LähiTapiola osti NCC:ltä Oulun Uusikatu 72:n osakekannan – rakennustyöt alkamassa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näkymä Uudeltakadulta Heinäpäästä päin

LähiTapiola on ostanut Kiinteistö Oy Oulun Uusikatu 72:n koko osakekannan NCC Suomi Oy:ltä. Oston tekivät paikallinen alueyhtiö LähiTapiola Pohjoinen sekä LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö yhdessä.

Oulun keskustassa sijaitsevalle Uusikadun tontille rakennetaan kerrosalaltaan noin 5 000 neliömetrin kuusikerroksinen uudisrakennus. Asuntoja kerrostaloon valmistuu yhteensä 81. Pohjakerrokseen sijoitetaan lisäksi 480 neliömetrin liiketila. Kellarikerrokseen rakennetaan aputilat sekä paikoitustilaa 47 autolle.

– Investoiminen juuri Pohjoisen alueelle on meille ensiarvoisen tärkeää, ja haluamme olla vahvasti mukana alueen kehittämisessä. Paikallisena asiakkaidemme omistamana yhtiönä tavoitteemme on turvata Oulun sekä koko maakunnan elinvoimaisuutta, kertoo LähiTapiola Pohjoisen toimitusjohtaja Veli Rajakangas.

– Olemme iloisia yhteistyöstä LähiTapiolan kanssa ja että asiantunteva hankekehityksemme tuottaa hedelmää, sanoo NCC:n Oulun aluejohtaja Timo Eskola.

Kerrostalohankkeen valmistelu on käynnissä, ja kohteen varsinaiset rakennustyöt alkavat syyskuun 2016 aikana. Hanke valmistuu tammikuussa 2018. LähiTapiola Pohjoinen on mukana hankkeessa 20 prosentin omistuksella ja LähiTapiola Keskinäinen vakuutusyhtiö 80 prosentin omistuksella.

Peikko toimittaa 6,5 km Deltapalkkeja toimistorakennushankeeseen Tanskassa

p1ard3821kvgh1uh44a31ibu11v05.001

Peikko Group Oy:n tanskalainen tytäryhtiö Peikko Denmark Aps on saanut merkittävän tilauksen. Yhtiö toimittaa Kööpenhaminaan rakennettavaan toimistorakennuskompleksiin 6,5 kilometriä Deltapalkkeja. Toimitukset ajoittuvat elokuun lopun 2016 ja huhtikuun 2017 välille.

OPP – Kalvebod Brygge käsittää valmistuessaan 41 000 m2 toimistotilaa ja kaksikerroksisen 20 000 m2 kokoiset pysäköintitilat. Toimistokompleksi muodostuu neljästä toisiinsa lasisten siltojen avulla liitettystä rakennuksesta. Valmistuessaan se tarjoaa työskentelytilat neljälle julkiselle laitokselle. Rakennuttajana toimii Danish Property Agency. Arkitema Architects A/S vastaa kohteen arkkitehtisuunnittelusta ja MOE A/S rakennesuunnittelusta. Vuonna 2018 valmistuvan hankkeen rakentamisesta vastaa A. Enggard A/S.

“Deltapalkilla toteutettu matala välipohjarakenne oli ehdottoman tärkeä, kun maanalaisten pysäköintikerrosten kerroskorkeus haluttiinpitää mahdollisimman matalana. Toimistokerroksissa pitkät jännevälit mahdollistava Deltapalkki mahdollisti avoimet ja muuntojoustavat tilat loppukäyttäjien tarpeisiin”, kertoo Peikko Group Oy:n toimitusjohtaja Topi Paananen.

:TAMPEREEN KAUPUNKI: Laukontorin paviljongille myönnettiin rakennuslupa

Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto myönsi 30.8.2016 Laukontorin paviljongille ja laiturille rakennusluvan. Laukontorin rantaan ja Laukonsillan läheisyyteen sijoittuvan liikerakennuksen rakennuttaa Tampereen Palvelukiinteistöt Oy, joka vuokraa tilat liikkeenharjoittajalle. Uusi paviljonki tulee nykyisen, purettavan lipunmyyntirakennuksen paikalle.

