Lumon on solminut Kanadassa jättikaupat kahden tornitalon parveke- ja kaidelasitusten toimittamisesta

Suomalaisen perheyhtiön Lumonin kanadalainen tytäryhtiö on tehnyt historiaa ja solminut merkittävän tilauksen kahden tornitalon parvekejulkisivun lasittamisesta. Kyseessä on miljoonien eurojen tilaus ja samalla ensimmäiset yli 100 metriä korkeat asuinkerrostalot, jotka tullaan lasittamaan Lumon parveke- ja kaidelasituksilla. Kokonaisuudessaan projekti koostuu kahdesta eri vaiheesta, joista ensimmäisessä lasitetaan 34-kerroksinen ja 104 metriä korkea tornitalo. Toinen vaihe käsittää 36-kerroksisen ja 109 metriä korkean tornitalon, jonka lasittamisesta on allekirjoitettu aiesopimus.

”Olemme iloisia, että pitkäjänteinen yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa Vancouverissa on tuottanut tulosta ja Lumon on hyväksytty alueen lasitusten toimittajaksi. Lumon on selvästi ollut alan pioneeri, jonka laadukkaat tuotteet ja niiden kattava sertifiointi ovat mahdollistaneet markkinan avaamisen Kanadassa”, kertoo Lumon North America Inc:n toimitusjohtaja Olli Vänskä.

”Uutisoimme viime elokuussa investointipäätöksestä Kanadan tuotantoon ja nyt solmittu merkittävä tilaus kertoo, että investointi tulee juuri oikeaan aikaan”, Vänskä summaa. Vänskän mukaan investoinnin valmistelut ovat täydessä käynnissä ja hanke etenee suunnitellussa aikataulussa.

”Kanadan tytäryhtiömme on rakentanut Lumon brändin tunnettuutta systemaattisesti ja ollut aktiivisesti lähellä asiakkaita. On ollut hienoa seurata liiketoiminnan kasvua kyseisessä markkinassa. Tornitalojen lasittaminen on päänavaus meille kokonaan uudenlaisen rakennustyypin lasittamiseen ja uskomme, että vastaavanlaisia toteutuksia tullaan näkemään myös jatkossa”, iloitsee Lumon konsernin toimitusjohtaja Jussi Kinnunen.

Tornitaloissa on yhteensä 510 asuntoa, joista jokainen parveke lasitetaan. Talot ovat 34- ja 36-kerroksisia ja ne ovat yli 100 metriä korkeita. Kohteisiin toimitetaan yhteensä yli 4,3 km Lumon tuotteita, joiden yhteenlaskettu lasipinta-ala on hieman vajaa 12 000 m2.  Kohteet sijaitsevat Maple Ridgen kaupungissa, lähellä Vancouveria.

SRV toteuttaa Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen Koskienergialle

Kuva: Arktsto Jani Virtanen Oy

SRV Infra ja Koskienergia ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen Laukaassa sijaitsevan Kuhankosken uuden vesivoimalaitoksen rakentamisesta. Urakassa rakennetaan uusi, osittain maanalaisessa tunnelissa kulkeva kanava, uusi voimalaitos sekä uusi kalatie, jolla turvataan vaelluskalojen kulkureitti voimalaitoksen ohi. Hanke on ainutlaatuinen, sillä tässä mittakaavassa kokonaisia uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu useaan vuosikymmeneen.

Urakkaan liittyvät työt käynnistyvät nykyisen voimalaitoksen läheisyydessä tehtävillä kallion injektoinneilla ja avolouhinnoilla marraskuun aikana ja jatkuvat alkuvuonna 2021 tehtävillä tunnelilouhinnoilla. Voimalaitoksen rakennustyöt alkavat kesällä 2021 ja uusi voimalaitos tullaan ottamaan käyttöön alkuvuodesta 2023. Nykyinen voimalaitos jää toimimaan varavoimalana uuden voimalaitoksen rinnalle.

Vaikka uusia vesivoimalaitoksia Suomessa ei ole rakennettu aikoihin, on vanhaa laitoskantaa peruskorjattu. Myös SRV Infra on ollut mukana vuonna 2019 Kymijoelle valmistuneessa mittavassa Inkeroisten vesivoimalaitoksen peruskorjauksessa sekä Porttipahdan laitokseen liittyvässä kallioseinämän lujituksessa.

