SRV: REDIn kuudesta asuintornitalotontista 94 miljoonan kaupat Helsingin kaupungin kanssa

SRV:n Helsingin Kalasatamaan toteuttaman REDI-hankkeen kuudesta asuintornitalotontista solmittiin tiistaina 31. toukokuuta määräosaiset maakaupat. Kaupan osapuolina ovat SRV ja SRV:n nimeämät yhtiöt Suomen Osatontti Ky, Suomen Asunnot ja Tontit I Ky, LähiTapiola Tontit I Ky ja Kiinteistöosakeyhtiö Kalasataman Hauki (Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiön Eteran täysin omistama yhtiö) ja toisena osapuolena Helsingin kaupunki. Nyt solmitut maakaupat perustuvat REDI-hankkeen toteutukseen ja Helsingin kiinteistölautakunnan toukokuussa tekemään päätökseen myydä asuintornitontit SRV:n nimeämille yhtiöille. Kaupat kahdesta jäljellä olevasta tornitontista toteutuvat myöhemmin.

“Rakennustyöt Suomen suurimmassa rakennushankkeessa eli REDIssä ovat edenneet jo pitkälle.  Kohteen perustustyöt ovat lopuillaan ja runkotyöt hyvässä vauhdissa. Runko nousee 17 metriä syvästä työmaakaivannosta ylimmiltä osiltaan jo Itäväylän tasolle. Myös pysäköintilaitoksen louhintatyöt ovat loppusuoralla. Ensimmäisenä valmistuvan asuintornin, Majakan, asunnoista jo lähes 80 prosenttia on varattu ja kiinnostus asuntoja kohtaan on ollut todella suuri. Myös kauppakeskuksen tilojen vuokraus etenee samaan aikaan suunnitellusti, sillä liiketiloista oli huhtikuuhun 2016 mennessä vuokrattu jo 40 prosenttia”, hankekehityksestä vastaava varatoimitusjohtaja Timo Nieminen toteaa.

Kalasatamaan kohoaa REDI-hankkeen edetessä lopulta yhteensä kahdeksan tornia, joista kuusi on asuintorneja. Tornien juuressa, puistojen ja rantapromenadin ympäröimänä on kauppakeskus, joka avataan vuonna 2018.

Kokonaisuudessaan REDIn arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 aikana markkinatilanteesta riippuen. Kauppakeskuksen, pysäköintilaitoksen ja tornien yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan nousevan yli miljardin euron.

Skanska rakentaa OP Ryhmälle sairaalan Turun Kupittaalle

OP Ryhmän viidennen Pohjola Sairaalan rakennustyöt käynnistyvät Turun Kupittaalla kesän 2016 aikana. Sairaalan rakentaa Skanska, ja se tulee sairaala Neon, Turun suurimpiin kuuluvan terveysaseman ja Tyksin läheisyyteen Joukahaisenkadulle. Sairaala rakennetaan Skanskan omistamalle tontille, josta osa siirtyy OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen omistukseen.

”Olemme erittäin tyytyväisiä uuden sairaalan sijaintiin Kupittaan rautatieaseman vieressä: hyvien liikenneyhteyksien ansiosta paikka on helposti saavutettavissa. Valintavaiheessa tutkimme yli 30 vaihtoehtoista kohdetta Turussa. Sairaala tulee palvelemaan laajasti Varsinais-Suomen ja osittain myös Satakunnan aluetta”, sanoo Pohjola Sairaalan toimitusjohtaja Harri Aho.

Kuusikerroksinen, 9 000 neliömetrin sairaalarakennus valmistuu vuoden 2018 alussa. Sairaalatoiminnan käyttöön tulee yhteensä neljä kerrosta ja 6 000 neliömetriä, loput tarjotaan vuokralle toimistokäyttöön.

Sairaala tarjoaa laajoja palveluita sekä henkilö- että yritysasiakkaille. ”Sairaalaan tulee neljä leikkaussalia ja diagnostiikan tarpeisiin huipputeknologiaa. Myöhemmässä vaiheessa se tarjoaa myös hammashuollon palveluja”, kertoo Aho.