Puiseen liikerakennukseen on tulossa ravintola-, kahvila-, lipunmyynti- ja saunatilat sekä torimyyjien sosiaalitilat. Rakennettavan tontin pinta-ala 830 neliömetriä ja kaksikerroksinen rakennuksen kerrosala yhteensä 612 neliömetriä. Lisäksi tontille rakennetaan 28 maalämpökaivoa. Rakennus on voimassa olevan asemakaavan ja Tampereen rakennusjärjestyksen mukainen. Tontti sijaitsee liike- ja toimistorakennusten sekä kulttuuritoimintaa ja huvi- ja viihdetarkoituksia palvelevien rakennusten korttelialueella.

Kaupunkikuvatoiminkunta sekä kaupunkikuva-arkkitehti puolsivat rakennusluvan myöntämistä, myöskään lausuntoja antaneilla viranomaisilla ei ollut huomauttamista hankkeesta. Paikalla pidettiin katselmus naapurien kuulemiseksi ja rakennusta pienennettiin sen perusteella. Myös esteettömyyttä on parannettu lisäämällä sisätiloihin porrasnostin. Rakennuksen pääsuunnittelija on Janne Petteri Kantee.

Rakennuslupa koski pelkästään tonttia eikä vesialuetta ja satama-altaaseen kaavailtua pientä uimapaikkaa. Sen turvallisuutta käsittelevät terveydensuojeluviranomaiset.

Rakennusteollisuus RT: Rakentamisessa ennakoitua kovempi kasvu

safety-helmet-150913_960_720

Rakentamisen suhdannekäänne on toteutumassa odotettua jyrkempänä. Kun huhtikuussa Rakennusteollisuus RT ennusti täksi vuodeksi 3,5 prosentin kasvua, elokuisessa välikatsauksessaan se on korottanut ennustetta 6,5 prosenttiin. Nousu jatkuu ensi vuonna, mutta selvästi maltillisempana.

Talonrakennustöiden aloitusten arvioidaan tänä vuonna yltävän 38,5 miljoonaan kuutiometriin. Se on edelleen vähemmän kuin pitkän aikavälin keskiarvo, mutta lähes viidenneksen viime vuotta enemmän. Vastaavalla tasolla oltiin viimeksi viitisen vuotta sitten. Välissä on ollut monta heikkoa vuotta, mutta nyt uudisrakentaminen on vilkastunut kaikilla sektoreilla. Asuntojen lisäksi tehdään etenkin toimitiloja ja julkisia rakennuksia, kuten kouluja.

”Myönteisen kehityksen taustalla on kaupunkien imu ja talouden lievä elpyminen. Työttömyyden hieman helpotettua kotitaloudet ovat aktivoituneet myös asuntokaupoille ja patoutunut kysyntä purkautuu. Rakentaminen puolestaan kannattelee kotimarkkinoita”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.

Asuntorakentamisen vauhdittuminen on vapaarahoitteisten kerros- ja rivitalojen ja erityisesti pienten asuntojen varassa. Omakotitalojen iso pudotus on pysähtynyt ja luvassa on jopa hienoista kasvua. Valtion tukema vuokra-asuntotuotanto vähenee viime vuoteen verrattuna.

”Pitkään odotettu lyhyt korkotukimalli ei ole tuomassa toivottua lisäystä vuokra-asuntojen tuotantoon. Sille myönnetyt valtuudet riittävät vain muutaman sadan asunnon aloittamiseen ensi vuonna. Asumisen korkea hinta kasvukeskuksissa estää jatkossakin työvoiman liikkuvuutta ja siten työllisyyden paranemista, ellei asuntopolitiikassa ryhdytä järeisiin toimiin”, RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.

Sekä tänä että ensi vuonna arvioidaan aloitettavan kaikkiaan 34 000 asunnon rakentaminen. Tälle vuodelle olisi kysyntää enempäänkin, mutta aloituksia arvioidaan siirtyvän ensi vuodelle muun muassa tuoteteollisuuden toimitusaikojen venyessä äkillisen suhdannenousun vuoksi.