”Hankkeessa toteutettava vaativa kalliorakentaminen, siihen yhdistyvä voimalaitos betonirakenteineen sekä töiden yhteensovittaminen laitoksen turbiinitoimittajan kanssa ovat ydinosaamistamme. Hanke sopiikin hyvin strategiaamme. Voimme hyödyntää tässä kohteessa aikaisempaa kokemustamme vesihuolto- ja voimalaitoshankkeista sekä kyvykkyyttämme toimivaan yhteistyöhön eri osapuolten välillä”, sanoo SRV Infran toimitusjohtaja Sami Korhonen.

”Hanke on Koskienergian historian suurin ja vaativin. Uskomme, että valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa rakennamme toimivan kokonaisuuden, jossa yhdistyvät Kuhankosken vesivoimatuotannon varmistaminen ja vaelluskalojen vaeltamisen helpottuminen”, Koskienergian toimitusjohtaja Hannu Ruotsalainen kertoo.

Posted in:

Puurakentamisella voidaan leikata 30 % uudisrakentamisen hiilipiikistä

Puupäivillä 5.11. 2020 esitellyn Granlund Consultingin tekemän selvityksen mukaan suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla voidaan merkittävästi leikata uudisrakentamisen aiheuttamaa hiilipiikkiä. Uudisrakennuksen elinkaaren alun hiilipiikkiä saadaan puurungon avulla pienennettyä 30 % betonirunkoon verrattuna. Lisäkerros-rakentamisella hiilipiikki voidaan jopa puolittaa.

Koko suomalaisen uudisrakentamisen vuotuisia CO2e-päästöjä voidaan pienentää nyt jo käytettävissä olevilla puupohjaisilla ratkaisuilla 7-11 % vuoteen 2035 mennessä. Toimenpiteet voidaan aloittaa vaikka heti ilman uusia teknologisia ratkaisuja tai innovaatioita.

Puurakentamisen lisäämisellä Suomen koko rakennuskannan pitkäikäistä biogeenistä hiilivarastoa voidaan kasvattaa 4 – 5 miljoonaa tonnia CO2 vuoteen 2035 mennessä. Tämä vastaa noin 5 % Suomen koko rakennuskantaan sitoutuneesta hiilivarastosta.

Puutuoteteollisuuden Granlundilta tilaamassa selvityksessä rakentamisen tulevaisuutta tarkasteltiin maltillisen perusskenaarion sekä tavoitteellisen optimistisen skenaarion valossa. Selvityksessä esitetään puurakentamisen päästövähennyspotentiaali osana rakennusalan päästövähennystoimia vuosille 2020-2035. Ajanjakso on valittu yhteneväksi Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin nähden. Päästövähennysten rinnalla tarkasteltiin myös rakennuskantaan sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvattamista.

Skenaarioiden toteutettavuutta tarkasteltiin myös sekä kustannusnäkökulmasta että puun riittävyyden kannalta. Puurakentamisen merkittävä kasvattaminen nostaisi sahatavaran käyttöä 0,5 – 0,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vuonna 2019 Suomessa tuotettiin 11,4 milj. kuutiometriä sahatavaraa, josta 9 milj. kuutiometriä toimitettiin vientimarkkinoille. Raakapuuna esitettynä puurakentamisen kasvu skenaarioiden haarukassa vastaa noin 1-1,5 miljoonan kuutiometrin tukkimäärää. Metsät kasvavat Suomessa vuosittain noin 107 miljoonaa kuutiometriä.

Selvitystyö koski uudis- ja lisäkerrosrakentamisen suunnittelu- ja materiaalivalintojen merkitystä rakennusalan hiilineutraaliuden tavoittelussa. Samalla tarkennettiin puurakentamisen hiilidioksidipäästöjen nykytilaa. Puurakenteisiin sitoutuvan biogeenisen hiilivaraston kasvupotentiaali laskettiin vuoteen 2035.

Rakennusten energiatehokkuus sekä energiatuotannon päästöt ovat laskussa. Näin rakennusmateriaalien osuus rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljestä on kasvanut ja korostuu entisestään tulevaisuudessa.

