Uusi Valtiolle rakennettu -julkaisu kertoo valtion kiinteistöistä ja niiden ylläpidosta

valtiolle-rakennettu-kansi

Mikä kaikki ympäristössämme on valtion kiinteistöomaisuutta? Miten kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kiinteistöjä tulisi hoitaa ja ylläpitää, millaista on niiden vastuullinen ja viisas käyttö? Valtiolle rakennettuvastaa tämänkaltaisiin kysymyksiin. Se on Museoviraston ja valtion kiinteistöjä hoitavien ja ylläpitävien tahojen – Senaatti-kiinteistöjen, Liikenneviraston, Metsähallituksen, Suomenlinnan hoitokunnan, ulkoasiainministeriön, eduskunnan, tasavallan presidentin kanslian ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen – yhdessä toteuttama julkaisu, joka koostuu 34 artikkelista. Kirjoittajat edustavat niin valtion kiinteistönhaltijoita ja suojeluviranomaisia kuin kulttuuriperinnön asiantuntijoita.

Valtion suojeltujen rakennusten restauroinnin käsikirja, Museoviraston vuonna 1997 julkaisema Valtion rakennusperinnön vaaliminen, on ollut jo pitkään loppuunmyyty. Kaikenlaisiin korjausrakennushankkeisiin sovellettavana korjausoppaana kirja saavutti alun perin tarkoitettua laajemman yleisön. Sen restaurointia ja korjaamista koskevat perusajatukset ovat ajattomia ja mukana myös nyt julkaistussa kirjassa. Valtion kiinteistöpolitiikka on muuttunut 2000-luvulla merkittävästi: omistusten keskittäminen ja yhtiöittäminen, omistuksista luopuminen sekä vaatimukset tilatehokkuudesta ja kiinteistönpidon tuottavuudesta ovat tuoneet uusia haasteita kiinteistöjen korjaamiselle, ylläpidolle ja hoidolle. Valtiolle rakennettu tukee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kiinteistöjen hyvää hoitoa muuttuneessa tilanteessa. Se laajentaa näkökulmaa koskemaan kaikkia valtion rakennettuja ympäristöjä. Restauroinnin sijaan painopiste on jatkuvassa arkisessa hoidossa ja ylläpidossa.

Valtiolle rakennettu on aivan uusi ja ainutlaatuinen teos. Sen tekeminen kokosi valtion kiinteistönhaltijat ensimmäistä kertaa saman pöydän ääreen. Julkaisu esittelee valtion kiinteistöhallintoa, valtion rakennettujen ympäristöjen ominaisuuksia ja monimuotoisuutta. Kirja esittelee hyvän kiinteistönhoidon periaatteita ja käytäntöjä, havainnoiden rakennusten lisäksi maisemaa ja arkeologista kulttuuriperintöä. Esillä ovat ajankohtaiset teemat, kuten valtion rakennusten muuttuvat käytöt, hyvä sisäilma ja uuden talotekniikan sovittaminen vanhoihin rakennuksiin. Mukana ovat myös perinteisemmät rakennusperintökohteet ja niiden konservointi- ja restaurointimenetelmät. Kohde-esimerkit vaihtelevat liikenneympäristöistä ja nähtävyyskohteista valtion virastotaloihin ja edustavien monumenttien sisätiloihin.

Valtiolle rakennettu on suunnattu erityisesti valtion rakennusperinnön kanssa toimiville sekä muille kiinteistöjen parissa työskenteleville. Siitä on hyötyä suunnittelijoille, rakennusvalvontaviranomaisille, kiinteistönhuollon ja korjausrakentamisen ammattilaisille sekä alaa opiskeleville. Erityistä tukea siitä on julkisesta kiinteistövarallisuudesta poliittisia ja kauaskantoisia päätöksiä tekeville, niin valtiolla kuin kunnissa.

VALTIOLLE RAKENNETTU
Toimittajat Aino Laine ja Olli Hakli
Museovirasto,nid., ISBN 978-951-616-269-3, hinta 29 € (sis. alv.)

