SRV toteuttaa Eteralle keskustakorttelin Keravalla

SRV myy Keravan keskustaan toteutettavan Aleksintorin korttelin uudiskohteen Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiölle Eteralle. Kauppakeskus Karusellista, asunnoista sekä yhteisestä pysäköintilaitoksesta koostuvan kaupan kokonaisarvo on yli 50 miljoonaa euroa.

“Entisen Aleksintorin alueen elävöittäminen keravalaisten käyttöön on loistava esimerkki SRV:n roolista kaupunkikeskustojen kehittäjänä ja rakentajana. Korttelissa yhdistyvät erinomaisesti asuminen ja kaupan palvelut sekä loistava sijainti Keravan ydinkeskustassa. Juuri tällaista modernia asumisen ja palveluiden kokonaisuutta Keravan keskusta on kaivannut”, SRV:n asiakkuusjohtaja Toni Kankare kertoo.

Entisen Aleksintorin purkutyöt käynnistyivät lokakuussa 2016, ja korttelin varsinainen rakentaminen alkaa helmikuussa 2017. Kauppakeskus Karuselli valmistuu loppuvuodesta 2018, ja asunnot vuodenvaihteessa 2018-2019.

“Aleksintorin uudistaminen on hieno tilaisuus rakennuttaa uusia asuntoja aivan Keravan ydinkeskustaan kävelykadun varrelle. Uskomme asukkaiden viihtyvän hyvin näissä asunnoissa, kun myös päivittäiset palvelut tulevat saman katon alle”, Eteran reaalisijoitusjohtaja Jukka Reijonen sanoo.

Korttelin sydämeen, kauppakeskus Karuselliin tulee vuokrattavia liiketiloja noin 5 500 m², josta yli 60 prosenttia on jo vuokrattu. Päävuokralaiseksi tulee Ruokakesko K-Supermarket-myymälällään. Karusellin päälle rakennettavaan kerrostaloon tulee yhteensä 140 asuntoa, ja sen piha-alueet sijaitsevat kauppakeskuksen päällä olevalla pihakannella.

Osana Keravan keskustan perusteellista uudistamista SRV rakentaa kauppakeskuksen viereen neljä muuta asuinkerrostaloa vuoteen 2022 mennessä. Lisäksi SRV on aloittanut Ornon kortteliin, entisen maustetukun tilalle, viiden asuinkerrostalon ja yhteisen pysäköintilaitoksen rakentamisen.

CAVERION: Kainuun uuden sairaalan rakentamispäätös on hyväksytty

a2634440514d5215_800x800ar

Kainuun uuden sairaalan rakentamispäätös on hyväksytty

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt 21.12.2016 uuden sairaalan rakentamispäätöksen. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon uudisrakentamis- ja peruskorjaushankkeeseen investoidaan 153 M€ vuoteen 2021 mennessä. Urakan tavoitehinta on 132,4 milj. euroa ja tilaajan hankinnat 20,6 milj. euroa.

Rakentamisvaihe on osa allianssiurakkaa, jossa tilaajaosapuolen lisäksi ovat keväästä 2015 alkaen toimineet suunnitteluyhtiöt Sweco Architects ja Sweco Rakennetekniikka, Sweco PM ja Sweco Talotekniikka. Rakennusurakoitsijana toimii Skanska Talonrakennus ja talotekniikan urakoinnista vastaa Caverion Suomi.

Rakentaminen valmistuu vuoteen 2021 mennessä

Nykyisten sairaala- ja terveyskeskuskiinteistöjen huono kunto edellyttää kiireellisiä rakennustoimia. Uusilla tiloilla ja teknologiaratkaisuilla luodaan samalla puitteet uusille toimintamalleille, jotka mahdollistavat tuottavuuden kehittämisen. Valtuuston hyväksymän toteutussuunnitelman mukaisesti rakentaminen voi käynnistyä heti alkuvuodesta 2017 uudisrakennuksen valmistelu- ja perustusvaiheen töillä.