Infrarakentamista lisää väyläverkoston kunnossapitotöiden ja talonrakentamisen pohjatöiden kasvu. Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi pitää kuitenkin valitettavana, että valtio on siirtämässä ensi vuodeksi varatusta perusväylänpidon lisäpaketista 100 miljoonaa euroa vuodella eteenpäin. ”Bitumin hinnan noustessa samalla rahalla saa entistä vähemmän tienpintaa”, Kiviniemi toteaa.

Kiviniemi muistuttaa pitkäjänteisen infrapolitiikan merkityksestä. ”Ennustettavuus tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa yritysten investointivalmiutta.”

Rakentamisen työllisiä oli tammi-kesäkuussa keskimäärin reilut 11 300 enemmän kuin edellisvuoden vastaavana aikana. Työllisyyden lisäys rakentamisessa vastaa jo yli kymmentä prosenttia hallituksen työllisyystavoitteesta vaalikauden loppuun mennessä. Rakennusalalla olisi töitä tarjolla enemmänkin, mutta kaikissa ammattiryhmissä ei löydy kasvaville kaupunkiseuduille tarpeeksi tekijöitä.

 

SRV:n toteuttama Okhta Mall -kauppakeskus Pietarissa avasi ovensa

IMG_6451

SRV:n yhteistyössä suomalaisen sijoittajarahasto Russia Investin kanssa Pietariin toteuttaman Okhta Mall -kauppakeskuksen avajaisia vietetään tänään lauantaina 27. elokuuta. Kokonaispinta-alaltaan 140 000 neliömetrin suuruinen kauppakeskus on yksi Pietarin suurimmista ja suurin kaupungissa viime vuosina toteutettu vähittäiskaupan hanke. Vuokrattavaa toimitilaa on kaikkiaan 78 000 neliömetriä.

“Okhta Mall on lippulaivaprojektimme Venäjällä ja Pietarin toimintamme kulmakivi. Kauppakeskus tulee olemaan ainutlaatuinen ei vaan tarjonnaltaan, mutta myös ekologisuudeltaan, sillä Okhta Mallille ollaan myöntämässä ensimmäisenä kauppakeskuksena Venäjällä LEED GOLD sertifikaatin”, sanoo SRV:n toimitusjohtajaJuha Pekka Ojala.

Investoinniltaan kaikkiaan noin 200 miljoonan euron arvoisen kauppakeskuksen rakennustyöt alkoivat syksyllä 2013. Modernista skandinaavisesta suunnittelusta vastasi suomalainen arkkitehtitoimisto L Arkkitehdit Oy. Hankkeen pääkonseptina on ollut noudattaa kestävän kehityksen pääperiaatteita ja saada ensimmäisenä kauppakeskuksena LEED GOLD -sertifikaatti. Lopullinen päätös sertifikaatin myöntämisestä tehdään syyskuussa. Kauppakeskuksessa on kaksi maan alla sijaitsevaa kerrosta, joissa on noin 700 pysäköintipaikkaa sekä hypermarket. Neljässä maan päällä olevassa kerroksessa on tilat yli 250 kansainväliselle ja venäläiselle merkkiliikkeelle.

Okhta Mallin investoijina toimivat SRV Yhtiöt Oyj ja suomalainen sijoitusrahasto Russia Invest, jonka SRV omistaa yhdessä Ilmarisen, Spondan, Eteran ja Onvestin kanssa. SRV, Ilmarinen ja Sponda omistavat Russia Investistä kukin 27 prosenttia, Etera 13 prosenttia ja Onvest 6 prosenttia. SRV:n suora omistusosuus Okhta Mall -hankkeesta on 45 prosenttia ja Russia Investin 55 prosenttia.

Tiloista vuokrattu tai varattu jo yli puolet

Venäjän kauppakeskusmarkkinalla on viime vuosina ollut paljon haasteita ja siihen nähden Okhta Mallin vuokraus on edennyt hyvin.