Valtiolle rakennettu -julkaisua myy Kansallismuseon museokauppa. Sitä voi tilata myös postiennakolla:http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut/julkaisut/julkaisujen-myynti

NCC käynnistää toimistotalon rakentamisen Leppävaarassa

8513511cfa2a2629_800x800ar

NCC Property Development käynnistää Alberga Business Parkin E-talon eli viimeisen vaiheen rakennustyöt Espoon Leppävaarassa. Toimistorakennukseen tulee noin 5 800 m2 vuokrattavaa toimitilaa ja se on valmis lokakuussa 2017.

– Huippuluokan toimitilan kysyntä alueella on aktiivista, ja haluamme vastata kansainvälisten kasvuyritysten tarpeisiin tarjoamalla tilaa jatkossakin, NCC Property Developmentin toimitusjohtaja Mika Soini kertoo.

NCC:n kehittämä Alberga Business Park sijaitsee Kehä I:n tuntumassa, kävelyetäisyydellä Kauppakeskus Sellosta ja Leppävaaran juna-asemasta. Alberga Business Parkin neljä ensimmäistä vaihetta ovat lähes täyteen vuokrattuja ja myyty valmistuttuaan sijoittajille. Aiemmat vaiheet valmistuivat vuosina 2012–2015.

Rakennustöiden toteuttajana toimii NCC Building ja tilojen vuokrauksesta vastaa NCC Property Development. E-talon valmistuessa Alberga on kokonaisuudessaan valmis lokakuussa 2017.

Alberga Business Parkin E-talo toteutetaan kansainvälisen BREEAM-ympäristöluokitusjärjestelmän Very Good -tasolle.

Katso video Alberga Business Parkista .

YIT käynnisti kaksi uutta asuntokohdetta Prahassa ja Bratislavassa

YIT on käynnistänyt uusien asuntokohteiden rakentamisen Prahassa, Tšekissä ja Bratislavassa, Slovakiassa. Kohteisiin rakennetaan yhteensä lähes 180 asuntoa ja ne valmistuvat syksyllä 2017. Nyt käynnistettyjen kohteiden kokonaisarvo on yli 20 miljoonaa. YIT pyrkii strategiansa mukaisesti kasvattamaan asuntotuotantoaan CEE-maissa, joissa asuntokysyntä on korkealla tasolla.

Prahassa käynnistetty kohde on Koivu Zličín -nimisen kerrostalohankkeen toinen vaihe, joka sijaitsee Prahan 5. kaupunginosassa. Toinen vaihe käsittää 90 asuntoa. Hanke rakennetaan yhdelle kaupungin suosituimmista asuinalueista, jonka erinomaiset joukkoliikenneyhteydet sekä monipuolisten palveluiden läheisyys tekevät siitä houkuttelevan alueen asua. Hankkeen ensimmäisen vaiheen myynti on edennyt vilkkaasti.

Bratislavassa käynnistetty kohde on Tammi-nimisen aluehankkeen kolmas vaihe, joka käsittää noin 90 asunnon rakentamisen. Hanke sijaitsee kehittyvällä Dúbravkan asuinalueella hyvien palveluiden läheisyydessä. Tammi-hanke on ollut kuluttajien keskuudessa suosittu ja sen aiemmat vaiheet ovat myyneet erittäin hyvin.

VVO-konserni ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaa toteuttavat vuokra-asuntoja 50 miljoonalla eurolla

VVO-konserni on sopinut Pohjola Rakennus Oy Uusimaan kanssa lähes 50 miljoonan euron arvoisten vuokra-asuntojen toteuttamisesta Helsinkiin, Vantaalle ja Hyvinkäälle. Yhteensä rakenteille tulee tällä sopimuksella 263 Lumo-vuokra-asuntoa, jotka valmistuvat pääosin seuraavien kahden vuoden aikana.

VVO-konsernin ja Pohjola Rakennus Oy Uusimaan välinen sopimus sisältää vuokra-asuntohankkeita kasvukeskuksissa. Vuokra-asunnoille on kasvavaa kysyntää sekä pääkaupunkiseudulla että Hyvinkäällä.

Sopimus sisältää neljä kohdetta, joihin rakentuu yhteensä 263 Lumo-vuokra-asuntoa. Rakenteille tulee Helsingin Kannelmäkeen Vanhaistentielle 43, Helsingin Roihuvuoreen Tulisuontielle 28, Vantaan Martinlaakson Martinkeskukseen 143 ja Hyvinkäälle Kauppakeskus Villan lähistölle Värimestarinkaarelle 49 vuokra-asuntoa.

– Hyvien julkisten liikenneyhteyksien ja palvelujen äärellä oleville vuokra-asunnoille on tarvetta erityisesti näillä alueilla, joissa myös työperäinen muutto lisää kysyntää. Tavoitteemme on jatkaa vuokra-asuntoinvestointeja Suomen kasvukeskuksissa, jotta erityisesti pääkau-punkiseutu voi kehittyä Suomen talouden veturina, VVO-yhtymän kiinteistökehitysjohtaja Kim Jolkkonen sanoo.

– Yhteistyö VVO-konsernin kanssa on yhtiömme strategian sekä kaupan kohteisiin kuuluvien aluehankkeiden etenemisen kannalta erittäin merkittävää. Odotamme innolla pääsevämme toimimaan yhteistyössä toimialansa markkinajohtajan kanssa, Pohjola Rakennus Oy Uusimaan toimitusjohtaja Kim Bono toteaa.

VVO-konsernin vuosittainen tavoite on toteuttaa vähintään tuhat uutta vuokra-asuntoa. Vuonna 2015 yhtiö investoi vuokra-asuntoihin 235 miljoonaa euroa. Viimeisen kolmen vuoden aikana VVO-konserni on investoinut Suomeen kaikkiaan 650 miljoonaa euroa. Kaikki rakenteilla olevat vuokra-asunnot ovat markkinaehtoisia Lumo-vuokrakoteja, joissa on tarjolla jatkuvasti kehittyvä asumisen palvelujen valikoima.

Pohjola-Rakennus -konserni rakentaa vuosittain yli 1 000 asuntoa sekä lukuisia toimitilakohteita ja pysäköintilaitoksia Uudellemaalle, Pirkanmaalle, Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen sekä Hämeeseen. Konserni työllistää yli 1 200 henkilöä, joista omaa henkilökuntaa on noin sata. Yhtiön vuoden 2016 liikevaihtotavoite on noin 180 miljoonaa euroa. Konsernin tavoitteena on olla johtava asunto-, toimitila- ja infrarakentaja toiminta-alueillaan sekä johtava senioriasuntojen rakentaja Suomessa.

Skanska rakentaa HUS:lle asuinkerrostalon Helsingin Jätkäsaareen

hus_bahamakatu_pihana-cc-88kyma-cc-88

Skanska ja HUS-Kiinteistöt Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen HUS:n henkilöstölle tarkoitetun asuinkerrostalon rakentamisesta Helsingin Jätkäsaaren Bahamankadulle. Hankkeen maanrakennustyöt ovat jo käynnissä ja Skanskan osalta talon perustustyöt aloitetaan huhtikuun 2016 alussa. Talo valmistuu syksyllä 2017 ja se rakennutetaan KOY HUS-Asuntojen taseeseen.

Aiemmin satamakäytössä ollut Jätkäsaari rakentuu vauhdilla osaksi Helsingin kantakaupunkia yhdistäen monipuoliset palvelut, lukuisat kivijalkaliikkeet, katukahvilat, merellisen ympäristön ja laajat viheralueet. Ensimmäiset asuntokorttelit valmistuivat vuonna 2012, ja vuoteen 2030 mennessä alueelle rakennetaan koti jopa noin 18 000 helsinkiläiselle. Työpaikkoja alueelle syntyy noin 6 000.

”Jätkäsaari sopii alueena erittäin hyvin HUS:n tarpeisiin. Alueelta on mainiot julkiset liikenneyhteydet koko pääkaupunkiseudulle ja etenkin Meilahteen, HUS:n työpaikkojen keskittymään. Matka sujuu kevyesti myös vaikkapa polkupyörällä, ja HUS Bahamankatu 3:n asukasvalinnassa aiotaankin suosia autottomia työntekijöitämme. HUS:lla on entuudestaan noin 1500 työsuhdeasuntoa, joten Jätkäsaaren uudet asunnot kasvattavat työsuhdeasuntokantaamme reilulla kuudella prosentilla”, kertoo Ulla Mehik HUS-Kiinteistöt Oy:stä.