Sairaalahankkeen laajuus on 46 282 bruttoneliömetriä, joista noin viisi prosenttia on peruskorjausta. Rakentaminen on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista ensimmäisessä rakennetaan pääosa uudesta sairaalarakennuksesta vuosina 2017–2019. Toisessa vaiheessa 2019–2021 rakennetaan loput poliklinikka- ja vuodeosastotilat sekä peruskorjataan sairaalan nykyinen päivystysrakennus. Kolmannessa vaiheessa puretaan käytöstä poistettavat vanhan sairaalan osat ja viimeistellään piha- ja aluetyöt 2021 loppuun mennessä. Rakentaminen voidaan toteuttaa siten, että nykyinen sairaala voi jatkaa toimintaa ilman väistötiloja.

Uusi sairaala tukee sote-uudistusta

Kainuun keskussairaala vastaa jatkossakin valtakunnallisen sote-uudistuksen linjausten mukaisesti ympärivuorokautisesta päivystyksestä sekä keskeisten erikoisalojen toiminnasta. Sairaala on suunniteltu potilaslähtöiseksi hoitoympäristöksi, joissa korostuvat turvallisuus, esteettömyys, viihtyisyys ja kuntoutus.

Sosiaali- ja terveysministeriö on aiemmin myöntänyt Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle poikkeusluvan uuden sairaalan rakentamiseen. Kaikki Kainuun kunnat ovat antaneet puoltavan lausunnon Uuden Sairaalan rakentamiseen.

Skanska toteuttaa SATOlle 16-kerroksisen tornitalon Espoon Perkkaaseen

Skanska rakentaa SATO Rakennuttajille 16-kerroksisen tornitalon sekä sen yhteyteen SATOlle, SRV:lle ja Ilmariselle yhteisen pysäköintihallin Espoon Perkkaaseen. 117-asuntoisen vuokrakerrostalon rakennustyöt ovat jo käynnissä, ja asukkaat pääsevät muuttamaan uusiin koteihinsa keväällä 2018.

Espoon Perkkaaseen osoitteeseen Runoratsunkatu 5 kohoavaan tornitaloon tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja yksiöistä neliöihin. Asuntojen keskipinta-ala on 45,5 neliömetriä. Talon yhteyteen rakennetaan lisäksi 193-paikkainen Kiinteistö Oy Espoon Perkkaantalon paikoitushalli Asunto Oy Espoon Runoratsunkatu 5:n ja sen naapurikiinteistöjen käyttöön.

”Etenkin pienille, yhden hengen talouteen sopiville asunnoille riittää nyt kysyntää. Asunto Oy Espoon Runoratsunkatu 5 nousee sijainniltaan ihanteelliseen paikkaan monipuolisten palveluiden äärelle, Sellon kauppakeskuksen ja Leppävaaran juna-aseman läheisyyteen. Perkkaa on kasvava alue, jonka kehittämisessä olemme olleet mukana jo kaavavaiheesta lähtien”, kertoo SATOn rakennuttajapäällikkö Esa Vatanen.

”Tornitalon 14. kerrokseen rakennetaan talon asukkaiden käyttöön suuret avoterassit, ja talon katolle asennetaan noin 90 aurinkopaneelia tuottamaan sähköä. Tornitalon julkisivu saa ylleen vaalean päävärityksiin, mutta alempiin kerroksiin on valittu tumma, graafinen betonipinta, joka yhdistää talon ympäristöönsä. Tässä talossa tumman betonipinnan aiheet on otettu läheiseltä Vermon raviradalta”, kertoo kohteen työpäällikkö Marko Haapalainen Skanskasta. Asunto Oy Espoon Runoratsunkatu 5:n tornitalon on suunnittelut arkkitehti SAFA Mika Smolander Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy:stä.

Vermon raviradan lisäksi kävelymatkan päässä As. Oy Espoon Runoratsunkatu 5:stä ovat esimerkiksi Talin golfkenttä, Leppävaaran ulkoilupuisto sekä Leppävaaran muut monipuoliset palvelut. Asunto Oy Espoon Runoratsunkatu 5:n sijainti lähellä Leppävaaran ja Mäkkylän asemia tarjoaa sujuvat kulkuyhteydet myös muualle pääkaupunkiseudulle.