“Pietariin vuonna 2013 avaamamme Pearl Plaza -kauppakeskuksen tiloista oli avajaisissa vuokrattuna 75 prosenttia ja 12 kuukautta myöhemmin vuokrausaste oli jo 95 prosenttia. Okhta Mallissa vuokrausaste avajaisviikonloppuna on 65 prosenttia ja lisäksi 25 prosentista tiloista neuvottelut ovat edenneet viimeiseen vaiheeseen. Venäjän markkinalle tyypillisesti Pearl Plazankin avajaisten yhteydessä liikkeensä avasi vain 30 prosenttia ja nyt Okhtassa pääsemme lähes samaan, noin 25 prosenttiin. Vuoden loppuun mennessä jo yli puolet Okhta Mallin liikkeistä ovat avanneet ovensa”, SRV:n Venäjän hankekehityksestä vastaava johtaja Veli-Matti Kullas kertoo.

Venäjän talouden haasteet ovat kestäneet ennakoitua pidempään ja kauppakeskusten vuokramarkkina on muuttunut entistä vahvemmin ruplapohjaiseksi. Myös osa Okhta Mallin vuokrasopimuksista on tehty tästä johtuen ruplapohjaiseksi, mikä altistaa myös SRV:n Venäjällä toimivia osakkuusyhtiöitä entistä enemmän ruplan kurssivaihteluille.

Yli puolet Okhta Mallin toimitiloista on vuokrattu ankkurivuokralaisille, joista suurin osa on kansainvälisiä ja venäläisiä vähittäiskauppaketjuja, kuten Lenta, joka avaa Okhta Malliin ensimmäisen lippulaivaliikkeensä. Kuuluisimpia muita kansainvälisiä ja paikallisia tuotemerkkejä ovat muun muassa H&M, Koton, Decathlon, LC Waikiki ja Tom Tailor. Myös italialainen Terranova ja ranskalainen Kiabi avaavat kaupungin ensimmäiset liikkeensä Okhta Malliin.

Kauppakeskuksen kokonaisalasta yli 16 prosenttia on varattu viihdekäyttöön. KARO-elokuvateatteriketjun lippulaivateatterin tilat ovat kaikkiaan yli 7 000 neliömetriä ja yli 2 000 neliömetriä on varattu koko perheen Joki&Joya-aktiviteettipuistolle. Lisäksi kauppakeskukseen avataan Pietarin ensimmäinen Razgon-trampoliinipuisto, yhteensä 1 700 neliömetriä.

Okhta Mallin ravintola-alueella on tarjolla useita erilaisia kahvila- ja ravintolakonsepteja mukaan luettuna yli 1 000 neliömetrin kokoinen perheravintola Chaikhana Pahvala. Ravintolalla on myös oma kesäterassi. Lisäksi alueella sijaitsee monia lastentavara- ja lastenvaateliikkeitä, kuten Daughters and Sons -supermarket, H&M, LC Waikiki, Kiabi, Koton, Gloria Jeans ja Decathlon.

Yksi kauppakeskuksen erikoisuuksista on noin 1 000 neliömetrin suuruinen Okhta LAB, Venäjän ensimmäinen kauppakeskuksessa sijaitseva kulttuuri- ja koulutuskäyttöön varattu tila. Tiloja aiotaan hyödyntää tehokkaasti erilaisten koulutus-, taide-, tiede- ja liiketoimintaprojekteissa. Okhta Lab:ssa on myös toimitilat yhdelle Pietarin vanhimmista kaupunginkirjastoista, Mayakovskyn kirjastolle. Lisäksi alueella on julkisille puheille ja keskusteluille varattu tila, jossa julkisuuden henkilöt, eri alojen ammattilaiset ja mielipidejohtajat voivat keskustella ajankohtaisista aiheista. Alueella on myös erilliset näyttely- ja työskentelytilat.

Turun uuden palloiluhallin peruskivi muurattiin 26.8.2016

palloiluhallin-peruskivi

Turun uuden palloiluhallin peruskivi muurattiin 26.8.2016 Triviumin tontilla Lemminkäisenkadulla.

Peruskiveä olivat muuraamassa kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Saara-Sofia Sirén, Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari, Lemminkäinen Talon aluejohtaja Jukka Lämsä sekä Turun Teknologiakiinteistöjen toimitusjohtaja Mikko Lehtinen. Myös muu juhlaväki pääsi lisäämään oman kauhallisen betonia peruskiveen.

