Pöyrylle toimeksianto Mikkelin keskussairaalan rakennesuunnittelusta

Pöyry on saanut Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä toimeksiannon Mikkelin keskussairaalan peruskorjaus- ja laajennushankkeessa. Toimeksianto koskee nykyiseen sairaalaan tehtävien muutosten ja sairaalan laajennusosien rakennesuunnittelua.

Mikkelin ns. ESPER-hankkeen tavoitteena on yhdistää kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoito yhdeksi kokonaisuudeksi nykyiselle sairaalakampukselle. Tarkoituksena on tarjota parempaa ja kustannustehokkaampaa palvelua kaikille sairaanhoitopiirin kunnille ja asukkaille.

Hankkeessa nykyistä sairaalaa laajennetaan muun muassa rakentamalla uusia kerroksia sekä uusi viisikerroksinen sairaala perhetaloksi. Nykyisiä tiloja järjestellään uudelleen ja saneerataan sairaalan ollessa samalla käytössä, mikä tulee ottaa tarkkaan huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa.

Hanke tiivistää sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveydenhoidon tiloja noin 20 %. Keskittäminen tehostaa ja parantaa kuntalaisten palveluita samalla kuluja säästäen.

“Pöyryllä on vankka kokemus suurten sairaalahankkeiden rakennesuunnittelusta. Tästä kokemuksesta on paljon hyötyä, etenkin kun hankkeessa täytyy ottaa huomioon työnaikaiset sairaalatoiminnan vaatimukset,” sanoo Pekka Narinen, Pöyryn rakennussuunnitteluyksikön johtaja.

Hanke on alkanut kesäkuussa ja se valmistuu vuonna 2020.

Tilauksen arvoa ei ole julkistettu. Tilaus kirjataan Alueellisten toimintojen vuoden 2015 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.

 

Pohjola Rakennus Oy Uusimaa: 130 uutta asuntoa keskeisille paikoille

helsingin_atriumpiha_pohjola_rakennus

As Oy Helsingin Atriumpiha valmistuu Pohjola Rakennus Oy Uusimaan rakentamana Helsingin Jätkäsaareen huhtikuussa 2017. Keskeisellä paikalla sijaitseva, upean arkkitehtuurin asuinrakennus tarjoaa hitas-säänneltynä kohtuuhintaisia asuntoja.

Helsingin Jätkäsaaressa ja Vihdin Nummelan torin laidalla on käynnistetty Pohjola Rakennus Oy Uusimaan työmaat, jotka valmistuessaan tarjoavat asuntoja aivan kaupunkirakenteen ytimessä.

Vetovoimaiseen Jätkäsaareen on rakenteilla As Oy Helsingin Atriumpiha. Nimen mukaisesti rakennuksen sisäpihalle avautuu lasitettu atrium. Kyseessä on 68 asunnon Hitas-säännelty kohde, jonka arkkitehtikilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Viiri&Ylinenpää Oy.

– Olemme mielellämme mukana Jätkäsaaressa tällaisessa hankkeessa. On hyvin myönteistä, että hitas-kohteen avulla saadaan myös kohtuuhintaisia asuntoja Helsingin uusiin, merellisiin kaupunginosiin, toimitusjohtaja Kim Bono Pohjola Rakennus Oy Uusimaasta toteaa.

Atriumpiha herättikin kiinnostusta: arvontaan tuli määräaikana yli tuhat yksittäiseen asuntoon kohdistunutta hakemusta. Kohteen työt aloitetaan lokakuun puolivälissä.

Toinen Pohjola Rakennus Oy Uusimaan uusista hankkeista liittyy sekin olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. As Oy Vihdin Kuusela rakentuu aivan Nummelan torin laidalle. Vihdin Kuusela on hissillinen kaksiportainen kerrostalo, jossa on 60 asuntoa ja kolme liiketilaa.

Vihdin Kuuselan suunnittelussa on otettu huomioon asumisen erilaiset tarpeet. Vaihtoehtoja löytyy tehokkaasta yksiöstä liki sadan neliön perheasuntoihin. Työt ovat jo käynnissä ja asuntoihin kohdistuu huomattavaa kysyntää.