Selvitystyö tehtiin, koska tähän mennessä toteutetuissa rakentamisen tiekartoissa materiaalien välisiä substituutiovaikutuksia eli materiaalien korvautumista toisilla vaihtoehdoilla tuoteryhmien sisällä tai välillä ei ole huomioitu. Työssä huomioitiin Energiateollisuuden tiekarttatyön tulokset ja selvityksen oletukset nojautuvat myös Vähähiilinen rakennusteollisuus -tiekartassa tehtyihin oletuksiin. Laskelmat pohjautuivat Gaia Consultingin vähähiilisen rakentamisen tiekarttaa varten kokoamiin tietoihin ja arvioihin rakentamisen kehittymisestä vuoteen 2035 ja 2050.

Espoon pääpoliisiasema Kilossa uudistetaan

Kuva: POLIISI

Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Espoon Kilossa sijaitsevalla pääpoliisiasemalla on käynnistynyt peruskorjaushanke, jonka toteuttaa rakennuksen omistaja SBB Norden AB. Rakentaminen aloitetaan suunnitteluvaiheen jälkeen arviolta keväällä 2021, ja rakennustyöt valmistuvat lokakuussa vuonna 2022. Peruskorjaus toteutetaan uutta poliisitalokonseptia soveltaen, ja rakennuksesta tulee ensimmäinen uuden mallin mukaan peruskorjattu pääpoliisiasema.

Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus

Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. Peruskorjauksella varmistetaan tilojen terveellisyys ja turvallisuus, minkä lisäksi tilat uudistetaan vastaamaan poliisin muuttuneita tarpeita. Peruskorjauksen jälkeen poliisin käyttöön valmistuvien toimitilojen laajuus on noin 14 000 m2. Pääpoliisiasemalla työskentelee noin 430 henkilöä.

Poliisitoiminta ja asiakaspalvelu säilyvät Kilossa remontin ajan, sillä rakennuksen omistaja tarjoaa samasta kiinteistöstä väistötilat peruskorjaustöiden ajaksi. Väistötiloihin siirrytään vaiheittain vuoden 2021 aikana.

− Kilossa asioi rauhallisinakin ajankohtina yli 200 asiakasta päivässä muun muassa lupapalveluiden, asetarkastusten ja rikosilmoituksen tekemisen tiimoilta. Tiedotamme tulevista muutoksista asiakkaillemme, kun remontti etenee, kertoo apulaispoliisipäällikkö Jarmo Pitkämäki.

Päivitetty poliisitalokonsepti on käytössä ensimmäistä kertaa

Uusissa tiloissa panostetaan teknisesti ja rakenteellisesti joustaviin ratkaisuihin. Tarvittavat tilamuutokset ovat tulevaisuudessa toteutettavissa mahdollisimman nopeasti, helposti ja kustannustehokkaasti.

Peruskorjauksen toteutusta ohjaa tänä vuonna päivitetty poliisitalokonsepti, jota sovelletaan ensimmäisenä pääpoliisiasemana Espoon hankkeen yhteydessä. Mallia hyödynnetään myös muiden poliisiasemahankkeiden suunnittelussa tulevina vuosina.

− Poliisitalokonseptin tarkoituksena on edistää poliisin toimitilojen yhdenmukaisuutta ja nopeuttaa suunnittelua. Sen ovat kehittäneet yhteistyössä valtion toimitiloista vastaava Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus, kertoo aluejohtaja Petri Turku Senaatti-kiinteistöistä.

Tilojen osalta hyödynnetään moderneja ratkaisuja, huomioidaan poliisitalon logistiikka ja muun muassa ajoneuvokaluston kehittymisestä johtuvat muutokset. Uudet tilat ovat valmistuessaan käyttäjille aiempaan verrattuna hyvin erinäköiset, sillä poliisi siirtyy työskentelemään toimistotilojen osalta monitilaympäristöön.

− Vaikka iso osa tekemisestämme on sidottu poliisiasemalla tapahtuvaan työhön, eikä monia asioita voi hoitaa jatkossakaan etänä, työympäristöratkaisuissa on huomioitu poliisin työssä lisääntyvä digitaalisuus ja mobiili työnteko. Uskomme, että työskentelyolosuhteissa tapahtuu merkittävä parannus, ja olemme tyytyväisiä siihen, että hankkeeseen on lähdetty ennen kuin siihen on sisäilmaongelmien tai muiden syiden takia oltu pakotettu, Pitkämäki toteaa.

SBB Norden AB, Senaatti-kiinteistöt ja Poliisihallitus solmivat kohteen uudet vuokrasopimukset heinäkuussa 2020. Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa valtion toimitiloista, on solminut vuokrasopimuksen SBB:n kanssa ja vuokraa tilat edelleen Poliisihallitukselle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 23,6 miljoonaa euroa.

NCC rakentaa taidelukio Lumitin Kuopioon

Kuva: Lukkaroinen arkkitehdit Oy

NCC rakentaa Kuopion ydinkeskustaan odotetun uuden taidelukio Lumitin. Kesällä 2022 Kirkkokadulle valmistuvan rakennusurakan arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

Perusteellista ennakkosuunnittelua vaatinut hanke on ollut suunnitteilla jo vuodesta 2015. NCC toimii jaetun urakan pääurakoitsijana ja tilaajana Kuopion Tilapalvelut. Kokonaisuuden bruttopinta-ala on noin 9 500 neliötä ja tilavuus reilut 55 000 kuutiota.

– Taidekeskus Lumitin hanke on meille hieno ja mielenkiintoinen kokonaisuus. On upeaa päästä toteuttamaan uutta ja näyttävää lukiorakennusta kaupungin ydinkeskustaan ruutukaava-alueelle, NCC:n toimialajohtaja Tommi Tiihonen sanoo.Mukana parhaat osaajat

Lähes koko tontin kattava koulurakennus perustetaan betonipaalujen päälle anturoille ja paalulaatoille. Rungon rakenteena ovat betonipilarit ja -palkit, yläpohjassa liittorakenteiset teräspalkit. Julkisivu koostuu tiili-, metalli- ja puuverhouksesta.

– Lumit on laadullisesti ja teknisesti vaativa kokonaisuus, joten mukaan haluttiin parhaat tekijät. Tänä vuonna toteutuneen Kuopion ja Jyväskylän NCC-toimintojen yhdistäminen on tuonut yhteen kahden yksikön osaamiset, joita voimme nyt hyödyntää, työpäällikkö Ilkka Kujala toteaa.

Kuopion Tilapalveluissa arvostetaan hyvää yhteistyötä ja jo edellisestä hankkeesta karttunutta kokemusta.

– Yhteistyö NCC:n kanssa on ollut rakentamisen valmisteluvaiheesta alkaen erittäin toimivaa ja avointa. Selkeät roolit sekä asiansa osaava vastuuntuntoinen henkilöstö vahvistavat luottamusta hankkeen onnistuneeseen läpivientiin. Tästä on hyvä jatkaa, rakennuttaja Hilkka Laakso kertoo.

Tilaa monenlaisiin tarpeisiin

Taidelukio Lumitissa toimii neljä eri linjaa: musiikki- ja tanssilinja sekä ilmaisutaitolinja ja yleislinja. Taiteet ovat osa koulun arkea, monipuolisia kursseja lukio-opintojen ohessa sekä antoisia taide-elämyksiä. Toiminta-ajatuksena on antaa hyvä yleissivistys ja erinomaiset valmiudet jatko-opintoihin.

Uusi taidelukio tuo uudet tilat 600 oppilaalle ja noin 50 työntekijälle, teatteri-, liikunta- ja tanssisaleja sekä yhteiskäyttötiloja naapurissa sijaitsevan Kuopion Musiikkikeskuksen kanssa.

– Odotamme innolla uusien tilojen valmistumista, mikä tarjoaa koululle uusia mahdollisuuksia. Suomen vanhimmalla musiikin valtakunnallisella erikoislukiolla on iso merkitys niin Itä-Suomen alueen kulttuuritoiminnan kuin Kuopion kaupungin kannalta, rehtori Ilkka Raninen sanoo.

Kohde toteutetaan Terve talo -työmaan kriteereitä noudattaen. Rakentamisen puhtausluokka on P1 ja rakennusmateriaalien päästöluokka M1.

Rakentamisen etenemistä voi seurata työmaasivujen kautta: ncc.fi/lumit 

Posted in:

Peab saneeraa Helsingin kaupungin vuokra-asuntoja Pihlajistossa

Peab toteuttaa Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle (HEKA) vuokra-asuntojen laajan saneerauksen Helsingin Pihlajistossa, osoitteessa Salpausseläntie 14. Urakkasumma on 17 milj. euroa.  

Hanke on ensimmäinen osa kolmen tontin peruskorjattavaa kokonaisuutta. Se pitää sisällään yhteensä seitsemän, vuonna 1972 rakennetun asuinkerrostalon peruskorjauksen, joka toteutetaan kahdessa osavaiheessa. Saneerattavia asuntoja on yhteensä 225 kpl. Myös tehottomassa käytössä olleet yhteistilat, kuten talouskellarit ja saunaosastot, peruskorjataan ja otetaan uuteen käyttöön. Kattavassa peruskorjauksessa myös kiinteistöt päivitetään vastaamaan nykypäivän tarpeita ja vaatimuksia Peruskorjauksen yhteydessä parannetaan mahdollisuuksien mukaan rakennusten asukasturvallisuutta, esteettömyyttä ja energiatehokkuutta.

”On todella hienoa, että pääsemme toteuttamaan nyt jo toista peruskorjaushanketta Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle. Tällaiset hankkeet vaativat aina yksilöllistä suunnittelua ja monipuolista osaamista ja yhteistyötä yli ammattikuntarajojen.”, kertoo Peabin Korjausrakentamisen yksikönjohtaja Ilkka Laakeristo.

Projekti käynnistyy marraskuussa 2020 ja valmistuu syyskuussa 2022.

YIT aloitti heinä-syyskuussa viiden kerrostalon rakentamisen Venäjällä

YIT on käynnistänyt viiden uuden kerrostalon rakentamisen Venäjällä heinä-syyskuussa. Kohteet sijaitsevat Pietarissa, Jekaterinburgissa ja Moskovan alueella, ja ne ovat arvoltaan yhteensä yli 40 miljoonaa euroa. Käynnistettyihin taloihin valmistuu yhteensä lähes 800 asuntoa. Asuntoaloitukset kirjataan vuoden 2020 kolmannen neljänneksen tilauskantaan.

Pietarissa YIT aloitti viidennen ja samalla viimeisen kerrostalon rakentamisen Tarmo-asuinkorttelissa. 11-kerroksiseen taloon tulee lähes 170 asuntoa sekä tilat 80 lapsen päiväkodille kahteen ensimmäiseen kerrokseen. Kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tarmo-asuntokortteli käsittää yhteensä yli 800 asuntoa sekä 450-paikkaisen pysäköintilaitoksen.

Jekaterinburgissa YIT käynnisti Suomen Ranta -kerrostalokorttelissa kolmannen talon rakentamisen. 14-kerroksiseen taloon valmistuu yli 130 asuntoa. Kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Kohde sijaitsee Iset-joen rannalla hyvien ulkoilumaastojen tuntumassa. Asuntokortteliin tulee yhteensä viisi kerrostaloa sekä maanalainen pysäköintilaitos.

Jekaterinburgin esikaupungissa, Verhnaja Pyshmassa, YIT aloitti kahden uuden viisikerroksisen talon rakentamisen Baltym Park -aluerakennushankkeessaan. Taloihin valmistuu lähes 200 asuntoa, joista ensimmäisen kerroksen asunnoissa on oma kompakti terassipiha. Käynnistettyjen talojen on tarkoitus valmistua vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. YIT on rakentanut Baltym Park -aluetta vuodesta 2014 alkaen. Sen 76 hehtaarin suuruiselle tontille rakennetaan yhteensä lähes 5000 asuntoa.

Moskovan alueella YIT aloitti Shchelkovo-aluerakennushankkeessaan 17-kerroksisen talon rakentamisen. Taloon valmistuu 300 asuntoa. Käynnistyspäätös nopeuttaa YIT:n vastuiden kattamista ja kyseisen aluehankkeen hallittua loppuunsaattamista.

Posted in:

VAV Asunnot rakennuttaa ensimmäisen puukerrostalon Vantaalle

VAV Asunnot Oy ja Suomen Puukerrostalot Oy ovat allekirjoittaneet urakkasopimuksen, koskien puukerrostalon rakentamista Vantaan Asolaan. Lipstikankujalle rakentuu ekologinen, turvallinen ja älykäs kerrostalo 2.0 konseptin mukainen puukerrostalo, jonka rakentaminen vauhdittaa osaltaan tulevaisuuden puurakentamista. Huoneistoelementit rakennetaan kuivissa tehdasolosuhteissa.

Vuonna 2022 valmistuva puukerrostalo on kuusikerroksinen ja siinä on 54 asuntoa. Kyseessä on ensimmäinen Joutsenmerkki-kriteerein rakennettava, yli 4-kerroksinen puukerrostalo Suomessa. Kiinteistön on suunnitellut arkkitehti Iiro Toivonen (arkkitehtitoimisto Iiro Toivonen Oy) ja sen pääurakoinnista vastaa Suomen Puukerrostalot Oy.

VAV on rakennuttajan roolissaan panostanut vahvasti ekologiseen asuinrakentamiseen. Muun muassa Vantaan asuntomessuille Kivistöön VAV toteutti luonnonvaratasapainoisen kerrostalon, jossa talon rakentamisessa hyödynnettiin uusiokäytettyjä ja ekologisia materiaaleja, kuten kierrätyslasia ja hamppubetonia. Syyskuun 2018 lopussa valmistui Hakunilaan Kaskelantielle kerrostalo, jolle myönnettiin pohjoismainen Joutsenmerkki. ”Monipuoliset ympäristöystävälliset rakentamisen ratkaisut, kuten Asolaan tuleva puukerrostalo, tukevat VAV:n ja Vantaan tavoitetta olla hiilineutraali vuonna 2030”, toteaa VAV:n toimitusjohtaja Teija Ojankoski

”VAV Asunnot Oy:n kanssa tehty sopimus on osoitus rakennuttajien kasvavasta kiinnostuksesta vähähiilistä rakentamista kohtaan. Kiinnostus puurakentamiseen on näkynyt markkinassa nyt pari vuotta. On hienoa päästä toteuttamaan kiinteistö VAV Asunnoille. Teollinen rakentaminen mahdollistaa turvallisen ja älykkään rakentamisen. Pyrimme toimimaan suunnannäyttäjinä Suomen markkinoilla ja jatkamaan Linbäcks Bygg:n jalanjälkiä Suomen päässä. Asukkaille puukerrostalossa asuminen luo hiljaisuudella ja ekologisuudella lisäksi kestävämpiä valintoja asumiseen”, kertoo Suomen Puukerrostalot Oy toimitusjohtaja Teppo Laurila.

Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen peruskivi muurattiin Jokiniityssä

Valokuvaaja: Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oy

Kirkkonummen kunnan historian suurimman investoinnin Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen peruskivi muurattiin torstaina 24. syyskuuta. Peruskiveen muurattiin perinteisesti muun muassa päivän lehdet ja kolikot, tulevan rakennuksen piirustukset, sekä Kirkkonummen kunnan taloussuunnitelma. SRV:n toteuttama hanke rakentuu Jokiniittyyn ja korvaa keskustan terveysaseman tilat valmistuessaan keväällä 2022.

“Kirkkonummella on nyt menossa useita merkittäviä investointeja ja meillä SRV:ssä on vahva osaaminen tämän tyyppisten kohteiden rakentamiseen. Rakennamme Kirkkonummella parhaillaan myös elinkaarihankkeena toteutettavaa Jokirinteen oppimiskeskusta ja luovutimme juuri valmistuneen uuden pääkirjaston. Hyvinvointikeskuksen monikäyttöiset tilat ovat hyvä esimerkki siitä, miten investoimalla rohkeasti ja panostamalla kiinteistöjen tehokkaaseen käyttöön voidaan parantaa tulevaisuuden tuottavuutta”, SRV:n varatoimitusjohtaja Juha Toimela kertoi tilaisuudessa pitämässään tervehdyksessä.

Jokiniittyyn uimahallin pohjoispuolelle rakentuvaan hyvinvointikeskukseen siirtyvät kaikki keskustan sosiaali- ja terveyskeskuksessa sijaitsevat palvelut sekä lähes kaikki perusturvan avopalvelut keskustan muista toimipisteistä.

”Asukkaidemme ja työntekijöidemme parin vuosikymmenen odotus palkitaan, kun rakentuva hyvinvointikeskus tuo kuntaamme yhteen paikkaan keskittyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut. Kuntien tiukasta taloustilanteesta huolimatta Kirkkonummi uskoo laadukkaiden ja nykyaikaisten tilojen sekä niissä tarjottavien palvelujen merkitykseen kunnan vetovoimatekijänä”, kertoo Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio.

Kokonaisuus käsittää neljäkerroksisen hyvinvointikeskuksen sekä muuntamo- ja varavoimarakennuksen. Hankkeen kokonaisala on noin 12 500 bruttoneliömetriä ja tilavuus noin 60 000 bruttokuutiota. Rakentaminen käynnistyi tontilla tammikuussa 2020 maanrakennustöillä, ja perustuksia ryhdyttiin rakentamaan toukokuussa. Parhaillaan käynnissä ovat runkotyöt, ja vuoden vaihteessa käynnistyvät sisävaiheen työt. Työmaalla työskentelee tällä hetkellä noin 60 henkeä, ja parhaimmillaan vahvuus tulee olemaan noin 200 henkeä.

Valmistuessaan hyvinvointikeskuksen erityispiirteenä tulee olemaan julkisivua verhoava näyttävä pystysuuntainen massiivipuulankkurimoitus. Verhous tullaan asentamaan rakennuksen aurinkoisiin ilmansuuntiin suuntautuville julkisivuille näkö- ja auringonvalosuojaksi, sekä antamaan rakennukselle omaleimaisen ilmeen. Käsittelemätöntä, säänkestävää ja huoltovapaata massiivipuulankkua asennetaan julkisivuun yhteensä 11 kilometriä.

SRV:n vahva rooli terveyden- ja sairaanhoidon tilojen rakentajana näkyy ympäri Suomen. SRV on toteuttanut muun muassa Tampereen yliopistollisen sairaalan etupihan uudisrakennukset, Uuden lastensairaalan ja Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen. SRV rakentaa parhaillaan Keski-Suomen Sairaala Novaa Jyväskylässä, Siltasairaalaa Helsingissä ja Jorvin K-leikkausosaston peruskorjausta Espoossa.

”SRV:n kokemus yhteistyöstä kuntien kanssa on näkynyt myös tässä rakennushankkeessa. Osapuolten keskinäisellä vuorovaikutuksella hankkeen eri vaiheissa varmistamme parhaan mahdollisen lopputuloksen”, kunnanjohtaja Aarnio kertoo.

Posted in:

KONE toimittaa hissit luksusluokan B4 Grande -asuintorniin Dubaissa

Dubai B4 Grande Residential Tower

KONE on saanut tilauksen 17 hissin toimittamisesta ylelliseen B4 Grande -asuintorniin Dubain keskustassa.

Pilvenpiirtäjästä tulee 287 metriä korkea, ja sen 72 kerrokseen tulee yhteensä 882 luksusasuntoa. Lisäksi promenaditasolla on palveluja ja liiketiloja. Asuntojen koot vaihtelevat 1–4 makuuhuoneen asunnoista ylimpien kerrosten isoihin kattohuoneistoihin. B4 Granden asukkailla on esteettömät näkymät Persianlahdelle ja lähialueille.

KONE varmistaa osaltaan rakennuksen noin tuhannen käyttäjän sujuvan ja turvallisen päivittäisen liikkumisen toimittamalla 13 KONE MiniSpace™ -hissiä, kolme KONE MonoSpace® -hissiä sekä yhden KONE Motala™ -hissin. Lisäksi rakennukseen tulee KONEen multimedianäyttö ja KONE E-Link™ -etävalvontajärjestelmä.

”On hienoa päästä toimittamaan ratkaisuja tähän korkeatasoiseen rakennukseen. Haluamme yhteistyössä auttaa asiakasta luomaan ensiluokkaisen käyttäjäkokemuksen ja ylittämään B4 Granden asukkaiden odotukset”, sanoo KONEen Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan aluejohtaja Pierre Liautaud.

B4 Granden rakennuttaja on Emaar Properties, ja rakennuksen suunniteltu valmistumisaika on vuonna 2022. Hankkeen pääurakoitsija on China State Construction, ja arkkitehtipalveluista vastaa WSP.