanskalta uusi kerrostalo Espoon Tapiolaan

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Skanska rakentaa uuden asuinkerrostalon Espoon Tapiolaan. 77-asuntoisen kerrostaloyhtiön rakennustöiden suunnitellaan käynnistyvän keväällä 2017, jolloin uudet asunnot olisivat muuttovalmiina vuoden 2018 lopulla.

Juuri ennakkomarkkinointiin tullut As. Oy Espoon Jousenpuisto kohoaa osoitteeseen Jousenpuistonkatu 2. Kolmiportaiseen 7–8-kerroksiseen asuinkerrostaloon rakennettavien asuntojen koot vaihtelevat tehokkaista 29 neliön yksiöistä aina 93,5 neliöön saunallisiin neliöihin. Kaikkiin asuntoihin tulee lasitettu parveke. Taloyhtiöön rakennetaan kaksi saunaosastoa, kerhohuone ja suojaisa terassipiha, joka sijaitsee katutason yläpuolella. As. Oy Espoon Jousenpuiston kivijalkaan tulee HOK-Elannon laajan valikoiman Alepa.

”Espoon Tapiola uudistuu vauhdilla ja vahvistaa asemaansa yhtenä pääkaupunkiseudun tärkeimmistä tieteen, kulttuurin ja kaupan keskittymistä. As. Oy Jousenpuisto sijaitsee niin kaupunkikuvallisesti kuin liikenteellisestikin erinomaisella paikalla, Jousenpuiston aukion ja Urheilupuiston metroaseman välittömässä läheisyydessä. Viereisellä tontilla on Metroparkki, josta taloyhtiön asukkailla on mahdollisuus vuokrata pysäköintipaikka autolleen. Sujuvan julkisen liikenteen lisäksi metroaseman ohi kulkevat kevyenliikenteen väylät, jotka yhdistävät alueen Tapiolaan ja aina Helsingin keskustaan asti”, kertoo Skanska Kotien projektipäällikkö Anu Åkerman.

Jousenpuiston lähiympäristöstä löytyvät Tapiolan urheilupuiston liikuntahallit, jalkapallokentät ja monitoimihalli Metro Areena. Tapiolan keskustan kaupat sekä monet kulttuuririennot, kuten Näyttelykeskus WeeGee, Kino Tapiola sekä Tapiola Sinfonietan esitykset, ovat vain parin minuutin metromatkan päässä.