Rakennuksen peruskiveen muurattiin lieriö, joka sisältää peruskirjan, päivän lehden, kolikoita, peruskivenmuuraustilaisuuden ohjelman, Turun Teknologiakiinteistöjen viimeisimmän vuosikertomuksen sekä tietoa palloiluhallin rakennushankkeesta.

– Palloiluhallin tulo Turkuun pitkän odotuksen jälkeen tuntuu mahtavalta. Uusi halli parantaa merkittävästi kaupungin harrastusolosuhteita monen lajin osalta, ja erityisen iloinen olen voimistelijoiden puolesta, Saara-Sofia Sirén sanoi puheessaan.

palloiluhallin-runko

– Kävelymatkan päässä toisistaan sijaitsevat Kupittaanpuisto ja sen monet urheilukentät, jäähalli sekä jalkapallostadion. Palloiluhalli täydentää erinomaisesti tätä kokonaisuutta, ja antaa mahdollisuuden myös isojen urheilutapahtumien järjestämiseen, iloitsi Turun kaupungin liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari.

Palloiluhallihanke etenee aikataulussaan. Työt alkoivat kuluvan vuoden maaliskuussa, kun tontin maamerkkinä ollut piippu kaadettiin.

– Nyt työmaalla pystytetään ensimmäisen vaiheen runkoa. Rungon pystytys etenee siten, että saamme koko taloon katon päälle vielä tämän vuoden aikana. Lattiavalut alkavat lokakuussa ja talotekniikan asennukset loppuvuonna, kertoo aluejohtaja Jukka Lämsä Lemminkäiseltä.

Uusi palloiluhalli saadaan käyttöön Suomen 100-vuotisjuhlavuoden 2017 loppuun mennessä.

Rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

”Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää”, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

”Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti SuokasRakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin. ”Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta”, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.

VVO- Yhtymä: Rakuunan upeaan kiinteistöön 52 vuokra-asuntoa

3925408f-6f9a-44c2-b4e8-9568e78604bd-original

Lappeenrannan keskustaan Sammonkatu 3-5 valmistuu 52 laadukasta vuokrakotia. VVO-konsernin modernissa kerrostalossa on erikokoisia koteja. Ylimpien kerrosten asunnoista avautuu näkymä Saimaalle. Osassa asunnoissa on terassiparveke ja osassa huoneistosauna.

Sammonkatu 3-5 pohjaratkaisuissa on valinnanvaraa yksiöistä aina saunalliseen neliöön. Kaikissa asunnoissa on parveke, joka on pihanpuolella lasitettu ja kadunpuolella ranskalainen parveke.  Päätyasunnoissa on lasitetut terassiparvekkeet. Huoneistosauna on viidessä asunnossa. Laadukkailla materiaaleille sisustetut asunnot ovat varustukseltaan korkeatasoisia.

Mikäli arvostat keskusta-asumista monipuolisine palveluineen ja hyvää sijaintia, on Sammonkatua 3-5 oikea osoite Sinulle. Kiinteistön katutasoon tulee K-supermarket Rakuuna ja talon alle autohallipaikkoja asukkaille.

Monipuoliset asukasedut, kuten vuokraan sisältyvä vesi, laajakaista ja edullinen vuokravakuus tekevät asumisesta vaivatonta. Myös lemmikit ovat tervetulleita asumaan.

Sammonkatu 3-5 valmistuu vuoden 2016 lopulla.

Suomen suurin pysäköintitalo valmis: Helsinki-Vantaalle 3000 uutta parkkipaikkaa ja 30 sähköauton latauspistettä

medium_Helsinki_Airport_P5_2016_jpg

Laajentunut pysäköintitalo P5 nostaa lentoaseman parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. 4600 pysäköintipaikallaan P5 on tiettävästi Suomen suurin parkkitalo. Laajennuksen punainen lanka on energiatehokkuus.

Finavia käynnisti pysäköintitalo P5:n laajennustyöt syksyllä 2014. Alkuperäiseen rakennukseen on nyt rakennettu kaksi lisäkerrosta ja uusi lisäosa. Tuloksena on 3000 uutta parkkipaikkaa.

