Hanna Harris nimitetty Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen toiminnanjohtajaksi

hanna_harris_credit_aleksi_niemela-cc-88-560px

Kuvaaja: Aleksi Niemelä

VTL, kaupunkitutkija Hanna Harris on nimitetty Arkkitehtuurin tiedotuskeskuksen uudeksi toiminnanjohtajaksi. Harris aloittaa tehtävässään 15.2.2016. Nykyinen toiminnanjohtaja
Tiina Valpola on jäämässä eläkkeelle, mutta jatkaa keskuksen asiantuntijatehtävissä.

Vuonna 2013 toimintansa aloittanut Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on oman alansa
asiantuntija-, yhteistyö- ja välittäjäorganisaatio, jonka tehtävänä on vahvistaa arkkitehtuurin yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta sekä edistää suomalaisen arkkitehtuurin tunnettuutta kotimaassa ja maailmalla. Sen toimintaa ylläpitää Arkkitehtuurikeskus ry, jonka jäseniä ovat keskeiset suomalaiset arkkitehtuurijärjestöt ja -organisaatiot. Arkkitehtuurin tiedotuskeskus on nuorin kahdeksasta opetus- ja kulttuuriministeriön tukemasta taiteen alan tiedotuskeskuksesta.

”Kansainvälisissä tehtävissä aikaansaavasti toiminut, niin arkkitehtuuria kuin laajemmin kulttuurialaa hyvin tunteva Hanna Harris valittiin luotsaamaan Arkkitehtuurin tiedotuskeskusta tulevien vuosien viestinnällisesti vaativassa ja alati verkostoituvammassa toimintaympäristössä. Tiina Valpolan ansiokkaasti vetämistä käynnistysvuosista on hyvä jatkaa”, toteaa Arkkitehtuurikeskus ry:n hallituksen puheenjohtaja Asko Takala.

Harris on 15 vuotta kulttuurialan kansainvälisissä johto- ja sisällönkehitystehtävissä toiminut kuraattori, tuottaja ja tutkija. Arkkitehtuurin tiedotuskeskukseen Harris siirtyy Helsinki Design Weekin ohjelmajohtajan paikalta. Hän on vuodesta 2014 ollut kehittämässä Pohjoismaiden suurimman muotoilufestivaalin ohjelmaa ja kansainvälisiä hankkeita sekä perustamassa Helsinki Design Weekly –verkkomediaa.

Vuosina 2008-2013 Harris johti Suomen Lontoon instituutin taide- ja kulttuuriohjelmaa, missä hän muun muassa vastasi laajaa huomiota saaneista arkkitehtuurin ja muotoilun tilaustuotannoista ja kulttuuriviennin hankkeista.  Aiemmissa työtehtävissään Harris on toiminut päätuottajana kansainvälisissä taide- ja kulttuuritapahtumissa sekä tutkimus- ja kehitystehtävissä Helsingin yliopistossa ja Taideteollisessa korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) sekä ulkomailla Cambridgen, Westminsterin, Milano-Bicoccan ja Sorbonnen yliopistoissa. Harris viimeistelee kaupunkitutkimuksen väitöskirjaa sekä luennoi säännöllisesti Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös työskennellyt toimittajana ja tuotantopäällikkönä eri medioissa.

”Tiedotuskeskuksella on avainrooli suomalaisen arkkitehtuurialan uusien yhteistyöhankkeiden, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja kansainvälisen näkyvyyden lisäämisessä. On suuri kunnia tulla mukaan kehittämään tätä toimintaa”, Harris sanoo.

Consti Talotekniikka Oy:n toimitusjohtajaksi Pekka Pöykkö

922653da18570092_400x400ar

Consti Talotekniikka Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty koneautomaatioinsinööri Pekka Pöykkö (48v.). Pöykkö aloittaa tehtävässään helmikuussa 2016. 

Pekka Pöykkö siirtyy Constille Saipu Oy:stä, jossa hän on toiminut toimitusjohtajana vuodesta 2014 lähtien. Sitä ennen Pöykkö on työskennellyt 21 vuotta YIT:llä ja Caverionilla liiketoiminnan johtotehtävissä.

Pöykkö aloittaa myös Consti Yhtiöiden johtoryhmän jäsenenä.

– Tehtävässäni haluan ensisijaisesti panostaa Consti Talotekniikka Oy:n kehittämiseen ja kannattavan kasvun turvaamiseen myös tulevaisuudessa, Pekka Pöykkö kertoo.

Consti Yhtiöt on korjausrakentamiseen erikoistunut yhtiö, jonka liiketoiminta-alueista Consti Talotekniikan ydinosaamista on talotekninen suunnittelu ja urakointi niin vaativissa saneerauskohteissa kuin haastavissa uudiskohteissa.

– Pekka Pöykkö vahvistaa entisestään yrityksemme vankkaa taloteknistä osaamista. Olen erittäin tyytyväinen saadessamme toimitusjohtajan tehtävään talotekniikka-alan pitkän linjan ammattilaisen, Marko Holopainen lisää.

Skanska käynnistää ensimmäisen asuinrakennusprojektin Kankaan alueella Jyväskylässä

jyvaskylan_raina_kangas_tori_highres

Jyväskylän kaupunki on myynyt Kankaalta ensimmäisen asuinrakentamisen tontin Skanskalle. Samalla Skanska teki käynnistyspäätöksen ensimmäisen asuntohankkeen rakentamisesta alueelle. As. Oy Jyväskylän Rainan rakentaminen alkaa joulukuussa 2015, ja sen arvioitu valmistumisaika on alkuvuosi 2017.

Tontti sijaitsee Kankaan Piippurannan asemakaava-alueella, jonka kaava on tullut voimaan toukokuussa 2015. ”Asuntoja kohtaan on ollut mukavasti kysyntää”, kertoo hankekehityspäällikkö Noora Sokero Skanskalta. As. Oy Jyväskylän Raina nousee Kankaan sydämeen Tourujoen, vanhan punatiilisen piipun ja keskusaukion läheisyyteen. Osoite on Piipputori 1.

Rainan ilme on suunniteltu kunnioittaen vanhan tehdasmiljöön punatiilipintoja. Harjakattoiseen rakennukseen tulee 8 kerrosta ja 46 uutta kotia, joiden koot vaihtelevat 32,5 neliön yksiöistä 72 neliön kolmioihin.

”Olen erittäin iloinen tonttikaupasta. Tämä on konkreettinen askel kohti uutta upeaa ja monimuotoista Kankaan kaupunginosaa, jossa uudentyyppisellä asumisella on vahva jalansija. Nämä päätökset eivät tässä markkinatilanteessa ole itsestäänselvyyksiä, mutta luotamme tulevaisuuteen vahvasti Kankaan hankkeen kohdalla”, kommentoi Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

”Olemme innoissamme Kankaan alueen rakentamisen etenemisestä, sillä siellä näkyvät monet asiat, jotka ovat Skanskalle tärkeitä: energiatehokkuus ja ympäristöarvot, alueen kehittäminen kokonaisuutena eläväksi ja toimivaksi kaupunginosaksi sekä tiivis yhteistyö eri osapuolten kanssa”, sanoo Skanskan yksikönjohtaja Jorma Mustakangas.

Kangas on Jyväskylän merkittävin aluekehityshanke, jossa kunnianhimoinen suunnittelu, älykäs kaupunkirakenne ja uusin yhdyskuntatekniikka luovat ainutlaatuista ja laadukasta ympäristöä. Tulevaisuudessa Kangas on 2 100 työpaikan ja 5 000 asukkaan koti.

Sweco Industry ja KEMAPCO tehneet EPCM-toimitussopimuksen lannoitetehtaan laajennusprojektista

Arab Fertilizers and Chemicals Industries Ltd (tavaramerkkinä KEMAPCO) Jordaniasta ja Sweco Industry Oy ovat tehneet sopimuksen KEMAPCOn lannoitetehtaan laajennuksesta Aqabaan, Jordaniaan. Sweco toimii EPCM-toimittajana mittavassa hankkeessa ja vastaa kokonaisuuden läpiviennistä eli perussuunnittelusta, projektinjohdosta, toteutussuunnittelusta ja asennustyömaan johdosta. Hanke valmistuu vuoden 2016 loppupuolella.

Arab Fertilizers and Chemicals Industries Ltd (KEMAPCO®) omistaa tehtaan, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 150,000 tonnia kaliumnitraattilannoitetta (NOP) sekä 60,000 tonnia panoksittain tehtyä dikalsiumfosfaattia (DCP), eläinrehun lisäainetta ja typpihappoa, jota tällä hetkellä tuotetaan omaan käyttöön 115,000 tonnia vuosittain.

Puupalkinnon saa As Oy Jyväskylän Puukuokka 1 pääsuunnittelijanaan arkkitehti Anssi Lassila, arkkitehtitoimisto OOPEAA:sta (Office for Peripheral Architecture).

7LkTgQ9peTiA9C_jtEDk9TjZhQ3oVMszrmrK1o6OJb8,jXwqkiy0nepHQmg8hG4INtx7Fn5denFjgFdXsWmofas,0Wb-mDTRyOO5Th6isGOKHzk98YoGIXIIXrvW6WURBf4,pjhdL7mDHJXMoCCbQwf2n0lWOz2LPw8233Wae6ufX94

Tuomariston mukaan Puukuokka 1 on arkkitehtuuriltaan, massoittelultaan ja väritykseltään mielenkiintoinen kohde, joka eri puolilta tarkasteltaessa avautuu katsojalle vaihtelevalla ja yllätyksellisellä tavalla. Rakennuksen puun käyttö on selkeää ja luontevan varmaotteista. Julkisivujen kaksijakoinen värimaailma luo kohteelle elämyksellisyyttä.

Puun käyttö näkyvänä materiaalina sisätiloissa ja parvekkeissa on tavoitettu lämminhenkisen onnistuneesti tiukoista palomääräyksistämme huolimatta. Puukuokka on Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo. Puun käytön innovatiivisuutta edustaa pitkälle kehitetty massiivipuulevyihin perustuva tilaelementtitekniikka.
Kohteen huomioarvoa korottaa se, että sen rakennuttaja Lakea Oy on määrätietoisesti sitoutunut puukerrostalo- ja massiivipuulevyihin perustuvan tilaelementtirakentamisen kehittämiseen omassa asuntotuotannossaan. Kohteen innovatiivisuus- ja huomioarvoa lisää myös Lakea Oy:n kehittämä Asumisella omaksi -rahoituskonsepti, jossa asukas maksaa asunnon omaksi vuokran muodossa 20 vuoden aikana. Lakean tavoitteena on myös asumisen ratkaisujen innovatiivinen kehittäminen, mihin liittyy panostaminen laadukkaaseen arkkitehtuuriin.

As Oy Jyväskylän Puukuokka 1:n suunnittelusta ja toteutuksesta ovat vastanneet seuraavat tahot:
Kohteen arkkitehti ja pääsuunnittelija on Anssi Lassila, Arkkitehti SAFA. Projektiarkkitehteina kohteessa oli Juha Pakkala, Iida Hedberg ja Jussi-Pekka Vesala sekä avustava työryhmä.
Kohteen tilaaja on Lakea Oy, jossa mukana ovat olleet toimitusjohtaja Timo Mantila ja rakennusvaiheessa Jouni Liimatainen.
Jyväskylän kaupungin osalta kaavoitusvaiheessa kohteeseen osallistui kaupunginarkkitehti, Leila Strömberg.
Valtion asuntorahaston puolesta kohteeseen osallistui kehittämisarkkitehti, TkT Vesa Ijäs.
Rakennesuunnittelusta on vastannut Sweco Rakennetekniikka Oy, projektipäällikkö Lauri Lepikonmäki.
Kohteen LVI-suunnitelmat on laatinut LVI-insinööritoimisto Koski-Konsultit Oy, toimitusjohtaja Martti Peltovuori.
Sähkösuunnittelija toimi sähkösuunnittelu J. Nenonen Oy:n suunnittelija Toni Salminen.
Kohteen pääurakoitsijana toimi JVR-rakenne, toimitusjohtaja Arttu Suuronen.
Puumoduulit kohteeseen toimitti Stora Enso, jossa hankkeesta ovat vastanneet Petri Perttula, Vesa Vaihtamo sekä rakennusvaiheessa myös Janne Manninen.
Kohteen julkisivut toimitti Siparila Oy, jossa toimituksesta vastasi Olli Prättälä.

Mikä on Puupalkinto?
Puupalkinto jaetaan vuosittain kannustuksena rakennukselle, sisustukselle tai rakenteelle, joka edustaa korkealaatuista, suomalaista puuarkkitehtuuria tai jossa puuta on käytetty rakennustekniikkaa edistävällä tavalla.

Puupalkinto on jaettu vuodesta 1994 alkaen. Nyt myönnettävä palkinto on järjestyksessä kahdeksastoista. Palkinnon myöntää Puuinfo.

Aikaisemmin puupalkinto on myönnetty seuraaville kohteille (kohde esitelty):
2014 Serlachiuksen taidemuseon Gösta-paviljonki, Mänttä (Puu 3/2014)
2013 Suomen luontokeskus Haltia, Espoo (Puu 3/2013)
2012 PUUERA Puukerrostalo, Vierumäki (Puu 1/2012)
2011 Metsähallituksen toimitalo ja tiedekeskus Pilke, Rovaniemi (Puu 1/2011)
2010 Luukku -talo, Aalto-yliopiston Luukku-team
2009 Seurasaaren ulkomuseon rakennuskonservointikeskus, Helsinki (Puu 1/10)
2008 Porvoon tuomiokirkon jälleenrakennustyö (Puu 1/07 ja 3/08)
2007 Talo Kotilo, Espoo (Puu 3/06 ja 2/07)
2006 Toimistotalo FMO Tapiola, Espoo (Puu 4/05 ja 3/06)
2005 Metla-talo, Joensuu (Puu 1/05 ja 3/05)
2004 Laajasalon kirkko, Helsinki (Puu 1/04 ja 3/04) ja Aurinkorinteen puutaloalue, Espoo (Puu 3/04)
2003 Puu-Linnanmaan alue, Oulu (Puu 2/03)
2002 Kierikkikeskus, Yli-Ii Puu (2/02) ja Sibeliustalo, Lahti Puu (1/00 ja 3/00)
2000 Vihantasalmen silta, Mäntyharju Puu (2/00)
1998 Viikin puukerrostaloalue, Helsinki Puu 3/97
1996 Leirintäalueen vastaanottorakennus, Taivalkoski Puu 2/95
1994 Metsolan ala-asteen koulu, Helsinki

Kaikki kohteet on esitelty Puuinfon palvelussa: www.woodarchitecture.fi

Tanskalainen, nerokas Trollbeads House voittajakohteeksi Euroopan johtavassa arkkitehtuurikilpailussa

8167b7696db83d79_800x800ar

Trollbeads House,  kuvaaja Jens Markus Lindhe

European Copper in Architecure Awards 17 -kilpailussa voittajaksi on valittu Kööpenhaminassa sijaitseva modernisoitu yksityinen liike- ja asuinrakennus, Trollbeads House. Rakennuksen suunnittelija on tanskalainen arkkitehtitoimisto BBP arkitekter. Tuomariston mukaan voiton ratkaisi talon vuorokaudenajan ja päivänvalon mukaan muunneltava ulkonäkö, joka on yksilöllinen ja voimakas tekijä kaupunkikuvassa. Rakennus on lasitalo, jonka ikkunat kullanvärinen kupariseosvaippa sulkee yöksi.

Kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu valitsee vuosittain parhaan arkkitehtuurisen kohteen, jossa keskeisenä rakennuselementtinä toimii kupari tai kupariseos. Kilpailu järjestettiin tänä vuonna 17. kertaa ja siihen ilmoitettiin yli 50 kohdetta 17 eri maasta. Tuomaristo koostui neljästä huippuarkkitehdistä; Ulla Hell – PLASMA Studio, Italia; Erik Nobel – NOBEL arkitekter, Tanska; Fernando S. – Pitágoras Arquitectos, Portugal ja Keith Williams – keith williams architects, Englanti.

Suomalaista osaamista kilpailussa edusti tekninen suunnittelija Niko Sirviö. Hänen suunnittelemansa Villa Saapaskallio on jyrkän kallion päälle rakennettu, jopa 11 metriä korkea yksityinen huvila. Näyttävä, ja graafisesti muotoiltu huvila on kehystetty kuparilla, jolloin se mereltä päin katsottuna uppoutuu hyvin ympäröivään saaristomaisemaan.

8c9162f6db95b740_800x800ar

b63d0cd8f0ffb088_800x800ar

”Materiaaliksi valitsin kuparin, sillä se kestää hyvin eri vuodenaikoja ja patinoituu aikaa myöten kauniiksi tumman kaarnan väriseksi”, Sirviö kertoo. Suunnittelijan mukaan kilpailu oli erittäin laadukas ja kovatasoinen. ”Mukana oli paljon julkisia kohteita, joiden rahoitusmalli on jokin muu kuin yksityinen rahoitus. Kokemus oli kuitenkin hyvin positiivinen”, Sirviö jatkaa. Vaikka sijoitusta ei tällä kertaa tullutkaan, Sirviö osallistuisi kilpailuun mielellään uudestaan, mikäli hänelle tarjoutuisi siihen sopiva projektikohde.

Esperi Care rakentaa 30-paikkaisen hoivakodin Kouvolaan

Healthcare II on sopinut 8 hoiva-alan uudiskohteen hankkimisesta

Northern Horizon Capitalin Healthcare II –rahasto on allekirjoittanut sopimuksen kahdeksan hoivakiinteistön hankkimisesta. Hoivakiinteistöjen vuokralaisena toimii Esperi Care Oy ja kohteet rakentaa Rakennusliike Lehto Oy.

Rakennettavat kohteet sijaitsevat Loviisassa, Kouvolassa, Säkylässä, Ylöjärvellä, Äänekoskella, Kuusamossa, Rovaniemellä ja Muhoksella. Kohteiden rakentaminen on osin jo alkanut ja rakennustyöt valmistuvat pääosin vuoden 2016 jälkimmäisen vuosipuoliskon aikana. Rakennusten yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 10 000 m2 ja ne tulevat toimimaan kotina yhteensä yli 250 ikäihmiselle.

Rakennusliike Lehto Oy:n Hyvinvointitilat – yksikkö on merkittävä ja aktiivinen hoivakohteiden rakentaja. Lehto toteuttaa kohteita valtakunnallisesti. Lehdon HVT-konseptin mukainen toiminta tuottaa käyttäjille erinomaiset, toimivat ja laadukkaat tilat, jossa sekä hoivapalvelun tuottaminen että ennen kaikkea asukkaan hyvä olo on mietitty erinomaiselle tasolle. Konseptin mukaisesti toimittuna kohteet voidaan tuottaa markkinoiden parhaalla toteutusajalla laadusta tinkimättä. ”Liiketoimintakumppanuus Esperin ja Northern Horizon Capitalin kanssa toimii hyvin sekä luotettavasti. Nyt toteutettavat tilat edustavat alan tämän hetken parasta osaamista” sanoo liiketoimintajohtaja Tuomo Mertaniemi.

Esperi Care Oy on valtakunnallinen hoiva-alan yritys, joka tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin. Esperi kehittää jatkuvasti uusia, entistä monimuotoisempia asumisen ja tuen malleja ikääntyneille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä kehitysvammaisille. Kodinomaiset hoivakodit tarjoavat yksilöllistä, turvallista ja kuntouttavaa asumispalvelua. ”Yhteistyö Rakennusliike Lehdon ja Northern Horizon Capitalin kanssa on sujunut mutkattomasti ja tämä yhteistyökonsepti mahdollistaa entistä laadukkaamman asumisen ja palvelukokonaisuuden tarjoamisen asiakkaillemme” iloitsee Esperin toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni.

”Olemme tehneet pitkään tiivistä yhteistyötä Esperi Care Oy:n kanssa ja olemme erittäin tyytyväisiä, että voimme yhdessä toteuttaa tämänkin hoivakiinteistöportfolion. Myös Rakennusliike Lehto Oy on tuttu toimija monista yhteisistä hoivakohteiden rakennuttamishankkeista. Healthcare II –rahaston myötä Northern Horizon Capitalista on tullut entistä vahvempi toimija hoivakiinteistöihin erikoistuneessa sijoittamisessa Suomessa” toteaa rahaston Fund Manager Jussi Rouhento.

Northern Horizon Capital on sijoittanut suomalaisiin hoiva-alan kiinteistöihin jo vuodesta 2007 ja Healthcare II on toinen rahastomme, joka sijoittaa tähän segmenttiin. Viimeisen vuoden aikana rahasto on tehnyt monia hoiva-alan kiinteistöhankintoja sekä rakennuttanut uudiskohteita. Jatkossa tulemme tekemään vielä useita hankintoja ja jatkamaan hoivakohteiden rakennuttamistoimintaa. Northern Horizon Capital toimii aktiivisena kiinteistösijoittajana ja etsii jatkuvasti sijoitusstrategiaansa sopivia uusia sijoituksia.

 

Teräsrakenneyhdistys: Vuoden teräsrakenne on OPn uusi kotipesä

Vallilan uusi maamerkki on viime keväänä valmistunut OP Ryhmän toimistotalo. Eri suuntiin vinot seinät ja näyttävät lasipinnat reunustavat joustavasti käytettävää ja uusiin työskentelytapoihin kannustavaa 4000 työntekijän miljöötä. Arkkitehti Risto Virkkusen johdolla työskennellyt palkintolautakunta on valinnut OPn uudet tilat, Vallila 2015 –hankkeen Vuoden 2015 Teräsrakennepalkinnon voittajaksi.

Toteutus perustuu arkkitehtuurikilpailuun, jonka Arkkitehtitoimisto JKMM Oy voitti vuonna 2011. Kokonaisuus koostuu 58.000 m2 uudisosasta ja noin 30.000 m2 peruskorjattavasta osasta sekä näitä yhdistävästä valokatteisesta sisäpiha-alueesta.

Nelivuotisen urakan lopputuloksena Vallilassa päädyttiin hyvin avoimeen ja toisaalta monimuotoiseen työympäristöön, jossa on erilaisia vyöhykkeitä. Sieltä löytyy kohtaamis- ja vetäytymistiloja sekä perinteisiä työpisteitä. Pääsuunnittelija Asmo Jaaksi Arkkitehtitoimisto JKMM Oy:stä kertoo johtoajatuksena olleen tehdä yhdessä tekemiseen kannustavat tilat. Korttelin sydämeksi sisäpihalle rakentui lämmin sisätila, jota peittää iso lasikate.

OPn kiinteistöjohtaja Auni Palo kehuu toimitilojen yhteisöllisyyttä ja informatiivisuutta. Kokonaisuus luo myönteistä mielikuvaa OPsta työnantajana sekä vahvistaa OPn arvoja, joissa vastuullisuus on tärkeä. Rakennusmassa on kestävä, energiatehokas ja kaupunkikuvaan istuva kokonaisuus.

Rakennus on Suomen oloissa poikkeuksellisen suuri toimistokokonaisuus, joka sisältää rakenteellisesti valtavirrasta poikkeavia ratkaisuja. Monet rakenneratkaisut ovat uniikkeja ja ovat vaatineet myös uusia innovaatioita. Maanpäällisten osien rungossa, joka on ollut erittäin vaativa suunnittelukohde, ovat keskeisessä roolissa teräsliittopilari, teräspalkit ja teräsristikot. Lasikatoissa on kantava teräsrunko, joiden rakenne on ollut erittäin haastava valmistaa ja asentaa. Lisäksi terästä on käytetty mm. sisäjulkisivujen ja lasiseinien rungoissa.

Vuoden Teräsrakenteesta palkittiin Helsingissä 25.11.2015 tilaaja OP, pää- ja arkkitehtisuunnittelun tehnyt Arkkitehtitoimisto JKMM Oy, rakennesuunnittelija Sweco Rakennetekniikka Oy sekä projektinjohtourakoitsija Haahtela Rakennuttaminen Oy.

Jouko Kouhi Teräsrakenneyhdistyksen kunniajäseneksi

Vuoden Teräsrakenne-palkinto jaettiin 25.11. Teräsrakenneyhdistyksen Teräsrakenne-päivä 2015 tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa kutsuttiin yhdistyksen uudeksi kunniajäseneksi DI Jouko Kouhi.

Kouhi on ansioitunut monin tavoin teräsrakentamiseen liittyvässä kotimaisessa, pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa standandointi- ja normityössä sekä mm. teräsrakentamiseen liittyvässä tutkimus- ja koulutustoiminnassa. Kouhi on myös edustanut pitkään suomalaista rakennusalaa kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kouhin rooli harmonisoitujen koko Eurooppaa koskevien rakentamisen normien luomisessa. Kouhi siirtyi eläkkeelle vuoden 2015 vaihteessa Teräsrakenneyhdistyksen teknisen johtajan tehtävistä.

Peab urakoi peruskorjauskohteen Helsingin Alppilassa

bfdf231a9c9352b9_800x800ar

Peab Oy on allekirjoittanut As Oy Porvoonkadun peruskorjaustyön urakkasopimuksen. Urakkakohde on vanha, hissitön 1900 -luvun alun kerrostalo Helsingin Alppilan sydämessä. Taloyhtiössä on 88 asuntoa ja 4 liikehuoneistoa.

– Kuusikerroksisessa kohteessa on viimeisen 30 vuoden aikana tehty hyvin vähän korjauksia. Joten se, ja kohteen ahtaat tilat lisäävät hankkeen haastavuutta, kertoo PKS Korjausrakentamisen yksikönjohtaja Marko Rinkinen Peabilta.

Urakkasumma on 2,9 miljoonaa euroa. Tilaaja on As Oy Porvoonkatu.

Hankkeen rakennustyöt käynnistyvät tammikuussa 2016 ja sen on määrä olla valmis helmikuussa 2017.

Hietalahden kauppahallista suunnitteilla tarjouskilpailu

Kiinteistöviraston tilakeskus valmistelee avoimen ostotarjouskilpailun järjestämistä Hietalahden kauppahallista. Kiinteistölautakunta käsittelee ehdotusta rakennuksen myyntiperiaatteista torstaina 26. marraskuuta.

Jos lautakunta hyväksyy ehdotuksen, kauppahallia koskeva tarjouskilpailu alkaa joulukuussa, ja tilakeskus ottaa ostotarjouksia vastaan tammikuun loppuun asti. Lautakunta pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä saadut tarjoukset kokonaisarvioinnin perusteella.

Kauppahalli säilyy kauppahallina

Kiinteistölautakunta on linjannut jo aiemmin, että Hietalahden kauppahallin käyttötarkoitus rajataan jatkossakin kauppahallitoimintaan. Näin ollen tilakeskus ehdottaa, että tarjousten arvioinnissa vaikuttavat sekä hinta että rakennukseen suunniteltu toiminta.

Ostotarjousten tekijöiltä on tarkoitus pyytää toimintasuunnitelma ja pohjapiirros, josta selviää, mihin hallin eri tiloja on tarkoitus käyttää. Hallissa on myymälätilaa 650–750 m² ja kokonaispinta-alaa noin 1900 m².

Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema, jugend-henkinen Hietalahden kauppahalli on valmistunut vuonna 1903. Rakennus on toiminut 2000-luvulla mm. luomu- ja antiikkihallina, ja nykyisin talon liiketoimintaa ylläpitävät pääosin ravintola- ja kahvilayritykset. Jos kauppahalli myydään, voimassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät sellaisinaan rakennuksen uudelle omistajalle.

Kauppahallin kauppakirjaan ja maanvuokrasopimukseen kirjataan ehto, jonka mukaan rakennusta on jatkossakin käytettävä kauppahallitoimintaan. Myös asemakaavassa on määrätty, että kauppahallia käytetään liikerakennuksena. Toimintasuunnitelman on oltava linjassa talon kaava- ja suojelumääräysten kanssa.

Kauppahallin viereinen torialue jää jatkossakin kaupungin omistukseen ja hallintaan, ja Helsingin Tukkutori jatkaa edelleen Hietalahden kirpputorin järjestämistä.

Avoin ostotarjouskilpailu

Helsingin kaupunki on vuodesta 2012 lähtien pyrkinyt entistä aktiivisemmin luopumaan rakennuksista, joita ei tarvita sen ydintoimintaa varten.

Tilakeskuksen mielestä Hietalahden kauppahalli olisi perusteltua myydä sellaiselle taholle, jolla on kykyä ja resursseja kehittää kauppahallitoimintaa oikeaan suuntaan. Kaupungille kauppahallin toiminnan ylläpitäminen on ollut taloudellisesti tappiollista.

Kiinteistövirasto ehdotti aiemmin syksyllä, että Hietalahden kauppahalli olisi vuokrattu hallissa toimivalle Roslund Oy:lle, joka olisi voinut halutessaan myöhemmin ostaa rakennuksen. Lautakunta palautti tuolloin asian valmisteltavaksi uudelleen avointa ostotarjouskilpailua varten.