– Haluamme tarjota myös Uudellamaalla kohtuuhintaista asuntotuotantoa palveluiden ääressä. Uudiskohteemme sekä Helsingissä että Vihdissä osaltaan täyttävät tätä tavoitetta erittäin hyvin, Kim Bono toteaa.

Jyväskylän Lutakon Satamakadun uuden korttelin rakentaminen käynnistynyt

skanska_libretto_ulkokuva_etela

Jyväskylän Lutakon alueen uuden korttelin rakentaminen on käynnistynyt As. Oy Jyväskylän Libreton myötä. Librettoon tulee 37 asuntoa, joista jo noin puolet on varattu. Satamakadun varteen tuleva kortteli nousee keskeiselle paikalle Jyväsjärven rantamaisemiin.

Uudet asunnot valmistuvat loppuvuodesta 2016. Kahdeksankerroksisessa Libretossa on yksiöitä, kaksioita ja kolmioita, joiden koot vaihtelevat noin 25 neliöstä 71 neliöön. Lisäksi siellä on kaksi terassiasuntoa.

”Asuntojen hyvä varaustilanne kertoo siitä, että moni on kiinnostunut hankkimaan Lutakosta asunnon niin sijoitusmielessä kuin omaksi kodikseen”, sanoo asuntomyyjä Tuija Lundberg Skanska Kodeista. ”Asuntojen ostajia houkutellee sekin, että suurin osa asuntojen lasitetuista parvekkeista on etelän suuntaisia eli niistä on esteetön näkymä Jyväsjärvelle”, jatkaa Lundberg.

”Lutakossa tulee pitkästä aikaa näkymään Skanskan nosturi, mistä olemme tietysti hyvin innoissamme”, toteaa yksikönjohtaja Jorma Mustakangas Skanskasta. Tätä edeltävä Skanskan asuntoprojekti Lutakossa, As. Oy Jyväskylän Ankkuri, valmistui keväällä 2013. Kaiken kaikkiaan Skanska on toteuttanut alueelle vaiheittain yli 900 asuntoa.

Punatiilinen Libretto on alkusysäys Lutakon alueen viimeiselle asuntokorttelille. Skanskalla on alueella Libreton jälkeen vielä 7 rakentamatonta tonttia. Korttelin valmistuttua sen sisään jää suojaisa yhteispiha. Rannassa on myös puistoalue.

Libreton 23 autopaikkaa tulevat Jyväskylän Vitosparkkiin, jonka rakentaminen on myös alkanut.

 

www.lutakko.com

Rakennusalalla neuvottelutulos vuoden 2016 palkoista

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto ovat saavuttaneet neuvottelutuloksen vuoden 2016 palkoista ja työehtosopimusten uudistamisesta nykyisillä teksteillä vuodeksi eteenpäin. Palkkaratkaisu noudattaa työllisyys- ja kasvusopimuksen linjaa.

Rakennusalan palkat nousevat maaliskuun alusta 10 senttiä tunnilta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Työehtosopimusten sopimuskausi on 1.3.2016 – 28.2.2017. Työehtosopimusten tekstit säilyvät palkkoja koskevia osia lukuun ottamatta nykyisellään.

Rakennusliiton hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen kokouksessaan perjantaina 25. syyskuuta.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti.

Rakennusteollisuus RT:n jäsenyritykset työllistävät näillä kahdeksalla työehtosopimusalalla noin 50 000 työntekijää.

:LOPPURAPORTTI: Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallintaan uusia keinoja

Kansi_2015_B_9_Kiinteistojen_vesijarjestelmien_riskienhallinta

Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallintaa pohtinut työryhmä esittää ratkaisuja järjestelmien turvallisuuden parantamiseksi. Ehdotukset liittyvät tuotteiden kelpoisuuden testaamiseen, rakennusvalvonnan toimintaan, LVI-töiden tekijöiden pätevyysvaatimuksiin sekä talousveden syövyttävyyden mittaamiseen ja raja-arvoihin. Loppuraportti tarjoaa käytännön riskienhallintatyökaluja taloyhtiöille. Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta on osa sosiaali- ja terveysministeriön johdolla laadittua Talousveden turvallisuuden toimenpideohjelmaa.