– Helsinki-Vantaan infrastruktuuri kehittyy valtavasti, kun valmistaudumme palvelemaan 20 miljoonaa vuosittaista matkustajaa vuonna 2020. Mitä enemmän matkustajamäärä kasvaa, sitä enemmän tarvitaan myös parkkipaikkoja, Helsinki-Vantaan lentoasemanjohtaja Ville Haapasaari Finaviasta kertoo.

Parkkitalon laajennus nostaa Helsinki-Vantaan parkkipaikkojen kokonaismäärän 13 000:een. P5:ssa pysäköintipaikkoja on nyt 4600.

– Tiettävästi kyseessä on Suomen suurin parkkitalo. Olemme asentaneet parkkitaloon kattotasoa lukuun ottamatta paikkakohtaisen opastuksen, jonka ansiosta parkkiruudun löytyminen helpottuu. Pysäköintiä voi helpottaa myös varaamalla parkkipaikan etukäteen verkkosivuiltamme tai mobiilisovelluksemme kautta, Haapasaari sanoo.

P5:ssa asiointia nopeuttaa ja helpottaa lisäksi rekisterikilven tunnistusjärjestelmä, joka pyritään asentamaan tulevaisuudessa lentoaseman kaikkiin pysäköintitaloihin.

Energiatehokkuus ja sähköauton latauspiste osa nykyaikaista matkustusprosessia

Betonirakenteinen P5 on kylmä pysäköintilaitos, joten tiloja ei ole hissejä, porrastorneja ja tiettyjä teknillisiä tiloja lukuun ottamatta tarve lämmittää lainkaan. 120 000 neliömetrin kokoisen rakennuksen valaistus koostuu led-valaisimista, joita pelkillä pysäköintitasoilla on lähes 3 000.

– Älykkäällä ohjauksella varustetulla led-valaistuksella saavutetaan jopa 80 % energiansäästö verrattuna perinteisiin valaistusratkaisuihin. Tällä on merkittävä vaikutus rakennuksen hiilidioksidipäästöihin, Finavian projektipäällikkö Esa-Pekka Timonen kertoo.

Sähkökäyttöiset eli sähkö- ja hybridiautot ovat yleistyneet maailmalla vauhdilla. Myös Suomessa kehitys on nousujohteista. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi sähkökäyttöisten autojen määrän moninkertaistuvan Suomessa tulevien vuosien aikana.

Finavia vastasi kasvavaan kysyntään rakentamalla P5:seen sähköauton latauspisteet yli 30 autolle.

– Pysäköintialueet ovat luonnollinen paikka ladata akkuja. Lentoasemalle pysäköidään usein ainakin päiväksi ja yleensä pidemmäksikin aikaa, siksi latausmahdollisuus lentoasemalla on tärkeää, Timonen kertoo.

Helsinki-Vantaan P1-pysäköintitalossa on ollut sähköauton latausmahdollisuus jo parin vuoden ajan, ja tarvetta lisäkapasiteetille on ollut. P5:n latausalue on suunniteltu siten, että latauspisteiden määrää voidaan tulevina vuosina lisätä.

– Helppokäyttöiset latauspisteet ovat tärkeä osa nykyaikaista matkustusprosessia ja asiakkaiden palvelukokonaisuutta sekä kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisuutta, Timonen jatkaa.

Sähköauton latauspisteitä löytyy Helsinki-Vantaan lisäksi Ivalon lentoasemalta. Oulun lentoasemalla autoa voi lämmittää sähköllä, ja alue soveltuu myös sähköautojen hidaslataukseen. Tulevana syksynä latauspisteitä asennetaan Oulun, Rovaniemen ja Kittilän lentoasemille.

Junayhteyden suosio kasvussa

P5:n laajennus on osa Finavian käynnistämää noin miljardin euron kehitysohjelmaa, jonka tavoitteena on vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan johtavien vaihtolentoasemien joukossa.

Kehitysohjelman myötä Helsinki-Vantaan liikenneyhteydet ovat monipuolistuneet. Uusien parkkipaikkojen lisäksi lentoasemalle avautui kesällä 2015 junayhteys, jonka ansiosta se on entistä paremmin saavutettavissa eri puolilta Suomea. Vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä jo 13 prosenttia Helsinki-Vantaalle tulevista matkustajista saapui junalla.

Uusi toimistotalo alkaa nousta Kasarmitorin laidalle syksyn aikana

a774d557d7049e5c_800x800ar

Kasarmitorin laidalta purettavan Helsingin rakennusviraston entiselle tontille valmistuvan uudisrakennuksen peruskivi muurattiin tänään.

”Kaartinkaupungin kehittäminen on yksi keskeisimmistä painopisteistä kaupungille sen keskustasijainnin, historiallisen ympäristön sekä turistireittien vuoksi. Olemme tyytyväisiä, että Kasarmitorin vanhat arvotalot saavat veroistaan seuraa tämän uudisrakennuksen myötä”, sanoo peruskiven muuraus -tilaisuudessa puhunut Helsingin apulaiskaupunginjohtajaPekka Sauri.

Vilkkaassa kaupunkikeskustassa, eri-ikäisten talojen keskellä rakennettaessa käytetään ja suunnitellaan sekä arkkitehtonisesti että rakennusteknisesti erittäin vaativia ratkaisuja.

”Ratkaisujen löytymiseen on tarvittu osaavia suunnittelijoita, rautaisia rakentajia ja ennen kaikkea saumatonta yhteistyötä”, kuvailee YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas .

Uudisrakennushanke on edennyt suunnitellusti, kun kevään ja kesän purkutyöt valmistuivat ja  louhinta- ja pohjarakennetyöt saatiin alkuun aikataulussa. Louhintatyöt saadaan päätökseen elo–syyskuun vaihteessa.

”Peruskiven muurauksen jälkeen työmaalla ryhdytään rakentamaan kellarikerroksia. Perustusmonttu on 10 metriä syvä ja siihen valmistuu kaksi kellarikerrosta. Alempaan kellarikerrokseen tulee ilmastointikonehuone sekä tekninen tila ja toiseen parkkihalli”, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Tero Ahonen.

”Toimistotalon runko alkaa nousta lokakuussa ja ensimmäinen kerros, joka alkaa näkyä torin kulmalla, valmistuu marraskuussa.  Uudet kerrokset valmistuvat noin kuukausi ja kerros -tahtia.” Tammikuussa ryhdymme asentamaan luonnonkivistä julkisivuverhoilua ja ikkunoita alimpiin kerroksiin eli julkisivu valmistuu pari kerrosta runkoa jäljessä”, jatkaa Ahonen.

”Uusi toimistotalo on seitsemän kerroksen harjakorkeudessaan ensi huhtikuussa ja valmis ensi vuoden loppuun mennessä.”

”Liikenteen poikkeusjärjestelyt Kasarmitorin ympäristössä säilyvät samanlaisina rakennushankkeen loppuun saakka. Ne ovat toimineet tähän asti hyvin”, toteaa  Ahonen.

Hanke työllistää 40–50 YIT:läistä ja merkittävän joukon alihankkijoita ja konsultteja hankkeen aikana.  Hankkeen työllistämisvaikutus on arviolta jopa 400 henkilötyövuotta.

HANKEINFO

Ahlström Capital , YIT ja HGR Property Partners rakennuttavat Helsingin Kaartinkaupunkiin Kasarmitorin laidalle uuden kiinteistön, johon valmistuu työpiste jopa tuhannelle työntekijälle loppuvuodesta 2017. Kiinteistöön tulee seitsemän kerrosta ja 16 000 kerrosneliömetriä toimistotilaa. Uudisrakennus valmistuu kaupungin entisen rakennusviraston kiinteistön tilalle. Kiinteistön on suunnitellut Arkkitehtitoimisto SARC ja sen pääsuunnittelija on Antti-Matti Siikala.Kiinteistö sijoittuu kahdelle tontille ja se rakennetaan LEED Platina – ympäristösertifikaatin vaatimusten mukaisesti.

Uudisrakennuksen ankkurivuokralainen on Roschier Asianajotoimisto , jonka noin 220 työntekijää siirtyvät uuteen kohteeseen heti sen valmistuttua. Roschierin oman sisäänkäynti tulee Kasarmikadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmaan.