Tampella-kyltti siirretään kattoremontin alta Tilakeskuksen varastoon Nekalaan

tampellankyltti

Tampella-kyltti on näkyvällä paikalla Tammerkosken rannalla vanhan tehdasrakennuksen katolla.

KOY Koskitammen katolla sijaitseva Tampella-kyltti irrotetaan tilapäisesti vesikattoremontin takia ja siirretään varastoon Nekalaan Tilakeskuksen varikolle odottamaan kunnostusta.

Skanska Talonrakennus suorittaa irrottamisen, alas nostamisen ja kuljettamisen Nekalaan. Tampella-kyltti palautetaan kevään 2016 aikana takaisin KOY Koskitammen vesikatolle.

Lemminkäinen rakentaa Turun uuden palloiluhallin

Lemminkäinen rakentaa Turun Teknologiakiinteistöt Oy:lle uuden palloiluhallin. Rakennustyöt käynnistyvät keväällä 2016 ja valmistuvat loppuvuodesta 2017. Töiden kokonaislaajuus on noin 9 580 bruttoneliötä ja hankkeen kokonaisarvo noin 15 miljoonaa euroa.

Uusi palloiluhalli rakennetaan niin sanotulle Triviumin tontille Turun Lemminkäisenkadulle. Lemminkäinen vastaa hankkeen suunnittelusta ja rakentamisesta. Rakennukseen tulee tilat 2 500 hengen katsomolle sekä kansainvälisten lentopallopelien vaatima 12,5 metrin tilakorkeus.

”Uusi palloiluhalli lisää entisestään Turun vetovoimaa. Saamme lentopallon kansainväliset mitat täyttävän peliareenan, jossa voi pelata lentopallon lisäksi muun muassa koripalloa, käsipalloa, salibandya ja futsalia sekä voimistella”, sanoo toimitusjohtaja Mikko Lehtinen Turun Teknologiakiinteistöt Oy:stä.

Skanska rakentaa lisää uusia koteja Niittymaan Liberti-kortteliin Espoossa

© Tietoa Finland Oy
© Tietoa Finland Oy

Skanska jatkaa vuonna 2012 aloitetun Espoon Niittymaan Liberti-kaupunkikorttelin rakentamista. Liberti-korttelin seuraava kohde on As. Oy Espoon Fiilinki, jonne tulee 43 kotia kahdeksaan kerrokseen. Mukana on asuntoja yksiöistä neljän huoneen koteihin. Asuntojen ennakkomarkkinointi on aloitettu, ja rakentaminen käynnistyy vuoden 2016 alussa. Uudet kodit ovat muuttovalmiita keväällä 2017.

”Liberti on omaleimainen puistokortteli Niittymäen ja Taivalmäen suojassa, lähellä Tapiolaa ja vain vajaan kilometrin päässä tulevan Länsimetron asemasta. Korttelin sydämen muodostaa vehreä ja vireä keskuspuisto. Sen keskelle tulee asukkaiden kohtaamispaikka Miitti, josta löytyvät kerhotilat ja korttelisauna. Pihakannen alla sijaitsevaan autohalliin, Biiliparkkiin, on kulku suoraan taloyhtiöiden porraskäytävistä”, kertoo Anu Åkerman.

”Libertin rakennusten arkkitehtuurissa on leikkisyyttä, väriä ja linjakkuutta. Sama tunnelma ulottuu myös Fiilinkiin. Tilavimpia koteja lukuun ottamatta Fiilingin asuntopohjista on jätetty sauna pois, jolloin kaikki neliöt on saatu tehokkaasti käyttöön. Asunnoissa on mietitty toimivaa arkea myös pienemmissä yksityiskohdissa; esimerkiksi kääntyvä suihkuseinä vapauttaa tarvittaessa tilaa muille toiminnolle, vaikkapa vaatehuollolle. Lähes jokaiseen kotiin kuuluu myös tilava lasitettu parveke. Korttelipihan puolelta, talon toisesta kerroksesta, löytyy puolestaan koteja, joissa on omat terassit”, kuvailee Skanska Kotien projektipäällikkö Anu Åkerman.

Skanskan kumppanina Fiilingin suunnittelussa on HPK Arkkitehdit Oy.

Skanska Kotien ensimmäinen Liberti-kortteliin rakentama talo, Espoon Suulperi, valmistui syksyllä 2014. Tammikuussa 2016 valmistuu Espoon Konkari. Yhteensä Skanska Kodit rakennuttaa kortteliin noin 350 asuntoa, jonka lisäksi Skanska on toteuttanut kortteliin noin 230 asuntoa muille rakennuttajille. Kokonaisuudessaan Liberti-korttelin on suunniteltu valmistuvan vuonna 2019.