Hartela kehittää ja rakentaa Rambollin uuden pääkonttorin

5093dd4a-dbbd-427d-a712-61553ebf5563-main_image

Havainnekuva julkisivusta lännestä

Suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll muuttaa uuteen pääkonttorin Espoon Leppävaaraan. Turunväylän ja Kehä I:n yhteyteen nousee moderni ja energiatehokas toimitalo, joka palvelee yli tuhatta alan ammattilaista. Toimistotalokokonaisuuden omistajaksi tulee Keva, ja kohteen kehittäjä ja toteuttaja on Hartela. Rakennuksen suunnittelee arkkitehtitoimisto Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy. Ramboll vastaa kohteen muusta suunnittelusta. Uutta rakennuskantaa nousee noin 19 000 kerrosneliömetriä.

Hankkeessa yhdistyvät toimitilojen ympäristöystävällisyys sekä inspiroiva ja joustava työympäristö.

– Liiketoiminnan digitalisoituminen haastaa työn tekemisen tavat myös suunnittelu- ja konsultointialalla. Haluamme tarjota henkilöstöllemme parhaan mahdollisen ympäristön, joka kannustaa yhdessä tekemiseen ja jossa viihdytään. Lisäksi tahdomme uudessa pääkonttorissamme tuoda entistä joustavampia ja tiiviimmän asiakasyhteistyön mahdollistavia työtapoja toimiviksi käytännöiksi, sanoo hankekehitysjohtaja Kari Melander Rambollilta.

– On hienoa toteuttaa Rambollille uudet toimitilat erityisesti siksi, että Ramboll luottaa Hartelaan jo toistamiseen toimitilaratkaisun toteuttajana, kertoo Rakennusosakeyhtiö Hartelan varatoimitusjohtaja Tapio Rantanen.

Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarisen mukaan rakennettava kohde ja toteutusmuoto sopivat hyvin Kevan suoriin kiinteistösijoituksiin. Kohteelle haetaan Kevan kiinteistösijoitusten ympäristöstrategian mukaisesti Leed-ympäristösertifiointia.

– Toimitalo toteutetaan pitkällä vuokrasopimuksella Rambollin pääkonttoriksi. Kohteen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on kuitenkin pidetty monikäyttäjäkohdetta, eli se on muunnettavissa pienillä muutoksilla erikokoisten yritysten tilatarpeita vastaavaksi. Keva on aiemminkin toteuttanut Hartelan kanssa onnistuneesti useita toimistokohteita ja nyt kun mukana on lisäksi pääkäyttäjän osaava suunnitteluorganisaatio, kyseessä on eräänlainen kiinteistösijoittamisen allianssimalli, Suutarinen sanoo.

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän mukaan Ramboll Finlandin uusi pääkonttori sopii erinomaisesti Espooseen.

– Kasvava ja kestävä Espoo tarvitsee osaajia, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Ramboll Finlandin uusi pääkonttori valmistuu osoitteeseen Itsehallintokuja 1 vuoden 2018 lopulla. Rakennustyöt alkavat loppukeväällä 2017.

YIT rakentaa laadukasta ja helppoa asumista Moskovaan

b5034dff31f0ecca_800x800ar

Kholmogory

Miljoonakaupunki Moskovan asukkaat viettävät niin paljon aikaa töissä ja liikenteessä, että kotona he haluavat ottaa mahdollisimman rennosti. Moskovalaisten kiihkeä elämänrytmi vaikuttaa myös YIT:n asuntosuunnitteluun.

”Moskovalaiset eivät ole kiinnostuneita ratkomaan ylimääräisiä pulmia tai tekemään remonttia. He arvostavat asumisen helppoutta ja että uuteen asuntoon voi tarvittaessa muuttaa ilman vasaraa ja poraa”, kuvailee YIT CityStroin myynti- ja markkinointijohtaja Aleksei Haritonov.

YIT on vastannut tarpeeseen rakentamalla asuntoja, jotka on suunniteltu viimeisen päälle tavoitteena mahdollisimman vaivaton asuminen.