Vakuutusyhtiöt korvasivat noin 157 miljoonalla eurolla vuotovahinkoja vuonna 2012. Vuotovahinkojen lisäksi kysymykseen voivat tulla myös kemiallinen tai mikrobiologinen saastuminen sekä haju-, maku- ja värihaitat. Ongelmat voivat syntyä pitkän aikavälin kuluessa tai ne voivat olla äkillisiä. Talousveteen liittyvien terveysongelmien riskiryhmää ovat pienet lapset ja vanhukset.

Hankkeella parannetaan kiinteistöjen vesijärjestelmistä vastaavien tahojen tietoisuutta vesijärjestelmien riskeistä ja niiden hallintakeinoista. Sen avulla halutaan edistää talousveden turvallisuutta ja järjestelmien toimivuutta sekä kestävyyttä.

Raportin suositukset on suunnattu sekä viranomaisille että kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, LVI- ja huoltoyrityksille sekä isännöitsijöille.

Käytännön riskienhallintaohjeita asukkaille

– Raportin liiteosassa annetaan käytännön ohjeita ja työkaluja asukkaille, omistajille ja huoltoyhtiöille vesijärjestelmän riskien hallitsemiseksi ja ongelmien havaitsemiseksi. Osaa raportin materiaalista voi käyttää apuna esimerkiksi kiinteistön huoltokirjan laadinnassa, sanoo kehityspäällikkö Jari Virta Kiinteistöliitosta.

Jari Virta painottaa, että kiinteistöissä toimivien ihmisten oma aktiivisuus, vesijärjestelmän toiminnan seuranta ja ajoissa tehdyt korjaukset ovat tehokkain vesijärjestelmän riskienhallintakeino. Ennakoivat kunnostus- ja huoltotoimet ovat ylivoimaisesti halvempia kuin korjaaminen vahinkojen jo tapahduttua.

– Raportin tieto auttaa ymmärtämään vesijärjestelmän toimintaa sekä havaitsemaan ongelmien oireet. Se myös kertoo, miten tällaisessa tilanteessa tulisi toimia. Huoltotoimenpiteiden tarkastuslista helpottaa ongelmien ennakointia ja torjumista, Virta sanoo.

Suosituksia viranomaisille ja määräyksien kehittämiseksi

Raportin suositusten mukaan rakennusvalvonnalla tulisi olla oikeus nimetä LVI-valvoja työmaalle. Rakennusvalvonnan käytännöt esimerkiksi pätevyyksien määrittämisessä ja lupakäytännöissä tulisi yhtenäistää eri kunnissa. Lisäksi rakennusvalvonnan ja kunnan terveysviranomaisten yhteistyötä olisi tiivistettävä.

Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen asentajille esitetään pätevyysvaatimuksia. Ammattikoulutukseen halutaan riittävästi asentamisen hygieniaan liittyvää tietoa. Vesilaitoksien osaamistestausta, niin sanottua Vesityökorttia, pidetään harkinnan arvoisena mallina myös muuhun asennustoimintaan. Veden syövyttävyydelle, alkaliteetille ja kovuudelle tulisi asettaa selkeät suositukset tai vaatimukset.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen toteutti Satakunnan ammattikorkeakoulun Vesi-Instituutti WANDER yhdessä alan toimijoista kootun ohjausryhmän kanssa.

Linkit

Kiinteistöjen vesijärjestelmien riskienhallinta

Viherrakentaminen näkyvässä osassa TA-Yhtiöiden Jätkäsaaren rakennushankkeessa

vihreistä_vihrein_kuva2

TA-Yhtiöt toteuttaa yhdessä Rakennusliike Reponen Oy:n kanssa ”Vihreistä vihrein” -rakennushankkeen Jätkäsaaren uudelle asuinalueelle. Länsisataman läheisyyteen rakennettavissa kahdessa asuintalossa viherrakentaminen on poikkeuksellisen suuressa osassa. Asuintalojen erikoisuus ovat rakennusten katoille rakennetut viherkattopihat, joilla sijaitsevat muun muassa keittiöpuutarha viljelylaatikoineen ja lasitettuine viherhuoneineen.

Luhtitalotyyppisten asuinrakennusten kaksi ylintä kerrosta on porrastettu niin, että niistä muodostuu viherkattopihoja. Katoille sijoitettavassa keittiöpuutarhassa asukkaiden on mahdollista viljellä esimerkiksi yrttejä ja vihanneksia ja talon ylimmän kerroksen yhteissaunatiloista asukkaat pääsevät vilvoittelemaan katolla olevaan hedelmäpuutarhaan. Rakennusten kadunpuoleisia julkisivuja kaunistaa kasviritilöin ja parvekkeiden istutuslaatikoin sommiteltu viherjulkisivu. Ylimmän kerroksen katot ovat niin sanottuja biodiversiteettikattoja, joilla tutkitaan muun muassa kasvilajiston selviytymistä ja hyönteisten kehittymistä.

vihreistä_vihrein_kuva3

”Vastaavaa ei ole aiemmin tehty Suomessa eikä muissa pohjoismaissa. Kantavana ideana hankkeen suunnittelussa on ollut vihreyden lisääminen kaupunkimaisemaan myös rakennusten avulla. Tärkeitä ovat paitsi esteettiset arvot myös biologinen näkökulma”, kertoo hankkeessa kasvillisuuden ja viherrakentamisen asiantuntijana toimiva Taina Suonio Roslings Manor Gardensista. Hankkeessa tutkitaan myös viherkattojen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Tutkimushanke on osa ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia” -tutkimusohjelmaa, jossa ovat mukana myös Helsingin yliopiston asiantuntijat dosentti Susanna Lehvävirran johdolla sekä Roslings Manor Gardens.

Rakennushankkeen tavoitteena on toimia esimerkkinä tulevaisuuden kaupunkisuunnittelussa ja hanke on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa. Asuntojen rakentaminen aloitetaan marraskuussa 2015, ja ensimmäiset asunnot ovat muuttovalmiita arviolta kesäkuussa 2017. Kahteen asuinrakennukseen tulee yhteensä 55 asumisoikeus- ja 66 vuokra-asuntoa, jotka ovat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARA:n korkotukemaa tuotantoa. Lisäksi toiseen taloista tulee liikehuoneistoja. Asumisoikeusasuntojen markkinointi aloitetaan vuodenvaihteen 2015–2016 tienoilla ja vuokra-asuntojen myöhemmin vuonna 2016. Hankkeen pääsuunnittelijana ja arkkitehtinä toimii Talli Oy:n Pia Ilonen ja maisema-arkkitehtinä Loci Oy:n Pia Kuusiniemi. Piha- ja vihertyöt toteuttaa työyhteenliittymä Koiviston Vihertyö Oy ja Vihermali Oy.

Valtakunnallisella asuntojen omistajalla ja rakennuttajalla TA-Yhtiöillä on omistuksessaan tällä hetkellä noin 14 000 asuntoa ja yhtiö on toteuttanut viime vuosina vuosittain noin 1000–1400 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulle ja muihin Suomen kasvukeskuksiin.

NCC aloittaa kulttuuriasunto Jätkäsaaren Jallukan rakentamisen lokakuussa

8a487150a38fda9a_400x400ar

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

Musiikkialan vuokratalo Jallukan rakentaminen alkaa 12.10. osoitteessa Malagankatu 3. Y-Säätiön ja Elävän musiikin säätiö ELMU rs:n yhdessä omistamaan kohteeseen tulee 74 ARA-vuokra-asuntoa. Kohteen rakentamisesta vastaa NCC Rakennus Oy.

Jallukka on muuttovalmis alustavan aikataulun mukaan vuoden 2017 alussa. 25 asuntoa vuokrataan ELMU-säätiön kautta musiikkialan ammattilaisille. Asunnoista 49 on Y-Säätiön omistaman Y-Asuntojen tavanomaisia, kaikille ARA-asukasvalinnan kriteerit täyttäville hakijoille tarkoitettuja vuokra-asuntoja. Asunnonhausta, asukasvalinnasta ja vuokrien määrästä tiedotetaan syksyllä 2016.