Skanska rakentaa Asikkalan Anianpellon Palvelukodin Vääksyyn

Skanska ja AVAIN Palvelukodit Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen Asikkalan Anianpellon Palvelukodin rakentamisesta Vääksyyn. Työt alkavat tammi–helmikuussa 2016 ja palvelukoti valmistuu tammikuussa 2017. Palvelukodin palvelut tuottaa Attendo.

Muistisairaille vanhuksille ympärivuorokautista hoivaa tarjoavaan Asikkalan Anianpellon Palvelukotiin rakennetaan yhteensä 46 asuntoa kahteen kerrokseen. Asunnot ovat 25 ja 35 neliömetrin kokoisia yksiöitä. Pinta-alaltaan palvelukotikokonaisuus on noin 2 740 bruttoneliömetriä.

”Skanskalla on vahva osaaminen palvelu- ja hoivatilojen suunnittelusta ja rakentamisesta. Anianpellossa kiinnitetään erityistä huomiota ikääntyneiden liikkumista ja turvallista asumista helpottaviin ratkaisuihin. Kodinomaisten asuntojen lisäksi palvelukotiin rakennetaan yhteisiä ruokailu- ja oleskelutiloja, valmistus- ja jakelukeittiöt, henkilökunnan sosiaali- ja työtiloja sekä tekniset tilat. Asuinrakennuksen lisäksi tontille rakennetaan myös ulkovarasto”, kertoo Skanska Talonrakennus Oy:n työpäällikkö Sami Svensk.

”Palvelukoti nousee erinomaiselle paikalle aivan Asikkalan keskustaan, Rusthollintien ja Koulumestarintien risteykseen. Keskeinen sijainti lisää palvelukodin houkuttelevuutta niin asukkaiden, omaisten ja henkilökunnan näkökulmasta. Keskustan välitön läheisyys mahdollistaa muun muassa asukkaiden omatoimisen liikkumisen kaupungin keskustaan asioille”, kertoo AVAIN Palvelukodit Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukku.

”Olen erittäin tyytyväinen, että Skanska valikoitui kilpailutuksessa hankkeen rakentajaksi. Edellisestä yhteisestä projektistamme on jo aikaa, ja siksi onkin hienoa päästä nyt rakentamaan yhdessä uusia koteja Asikkalan ikäihmisille”, Liukku sanoo.

Asikkalan Anianpellon Palvelukodin lisäksi Skanska on viime vuosina toteuttanut eri puolelle Suomea myös lukuisia muita palvelukotihankkeita, mm. Simonkylän vanhustenkeskuksen, Attendo Jokikartanon hoivakodin ja Asolan palvelutalon Vantaalle sekä Lehtiojan palvelukeskuksen Lahteen. Lisäksi Skanskalla on parhaillaan käynnissä muun muassa Palvelukoti Kajavan rakennustyöt Helsingin Keskiyöntiellä.

Bittium rakennuttaa uudet toimitilat Ouluun

Bittium Technologies Oy ja NCC Rakennus Oy ovat tänään allekirjoittaneet sopimuksen uusien toimitilojen rakentamisesta Bittiumille Ouluun. Sopimus on luonteeltaan KVR-urakkasopimus (kokonaisvastuurakentaminen), jonka arvo on noin 13 miljoonaa euroa. Toimitilat valmistuvat vuoden 2017 loppuun mennessä Oulun Teknologiakylään Ritaharjuntien ja Tietolinjan risteykseen ja toimitilojen kokonaisneliömäärä on noin 8600 neliömetriä. Hankkeen kokonaiskustannus tontteineen ja kalusteineen on noin 15 miljoonaa euroa. Hanke rahoitetaan yhtiön olemassa olevista rahoitusjärjestelmistä projektin edetessä. Hankkeella odotetaan saavutettavan toiminnan tehostumista ja kustannussäästöjä vuodesta 2018 alkaen.

Uusien toimitilojen suunnittelun lähtökohtana on ollut toimintojen keskittäminen tehokkuuden parantamiseksi ja säästöjen aikaan saamiseksi. Toimitilat tullaan rakentamaan monitilatoimisto-mallilla, joka tehostaa tilankäyttöä ja parantaa työhyvinvointia. Perinteisiin ratkaisuihin verrattuna monitilatoimistolla on korkeampi tilan käyttöaste ja se tukee hyvin yksilöllisiä tarpeita. Monitilatoimistossa työntekijöillä on aivan uudenlainen vapaus valita työskentelyalue parhaiten sopivaksi kulloisellekin työtehtävälle. Nyt suunnitellut uudet tilat tullaan toteuttamaan Bittiumin tarpeiden mukaisiksi, huomioiden muun muassa korkeat tietoturvavaatimukset.

Cramo ostaa MDS Raumsystemen siirtokelpoisten tilojen kaluston Saksassa

Cramo jatkaa asemansa vahvistamista Saksan siirtokelpoisten tilojen markkinoilla ostamalla MDS Raumsysteme GmbH:n siirtokelpoisten tilojen vuokrauskaluston. MDS on yksi Lounais-Saksan siirtokelpoisten tilojen vuokraajista ja sillä on vahva asema teollisuussegmentissä. Kalusto täydentää Cramon nykyistä tarjoamaa Saksan markkinoilla ja se tullaan integroimaan osaksi Cramon saksalaisen tytäryhtiön C/S RaumCenterin kalustoa.

MDS:n vuokrakalusto käsittää yhteensä 179 siirtokelpoista tilaa, joista 92 prosenttia on tällä hetkellä vuokrattuna. Osapuolet ovat päättäneet olla julkaisematta kauppahintaa. Järjestely kasvattaa Cramon liikevaihtoa vuositasolla noin 0,4 miljoonaa euroa.

“Järjestely vahvistaa asemaamme erityisesti teollisuussegmentissä Saksassa. Ostamamme siirtokelpoiset tilat ovat myös yhteensopivia nykyisen kalustomme kanssa Saksassa, joten uutta kalustoa voidaan käyttää yhdessä aiemman kalustomme kanssa”, sanoo Petri Moksén, johtaja, Cramo Adapteo.

www.cramoadapteo.de
www.cs-raum.de

CONSTI YHTIÖT UUDISTAA VANHAN ARVOKIINTEISTÖN KÄMP GROUPIN HOTELLIKSI HELSINGISSÄ

Consti Yhtiöt uudistaa vanhan arvokiinteistön Kämp Groupin hotelliksi Helsingissä

Consti Yhtiöt Oyj on sopinut Helsingin Yrjönkadulla sijaitsevan toimistokiinteistön täydellisestä peruskorjaamisesta Kämp Groupin hotelliksi.

Sopimuksen arvo on yli 20 miljoonaa euroa, ja se sisältää rakennuksen täydellisen peruskorjauksen julkisivuista luksushotellin vaatimukset täyttävään talotekniikkaan. Työn tilaaja on CapMan Nordic Real Estate -rahaston omistama Kiinteistöosakeyhtiö Yrjönkatu 13.

Työ alkaa Constin osalta tammikuussa 2016 ja valmistuu kesällä 2017. Työ tehdään projektinjohtourakkana. Hanke vahvistaa Constin asemaa rakennusten vaativien käyttötarkoitusmuutosten erityisosaajana.

“Kiinteistöjen käyttötarkoitusten muutokset ja vaativat talotekniikka-asennukset ovat yhtiömme vahvaa erityisosaamista. St. George -hotelli jatkaa hienosti tekemiemme hotelliuudistusten sarjaa Helsingissä”, toteaa Consti Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Marko Holopainen.

Constin aiemmin toteuttamia merkittäviä hotelliuudistuksia ovat muun muassa Scandic Hotel Park, Hilton Helsinki Strand ja Klaus K.

Kämp Groupin uudessa Hotel St. Georgessa tulee olemaan noin 150 hotellihuonetta ja muun muassa vastaanottotilat, ravintola, baari, kylpylätilat ja talvipuutarha. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 13 000 neliömetriä, josta noin 1000 neliötä on uutta tilaa.

Tuleva hotelli käsittää kaksi rakennusta Helsingin ydinkeskustassa. Alun perin asuinkäyttöön valmistuneen kokonaisuuden on suunnitellut Onni Tarjanne, ja sen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1890. Rakennus on ollut viime vuosina toimistokäytössä.

St. George -hanke vahvistaa Constin tilauskantaa vuodelle 2016 merkittävästi.

VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto: Tutkimusta ja kehittämistä tehdään hajanaisesti kiinteistö- ja rakennusalalla

2015-12-22 13_49_49-20_2015_Tutkimus_ja_kehittaminen_kiinteisto-_ja_rakennusklusterissa.pdf - Nitro

Kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta tarvitsisi kokonaisvaltaisen toimintapolitiikan. Valtion tulisi löytää keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrää kiinteistö- ja rakennusalalla saataisiin kasvamaan.