”HUS-Kiinteistöille rakennettavaan seitsemänkerroksiseen asuintaloon tulee yhteensä 98 vuokra-asuntoa, HUS:n tarpeiden mukaisesti lähinnä yksiöitä ja kaksioita, jotka ovat keskipinta-alaltaan 42 neliömetriä. Talon kivijalkaan rakennetaan pieni liiketila ja kellaritasoon koko korttelin yhteiskäyttöön tarkoitettu 29-paikkainen autohalli. Korttelin talojen keskelle tulee Jätkäsaarelle tyypillinen iso ja suojaisa korttelipiha”, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Ismo Uusimäki.

Skanskalla on parhaillaan käynnissä myös samaan kortteliin loppuvuodesta 2016 valmistuvan Helsingin seudun opiskelijasäätiö HOASin vuokra-asuntojen rakennustyöt. Lisäksi Skanska rakentaa Jätkäsaareen syyskuussa 2017 valmistuvia Hitas- ja asumisoikeusasuntoja Helsingin asumistuotantotoimisto ATT:lle.

Sigge Arkkitehdit Oy valittiin Turku Energian tontin aluesuunnittelukilpailun voittajaksi

rasteri_havainnekuva

Turku Energian tontin ja entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämiseksi järjestetyn suunnittelukilpailun on voittanut Sigge Arkkitehdit Oy kilpailutyöllään ’Rasteri’. Suunnittelukilpailun avulla haluttiin löytää alueelle arkkitehtonisesti omaleimaisia ratkaisuja, jossa pääpaino on vanhan ja uuden yhteensovittamisessa, kohtuuhintaisessa asumisessa sekä vaiheittaisessa toteutettavuudessa.

Turun kaupunki, Turku Energia -konserni ja TVT Asunnot Oy järjestivät yhteistyössä aluesuunnittelukilpailun asemakaavatyön pohjaksi. Kilpailulla haettiin ideoita Linnankatu 65:ssä sijaitsevan Turku Energian tontin sekä Amiraalistonkatu 6:ssa sijaitsevien entisten raitiovaunuhallien muodostaman alueen kehittämiseksi.

Suunnittelukilpailun lähtökohtana olivat tavoitteet avoimesta ja monimuotoisesta kaupunkirakenteesta sekä kohtuuhintaisesta asuntotuotannosta. Korkeatasoisen kilpailun voittajaksi valittiin Sigge Arkkitehdit Oy:n kilpailutyö ’Rasteri’.

– ’Rasteri’ on yhtenäinen ja urbaani kokonaisuus, joka kokonaisuutena vastaa parhaiten kilpailuohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, toteaa kilpailun arviointiryhmän puheenjohtaja Timo Laiho.

Aluesuunnittelukilpailuun ilmoittautui 33 työryhmää, joista kilpailun arviointiryhmä valitsi loppukilpailuun neljä parhaiten kriteerit täyttävää työryhmää. Valituilta työryhmiltä vastaanotettiin määräaikaan mennessä neljä kilpailuehdotusta nimimerkeillä: Enter, Ylä pual jokke, Rasteri ja Kryssi. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta teki päätöksen kilpailun voittajasta arviointiryhmän yksimielisen valinnan pohjalta.

Elinvoimaa ja viihtyisyyttä uutta ja vanhaa yhdistämällä

Aluesuunnittelukilpailun avulla etsittiin kaupungin omistuksessa olevien Turku Energian tontin sekä entisten raitiovaunuhallien muodostamalle alueelle omaleimaisia, laadukkaita ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen elinvoiman ja viihtyisyyden lisäämiseksi, maankäytön kehittämiseksi ja tulevan asemakaavamuutoksen suunnittelun tueksi.

-Kilpailun tulos antaa hyvät lähtökohdat asemakaavanmuutokselle, jossa täydennysrakentamisen keinoin halutaan eheyttää kaupunkirakennetta ja parantaa korttelin toimivuutta ja elinvoimaa, kertoo arviointiryhmän jäsen, kaavoituspäällikkö Christina Hovi.

Kilpailuehdotusten arvioinnissa painotettiin vanhojen voimalarakennusten innovatiivista uusiokäyttöä yhdistettynä uusien asuinrakennusten rakentamiseen ja eri toimintojen yhteensovittamiseen, vaiheittaista toteutettavuutta, kohtuuhintaista asumista, miellyttävää asuinympäristöä sekä kaupunkikuvaan sopivaa, arkkitehtoniselta laadultaan korkeatasoista ja mielenkiintoista ratkaisua.

-Voittaneen työn pohjalta voidaan laatia asemakaava, joka mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamisen asukkaille, toteaa TVT Asunnot Oy:n toimitusjohtaja Teppo Forss.

Loppukilpailuun valitut työryhmät, kilpailuehdotusten nimimerkit ja arviointiryhmän jäsenet

Kilpailuehdotukset jätettiin nimimerkeillä. Nimimerkillä varustetut, tekijätiedot sisältäneet kuoret avattiin vasta sen jälkeen, kun kilpailun voittajatyö oli päätetty.

Loppukilpailuun valitut työryhmät ja kilpailuehdotusten nimimerkit:
•    Sigge Arkkitehdit Oy, ”Rasteri”
•    Arkkitehtikonttori Petri Pussinen Oy ja Realprojekti Oy, ”Enter”
•    Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, ”Ylä pual jokke”
•    Arkkitehdit Hannunkari & Mäkipaja Oy, ”Kryssi”

Arviointiryhmän jäsenet:
•    Timo Laiho, tonttipäällikkö, DI, Kiinteistöliikelaitos
•    Mika Rajala, arkkitehti SAFA, Kiinteistöliikelaitos
•    Christina Hovi, kaavoituspäällikkö, arkkitehti SAFA, Ympäristötoimiala
•    Thomas Hagström, kaavoitusarkkitehti, arkkitehti SAFA, Ympäristötoimiala
•    Teppo Forss, toimitusjohtaja, KTT, TVT Asunnot Oy
•    Risto Vaittinen, toimitusjohtaja, DI, Turku Energia
•    Juha Mäki-Jyllilä, arkkitehti SAFA, Arkkitehtitoimisto JKMM OY

Arviointiryhmän puheenjohtajana toimi tonttipäällikkö Timo Laiho ja sihteereinä toimivat kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström ja arkkitehti Mika Rajala.

Arviointiryhmä on kuullut työnsä aikana seuraavia asiantuntijoita:
•    Pekka Saarinen, toimistopäällikkö, DI, Helsingin Kiinteistövirasto
•    Turun Museokeskus, lausunto kilpailuehdotuksista

Kilpailuohjelman sisältö ja tavoitteet valmisteltiin Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen ja ympäristö-toimialan kaupunkisuunnittelun, TVT Asunnot Oy:n ja Turku Energian yhteistyönä.

HKScanin Rauman tuotantolaitokselle ympäristölupa

Aiemmin kerrotun mukaisesti HKScan rakentaa uuden broilertuotteisiin erikoistuvan tuotantolaitoksen Raumalle. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tänään myöntänyt HKScan Finland Oy:lle ympäristöluvan teurastamon ja lihanjalostamon toiminnalle. Toistaiseksi voimassaoleva päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. Valitusaika päättyy 20.4.2016. Toiminta voidaan kuitenkin käynnistää mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätöksessä todetaan, että laitoksen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain vaatimukset. Toiminta on asema-, yleis- ja maakuntakaavan mukaista.

Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, alueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet.

Laitoksen lupaprosessi eteni tiiviissä aikataulussa ja hyvässä yhteistyössä eri viranomaistahojen (ELY, AVi, Tukes) ja Rauman kaupungin kanssa. Näin ympäristöluvan päätökset voidaan ottaa huomioon jo tuotantolaitoksen suunnitteluvaiheessa.

Laitos käyttöön loppuvuonna 2017

Tuotantolaitoksen rakentaminen on käynnistynyt kuluvan vuoden alussa. Laitos arvioidaan otettavan käyttöön loppuvuoden 2017 aikana ja se korvaa HKScanin nykyisen tuotantolaitoksen Eurassa.

Uusi tuotantolaitos keskittyy yhä kasvavaan siipikarjasegmenttiin ja broilerituotteiden valmistukseen. Investointi lisää kapasiteettia ja lyhentää tuotannon läpimenoaikoja parantaen tuotteiden laatua entisestään. Investoinnin kokonaisarvo on noin 80 miljoonaa euroa.

Tuotantolaitokseen valittava teknologia tekee mahdolliseksi innovatiivisten Kariniemen-uutuustuotteiden kehittämisen konsernin koti- ja vientimarkkinoille. Kaikissa hankinnoissa hyödynnetään HKScanin vastuullisuusohjelman mukaisia ratkaisuja materiaali-, energia- ja ympäristötehokkuuden näkökulmista.

Uusia koteja Lauttasaareen Kiviaidankadulle

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Skanska on käynnistänyt Delta-korttelin viimeisen asuintalon asuntojen myynnin Helsingin Lauttasaaressa. As. Oy Helsingin Antonio rakennetaan osoitteeseen Kiviaidankatu 9, ja se täydentää neljän talon kokonaisuuden.

Kiviaidankadun neljä uudisrakennusta eli Claudio, Cordelia, Ariel ja Antonio muodostavat kadun toisella puolella sijaitsevalle vanhalle Villakehräämölle eräänlaisen vastaparin, jolloin katukuvasta syntyy kiinnostava.

”Alueen vanhempaa rakennuskantaa edustava Villakehräämö piippuineen on ympäristössään erottuva maamerkki. Rakennuksessa vuorottelevat katutilaa lähempänä ja kauempana olevat osat, ikään kuin E-kirjaimen sakarat. Sama muotokieli toistuu Delta-korttelin kaikissa uusissa asuintaloissa”, kertoo hankekehityspäällikkö Satu Ryynänen Skanska Kodeista.

”Delta-korttelin asukkailla on palvelut todella lähellä, sillä kävelymatkan päässä Antoniosta löytyvät ruokakaupat, kampaamot, pikkuliikkeet, ravintolat, koulut, päiväkodit ja terveyspalvelut sekä useat kuntosalit ja urheilukentät. Esimerkiksi lähin liikuntakeskus sijaitsee vain parin minuutin kävelymatkan päässä Antoniosta. Villakehräämössä on lisäksi K-Supermarket”, jatkaa Ryynänen.

Tulevaisuudessa vaihtoehtojen kirjo vain paranee, kun Lauttasaaren vanhan ostoskeskuksen tilalle valmistuu uusi kauppakeskus, jossa on myös suuri päivittäistavarakauppa.

5–7-kerroksiseen, yksiportaiseen Antonioon tulee yhteensä 49 uutta kotia, joiden koot vaihtelevat 25,5 neliön ja 115,5 neliön välillä. Osa asunnoista on saunattomia, mutta asuntoyhtiössä on saunaosasto. Antonion autohalliin pääsee suoraan hissillä. Antoniossa on myös useita myytäviä liiketiloja, joiden pinta-ala on yhteensä noin 320 neliötä. Antonion arvioitu valmistuminen on joulukuu 2017.

Antonio muodostaa yhdessä muiden Delta-korttelin asuinrakennusten kanssa suojaisan korttelipihan, jossa kaikenikäiset viihtyvät.

Delta-korttelin rakentamista voi seurata korttelin omassa blogissa osoitteessa http://deltakorttelinblogi.skanska.fi/.

Pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoiden suhdannetiedote: Asuntorakentaminen pääkaupunkiseudulla ennätysrunsasta

Pääkaupunkiseudun kasvu näkyy vilkkautena alueen kiinteistö- ja rakentamismarkkinoilla. Rakentamisen volyymi on nyt niin korkealla, että työvoimasta ja resursseista alkaa jo olla pulaa. Vauhti näyttäisi kuitenkin hektisen alkuvuoden jälkeen hieman rauhoittuvan. Kiinteistömarkkinoilla on voimakasta kahtiajakautumista: kauppa käy erittäin vilkkaana, mutta vuokramarkkinoilla nähdään sekä vajaakäyttöä että vuokrien nousun hidastumista.

Suomeen ennustetaan hidasta talouskasvua lähivuosiksi, mutta ero muuhun läntiseen maailmaan kasvaa kuitenkin edelleen. Yksi positiivisesti kehittyvistä aloista ja talouskasvun vetureista on kiinteistö- ja rakentamisala.

Kiinteistökauppamarkkinoiden aktiivisuus korkealla tasolla

Vuoden 2015 kaupankäyntivolyymi nousi noin 5,5 miljardiin euroon, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein lukema Suomen kiinteistömarkkinoilla. Vuoteen 2014 verrattuna nousua oli 27 prosenttia. Kaksi kolmasosaa viime vuoden volyymista muodostui kotimaisten toimijoiden ostoksista, mutta myös ulkomaisten sijoittajien aktiivisuuden lisääntyminen jatkui. Kiinteistötyypeistä vilkkaimman kaupankäynnin kohteena olivat liikekiinteistöt, joiden osuus kokonaisvolyymista oli noin kolmannes. Asuntojen osuus on saavuttanut toimistojen osuuden, ja niiden molempien osuus oli noin 23 prosenttia transaktioista.

Asuntorakentamisen volyymi huippukorkealla

Vuoden 2015 loppupuolella uudisrakentamisen määrä lähti voimakkaaseen kasvuun ja tämä kehitys jatkuu yhä. Pääkaupunkiseudulla aloitettiin vuonna 2015 noin 12 000 uuden asunnon rakentaminen. Asuntoaloitukset kasvoivat vuodenvaihteen 2014-2015 tilanteeseen verrattuna huimat 80 prosenttia. Tosin lähtötaso oli viimeisten viiden vuoden alhaisin. Aloitusten määrä on nyt kuitenkin pääkaupunkiseudulla selkeästi korkein liki 30 vuoteen.

Toimitilapuolella on aloitettu useita jättihankkeita, joiden rakentaminen jatkuu pitkään. Näitä ovat muun muassa Kalasataman Redi, Pasilan Tripla, Matinkylän Ison Omenan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukset sekä useat käynnissä olevat julkiset rakennushankkeet.

Infrarakentajia työllistävät muun muassa Länsimetron jatko, Pasilan läntinen lisäraide, Kehä I:n keskivaiheen perusparantaminen ja kattaminen Keilaniemen kohdalla sekä edellä mainittujen, hiljattain käynnistyneiden suurten toimitilahankkeiden ja Olympiastadionin peruskorjauksen maanrakennustyöt. Merkittävä hanke on myös Blominmäen jätevedenpuhdistamo.

Rakennushankkeiden käynnistysten huippu näyttää olevan käsillä ja loppuvuotta kohti aloitusten määrä vähentyy Projektitiedosto RPT:n hankesuunnitelmien mukaan sekä asunto- että toimitilarakentamisessa.

Pääkaupunkiseudun markkinat kiinnostavat rakentajia

Urakoitsijoiden kapasiteetti on pääkaupunkiseudulla hyvin käytössä ja pääkaupunkiseudun kasvaville markkinoille onkin tullut enenevässä määrin rakentajia myös muualta Suomesta.

Urakkatarjoushinnat olivat tammikuussa nousseet 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Syksyllä nähty tarjoushintojen voimakkain noin kymmenen prosentin nousu on siis ohitettu. Syynä tarjoushintojen nousuun on ollut urakoitsijoiden lisääntynyt omaperusteinen tuotanto.

Katsaus tarkastelee ensisijaisesti pääkaupunkiseudun kiinteistö- ja rakentamismarkkinoita rakennuttajien ja kiinteistönomistajien näkökulmasta. Lähtöaineistona ovat olleet muun muassa Nordea Pankki Suomi Oyj:n aineistot, RAKLIn jäsenistöstä kootut RAPAL Oy:n hanke- ja hintarekisterit, RPT Docu Oy:n hanketiedot, Forecon Oy:n mallinnusmenetelmät ja tiedostot, KTI Kiinteistötieto Oy:n markkinatietokannat, Rakennusteollisuus RT:n tiedostot sekä yleiset talousennusteet.

CITYCON JA LEHTO TEKIVÄT ESISOPIMUKSEN KAUPPAKESKUS LIPPULAIVAN RAKENTAMISESTA

lehto_lippulaiva

Kuva: JKMM Arkkitehdit Oy

Citycon Finland Oy ja Lehto Group Oyj ovat allekirjoittaneet esisopimuksen Espoonlahdessa sijaitsevan kauppakeskus Lippulaivan kehityshankkeesta. Esisopimuksen mukaisesti kehityshanketta valmistellaan Cityconin ja Lehdon sekä hankkeen suunnittelijoiden tiiviissä yhteistyössä. Tavoitteena on, että lopullinen urakkasopimus voitaisiin tehdä alkusyksyllä 2016. Lippulaivan hankkeella on korkeat tavoitteet: rakennettuun ympäristöön sijoittuva kauppakeskus sisältää metroaseman, linja-autoaseman, maanalaisen pysäköintihallin ja asuntoja. Kokonaisuuden täytyy olla toimiva käyttäjille, sen ulko- ja sisäilmeen pitää olla laadukas sekä viihtyisä, jolloin se kestää aikaa ja täyttää korkeat kaupunkikuvalliset vaatimukset.

Kauppakeskuksen tarjonnassa painottuvat laaja päivittäistavarakaupan tarjonta, monipuoliset julkiset sekä yksityiset palvelut sekä monipuolinen ravintola- ja kahvilamaailma. Lippulaivan yhteyteen rakennetaan myös noin 550 asuntoa, yhteys metroon, bussiterminaali ja 1 400 autopaikkaa.

”Tavoitteenamme on rakentaa espoonlahtelaisia palveleva kokonaisuus, joka painottuu erinomaisiin päivittäistavarakauppoihin, monipuolisiin julkisiin ja yksityisiin palveluihin sekä monipuoliseen ravintolatarjontaan. Julkinen liikenne integroidaan osaksi kokonaisuutta”, Cityconin hankekehityspäällikkö Heikki Alén kertoo.

Lehto Group -konserniin kuuluva Rakennusliike Lehto Oy toimii hankkeen toteuttajana kvr-urakkana, kertoo sopimusneuvotteluista vastannut liiketoimintajohtaja Jaakko Heikkilä. ”Yhtiö on aiemmin toteuttanut useita kauppakeskuksia, mutta Lippulaiva on yhtiömme suurin urakka”, sanoo Jaakko Heikkilä. Lehdon tehtävänä on visuaalisten ja toiminnallisten tavoitteiden lisäksi auttaa Cityconia löytämään hyvät taloudelliset edellytykset hankkeen toteutukselle.

Hankkeen toteutuminen vaatii, että rakentamisen ajaksi tehdään väistötila, johon sijoittuu osa kauppakeskuksen liikkeistä.

”Tämän tarkoituksena on turvata lähialueen asukkaille arjen asioinnin palvelut ja vuokralaisille liiketoiminnan jatkuvuus myös Lippulaivan hankkeen aikana”, Heikki Alén sanoo. Pikkulaivaksi nimetyn tilapäisen liiketilan koko on noin 10 000 m2.

Lehto Group -konserniin kuuluva Rakennuskartio Oy ostaa erottamattona osana hankekokonaisuuteen kuuluvat seitsemän erillisen kerrostalon rakennusoikeuden samassa yhteydessä. ”Asuntojen tulee olla tyylikkäitä, toimivia ja sijaintiinsa nähden edullisia”, kertoo Lippulaivan asuntojen hankekehityksestä vastaava johtaja Markus Myllymäki.

Yhtäaikainen asuntojen rakentaminen kauppakeskuksen kanssa tuo omat haasteensa. Länsimetron toinen vaihe valmistuu vuonna 2020 ja tavoitteena on, että uudistettu kauppakeskus Lippulaiva ja asunnot ovat silloin valmiina.

Lippulaiva

  • Hankkeen bruttoala 170 000 brm2
  • Vuokrattavaa liiketilaa n. 41 000 m2
  • Liiketiloja n. 90 kpl
  • Bussiterminaali n. 4500 brm2
  • Metron tilat n. 5500 brm2
  • Asunnot; 7 kpl lamellitaloja yht. 38 000 brm2
  • Pysäköintipaikkoja n. 1400
  • Sisältää Espoonlahden metroaseman ja linja-autoterminaalin
  • Rakennusaika 2016-2020

Tilaaja Citycon, hankekehityspäällikkö Heikki Alén

Päätoteuttaja: Lehto Group Oyj /Asko Myllymäki liiketoimintajohtaja, Marko Kähkönen projektinjohtaja

Kauppakeskushankkeen kvr-urakoitsija: Rakennusliike Lehto Oy /Jaakko Heikkilä liiketoimintajohtaja

Asuntokokonaisuuden toteuttaja: Rakennuskartio Oy /Markus Myllymäki kaupallinen johtaja