Sairaalakiinteistö rakennetaan OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen omistukseen. Sairaalaa ei ole suunnattu ainoastaan OP Ryhmän asiakkaille, vaan sinne voi tulla asiakkaaksi kuka tahansa. ”Toimintaperiaatteemme on varmistaa, että asiakas pääsee viivytyksettä hoitoon ja voi palata normaaliin arkeen mahdollisimman nopeasti”, Aho sanoo. Sairaalaan tulee noin 100 työntekijää.

OP Ryhmä aloitti toimintansa terveys- ja hyvinvointipalveluissa vuoden 2013 alussa. Toinen OP Ryhmän Pohjola Sairaala avautuu elokuussa Tampereella, ja senkin toteutuksesta vastaa Skanska. ”Olemme erittäin iloisia, että olemme ensin Tampereella ja nyt Turussa pystyneet esittämään vaihtoehdon, joka on sopinut OP Ryhmälle ja saamme olla toteuttamassa näitä hankkeita”, sanoo Skanskan aluejohtaja Jari Pölönen.

Tampereella sairaala on toteutettu Tampellan vanhaan tehdaskiinteistöön Tammerkosken rannalle. OP Ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöt rakennuttaa uudistuvaan Tampellaan myös vuokratiloja.

LEHTO RAKENTAA NOKIALLE UUDEN PRISMAN

Lehto Group –konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy on allekirjoittanut sopimuksen Pirkanmaan Osuuskaupan kanssa Prismakeskuksen rakentamisesta Nokialle. Prisma rakennetaan Nokian keskustaan Yrittäjänkadun ja Nokian valtatien varteen.

Alueella on parhaillaan meneillään maanpuhdistustyöt sekä kunnallistekniikan ja katujen rakentaminen. Varsinaiseen rakennustyöhön päästään loppuvuodesta 2016 ja keskus aukeaa loppuvuodesta 2017. Kohde toteutetaan kokonaisvastuullisella ja talousohjatulla Lehto-konseptilla.

Uuden Prismakeskuksen koko on noin 11 350 neliömetriä ja se rakennetaan yhteen kerrokseen. Alueen asukkaiden pitkään odottama Prisma on helposti saavutettavissa sekä julkisilla kulkuvälineillä että autolla, myös kevyen liikenteen yhteydet ovat hyvät. Monipuoliset palvelut parantavat merkittävästi keskusta-alueen tarjontaa. Prisman ja Osuusravintola Oksan lisäksi keskukseen tulee myös monipuolinen tarjonta ulkopuolisilta oheisliikkeiltä. Lähistöltä etsitään lisäksi tonttia ABC automaattiasemalle.

SRV: Keravan keskustan purettavat rakennukset täyttyvät kesäksi taiteesta

13246370_240095723033862_1302763172042718536_o

Keravan keskustan tyhjenneet Kahverin ja Petterin liikerakennukset saadaan kesäksi hyötykäyttöön, sillä niiden ulkoseinät koristellaan näyttävin maalauksin.

Kahverin ja Petterin kiinteistöt omistava SRV on myöntänyt rakennusten ulkoseinien käyttöluvan Keravan kulttuuripalveluille, joka välittää tiloja eteenpäin taiteilijoille ilmaiseksi. Purkutaide-projektiksi nimetyn taidehankkeen kokoavana johtajana toimii Keravalla graffititaiteilija Jouni Väänänen.

“Projektin tavoitteena on tuottaa yleisölle uudenlainen taide-elämys, havainnollistaa rakennushankkeiden välivaiheen potentiaalia kulttuurituotannon näkökulmasta ja toivottavasti toimia esimerkkinä uusille projekteille”, kuvailee Väänänen.

Väänäsen omia teoksia tullaan näkemään seinillä, mutta lisäksi hän koordinoi kesän ajan muita projektissa mukana olevia graffiti- ja katutaiteilijoita. Mukana ovat muun muassa newyorkilainen kuvataiteilija David Popa, Myyrmäen juna-aseman seinämaalauksia tekemässä ollut Salla Ikonen sekä Arabian kerrostalon seinän mittaisen muraalin viime vuonna maalannut Jukka Hakanen. Taiteilijajoukkion nuorin jäsen on 16-vuotias poika ja vanhin 62-vuotias nainen.

“Kaikki taiteilijat osallistuvat projektiin ilman korvausta. Näin isoja seinäpintoja kaupunkiympäristössä on harvoin saatavana maalattavaksi ja vielä harvemmin niiden toteutukseen saa vapaat kädet – taiteilijatkin kokevat sen hienona mahdollisuutena”, kertoo Väänänen.

Nykyisen Aleksintorin, Kahverin ja Petterin rakennusten tilalle rakennetaan kauppakeskus ja viisi kerrostaloa, joiden muodostamat korttelit muuttavat valmistuessaan Keravan keskustailmettä huomattavasti. Kiinteistöjen purkutyöt alkavat syksyllä 2016 ja kauppakeskus sekä ensimmäiset asuinkerrostalot valmistuvat vuonna 2018.

“Kävelykadun varsi tulee kokemaan seuraavien vuosien aikana suuren muutoksen ja kesän aikana syntyvä taide on sille hyvä aloitus. Tällä hetkellä vajaakäytössä olevat kiinteistöt halutaan antaa taidekäyttöön piristämään kaupunkilaisten arkea. Tämä on myös esimerkki hyvästä yhteistyöstä Keravan kaupungin kanssa”, kertoo SRV:n asiakkuusjohtaja Toni Kankare.

Ensimmäiset seinät saavat väriä pintaansa sunnuntaina 29. toukokuuta, mutta suurin kuhina Kahverin ja Petterin ympärillä käy Keravan päivän viikonloppuna 11.—12. kesäkuuta. Katutaidetapahtumassa seiniin syntyy viikonlopun aikana useita satoja neliöitä teoksia kotimaisten oman alansa huippuosaajien toimesta.

www.purkutaide.com
www.srv.fi

YIT: Lönnrotinkatu 11:n toimistokiinteistö harjakorkeudessa

9fb42e21de1ed80b_org

YIT saneeraa Helsingin ydinkeskustassa Lönnrotinkatu 11:ssa sijaitsevan toimistotalon uutta vastaavaksi kiinteistöksi. Työt ovat nyt edenneet harjakorkeusvaiheeseen. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki kiinteistön julkisivut, sisätilat ja talotekniikka uudistetaan vastaamaan nykypäivän toimitilan vaatimuksia. Peruskorjauksella parannetaan merkittävästi rakennuksen energiataloutta ja kiinteistölle haetaan LEED-ympäristösertifiointia. Kiinteistön omistaa OP-Vuokratuotto -erikoissijoitusrahasto.

Valmistuessaan Lönnrotinkatu 11:ssa on noin 3 800 m2 toimistotilaa viidessä kerroksessa ja 430 m2 liiketilaa katutasossa. Kiinteistöön kuuluu myös ydinkeskustan toimitiloille harvinainen oma pysäköinti noin 40 autolle. Kiinteistössä hyödynnetään uusinta tekniikkaa niin rakenteissa, materiaalivalinnoissa kuin myös älykkäissä teknisissä ratkaisuissa. Tilat ovat helposti muunneltavissa erilaisiin käyttötarpeisiin ja asiakaskohtaiset ratkaisut toteutetaan tilatarpeiden mukaisesti. Modernien tilojen lisäksi vuokralaisille tarjotaan katutasossa mm. kahvilapalveluita.

YIT:n toteuttama saneeraustyö on edennyt aikataulussa ja kiinteistö valmistuu käyttäjilleen tämän vuoden lokakuussa. Ankkurivuokralaiseksi on tulossa Lexia Asianajotoimisto.

SRV peruskorjaa Lappeenrannan poliisitalon

SRV on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa allianssisopimuksen Lappeenrannan poliisitalon peruskorjauksesta. Lappeenrannan ydinkeskustassa sijaitsevan virastotalon C-osa tullaan peruskorjaamaan täydellisesti eli hankkeessa uusitaan kaikki rakennuksen talotekniset järjestelmät, vesikatto, julkisivut sekä ikkunat. Samassa yhteydessä tullaan tekemään myös toimintojen edellyttämät tilamuutokset ja -laajennukset. Kokonaisuudessaan hankkeen laajuus on noin 6 800 brm2.

“Poliisitalon peruskorjaushanke on hieno lisä kokonaisuudessaan ennätyskorkealla olevaan tilauskantaamme ja ennen kaikkea tärkeä hanke koko Lappeenrannan seudulle. SRV on toteuttanut viime vuosina onnistuneesti lukuisia allianssihankkeita, ja tämä uusin Lappeenrannan hanke kertoo osaltaan allianssihankkeiden osaamisemme laajasta arvostuksesta”, SRV:llä hankkeesta vastaava tuotantojohtaja Antti Raunemaa kertoo.

Vuonna 1980 valmistunut rakennus on toiminut Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen Lappeenrannan poliisiasemana. Peruskorjauksen ajaksi poliisitoiminnot on sijoitettu väistötiloihin. Peruskorjaustyöt Lappeenrannassa käynnistyvät välittömästi ja kohteen arvioidaan valmistuvan vuoden 2017 lopussa.

Siltojen korjaustyöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella

Iijoen silta

Siltojen korjaustyöt on aloitettu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueen tiestöllä. Korjausohjelmaan kuuluu 11 siltaa. Työt suoritetaan pääosin toukokuun ja lokakuun välisenä aikana ja niistä aiheutuu tienkäyttäjille jonkin verran haittaa.

Kiutakönkään silta, mt 8693, Kuusamo
Silta ylittää Oulankajoen. Korjaustyöt käsittävät kansilaatan korjauksen, sillan kaiteiden ja pengerkaiteiden uusimisen sekä päällysteen korjaamisen. Kansirakenteen korjaustyö tehdään puoli kantta kerrallaan sillalla kulkevan ajoneuvoliikenteen takia. Korjaustyön aikana liikenteen käytössä on yksi 3 m levyinen kaista kerrallaan. Työt on aloitettu toukokuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Taivalvaaran alikulkukäytävä, vt 20, Taivalkoski
Siltaa levennetään ja alikulkukäytävän kuivatusta parannetaan. Korjaustöiden aikana on liikenteen käytössä yksi ajokaista molempiin suuntiin. Työmaan kohdalla oleva linja-autopysäkki siirretään työn ajaksi Talonpojantielle. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Romppaisensalmen silta, yhdystie 8400, Taivalkoski
Sillan kansilankutus uusitaan ja sillan kantavia rakenteita vahvennetaan. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Silta on suljettuna yöaikaan viikoilla 29 – 30 (klo 16.00 – 8.00) kansilankutuksen uusimisen aikana. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Iijoen silta I, vt. 20, Taivalkoski
Sillan pintarakenteet ja reunapalkit uusitaan sekä sillan alusrakenteille tehdään korjaustoimenpiteitä. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Särkiluoman silta, vt 5, Kuusamo
Sillan peruskorjaus sisältää reunapalkkien ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Sirkkapuron silta, mt 19007, Vaala
Sillan peruskorjaus sisältää reunapalkkien ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön aikana on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Keihäskosken silta, mt. 18534, Siikalatva
Sillan peruskorjaus sisältää pintarakenteiden, reunapalkin ja kaiteiden uusimisen. Korjaustyön ajan on yksi ajokaista liikenteellä käytössä. Työt alkavat kesäkuussa ja valmistuvat lokakuun loppuun mennessä. Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Vaalankurkun silta, mt 800, Vaala
Sillan korjaustyöt on aloitettu vuonna 2015. Viime vuonna tehtiin toinen ajokaista ja nyt tehdään toinen. Sillan korjaustyöt käsittävät pintarakenteiden ja reunapalkkien uusimisen sekä sillan alusrakenteiden korjaustoimenpiteitä. Siltatyömaa vaikuttaa päivittäiseen liikenteeseen. Käytössä on yksi ajokaista ja ajoneuvoliikennettä ohjataan liikennevaloin.  Kevyen liikenteen kulku järjestetään koko urakan ajan erotetulla kevyen liikenteen kaistalla. Työt on aloitettu maaliskuussa ja valmistuvat elokuussa 2016.
Urakoitsijana toimii Destia Oy.
Olhavanjoen silta, vt 4, Ii
Sillan peruskorjaus sisältää uuden kannen rakentamisen ja kevyenliikenteen väylän rakentamisen sillalle ylävirran puolelle. Työmaan keston aikainen yleinen liikenne ohjataan kulkemaan kohteessa varasillan kautta. Työt alkavat toukokuun lopussa ja uusittu silta saadaan liikenteelle marraskuun loppuun mennessä. Viimeistelytyöt tehdään keväällä 2017. Silta on kokonaisuudessaan valmis kesällä 2017.
Urakoitsijana toimii Lemminkäinen Infra Oy.
Iijoen silta, vt 20, Pudasjärvi
Sillan pintarakenteet ja reunapalkit uusitaan sekä sillan alusrakenteille tehdään korjaustoimenpiteitä. Sillankorjaustyöt on aloitettu viime vuonna Iijoen sillan alavirran puoleisen kaistan pintarakenteiden purkamisella. Korjaustyöt jatkuvat nyt toisen kaistan osalta. Sillan kohdalla on käytössä yksi ajokaista ja yksi kevyen liikenteen kaista. Liikenne ohjataan liikennevaloilla. Nopeusrajoitus on sillan kohdalla 30 km/h. Korjaustyöt on aloitettu huhtikuussa ja ne valmistuvat heinäkuussa 2016. Urakoitsijana toimii Destia Oy.

Hankkeelle on perustettu facebook-sivut joiden kautta pääsee seuraamaan töiden etenemistä (“Iijoen sillan korjaus ja vt 20 liikennejärjestelyt”).

Leuvanojan silta, mt 18562, Siikalatva
Sillan peruskorjaus sisältää sillan uusimisen. Siltatyömaa vaikuttaa päivittäiseen liikenteeseen. Liikenne ohjataan kiertotien kautta. Työt ovat käynnissä ja valmistuvat syyskuun loppuun mennessä.Urakoitsijana toimii VRJ Pohjois-Suomi.

Hämeen linnan korjaustyöt kesällä 2016

hameen-linna-paa

Hämeen linnassa ovat alkaneet tämän kesän korjaustyöt. Tänä vuonna korjaustöissä ollaan siirtymässä alueille, joilla on alkuperäisiä, 1700-luvun lopulla rakennettuja muureja ja maavalleja. Korjaustyön ja sen suunnittelun avuksi alkuperäisiä vallihaudan kivi- ja maavallirakenteita tutkitaan tekemällä koekaivanto. Sen avulla vallihaudan rakenteista toivotaan saatavan tarkka käsitys.

Hämeen linna ympäristöineen muodostaa merkittävän kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden, jossa korjaustyöt kestävät useita vuosia.  Nyt tehtävät korjaustyöt ovat jatkoa vuonna 2013 aloitetuille Hämeen linnan vallihaudan kunnostustöille, joissa korjataan vallihaudan kivimuureja. Muurit ovat osin sortuneet ja routa, vedenpinnan vaihtelut sekä puiden juuristot ovat aiheuttaneet niihin vaurioita.  Kivirakenteiden korjauksia tehdään kahden urakoitsijan voimin ja apuna on myös Vanajan vankilan Ojoisten osaston vankeja. Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita.

Koekaivannosta tietoja tulevien korjaustöiden pohjaksi

Jotta korjaustyöt ja niiden turvallinen toteuttamistapa voidaan suunnitella, on ensin perehdyttävä huolellisesti alkuperäiseen rakenteeseen. Sen vuoksi eteläpuolella olevaan kivimuurin vauriokohtaan tehdään laajempi kaivanto, kuin mitä itse korjaustyö vaatisi. Siitä tutkitaan mm. minkälaisia maakerroksia maavallit sisältävät, onko maavalleissa tukirakenteita, kuinka syvä vallihaudan kivilatomus on, onko vallihaudan kivilatomuksen takana ja alla puurakenteita ja millaisia ne ovat. Arkeologit valvovat ja dokumentoivat kaivaustyön.

Hieman rakenteista jo tiedetäänkin alkuperäisten piirustusten sekä viime vuonna tehdyn tekniikkasillan uusimisen yhteydessä suoritettujen kivimuurin korjaustöiden ja arkeologisten tutkimusten perusteella. Tuolloin löydettiinrisunkeja eli fasiineja, jotka ovat oksista tehtyjä kimppuja tai mattoja. Niiden tehtävä on ollut toimia maakerroksia sitovana rakenteena. Lisäksi löydettiin kivimuurin rakennustöissä käytetty kivipora, joka antaa vihjeitä alkuperäisistä työtavoista.

Korotustöitä, aitaamista ja sadevesijärjestelmiä

Pohjoispuolen vallihaudalla jatketaan viime vuonna aloitettuja korotustöitä. Pohjoispuolen vallihaudan muurit ovat alimpia kiviä ja perustusrakenteita lukuun ottamatta rekonstruktio eli myöhempi toteutus, joka on tehty tuhoutuneen osan tilalle 1980-luvulla, vanhojen piirustusten sekä säilyneiden ja esiin kaivettujen vallihaudan rakenteiden avulla. Tällöin ympäröivät maa-alueet jäivät korkeammiksi kuin kivimuurin yläosa, minkä vuoksi eroosio kuluttaa jyrkkiä maaleikkauksia. Ongelma ratkaistaan korottamalla kivimuuria 1-2 kivikertaa sekä luiskaamalla maarakenteita loivemmiksi.

Turvallisuuden parantamiseksi viime vuonna korotetulle osalle rakennetaan tänä vuonna samanlainen aita, mikä vallihautaa jo muilta osin ympäröi. Aidan tehtävänä on parantaa yleisöturvallisuutta.

Vallihaudan pohjoispuolelle rakennetaan myös sadevesijärjestelmät, jotta estetään routavauriot ja veden mukanaan kuljettamien maiden joutuminen vallihautaan. Tuolla alueella on ollut 1800-luvun alussa valmistunut, takaa avoin, kolmiomainen ulkovarustus eli ravelliini. Viime vuonna varmistui, että puretun ravelliinin perustusrakenteita on säilynyt maan alla. Linnan pohjoispuolella on sijannut myös Hämeenlinnan kaupungin vanha asemakaava-alue. Kesällä tehtävät viemäröinnin kaivuutyöt ja aitatolppien pystytykset tehdään historiallisten rakenteiden vuoksi arkeologien valvonnassa. Mikäli jotakin merkittävää löytyy, on työ keskeytettävä tutkimusten ajaksi.

Bastionit ja vallihauta suojasivat keskiaikaista linnaa

Korjaustöiden kohteena oleva vallihauta maavalleineen on huomattavasti nuorempi kuin niiden sisäpuolella oleva linna. Aseistuksen kehittyessä parannettiin keskiajalla rakennetun Hämeen linnan puolustusta bastionilinnoituksella. Puolustusjärjestelmä muodostui kulmikkaista, eteen työntyvistä bastioneista ja niitä yhdistävistä välivalleista eli kurtiineista. Bastioninen eteen rakennettiin ravelliini ja kaivettiin vallihauta. Monista muista Suomen linnoituksista poiketen Hämeen linnan vallihauta on vesivallihauta. Linnan viimeinen linnoitusvaihe käynnistyi vuonna 1777 ja päättyi 1813.

Linnan eteläosassa maavalleja tasattiin ja vallihaudan kaakkoisosan kulkua muutettiin 1870-luvun vaiheilla ja muutama vuosi myöhemmin myös pohjoisosan maavallit tasoitettiin ja vallihauta täytettiin. Nämä linnoituslaitteet rekonstruoitiin 1970- ja 1980-lukujen korjausten yhteydessä vallihaudan pohjoispuolella ollutta raveliinia lukuun ottamatta.

Maisemanhoitotyön apuna käytetään lampaita

Viime vuonna kokeiltiin lampaiden käyttöä maisemanhoidossa. Kokeilu onnistui hyvin ja tänä kesänä lampaita nähdään paljon useammin maavalleilla.  Lampaiden pitkäjänteisellä laidunnuksella tavoitellaan sitä, että rehevöityneiden maavallien kasvillisuus muuttuu vähitellen niittymäisemmäksi ja sitä kautta helppohoitoisemmaksi.  Lampaita paimentavat koirat ja on tärkeää, että muut koirat pidetään alueella kytkettyinä ja etäällä lampaista ja niitä paimentavista koirista.

KONEELLE TILAUS KAKSOISTORNIHANKKEESEEN INDONESIASSA

103474

KONE toimittaa 41 hissiä ja liukuporrasta kahteen Jakartan tasokkaalla liikealueella rakenteilla olevaan Sopo Del Office Tower + Lifestyle  rakennukseen.

Kahdesta tornista koostuva toimisto- ja hotellikohde levittäytyy 1,7 hehtaarin alueelle ja sijaitsee ihanteellisella paikalla SCBD Mega Kuninganissa Jakartan keskustassa Indonesiassa. Kohteen rakennuttaja on PT. Toba Pengembang Sejahtra. Sopo Del Office Tower + Lifestylesta tulee valmistuessaan vuonna 2017  A-luokan Platinum-luokiteltu vihreä rakennus.

KONE toimittaa kahteen torniin 26 energiatehokasta KONE MiniSpace(TM) -hissiä, yhdeksän konehuoneetonta KONE MonoSpace® -hissiä, kuusi KONE TravelMaster(TM) -liukuporrasta sekä KONE Hybrid -kohdeohjausjärjestelmän (DCS). Lisäksi kaikki laitteet kytketään KONE E-Link(TM) -etävalvontajärjestelmään, joka tarjoaa reaaliaikaista tietoa laitteiden suorituskyvystä ja mahdollistaa ongelmien pikaisen ratkaisun sekä laitteiden sujuvan toiminnan.

“Meille on kunnia, että PT. Toba Pengembang Sejahtra valitsi meidät tähän projektiin Jakartan arvostetulla liikealueella”, sanoo KONEen Aasian ja Tyynenmeren aluejohtaja Neeraj Sharma. “KONEen energiatehokkaat laitteet varmistavat osaltaan sujuvan liikkumisen kohteessa.”

Tilaus kirjattiin vuoden 2016 ensimmäiselle neljännekselle.

KSBR uudistaa Mikkelin keskussairaalan pysäköinnin

fd1e1b7a-220f-4c82-bcff-7a61fb7717c6-main_image

Suomen nopeimmin kasvaviin rakennusyrityksiin kuuluva Keski-Suomen Betonirakenne eli KSBR on valittu toteuttamaan Mikkelin keskustassa sijaitsevan sairaalan pysäköintilaitoksen. Urakka on osa laajaa keskussairaalan laajennushanketta.

KSBR rakentaa pysäköintilaitoksen kokonaisvastuullisella urakalla. Rakennukseen tulee yli 420 autopaikkaa. Laitoksen tilaajana on sairaanhoitopiirin tytäryhtiö Mikkelin Sairaalaparkki Oy.

Rakennuksen paalutustyöt käynnistyivät toukokuun alussa ja se luovutetaan käyttöön huhtikuussa 2017. Sairaalan poikkeuksellisen ahdas keskustasijainti edellyttää suunnittelulta tehokkuutta. – KSBR:n valttina kilpailutuksessa olivat laatu ja kustannustehokkuus. Uusien autopaikkojen määrä ylittää edellyttämämme tason, kertovat vt. sairaanhoitopiirin johtaja Vesa Vestala ja Mikkelin Sairaalaparkki Oy:n toimitusjohtaja Martti Lokka. Sairaala ja pysäköintitalo yhdistetään toisiinsa pääkadun Mannerheimintien ylittävällä sillalla. Rakennesuunnittelussa oli huomioitava lisäksi helikopterikentän mahdollinen sijoittuminen rakennuksen katolle.

Sairaalahankkeelle rahoitusta Euroopan investointipankilta

Perusterveydenhuolto, sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoito yhdistyvät Mikkelin sairaalakampukselle yli 110 miljoonan euron hankkeella. Rakentaminen on jaksotettu vaiheittain vuoteen 2020 saakka.

Uusi pysäköintitalo ratkaisee henkilöstö- ja asiakaspysäköinnin haasteita alueen päivittäisen ihmisvirran lisääntyessä useilla sadoilla. – Kaikkiaan alueella tulee muutaman vuoden kuluttua liikkumaan lähes 1 000 työntekijää sekä saman verran asiakkaita, kertoo sairaanhoitopiirin tukipalvelujohtaja Veli-Matti Thure.

Keskussairaalan uudistus- ja laajentamishankkeen rahoitus on poikkeuksellinen, sillä Euroopan investointipankki myönsi huhtikuussa Etelä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymälle pitkäaikaisen 55 miljoonan euron lainan. – Sillä on iso merkitys, koska kyse on pitkän aikavälin investoinnista, sanoo vt. sairaanhoitopiirin johtaja Vesa Vestala.