Jallukan korkeammassa osassa on kahdeksan kerrosta, ja koko kiinteistössä on yksi porrashuone. Pihakannen päälle rakennetaan koko korttelin yhteinen, suojainen sisäpiha. Katolla on asukkaiden käytössä oleva viherpiha ja yläkerran saunaosaston yhteydessä tilava näköalaterassi.

Rakennuksessa on tavanomaista vuokrataloa paremmat mahdollisuudet musiikin soittamiseen. Pohjakerroksessa on muun muassa kaksi äänieristettyä kerhotilaa, joita asukkaat voivat varata käyttöönsä.

Kohde on ELMU-säätiölle sen ensimmäinen kulttuuriasuntohanke ja Y-Säätiölle sen ensimmäinen suuri vuokratalokohde Helsingissä. Kohteen on suunnitellut Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy.

SRV rakentaa Oulun korkeimman asuinrakennuksen Toppilansalmeen

Satamarannan-Masto-web-rgb

Oulun korkein asuinrakennushanke on saanut sinettinsä. SRV on päättänyt käynnistää yli 50 metriin kurkottavan 16-kerroksisen Satamarannan Maston rakentamishankkeen. Rakentaminen alkaa Toppilansalmessa rakennusluvan saamisen jälkeen loppuvuodesta 2015 ja tornitalo valmistuu keväällä 2017.

“Toppilansalmen rantaan kohoavasta Mastosta tulee Oulun maamerkki. Kiinnostus asuntoihin on ollut erinomainen, joten investoinnin aloituskynnys on ylitetty ja rakennustyöt päästään aloittamaan. Sata asuinhuoneistoa käsittävässä Mastossa on tarjolla erityyppisiä huoneistoja tehoyksiöistä isoihin perheasuntoihin. Mastosta avautuvat Oulun parhaimmat maisemat sekä meren ylle että kaupunkiin. Ydinkeskusta sijaitsee kävelymatkan päässä ja Toppilansalmen rannat, eli oululaisten olohuone, aukeaa aivan tontin reunalta. Toppilansalmen alue kehittyy voimakkaasti ja palvelut lisääntyvät jatkuvasti”, kertoo Timo Jääskeläinen, SRV:n Pohjois-Suomen aluejohtaja.

SRV rakentaa parhaillaan myös Helsingin ja Espoon korkeimpia asuinrakennuksia. Helsingin Kalasatamaan vuosien 2018-2023 aikana nouseva REDI muodostuu kuudesta asuintornista, hotelli- ja toimistotornista sekä kauppakeskuksesta. Tornitaloissa on 20-35 kerrosta ja korkein torneista nousee jopa 132 metriin. Espoon Niittykumpuun puolestaan kohoaa Niittyhuippu, johon rakentuu 24 kerrosta ja jonka katto hipoo lähes 90 metrin korkeutta. Vuonna 2017 valmistuva Niittyhuippu käsittää kaikkiaan 200 asuntoa, joista yli puolet on jo myyty. REDIn ennakkomarkkinointi käynnistyy loppuvuodesta 2015.

“Meitä voi hyvällä syyllä kutsua taivasrakentajaksi. Satamarannan Masto on hieno lisä jo vaikuttavaan korkeutta kurkottavien kohteiden listaamme. Muokkaamme suomalaiskaupunkien siluetteja ja rakennamme maamerkkejä, jotka näkyvät kauas ja muistetaan pitkään. Jo valmistuneita korkean rakentamisen kohteitamme ovat muun muassa vuonna 2001 valmistuneet 110 metriä korkea Radisson Blu Sky Hotel Tallinnassa sekä 70 metriä korkea, 17-kerroksinen Pitäjänmäen tornitalo Helsingissä. Vuonna 2014 valmistui SRV:n rakentamana myös Suomen korkein hotelli, 88,5 metriä korkea Hotelli Torni Tampereelle”, SRV:n asuntorakentamisen liiketoiminnasta vastaava Antero Nuutinen kertoo.

Valmistuessaan Satamarannan Masto jättää korkeudessa taakseen entisen Oulun korkeimman asuinrakennuksen, Tervahovin Siilot. Teollisuusrakennuksista korkeammalle kurkottavat vain Stora Enson tehtaat piippuineen sekä Toppilan voimalan piiput.

Uudisrakentaminen alkaa Riihimäen Peltosaaressa

lrs9zts7yeuvmnvtiy5k

AVAIN Yhtiöt ja Lakea Oy ovat varanneet Riihimäen aseman lähettyviltä, Peltosaaren luoteisnurkasta, korttelin asuntorakentamista varten. Kortteliin on hyväksytyssä yleissuunnitelmassa osoitettu noin 14 000 kerrosneliömetriä asuntorakentamiseen, joka tarkoittaa noin kuutta kerrostaloa.

Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi alueelle laaditaan esisuunnitelma yhteistyössä rakentajien ja Riihimäen kaupungin kanssa. Suunnitelman pohjalta tehdään tarvittavat asemakaavamuutokset. Asunnot rakennetaan vuosina 2016–2019.

AVAIN Yhtiöt rakennuttaa asumisoikeusasuntoja sekä senioreille suunnatun palvelutalon. Lakea Oy toteuttaa asunnot omalla rahoitusmallillaan. Alue sijaitsee rautatieaseman, kauppakeskuksen koulun, urheilupuiston ja muiden palveluiden välittömässä läheisyydessä.

Peltosaaren uudisrakentamisalueelle tulee kaikkiaan noin 45 000 kerrosneliömetriä uudisrakentamista, josta pääosa on asuinrakentamista. Alueella on kaukolämpö, jonka lämmitysenergiasta suurin osa tulee Ekokemin jätteenpolttolaitokselta, lisäksi rakenteilla on 100 Mt valokuituyhteydet koko alueelle.

Kaija Saariaho valitsi Jyväskylän puukerrostalon Puukuokan Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi

ma_14_PuukuokkaU_6

OOPEAA Office for Peripheral Architecture

Kaija Saariaho valitsi Jyväskylässä sijaitsevan puukerrostalo Puukuokan Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi. Puukerrostalon on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila. Kangasala-talo oli yksi Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon ehdokkaista. Kangasala-talon suunnittelusta vastaa arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA myönsi Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon 23.8.2015. Esiraadin valitsemista viidestä palkintoehdokkaasta säveltäjä Kaija Saariaho valitsi voittajaksi Jyväskylässä sijaitsevan puukerrostalo Puukuokan. Muut ehdokkaat olivat tänä vuonna kulttuurikeskus Kangasala-talo Kangasalla, Merenkulkijanrannan asuinkerrostalot Helsingissä, Opinmäen koulu Espoossa ja OP Ryhmän uudet toimitilat Helsingissä.

Arkkitehtuurin Finlandia -palkintoehdokkuus on hieno saavutus

Kangasala-talon toimitusjohtaja Timo Kotilainen kommentoi tuoretta julkistusta: − Onnea voittajalle!  Meille jo ehdokkuuskin on hieno palkinto. Kangasalan kunta teki rohkean ja ennakkoluulottoman päätöksen lähtiessään toteuttamaan arkkitehtuuriltaan huomiota herättävän minimalistista kulttuurikeskusta. Ehdokkuus on tuonut kunnalle ja kulttuuritalolle paljon positiivista huomiota.

Kangasala-talo yhdistää tuoreella tavalla monia toimintoja

Säveltäjä Kaija Saariahoon palkintoehdokas Kangasala-talo teki vaikutuksen muuntautumiskykyisellä auditoriollaan, monipuolisuudellaan ja veistoksellisella ulkomuodollaan.

Esiraadin perusteissa Kangasala-talo täydentää Kangasalan kunnan ydinkeskustaa kivikirkon vieressä. Vuonna 2015 valmistunut kulttuurikeskus yhdistää esiraadin mukaan tuoreella tavalla erilaisia toimintoja: monitoimiauditorion, taidemuseon sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen istuntosalit. Jyhkeä betonitalo jakautuu sisällä vaaleiden aulatilojen valoisiksi monipolvisiksi ”kanjoneiksi”. Talon on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen.