Helsingin kiinteistövirasto: Tontteja varattuna pian jo yli 20 000 asunnon rakentamiseen

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunki varaisi tontteja yhteensä noin 3800 asunnon rakentamista varten eli noin 8 000 asukkaalle (yhteensä noin 310 000 k-m²). Tontit sijaitsevat eri puolilla kaupunkia, muun muassa Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Mellunkylässä, Pasilassa, Herttoniemessä, Kuninkaantammessa, Suutarilassa, Laajasalossa ja Vuosaaressa.

Tonteista noin 1 500 asuntoa vastaava määrä (noin 135 000 k-m²) esitetään varattavaksi yksityisille rakennusalan toimijoille ja noin 1 050 asuntoa vastaava määrä (noin 88 000 k-m²) Asuntotuotantotoimistolle. Noin 1 250 asuntoa vastaava määrä (noin 90 000 k-m²) esitetään luovutettavaksi esimerkiksi erillisillä kilpailuilla. Noin 80 prosenttia tonteista on kerrostalotontteja.

Nyt käsiteltävien tontinvarausten jälkeen kaupungilla on varattuna tontteja yhteensä lähes 20 500 asunnon rakentamista varten eli noin 1,7 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tällöin varauskanta mahdollistaisi yli viiden vuoden tuotantotavoitteiden mukaisen asuntotuotannon ja asuntoja yli 40 000 asukkaalle.

Tontteja kumppanuuskaavoitukseen ja opiskelija-asumiseen

Kumppanuuskaavoituksella toteutettavia tontteja esitetään varattavaksi muun muassa Kontulasta, Pihlajamäestä sekä Kalasatamasta. Kumppanuuskaavoituksella pyritään löytämään toimijoita sekä korkeatasoisia ja toteuttamiskelpoisia ratkaisuja alueen tulevan asemakaavoituksen pohjaksi.

Valtion tukemaan opiskelija- ja nuorisoasumiseen esitetään varattavaksi noin 450 asunnon tuotantoa vastaava määrä. Varausesityksen jälkeen kaupungilla olisi varattuna tontteja opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoon noin 900 asunnon rakentamista varten. Jos kumppanuuskaavoitukseen varatuilla alueilla suunnittelun tarkentuessa osoittautuu mahdollisuus lisätä valtion tukemaa opiskelija- ja nuorisoasuntotuotantoa, voi kokonaismäärä nousta huomattavasti suuremmaksi.

Erilliseen ryhmärakennuttamishakuun esitetään varattavaksi viisi tonttia Siltamäestä sekä yksi tontti Laajasalosta. Lisäksi Sompasaaresta on tarkoitus varata yksi tontti Hitas-asuntojen rakennuttajakonsulttivetoiseen ryhmärakentamiseen varauskierroksen hakemusten perusteella. Tankovainion alueella on tarkoitus tutkia viidellä tontilla täydennysrakentamiseen kehitetyn Helsinki-kerrostalokonseptin suunnittelua ja toteutusta.

Osa tonteista varataan kilpailuja varten

Länsisatamasta esitetään varattavaksi yksi kortteli laatukilpailua varten ja kaksi korttelia hintakilpailua varten. Kaksi tonttia esitetään varattavaksi valtion tukemaan erityisryhmien asumiseen. Sääntelemättömään omistusasuntotuotantoon esitetään varattavaksi tontteja ainoastaan Kontulan ja Pihlajamäen alueilta.

Rakennusalan kilpailun edistämiseksi ja uusien rakennusalan toimijoiden saamiseksi Helsinkiin tontinvarauksia esitetään nyt uusille rakennusalan toimijoille Kruunuvuorenrannasta, Jätkäsaaresta, Mellunkylästä ja Siltamäestä.

Varausesityksen jälkeen varauskannasta noin 22 % olisi varattu valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon, 36 % välimuodon asuntotuotantoon ja noin 42 % sääntelemättömään asuntotuotantoon. Helsingin kaupunki pyrkii luovuttamaan vuosittain tontteja 3 600 asunnon rakentamiseen. Kokonaistavoitteena on, että Helsinkiin rakennetaan vuosittain 5 500 asuntoa.

Linkit

Lyhyt katsaus asuntotonttien varaustilanteeseen sekä esitys kaupunginhallitukselle tonttien varaamiseksi asuntohankkeita varten

“Syke” voitti Meilahden uuden sairaalarakennuksen arkkitehtuurikilpailun

9eb7a5ce-2855-48b3-9ba1-e6abf3da2f84-main_image

Meilahden sairaala-alueelle suunnitteilla olevan Traumakeskus-Syöpäkeskuksen suunnittelusta käydyn arkkitehtuurikilpailun voitti työyhteenliittymä Integrated ehdotuksellaan Syke. Ryhmään kuuluvat AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architectures S.A., Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris – Kjisik Oy.

Palkintolautakunta toteaa lausunnossaan, että ehdotus on arkkitehtuuriltaan tyylikäs ja harkittu, volyymiltaan kompakti ja selkeä sekä perusrakenteeltaan joustava. Toiminnallisilta ratkaisuiltaan lautakunta piti sitä kokonaisuudessaan kilpailun parhaana.  Ominaisuuksiensa pohjalta se on hyvin muokattavissa tarpeiden vaatimaan suuntaan arkkitehtonisten kvaliteettien tai ehdotuksen ominaispiirteiden kärsimättä.

Kilpailulautakunta kiittää ehdotuksen kokonaisuuden istuvuutta olemassa olevien rakennusten lomaan ja suuresta koosta huolimatta kohtuulista mittakaavaa. Ehdotus muun muassa huomioi myös Meilahden tornisairaalan vuodeosastornin näkymät. Massoittelun pienuus, täsmällisyys ja keveys ovat ehdotukselle leimallisia.

Ehdotus myös tarjoaa hyvät puitteet yksiköiden toiminnallisille järjestelyille ja mahdollistaa toimintojen uudelleen järjestelyn. Syöpäkeskuksen poliklinikan ja päiväsairaalan yhteen liittäminen on ratkaistu kilpailuehdotuksista parhaiten. Samoin päiväsairaalamoduli on kilpailun onnistunein, toteaa palkintolautakunta lausunnossaan.

Vaativa kilpailutehtävä

”Kilpailutehtävä osoittautui erittäin vaativaksi. Yksikään kilpailuehdotus ei sellaisenaan täyttänyt kaikkia kilpailuohjelman vaatimuksia, vaan kukin ehdotus sisälsi toiminnallisia ja teknisiä puutteita tai ongelmia”, toteaa palkintolautakunnan puheenjohtaja, HUS:n kiinteistöjohtaja Hannu Lähteenmäki. ”Näin ollen kilpailuehdotusten vertailussa korostuikin erityisesti jatkokehitysmahdollisuuksien arviointi esitetyn arkkitehtonisen ja toiminnallisen ratkaisun puitteissa. Tässä vertailussa voittajaksi valittu ehdotus nousi kokonaisuutena muita ansiokkaammaksi.”

b92fa309-190e-4c8d-b909-a3734e275bbf

Muut kilpailussa mukana olleet ehdotukset ovat ”Sisko” (Työyhteenliittymä LPSV: Verstas Arkkitehdit Oy, Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen Oy, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy ja Arkkitehtitoimisto Paatela & Co Oy), ”Pisara ja purje” (Gina Barcelona Architects Ltd, Arkkitehtitoimisto K2S Oy), ”Taite” (Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy, Stantec Ltd) ja ”Adspectus” (Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy).

Kaikki kilpailutyöt ovat esillä näyttelyssä Meilahden sairaalan aulassa marraskuun ajan.

Rakentaminen alkuun vuonna 2018

Uusi sairaalarakennus korvaa kokonaan nykyisessä Töölön sairaalassa olevat toiminnot ja myös osan nykyisen Syöpätautien klinikan toiminnasta. Traumakeskus-Syöpäkeskus onkin suunniteltu liitettäväksi sekä toiminnaltaan että tiloiltaan nykyiseen Meilahden Tornisairaalaan ja Kolmiosairaalaan ja syöpäpotilaiden hoidon osalta myös Syöpätautien klinikan edelleen käyttöön jääviin osiin.

Suunnittelukilpailun jälkeen kohteen suunnittelu jatkuu hankesuunnitteluvaiheella joka on määrä saada päätökseen marraskuussa 2016. Alustavan aikataulun mukaan toteutussuunnittelu ja rakentamisen valmistelu sekä vaadittavat viranomaisprosessit tullaan saattamaan valmiiksi vuoden 2017 loppuun mennessä. Hankkeen rakennustöiden on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2018 alussa ja uudisrakennuksen olevan käyttöönotettavissa vuoden 2021 aikana. Hankkeen tämän hetkinen kustannusarvio on 250 milj.€

Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä

Tuoreen suhdannekatsauksen mukaan tilanne Satakunnan talonrakentamisessa nähdään viime kevättä heikompana. Alan toimijat odottavat töiden määrän laskevan ensi talven ja kevään aikana. Erityisesti asuntorakentamisen vähenemistä ennakoidaan, mutta myös toimitilarakentamisen näkymät ovat vaisut. Korjausrakentaminen puolestaan työllistää edelleen heikosta suhdannetilanteesta huolimatta.

Kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana rakennusala on työllistänyt Satakunnan seudulla noin 6 000 henkilöä. Viime vuoden vastaavan ajankohdan keskiarvoon verrattuna määrä on laskenut noin tuhannella.

Ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden toisella neljänneksellä Satakunnan kaikkien talonrakennustöiden aloitusten vuosisumma oli reilut 1,1 miljoonaa kuutiometriä. Tämä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana. Myönnettyjen rakennuslupien määrä oli vastaavasti 11 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla.

Vastaavaan aikaan asuntoja aloitettiin vuositasolla 426 kappaletta, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Asuntorakentamisen rakennusluvat supistuivat 35 prosenttia. Suuntaus näkyi kaikissa asuintalotyypeissä. Omakotitalojen aloitukset vähenivät 12 prosenttia ja kerrostalohuoneistojen 42 prosenttia, rivitaloja aloitettiin noin puolet vähemmän suhteessa edellisen vuoden toisen neljänneksen vuosisummaan.

Muun talonrakentamisen aloitukset lisääntyivät vuosisummana 5 prosenttia toisella vuosineljänneksellä, määrän ollen yhteensä vajaat miljoonaa kuutiota. Teollisuus- ja varastorakennusten aloitukset nousivat eniten, yhteensä 72 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Seuraavaksi suurimmaksi nousijaksi ylsivät julkiset palvelurakennukset 21 prosentin kasvulla. Liike- ja toimistorakennusten aloitusmäärät lisääntyivät 11 prosenttia.

Sekä rakennuttajat, suunnittelijat että talonrakennusurakoitsijat antoivat oman alansa suhdanteelle viimeisen puolen vuoden ajalta tyydyttävän tai jokseenkin tyydyttävän arvosanan. Kaikki osapuolet ennakoivat laskua töidensä määrään seuraavan puolen vuoden aikana. Rakennuttajat uskovat laskun kohdistuvan ennen kaikkea toimitilarakentamisen, asuntotuotannolle ja korjausrakentamiselle he puolestaan ennakoivat kasvua. Suunnittelijat ja talonrakennusurakoitsijat uskovat ainoastaan korjausrakentamisen kasvuun.

Kangasala-talolle Betonijulkisivu – Arkkitehtuuripalkinto 2015

-s5DlY2xccL_i7YcCSBBe8iDWNS3drclT82liEg9o9A,8AXiRdEc8cHNZSNuaSqUgk2qmEef5zJYGxZIXiiVtIw,XUZE_Hk3-H6bvZjszAz2ObbVUF0dbkenHP4WRcb2R58

Kuvaaja Tuomas Uusheimo

Kangasalan kulttuuritalo, Kangasala-talo, on voittanut tänä vuonna Betoniteollisuus ry:n joka toinen vuosi jaettavan Betonijulkisivu – Arkkitehtuuripalkinnon.

Betoniteollisuus ry:n jaospäällikön Tuomo Haaran mukaan kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin uusia onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita sekä kannustaa kehittämään laadukasta betonijulkisivuarkkitehtuuria. Tärkeimpinä perusteina voittajan valinnalle ovat uudisrakennuksen julkisivun arkkitehtoninen kokonaisuus, yksityiskohtien suunnittelu, betonin ominaisuuksien laadukas hyödyntäminen ja uuden kehittäminen.

Betonin ja maalin elävä yhdistelmä

Kangasala-talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy, pääsuunnittelijana Markku Puumala, arkkitehti SAFA.

– On aina hienoa saada tunnustusta tehdystä työstä ja arvostusta uusille ideoille. Meitä kiinnostaa kaikki uusi ja kokeileva. Betonissa materiaalina on paljon mahdollisuuksia, joita hyödynnetään mielestämme liian vähän. Hienoa on myös, että pienen kunnan iso ja rohkea ponnistus toteuttaa laadukas julkinen rakennus, saa näin arvostusta.

Veistoksellisen Kangasala-talon julkisivu on taideteos jo itsessään. Betoninen julkisivu on käsitelty “ruostuvan” teräksen sävyyn kauttaaltaan monoliittisen ilmeen luomiseksi. Umbra-käsittely reagoi betonin kanssa ja saa aikaan pinnan värin elävyyden. Pinta patinoituu vielä vuosien myötä kauniisti. Menetelmä on kuvanveistäjä Pertti Kukkosen kehittämä. Kukkonen on kehittänyt betonin esteettisiä ominaisuuksia yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa ja toteuttanut yhteistyössä arkkitehtien kanssa useita jo rakennuksien suunnitteluvaiheessa aloitettuja taideteoksia.

Betoni on monien mahdollisuuksien materiaali

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy on käyttänyt arkkitehtuurissaan betonia materiaalina ennakkoluulottomasti ja taitavasti useissa kohteissaan. Hämeenlinnan maakunta-arkisto palkittiin Betonijulkisivu – Arkkitehtuuripalkinnolla vuonna 2009 ja Vuoden Betonirakenteena vuonna 2010. Näiden lisäksi useita muita heidän suunnittelemiaan kohteita on palkittu Vuoden betonirakenne -palkinnolla.

Kangasala-talo oli ehdolla myös Suomen Arkkitehtiliiton SAFA:n myöntämän Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi.

Rakennusliitto torjuu vuokrapomon rasismisyytökset

Rakennusliitto torjuu päättäväisesti ja selkeästi syytökset kaikenlaisesta rasismista toiminnassaan. Somaliassa syntynyt vuokrafirman pyörittäjä Abdi Osman syytti keskiviikkona Ylen A –studiossa Rakennusliittoa suoraan rasistiseksi.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi vastasi syytökseen jo samassa ohjelmassa muistuttamalla, että liitto teki jo 90-luvun puolivälissä linjauksen, ”ettei rasismin kanssa lähdetä riiustelemaan ja flirttailemaan”.

Harjuniemi muistutti myös, että Rakennusliitolla on nyt tuhansia ulkomaalaistaustaisia jäseniä. Heidän työehtojaan ja etujaan hoidetaan aivan yhtä pontevasti kuin kantasuomalaistenkin jäsenten etuja.

-Itse asiassa Rakennusliitto on ollut myös ulkomaalaistaustaisten ja tänne asettuneiden ihmisten vahva puolustaja ehkäisemällä hyväksikäyttöä, alipalkkausta ja työmailla tapahtuvaa sortoa. Se jos mikä on todellista, arkipäiväistä rasismintorjuntaa.

Harjuniemi muistutti perusajatuksesta, jonka mukaan samoilla pelisäännöillä pelataan riippumatta millaisista oloista ihminen tulee tai millainen etninen tausta hänellä on.

-Usein vain käy niin, että ihmisiä, joita haetaan ulkomailta töihin, ja ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ylipäätään kerta kaikkiaan käytetään alallamme hyväksi. Yrittäjät sitten monesti miettivät, että jaaha, syyllinen on löytynyt ja se on Rakennusliitto.

Rakennusteollisuus RT ehdotti aikaisemmin tällä viikolla, että Suomeen tulleet pakolaiset koulutettaisiin rakennusalalle pikakoulutuksella. Tätä perusteltiin kovalla työvoimapulalla.

Rakennusalan työttömyys on nytkin reilut 13%. Viime kesänä vain puolet nuorista, juuri alalle valmistuneista päästi edes jonkinlaiseen rakennusalan työhön. Harjuniemi muistuttikin A-studiossa, että olisi viisasta työllistää ensin nuoret, vasta alalle valmistuneet nuoret ennen kuin lähdetään pikakouluttamaan pakolaisia alalle.

Vuokrafirmaa pyörittävän Abdi Osmanin mielestä Rakennusliiton kielteinen kanta turvapaikanhakijoiden pikakoulutukseen johtuu rasismista.

–-Se on rasistinen, jos he kieltävät tänne tulevilta syyrialaisilta, somalialaisilta ja afganistanilaisilta turvapaikanhakijoilta heidän kouluttamisensa. Se on törkeä asia. Jos heidän mielestään noiden ihmisten on elettävä sosiaaliturvan varassa, niin ei yhteiskunta enää pyöri. Ihmisiä pitää kouluttaa ja jokaisen heistä tulee elättää itsensä ja kantaa oma vastuunsa.

Harjuniemen mukaan Rakennusliitto ei ole koskaan ollut koulutusta vastaan eikä edes voi estää yrityksiä ja viranomaisia kouluttamasta väkeä alalle. –Kyllä tässä vuokrafirman vetäjä ampuu pahasti yli, jos väittää Rakennusliiton suosivan vain sosiaaliturvan varassa elämistä. Meidän jäsenemme ovat poikkeuksellisen aktiivisia, työntekoa kunnioittavia ja arvostavia ihmisiä. Tällainen vuokrafirman pomon syytös on suorastaan loukkaava.

Rakennusliiton edunvalvontaa ja oikeusosastoa työllistävät eniten tälläkin hetkellä ennen kaikkea enemmän tai vähemmän löysästi toimivien vuokrafirmojen ja heidän ulkomaalaisten työntekijöidensä palkka- ja työsuhdesaatavat.

Aviabulevardi-toimistotalon rakennustyöt Vantaalla edenneet harjannostajaisvaiheeseen

Skanska rakentaa parhaillaan Aviabulevardi-toimistotaloa Vantaalle. Aviabulevardi on ensimmäinen rakennus Aviapolis-aseman yhteyteen valmistuvasta uudesta kaupunkikorttelista, johon tulee toimistotalo, hotelli ja muita palveluita. Rakennustyöt ovat jo pitkällä ja rakennus on harjakorkeudessa. Talo valmistuu tavoitteen mukaan keväällä 2016.

Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Antti Lindtman toteaa toimisto- ja hotellikokonaisuuden tuovan mukanaan sekä suoria että välillisiä vaikutuksia Vantaan kaupungin työllisyyteen ja toimeliaisuuteen monella eri lohkolla.

”Aviabulevardin toteuttaminen henkii elinkeinoelämän uskoa valoisampaan tulevaisuuteen. Vantaan kaupunki on panostanut merkittävästi sekä Kehä III:n että Kehäradan rakentamiseen viime vuosien aikana. Tämä viestii osaltaan siitä vakavuudesta, jolla kaupunki suhtautuu Aviapolis-alueen kasvun edellytysten luomiseen”, toteaa Lindtman.

Aviabulevardin ensimmäinen vaihe sisältää noin 9 100 neliömetriä modernia vuokrattavaa toimistotilaa. Tilat suunnitellaan LEED®-ympäristösertifikaatin uusimman version tiukentuneet vaatimukset huomioiden. Käyttäjille tämä näkyy kustannussäästöinä muun muassa erinomaisen sisäilmanlaadun, energiatehokkuuden, yleisen viihtyvyyden sekä tehokkaan tilasuunnittelun ansiosta.

”Yli puolet tiloista on jo vuokrattu ja käynnissä on neuvotteluja useiden yritysten kanssa. Ensimmäisiä Aviabulevardiin muuttavia yrityksiä ovat muun muassa Trimico, Regus, Solteq, LEO Pharma, Mandeli ja eTaika”, kertoo Skanska CDF Oy:n operatiivinen johtaja Antti Nousiainen.

Huippusijainti Kehäradan Aviapolis-aseman päällä ja muutaman minuutin matkan päässä lentoasemalta houkuttelee. ”Sijainti, sijainti ja sijainti. Kun tähän lisätään viihtyvyys ja käytettävyys, niin onnistumisen resepti on valmis”, toteaa Solteq Oyj:n toimitusjohtaja Repe Harmanen, yksi tilojen tulevista vuokralaisista.

Toimistotalon lisäksi Skanska rakentaa Aviapolikseen 8-kerroksisen hotellin. Hotelli ja toimistotalo muodostavat yhdessä toisiinsa kiinnittyvän kokonaisuuden. Rakennukset ovat myös visuaaliselta ilmeeltään yhtenäiset: julkisivuissa vuorottelevat kolmella tavalla kuvioitu valkobetoni ja lasi. Hotelli aukeaa syksyllä 2016.

Aviapolis on pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvava yrityskeskittymä. Aviapoliksen aseman ympäristöön on suunnitteilla asuntoja noin 2 000 ihmiselle. Työpaikkoja alueelle syntyy arviolta noin 15 000. Aviapoliksen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis 10−15 vuoden kuluttua.

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö: Harmaa talous vähentynyt rakennusalalla

5f6e68e6-90eb-463c-ab59-22f914f22c7f-main_image

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski

Rakennusalan toimintatavat ovat muuttuneet viime vuosien aikana huomattavasti aiempaa vastuullisemmiksi ja harmaan talouden torjumisesta on tullut rakennusalan isojen toimijoiden ykkösprioriteetti. Näin arvioi Suomen kolmanneksi suurimman kiinteistösijoittajan Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Rajakoski.

Rajakosken mukaan harmaan talouden torjunnasta on tullut rakennusalalla arkea, ja useat alan toimijat ovat laatineet omia vastuullisen toiminnan mukaisia ohjeistuksiaan ja linjanvetojaan.

‒ Toiminnan vastuullisuus korostuu yhä enemmän, ja tämä näkyy työmailla. Toki samaan aikaan myös lainsäädäntö on tiukentunut. Rakennusalalla mietitään tarkasti, miltä asiat näyttävät ulospäin. Tämä on puhdistanut alalta niin sanottuja hämäräheikkejä ja tehnyt verojen välttelyn hyvin vaikeaksi, Rajakoski arvioi.

Rajakosken mukaan rakennusalalla on ymmärretty, että harmaa talous vahingoittaa koko alaa ja sen ehkäiseminen hyödyttää kaikkia.

‒ Rakennusalaa on perinteisesti kehitetty ainoastaan lain ja määräysten mukaisesti, pakon edessä. Nyt on vähitellen alettu ymmärtää, että itsesääntely palvelee toimijoita paljon paremmin ‒ vain silloin voidaan synnyttää käytäntöjä, jotka toimivat arjen työssä.

Ilmarisen harmaan talouden torjuntaohjeet otettu hyvin vastaan

Ilmarinen lanseerasi kolme vuotta sitten omat harmaan talouden torjuntavelvoitteensa, joita on sittemmin käytetty yhtiön kymmenissä rakennushankkeissa.

‒ Pääsääntöisesti kaikki kumppanimme ovat pitäneet linjauksia hyvinä ja sitoutuneet niihin mielellään, Rajakoski sanoo.

Ilmarinen edellyttää esimerkiksi, että kaikki toimijat työmailla kuuluvat Tilaajavastuu.fi-palveluun eli noudattavat tilaajavastuulakia, ja että ulkomaisten työntekijöiden palkkaus on suomalaisten työehtosopimusten mukainen.

− Eläkeyhtiönä meille on erityisen tärkeää varmistaa, että työmailla turvataan työntekijöiden oikeudet ja huolehditaan maksuista. Pimeästä työstähän ei kerry esimerkiksi eläkettä, Rajakoski muistuttaa.

Harmaan talouden torjuntavelvoitteet löytyvät Ilmarisen verkkosivuilta.

Ramirentin North Central Europen johtaja jättää yhtiön

Ramirent-konsernin North Central Europe markkina-alueen johtaja Anna Hyvönen on ilmoittanut jättävänsä yhtiön ja siirtyy johtavaan asemaan toiselle teollisuuden alalle. Anna Hyvönen on ollut Ramirent-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2012. Seuraajan haku on käynnistetty.

“Haluan kiittää Annaa hänen panoksestaan viimeisten vuosien aikana Suomi-segmentin johtajana ja hänen työstään North Central Europen markkina-alueen kehittämisessä. Haluan toivottaa hänelle kaikkea hyvää uusiin haasteisiin tulevaisuudessa,” sanoo Magnus Rosén, Ramirent-konsernin toimitusjohtaja.

Anna Hyvönen jatkaa nykyisessä tehtävässään vuoden 2016 toisen neljänneksen alkuun asti.

YIT käynnistää toimistohankkeen Vilnassa, Liettuassa

medium_Duetto 1

YIT käynnistää toimistohankkeen rakentamisen Vilspan alueella Vilnassa. Duetto-nimisen toimistorakennuksen vuokrattava pinta-ala on noin 8 200 neliömetriä ja sen yhteyteen rakennetaan 200 maanalaista parkkipaikkaa. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2017 alussa.

Duetto rakennetaan Vilnan kehätien varteen alueelle, jonne YIT on aiemmin toteuttanut Grand Office -toimistorakennuksen sekä Prisma-tavaratalon. Rakennuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Toimistorakennuksen ennakkovuokrausaste on poikkeuksellisen hyvällä tasolla ja sijoittajaneuvottelut käynnistyvät samanaikaisesti rakentamisen kanssa.

Nokian keskustan arkkitehtuurikilpailun voittaja on työ nimeltä ”Ropelli”

913-580-5927387_466x305

Kuva: Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy

“Nokialla on asumiseen houkutteleva kaupunkikeskusta, jossa etäisyydet tuntuvat todellista lyhemmiltä ja palvelut kokoaan paremmilta”

Nokian kaupungin järjestämässä arkkitehtisuunnittelukilpailussa tavoitteena oli ideoida laadultaan korkeatasoinen sekä samalla realistinen ja toteuttamiskelpoinen maankäyttöratkaisu keskusta-alueen elinvoiman lisäämiseksi, maankäytön kehittämiseksi ja tulevien asemakaavamuutosten suunnittelun tueksi.  Kilpailualue käsittää Nokian keskusta-alueen Nokianvirran tehdassaarelta rautatien pohjoispuoliselle teollisuusalueelle asti.

Palkintolautakunta päätti yksimielisesti valita Nokian keskustan suunnittelukilpailun ensimmäiselle sijalle ehdotuksen ”Ropelli”. Ehdotus täyttää parhaiten kilpailulle asetetut tavoitteet. Ehdotuksessa esitetään alueelle laadukas, toimiva ja joustava ratkaisu, jossa on huomioitu hyvin alueen vetovoima-tekijöitä ja muodostettu selkeä ja kaupunkimainen kytkeytyminen ympäröivään rakennettuun ympäristöön ja viheralueisiin.

Työn on suunnitellut suunnittelutoimisto Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy.

Lisäksi palkintolautakunta päätti myöntää kunniamaininnan ehdotukselle ”Tahti tiivistyy”, jonka takana on Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy. Palkintolautakunnan mukaan monipuolisessa ehdotuksessa on hyviä ideoita ja useita mielenkiintoisia aiheita, joita voidaan hyödyntää osa-alueiden jatkokehittämisessä.

Muita ehdotuksia ei asetettu paremmuusjärjestykseen. Kaikissa ehdotuksissa on ansioita, joita palkintolautakunnan mukaan voidaan huomioida Nokian kaupungin keskustan jatkokehittämisessä.

Laatuarvioinnin perusteella Nokian kaupunginhallitus päätti kutsua arkkitehtuurikilpailuun neljä suunnittelutoimistoa: Arkkitehtitoimisto Harris-Kjisik Oy, Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy, FCG Arkkitehdit sekä Arkkitehdit Anttila ja Rusanen Oy.

Palkintolautakunta piti kilpailun tasoa hyvänä. Kilpailijat olivat paneutuneet haastavaan tehtävään huolella, ja ehdotuksissa esitettiin lukuisia laadukkaita ja monipuolisia ideoita Nokian keskustan kaupunkirakenteen ja keskeisten kohteiden kehittämiseksi.