Kiinteistö- ja rakennusklusterin kansantaloudellinen merkitys on valtava, mutta sen tuottavuuskehitys on ollut teollisuusalojen heikointa. Kiinteistö- ja rakennusalalla käytetään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (TKI) selvästi vähemmän rahaa kuin muilla teollisuusaloilla.

Valtion toimet kiinteistö- ja rakennusklusterin TKI-toiminnassa ovat koordinoimattomia. Yksi syy toiminnan hajanaisuuteen on se, että ohjauskeinoja on käytössä runsaasti, mutta kokonaisvastuuta ei ole asetettu yhdellekään toimijalle. Valtioneuvoston tulisi laatia kiinteistö- ja rakennusklusterille kokonaisvaltainen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toimintapolitiikka, jossa määriteltäisiin julkisten toimijoiden roolit ja vastuut selkeästi. Tässä toimintapolitiikassa tulisi etsiä keinoja, joilla tutkimuspanoksen määrä saataisiin kasvamaan kiinteistö- ja rakennusklusterissa. Toimintapolitiikan avulla olisi mahdollista päästä eroon yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen rakentuvista ohjelmista.

Yhteisen toimintapolitiikan ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla voitaisiin myös minimoida ristiriitatilanteita, joita syntyy, kun toimintaa ohjataan hyvin monesta eri suunnasta.

Kiinteistö- ja rakennusklusteri:

  • Kiinteistö- ja rakennusklusteriin kuuluvat talonrakennus-, kiinteistö- ja talotekniikka-alat, ympäristö- ja yhdyskuntatekniikka sekä rakennusmateriaaliteollisuus
  • Klusteri muodostaa taloudellisesti mittavan kokonaisuuden, jonka toiminta kattaa noin 70 prosenttia kansallisvarallisuudesta ja 25 prosenttia bruttokansantuotteesta
  • Sekä valtion että yksityisten rahoittajien panostukset klusterin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan ovat klusterin kokoon nähden vähäisiä
  • Esimerkiksi TEKES on rahoittanut noin 8-17 miljoonalla eurolla ja Suomen akatemia muutamalla miljoonalla eurolla vuosittain kiinteistö- ja rakennusklusterin tutkimus- ja kehittämistoimintaa
  • Valtion panostuksia ei ole luokittelun haasteista johtuen mahdollista tarkasti selvittää, mutta tilastojen perusteella kyse on joistain kymmenistä miljoonista euroista vuodessa
Linkit

TARKASTUSKERTOMUS 20/2015: Tutkimus ja kehittäminen kiinteistö- ja rakennusklusterissa

Skanska lakkauttaa Lapin tulosyksikkönsä ja myy Pohjanmaan liiketoimintakokonaisuutensa SSR Pohjanmaa Oy:lle

Skanska käynnisti marraskuussa 2015 yt-neuvottelut Skanska Talonrakennus Oy:n Pohjoisessa alueyksikössään, joka kattaa Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen tulosyksiköt. Skanska on tehnyt päätöksen keskittyä toimimaan Oulun alueelta käsin. Lapin tulosyksikkö lakkautetaan ja Pohjanmaan tulosyksikkö siirtyy liiketoimintakaupan myötä SSR Pohjanmaa Oy:lle, joka on Salpausselän Rakentajat Oy:n tytäryhtiö. Pohjois-Suomen tulosyksikön osalta mahdollisista henkilöstövähennyksistä ei ole vielä päätetty. Päätökset pyritään tekemään vuoden 2016 alkupuoliskolla.

Skanska Talonrakennus Oy:n Pohjoisessa alueyksikössä eli Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen tulosyksiköissä käytiin 3.11.–15.12.2015 yt-neuvottelut tuotannollisista, taloudellisista sekä toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä. Alueelliset erot Suomen markkinoilla ovat kasvaneet, ja suurten kasvukeskusten merkitys on entisestään korostunut. Tämä heijastuu myös Skanskan rakentamisvolyymeihin ja mahdollisuuksiin tehdä kannattavaa liiketoimintaa eri puolilla maata.

Skanska Oy on nyt tehnyt päätöksen Lapin tulosyksikön lakkautuksesta. Neuvottelujen aikana selvitettiin vaihtoehtoja Lapin tulosyksikön lakkauttamiselle ja etsittiin keinoja vähentää ratkaisun vaikutuksia henkilöstöön. Valitettavasti yksikön lakkauttamiselle ei löytynyt vaihtoehtoja.

”Lapin yksikön toiminta on perustunut pääasiallisesti omaperustaiseen asuntotuotantoon, joka kuitenkin volyymiltään ja kokonaistuloksentekokyvyltään on jäänyt suhteellisen pieneksi rajallisella markkina-alueella. Kilpailu-urakoinnista ei ole onnistuttu saamaan riittävästi lisävolyymiä”, Skanska Oy:n toimialajohtaja Hannu Tomperi sanoo.

Lakkautustoimien myötä Lapin tulosyksikön henkilöstö eli 31 henkilöä joudutaan irtisanomaan, ellei heille löydy muuta työtä muista Skanskan yksiköistä ja alueilta. Lapin alueella kesken olevat urakat tehdään kuitenkin loppuun.

Skanska ja SSR Pohjanmaa Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen, jolla Skanska Talonrakennus Oy:n liiketoiminta Pohjanmaalla siirtyy SSR Pohjanmaa Oy:n omistukseen. Myytävä kokonaisuus koostuu pääosin tonteista ja asunnoista, mutta sen mukana siirtyy myös muutama urakkasopimus ja liiketoiminnan siirtohetkellä työsuhteessa alueella oleva Skanskan henkilökunta, 36 henkilöä. Pohjanmaan tulosyksikön johtaja Markus Pöllä jää Skanskan palvelukseen.

”Salpausselän Rakentajat Oy on toiminut Suomessa vuodesta 1979. SSR Pohjanmaa Oy on sen syksyllä 2015 perustettu tytäryhtiö. Luovutettu liiketoiminta ja sen mukana siirtyvä ammattitaitoinen henkilökunta antaa yhtiölle hyvän startin Pohjanmaalla”, sanoo SSR Pohjanmaa Oy:n toimitusjohtaja Jyrki Lautarinne.

”Pohjanmaan yksikön kohdalla löysimme ratkaisun, jonka kautta työpaikat säilyvät, vaikka työnantaja vaihtuu”, Tomperi toteaa.

Pohjois-Suomen tulosyksikön osalta päätöksiä yt-neuvottelujen henkilöstövaikutuksista ei ole vielä tehty. ”Teemme kaiken tehtävissä olevan, jotta ratkaisuja voitaisiin tehdä mahdollisimman pian ja epävarmuus henkilöstön osalta päättyisi”, sanoo Tomperi.  

KONE toimittaa henkilöhissin Posivan loppusijoituslaitoksen maanalaiseen kuiluun

Posiva Oy ja KONE Hissit Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen henkilöhissin toimittamisesta Posivan käytetyn polttoaineen loppusijoituslaitokseen Olkiluotoon. Yli 400 metrin syvyyteen kulkevan hissin suunnittelu ja valmistus ovat merkittäviä vaiheita loppusijoituslaitoksen rakentamisessa.

Posivalle toimitettavan kaksitasoisen hissin mallina on ollut KONEen testilaboratorion hissi Tytyrin kaivoksessa Lohjalla. Lisäksi toimitukseen kuuluu rakennusaikainen hissi, joka mahdollistaa lopullisen kuiluvarustelun asentamisen.

Erityispiirteenä hississä on korkeisiin rakennuksiin tarkoitettu KONE UltraRope(TM)-köysiteknologia. Se rikkoo alan teknisiä raja-aitoja ja mahdollistaa jopa kilometrin pituisen yhtäjaksoisen hissimatkan. KONE UltraRope eliminoi tavanomaisten teräsköysien haitat ja avaa täysin uusia mahdollisuuksia korkeiden rakennusten suunnittelussa.

“Posiva on ensimmäinen yhtiö maailmassa, joka sai rakentamisluvan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitokselle. Kyseessä on ainutlaatuinen hanke, jonka edistymistä seurataan tarkkaan maailman muissa ydinvoimamaissa” Posivan toimitusjohtaja Janne Mokka sanoo. “Olemme iloisia siitä, että voimme hyödyntää suomalaista osaamista nyt myös hissiteknologian alalta. Loppusijoituslaitoksen henkilöhissiltä vaaditaan teknisesti paljon. Koneen hissiteknologian laadukkuus ja osaaminen ovat huippuluokkaa. Siksi valitsimme KONEen loppusijoituslaitoksemme henkilöhissin valmistajaksi”, Mokka jatkaa.

“Olemme erittäin tyytyväisiä päästessämme mukaan tähän uniikkiin korkean teknologian hankkeeseen”, kommentoi KONEen Suomen toimitusjohtaja Heikki Haasmaa.

Rakennusaikaisen hissin arvioidaan olevan käytössä vuoden 2019 alussa. Henkilöhissi valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2020 lopulla ja se otetaan käyttöön vuoden 2021 alussa.

Tilaus kirjattiin vuoden 2015 viimeiselle neljännekselle.