”Olemme tuoneet Moskovaan pohjoismaista asuntosuunnittelua. Käyttämämme materiaalit ovat markkinoiden nykyaikaisimmat. Valmistuessaan talot ovat edelläkävijöitä energiatehokkuudessa”, sanoo YIT:n Venäjä-liiketoiminta-alueen johtaja Teemu Helppolainen.

YIT:n käyttämät energiatehokkaat materiaalit ja kodin älykäs lämmönjakelu antavat asukkaalle mahdollisuuden seurata kulutustaan reaaliaikaisesti. Se säästää rahaa ja vähentää ympäristön kuormitusta.

Moskovalaisille yksi asunnon tärkeimmistä huoneista on keittiö, jonka kokoon he kiinnittivät huomiota asuntoa valitessa.

”Kotona suuri osa ajasta vietetään keittiössä. Keittiöstä on tullut paikka, jossa ei ainoastaan laiteta ruokaa vaan myös seurustellaan. Sen vuoksi monet haluavat yhdistää keittiön ja olohuoneen”, Haritonov kertoo.

YIT rakentaa lähes kaikkiin kohteisiinsa avokeittiön, jolloin asunnon jokainen neliö on järkevässä käytössä. Avokeittiö on myös tilava. Esimerkiksi kaksiossa avokeittiön keskipinta-ala voi olla jopa 17 neliömetriä.

YIT:llä pitkä historia kaupunkikuvan kehittämisessä

YIT haluaa rakentaa paitsi toimivia asuntoja myös hyviä ja miellyttäviä asuinympäristöjä.

”Talon täytyy herättää myönteisiä tunteita, sulautua ympäröivään arkkitehtuuriin ja säilyttää ulkonäkönsä myös ajan kuluessa”, Haritonov sanoo.

Esimerkiksi YIT:n Zelenyj bereg -kohteen julkisivussa YIT käytti lämpörappaustekniikkaa ja päällysmateriaalina kevytgraniittia.

”Laatat kestävät erinomaisesti lämpötilan vaihtelua, eikä niiden päällys himmene. Talon julkisivu näyttää hyvältä vuosikaudet”, Haritonov sanoo.

YIT:llä on kunniakas ja pitkä historia jatkuvasti muuttuvan Moskovan kaupunkikuvan kehittämisessä. Saavutuksiin kuuluvat pääkaupungin keskeisen maamerkin Metropol-hotellin saneeraus 1980−1990-lukujen vaihteessa sekä Tretjakovin gallerian uudisrakennuksen ja Japanin suurlähetystön rakentaminen. YIT:n rakentama Japanin Moskovan-suurlähetystö on yksi suurimpia Japanin suurlähetystöjä maailmalla.

2000-luvun Moskovassa YIT on toiminut kymmenen vuotta. Ensimmäinen asuntokohde valmistui kuusi vuotta sitten. Moskovassa YIT on rakentanut ainoastaan pistekohteita eli yksittäisiä taloja. Kaikki kohteet ovat olleet hyvin varustettuja Comfort- tai Business -luokan taloja. Uusia asuinalueita YIT on toistaiseksi rakentanut ainoastaan Moskovan ulkopuolelle.

YIT luo toimivaa infrastruktuuria

Moskovassa on lähes 12 miljoonaa asukasta ja välimatkat ovat pitkiä, joten suurin huomio kaupungin kehityksessä kiinnittyy liikenneverkon toimivuuteen. Moskovan metro on yksi maailman suurimmista, mutta poikittaisliikenne kaupungin halki on ollut hankalaa.

Liikkumista helpottaa syksyllä avattu maanpäällinen kehärautatie, joka on integroitu metroverkkoon. Siitä huolimatta liikenneverkon romahdukset ja autoruuhkaan joutuminen jopa aamuyöllä ovat edelleen tavallisia.

Moskovan kaupungilla on meneillään lukuisia digitaalisia kehityshankkeita. Se muun muassa kerää tietoa siitä, mitä reittejä vanhemmat kuljettava lapsiaan kouluun. Näin koulut osataan vastaisuudessa rakentaa liikenteen ja asumisen kannalta entistä järkevämpiin paikkoihin.

”Yksi kaupunginhallinnon päähaasteista on tehdä kaupunkiympäristöstä miellyttävä elää. Tehtävä ei ole helppo. Uusien metroasemien lisäksi täytyy vähentää infrastruktuurin kuormitusta. Täytyy luoda laadukkaita työpaikkoja sinne, missä ihmiset asuvat ja tasokas sosiaalinen infrastruktuuri niin kaupungin keskustaan kuin sen laidoille”, Haritonov toteaa.

YIT on mukana kehityksessä.

”Kiinnitämme projektiemme valmistelussa huomiota asuinalueen kehitykseen kokonaisvaltaisesti. Luomme kohteisiin sosiaalisen infrastruktuurin kouluineen, päiväkoteineen ja liiketiloineen. Sellaisen, joka vastaa alueen tarpeisiin”, Haritonov sanoo.

YIT:n kohteet Moskovassa

Zelenyj bereg (Vihreä ranta)

YIT on rakentanut kahden kerrostalon kohteen Bitsevskin luonnonpuiston lähelle. Talot ovat 10- ja 15/17-kerroksisia ja niissä on kaikkiaan 212 asuntoa. Bitsevskin puisto on Moskovan toiseksi suurin suojeltu luonnonpuisto.

Kohteessa on maanalainen parkkihalli sekä ulkoparkkialue vierailijoille. Kohteen asunnot ovat yksilöllisiä ja niiden pohjaratkaisuja voi muokata asukkaiden toiveiden mukaan. Kaikki asunnot on myyty.

Holmogory

12-kerroksinen talo sijaitsee Moskovan koillisosassa Losiny ostrov -luonnonpuiston vieressä.

Asuntoja on 104. Asunnoissa on yksilöllisiä suunnitteluratkaisuja, kuten suuret ikkunat. Pääosa asunnoista on läpitalon huoneistoja. Kohteessa on maanalainen pysäköinti. Pihalle on rakennettu lasten leikkipaikkoja ja viheralueita.

bd3cc46513f39237_800x800ar

Holmogory sai erikoispalkinnon yhdessä Venäjän arvostetuimmassa rakennusalan kilpailussa ”Paras investointi- ja rakennusprojekti 2012”.

Moskova on Euroopan suurin kaupunki

Vuonna 1147 perustetussa kaupungissa asuu lähes 12 miljoonaa ihmistä.

Tunnetaan muun muassa Punaisesta torista, koristeellisesta Pyhän Vasilin katedraalista, Leninin mausoleumista ja Bolšoi-teatterista.

”Punaisen torin nimi ei muuten liity mitenkään Neuvostoaikaan vaan vanhassa venäjänkielessä punainen tarkoittaa kaunista”, Teemu Helppolainen huomauttaa.

Moskovan metro on yksi maailman suurimmista.

Pinta-alasta kolmannes koostuu kaupunkipuistoista ja viheralueista.

Viisi lentokenttää, joista Šeremetjevon lentoasemalle lentää myös Finnair.

Helsingistä pääsee Moskovaan myös Tolstoi-yöjunalla.

 

Turun Harppuunaparkin ja T3-sairaalan betonirakenteissa lujuuspotentiaalia tehokkaalla jälkihoidolla

betoni_infograafi_v2

Betoni valmistetaan huolellisella reseptiikalla

Turun Harppuunaparkin työmaalta poratut kaksi viikkoa lämpöhauteessa säilytetyt koekappaleet saavuttivat VTT:n puristuskokeissa 13–20 MPa lisää lujuutta ja ylittivät vaaditut puristuslujuudet sekä anturoiden että pilareiden osalta. Näidenkin tulosten perusteella Ruduksen Harppuunaparkkiin toimittamassa betonissa ei ole ollut puutteita, vaan kyse on kypsyysasiasta. Myös T3-sairaalan rakenteissa todettiin merkittävää lujuuskasvua (yli 5 MPa), kun betonia jälkihoidettiin lämpöhauteessa.

”Tulokset osoittavat, että betonissa on vielä huomattavasti lujuuspotentiaalia sekä Turun Harppuunaparkin että T3-sairaalan osalta. Riittävä kypsyys ja lujuustaso saavutettaisiin esimerkiksi huputtamalla ja lämmittämällä rakenteita muutaman viikon ajan. Näin tehdään usein viileään aikaan, kun halutaan varmistaa nopea lujuudenkehitys. Valuvaiheessa tehokas jälkihoito on pitää muotteja riittävän kauan paikoillaan tai kääriä esimerkiksi pilarit eristemattoon valumuotin purkamisen jälkeen”, sanoo Ruduksen Länsi-Suomen aluejohtaja Jari Lehtonen.

Harppuunaparkin betoni on normaalia huokostamatonta rakennebetonia ja ei siten liity P-lukubetonien ilmamääräasiaan. Rudus on tarvittessa valmis avustamaan sekä Harppuunaparkin että T3-sairaalan työmaita jälkihoidon toimenpiteiden harkinnassa.

Betonivalmistajan laadunvarmistustoiminnoissa ei ole todettu puutteita

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on selvittänyt betoniasioita. Tapausten välillä ei ole tähän mennessä löydetty sellaista yhtenevää tekijää, joka selittäisi betonin laatuongelmat. Betoninäytteiden lujuusmittaustuloksissa on ollut eroja betoninvalmistajan laadunvarmistusnäytteiden sekä valun jälkeen otettujen näytteiden välillä. Betonivalun työmenetelmissä sekä betonin jälkihoidossa on tapahtunut poikkeamia. Betonivalmistajan laadunvarmistustoiminnoissa ei ole todettu puutteita. Tukes, Rudus ja muut rakennusalan toimijat jatkavat yhteistyössä tutkimuksia.

SRV: REDIn yhteyteen rakennettavan hotellin arkkitehtuurikilpailun voitto Arkkitehdit Soini & Horto Oy:lle

ash_kalasatama_cam01

Kuva: Arkkitehdit Soini & Horto Oy

Helsingin Kalasatamaan rakenteilla olevan REDIn yhteyteen kaavoitetaan hotellitontti. Kaavoitustyötä varten SRV järjesti yhdessä Helsingin kaupungin kanssa suppean arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka ensimmäiselle sijalle palkintolautakunta asetti Arkkitehdit Soini & Horto Oy:n “HILA” -nimisen ehdotuksen.

Kilpailun tarkoituksena oli löytää toteuttamiskelpoinen hotellirakennus, joka on arkkitehtuuriltaan raikas ja korkeatasoinen, ja joka täydentää Kalasataman aluetta ja REDIä luontevasti ympäristöönsä nivoutuen.

SRV on tehnyt hotellin rakentamisesta aiesopimuksen Restelin kanssa. Restel on Suomen suurin hotelli- ja ravintola-alan yritys, jolla on Suomessa 43 hotellia.  Uusi hotelli rakennetaan kaupunkikeskus REDIn viereen. Hotelliin on suunnitteilla 200-250 huonetta, ravintola ja kahvila.

Kalasatamasta rakennetaan parhaillaan tiivistä kaupunkikeskusta. Alueelle muuttaa lähivuosina asumaan noin 20 000 asukasta, eli Kalasatamassa tulee olemaan asukkaita saman verran kuin Kalliossa. Lisäksi Kalasatamaan kaavaillaan työpaikkoja noin 8 000 ihmiselle. Helsingin kaupunginhallitus on varannut SRV:lle Kalasatamasta korttelin hotellin suunnittelua varten. Hanke vaatii vielä asemakaavamuutoksen.

“Helsingissä on tällä hetkellä kova pula hotellihuoneista, joten uusi hotelli täydentää hyvin niin Kalasataman, REDIn, lähialueiden kuin koko Helsingin palveluita”, SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen sanoo.

SRV rakentaa parhaillaan Helsingin Kalasataman sydämeen REDIä, joka koostuu kahdeksasta tornitalosta sekä vuoden 2018 syksyllä valmistuvasta kauppa- ja elämyskeskuksesta. REDIn ensimmäisenä valmistuva asuintorni Majakka nousee 132 metrin korkeuteen, ja siitä tulee Suomen korkein asuinrakennus. REDIn viereiselle tontille rakennettava uusi hotelli täydentää hyvin REDIn kokonaisuutta.

Arkkitehtuurikilpailussa noudatettiin Suomen Arkkitehtiliiton (SAFA) kilpailusääntöjä. Kutsukilpailuun pyydettiin neljä arkkitehtitoimistoa: Arkkitehdit Soini & Horto Oy, Tengblom Eriksson Architects Ltd, Helin&Co Architects ja Arkkitehtitoimisto K2S Oy.

Tuomaristoon kuuluivat SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen, REDIn hankejohtaja Juhani Katko, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti Salla Hoppu ja projektipäällikkö Tuomas Hakala sekä kilpailijoiden yhdessä valitsema asiantuntijajäsen, arkkitehti Mikko Heikkinen, Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy.

Suomalaiselle LujaBetomixille iso valmisbetonitilaus Pietarissa

Lujabetonin ja Ruduksen yhteisomistuksessa oleva yritys, Venäjän markkinoilla toimiva LujaBetomix, on saanut jälleen merkittävän valmisbetonitoimituksen, nyt Lemminkäisen urakoimiin kahteen kerrostalokohteeseen Pietarissa. Suurkohteisiin menee betonia yhteensä reilut 115000 kuutiota, mikä vastaa suurimpien yksittäisten suomalaisten rakentamiskohteiden kokoa.

Kyseessä on Lemminkäisen urakoimat kaksi suurta asuinkerrostalokohdetta Pietarissa, toinen Pietarin eteläosassa ja toinen aivan Pietarin keskustan tuntumassa. Kohteiden yhteenlaskettu kerrosneliömäärä on 170000 m2. Rakennuttajilla markkinoinnissa olevat kohteet ovat Lemminkäiselle kilpailu-urakoita, joissa Lemminkäinen toimii pääurakoitsijana.

Reilun 115000 kuutiometrin valmisbetonikauppa on LujaBetomixille erittäin merkittävä ja volyymiltään poikkeuksellisen suuri. Suomen mittakaavassa valtava betonitoimitus ei vaadi LujaBetomixilta erityisjärjestelyitä. – Pystymme uskottavasti tarjoamaan näin suuren toimituksen, sillä yhteisyrityksemme seitsemän tehtaan verkoston ansiosta voimme toimittaa betonia useilta tehtailta yhtä aikaa tarpeen vaatiessa.

Kahden suomalaisen betoniyrityksen yhteisyritys vaikuttaa olevan hyvä ratkaisu Venäjän markkinoilla onnistumiseen. – Yhdessä hyödymme Pietarin valtavasta betonimarkkinasta ja hyvänä pysyneestä rakentamisen tahdista, sanoo Ruduksen tuotantojohtaja Pasi Huttu.

– Nyt tehty kauppa on LujaBetomixille ihanteellinen, sillä toimiminen luotettavan rakennuttajan kanssa minimoi Venäjällä tärkeää luottoriskiä. – Lemminkäinen on meille iso ja luotettava asiakas, jonka kanssa teemme mielellämme yhteistyötä, sanoo Lujabetonin valmisbetoniyksikön johtaja Markus Haatainen.

Lemminkäisen Venäjän rakentamisesta vastaavan Juha Vätön mukaan rakentamisen markkina Venäjällä on haastava ja arvaamaton. Laadun, toimitusten ajantasaisuuden sekä hinnan varmistaminen luotettavan toimijan kanssa on näin ollen ensiarvoisen arvokasta. – Meidän on pystyttävä luottamaan täsmällisiin toimituksiin ja aikatauluihin, sanoo Vättö. – Arvostamme suomalaista betonikumppania LujaBetomixia, jonka kanssa olemme saaneet tehdä hedelmällistä yhteistyötä aiemminkin. Luottamus ja yhteinen sävel luovat tällekin kaupalle vakaan pohjan, Vättö korostaa.

Käynnissä ovat nyt ensimmäisen kohteen paalutus- ja erilaiset pohjatyöt ja betonia aletaan toimittamaan kohteeseen vielä joulukuussa. Kohteet pääsevät varsinaisesti vauhdilla käyntiin alkuvuonna Venäjän juhlapyhien jälkeen ja niiden on määrä valmistua vuonna 2018.

Honkasuolle Helsinkiin valmistui passiivitason puukerrostaloja

adf8d9f8-2ab5-47b4-acc3-67c5b75610d4-main_image

Honkasuon puukerrostalojen hiilijalanjälki on pieni ja talot ovat hyvin energiatehokkaita. Kuva: Helsingin kaupunki

Honkasuolle on rakennettu Helsingin ensimmäinen passiivitason puukerrostalohanke. Asukkaat muuttivat uusiin koteihinsa joulukuun puolivälissä.

Kohteessa on 58 TA-Asumisoikeus Oy:n asumisoikeusasuntoa, jotka ovat eri kokoisia pienistä kaksioista perheasuntoihin. Nyt rakennetut puukerrostaloasunnot saavat naapurikseen Saton sisarhankkeen, jonka vapaarahoitteiset vuokra-asunnot valmistuvat helmikuussa 2017.

”Honkasuon uudella asuinalueella kaupunki sparraa asuntorakentajia kohti ilmastoviisaita ratkaisuja”, toteaa projektinjohtaja Kimmo Kuisma kaupunginkansliasta.

Nyt valmistuneessa sekä rakenteilla olevassa sisarhankkeessa on tässä tavoitteessa onnistuttu hyvin. Puukerrostalojen hiilijalanjälki on pieni ja talot ovat hyvin energiatehokkaita. Taloissa hyödynnetään uusiutuvaa energiaa, kun osa kiinteistösähköstä tuotetaan aurinkopaneeleilla. Energiakulutuslaskelmien mukaan rakennusten suunnitteluratkaisut täyttävät VTT:n passiivitalovaatimukset. Honkasuon ensimmäiset puukerrostalot on suunnitellut Vuorelma Arkkitehdit Oy ja rakentaa Rakennusliike Reponen Oy.

Honkasuon puinen kaupunkikylä on Helsingin suurin uusi puurakentamisalue Malminkartanon pohjoispuolella. Asuntorakentaminen on alueella käynnissä seitsemällä pientalo- ja kerrostalotontilla. Honkasuolle rakennetaan asuntoja kaikkiaan yli 2000 asukkaalle ja työt jatkuvat pitkälle 2020-luvulle.

Peikko toimittaa 6,6 kilometriä Deltapalkkeja Aalto-yliopiston laajennukseen

ac349c7739ee37f6_800x800ar

Peikko Finland toimittaa Deltapalkit mittavaan Aalto-yliopiston laajennukseen Espoossa. Toimituslaajuus käsittää 6,6 km Deltapalkkeja sekä muita teräsosia uuteen Väre-kampukseen. Toimitukset ensimmäistä rakennusvaihetta varten alkoivat maaliskuussa 2016 ja jatkuvat toisen vaiheen osalta toukokuuhun 2017.

Hankkeen rakennuttajana toimii Aalto Yliopistokiinteistöt. Projektin urakoitsijana toimii SRV ja A-Insinöörit Rakennuttaminen on vastuussa projektinjohdosta. Rakenteiden betonielementit valmistavat Parma sekä Betonimestarit. Hankkeen rakennesuunnittelun on tehnyt Wise Group ja Väreen arkkitehtuurista vastaa arkkitehtitoimisto Verstas. Kampuksen 34,000 m2 laajennuksen on arvioitu valmistuvan vuonna 2019. Väreestä tulee Aalto-yliopiston uusi keskipiste, joka yhdistää yliopiston metroasemaan sekä kaupallisiin palveluihin.

”Projekti on arkkitehtuurisesti erittäin monipuolinen ja rakenteellisesti haastava, joka perustuu Alvar Aallon suunnittelemaan päärakennukseen ja kirjastoon. Deltapalkin joustavuus mahdollistaa hankkeessa monipuoliset muuntojoustavat opetustilat sekä avoimet julkiset tilat. Deltapalkki tuki hankkeen rakennesuunnittelua myös kaikkien haastavimipienkin muotojen osalta, mahdollistaen uniikin arkkitehtuurin ja näin luoden uuden ilmeen koko Otaniemen kampukselle.”, toteaa Peikko Finlandin toimitusjohtaja Esa Rusila.