Liiallinen sääntely nostaa rakentamisen hintaa

313

Yksityiskohtaiset viranomaisvaatimukset ja vaihtelevat tulkinnat tuottavat rakentajille päänvaivaa ja turhia kustannuksia. Pahimmillaan omakotitalon rakentaminen jää haaveeksi tai kerrostalohanke jumittuu lupaviidakkoon.

Oman kodin rakennuttamista suunnitteleva törmää kaavamääräysten tiukkoihin kiemuroihin viimeistään rakennuslupavaiheessa. Usein halutunlainen talo ja määräysten edellyttämä talo ovat kaksi eri asiaa, joista jälkimmäisellä on huomattavasti korkeampi hintalappu.

Rakennusteollisuus RT:n kyselyyn vastanneesta valmistaloja markkinoivasta yrityksestä todetaan, että kauppoja jää toistuvasti tekemättä kun asiakkaan rahat eivät riitä vaaditunlaiseen toteutukseen.

RT keräsi jäsenkyselyllä yritysten näkemyksiä lupaprosessien ongelmista ja näiden ratkaisukeinoista. Vastaajina oli niin suurten rakennusyritysten kuin pientaloteollisuudenkin edustajia.

”Tiettyyn rajaan saakka sääntely on toki hyödyllistä ja välttämätöntä. Haitalliseksi se muuttuu silloin, kun määräykset menevät tarpeettoman pikkutarkalle tasolle ja rajoittavat liiaksi vaihtoehtoja. Se nostaa väistämättä kustannuksia ja päätyy viime kädessä asiakkaiden maksettavaksi”, toteaa johtaja Anu Kärkkäinen Rakennusteollisuus RT:stä.

Kyselyyn vastanneiden rakennusalan ammattilaisten mielestä osa vaatimuksista pohjautuu viranomaisen henkilökohtaisiin mieltymyksiin eikä niille ole selkeitä perusteita. Toisinaan talon ulkonäköä koskevat yksityiskohtaiset vaateet ohjaavat Kärkkäisen mukaan jopa esimerkiksi sellaisiin terassiparvekeratkaisuihin, jotka ovat riskialttiita meidän sääoloissamme.

Usealla alueella toimiville yrityksille kiusaa tuottavat myös viranomaisten vaihtelevat tulkinnat. Toimintamalleja ei voida vakioida ja lupaprosessit tuottavat ikäviä ja kalliitakin yllätyksiä, kun vaikkapa palomääräysten vaatimukset vaihtuvat jopa kesken hanketta.

”Vaikka rakennusmääräykset ja -ohjeet ovat samoja Helsingistä Utsjoelle, se mikä kelpaa yhdellä paikkakunnalla, ei päde toisaalla. Suurissa kaupungeissa myös yksittäisten virkamiesten välillä on eriäviä tulkintoja”, Anu Kärkkäinen sanoo.

Pienet kunnat osoittautuivat kyselyssä suuria notkeammiksi. Isoista kaupungeista muun muassa Vantaa keräsi kiitosta joustavuudesta ja nopeudesta. Myös Turku, Tampere ja Oulu saivat myönteisiä mainintoja, kun taas Espooseen ja Kuopioon kohdistui kriittisempää palautetta.

Rakennusteollisuus RT:n toteuttamaan kyselyyn tuli kaikkiaan 134 vastausta. Vastaajat edustivat kaikenkokoisia talon- ja infrarakentamisen, pientaloteollisuuden sekä betoniteollisuuden yrityksiä eri puolilta Suomea.

Hartela rakentaa Hangon Tehtaanniemen asuinrakennukset

Regatta Resorts Oy on allekirjoittanut Hangon Tehtaanniemeen sijoitettavan span urakkasopimuksen hankolaisen VN Bygg AB/ LU Rakennus Oy:n kanssa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heti kun rakennusluvan muutoslupa on saanut lainvoiman eli todennäköisimmin tulevan syyskesän aikana. Urakkamuoto on KVR ja rakennusaika on 12 kuukautta. Kylpylän muutoslupahakemus hyväksyttiin Hangon kaupungin ympäristölautakunnassa syyskuussa 2014 ja siitä tehtiin kaksi valitusta Helsingin hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätös asiassa tullee kesä- tai elokuussa.

Span osakkeiden varaustilanne on hyvä, 200 osakkeesta on varattu jo yli puolet, viimeisten osakkeiden varauksesta pyritään sopimaan viimeistään tulevan heinäkuun aikana. Yksi osake maksaa 12.500 euroa ja se oikeuttaa kahden henkilön rajoittamattomaan sisäänpääsyyn läpi vuoden. Spa on varattu 1.6.-30.8. vain hotelli Regatan asukkaiden ja osakkaiden käyttöön.

Korkeatasoisen kylpylän kokonaisala on yli 2000m2 sisältäen kolme saunaa, 2 allasta, jooga- ja pilatestilat, kuntosalin ja kahvion. Kylpylässä on myös iso kesäterassialue.

Lindab avaa logistiikkakeskuksen Keski-Suomeen

Korkealaatuisia ilmanvaihdon ja rakentamisen ratkaisuja tarjoava Oy Lindab Ab on laajentamassa toimintaansa Suomessa.

​Espoon logistiikkakeskuksen kehityshankkeen, sekä Keski-Suomeen avattavan uuden Jyväskylän logistiikkakeskuksen myötä Lindab kasvattaa kapasiteettiaan Suomessa merkittävästi. Jyväskylässä aiemmin toiminut tuotantoyksikkö siirtyy uuden logistiikkakeskuksen yhteyteen vaiheittain vuoden 2015 aikana.

”Tämä laajennus antaa meille entistäkin paremmat mahdollisuudet palvella asiakkaitamme koko Suomen osalta. Lisäksi saamme kasvatettua tuotantokapasiteettiamme myös päävientiartikkelissamme – teollisuusilmastoinnin äänenvaimennusratkaisuissa. Konsernillamme on vahva usko toimintamme laajentumiseen myös Suomessa yleisestä taloustilanteesta huolimatta. Meillä on erittäin osaava henkilökunta ja pitkät perinteet paikallisen sopimisen onnistuneesta toteutuksesta. Olemme pystyneet yhdessä näyttämään, että Suomessa kannattaa
toimintaa harjoittaa ja tuotteita valmistaa. Kokonaisuudessaan tällä toiminnan muutoksella pystymme turvaamaan mahdollisimman monta työpaikkaa myös pidemmällä aikavälillä. Yhtiömme työllistää Suomessa tällä hetkellä 90 henkilöä. Keski-Suomessa on myös muilla tahoilla uskoa tulevaisuuteen ja tämä mahdollisti toiminnallemme uusien tilojen löytymisen. Monia toimitilamahdollisuuksia kartoitettiin ja eri vaihtoehtoja punnittiin pidemmän ajan saatossa. Tilaratkaisu toteutettiin lopulta sijoittaja Ahti Paanasen ja Infonia Oy:n kanssa yhteistyössä.” Toimitusjohtaja Jani Saarvo toteaa.

Lemminkäiseltä heikko toinen neljännes

2015-07-29 14_01_29-Osavuosikatsaus_2015_Q2.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Huhti–kesäkuu 2015 (4–6/2014)

  • Saadut tilaukset olivat 423,0 milj. euroa (602,0)
  • Liikevaihto oli 492,1 milj. euroa (510,5)
  • Liikevoitto oli 15,6 milj. euroa (14,8), mikä oli 3,2 prosenttia (2,9) liikevaihdosta.
  • Katsauskauden tulos oli 5,0 milj. euroa (28,2). Jatkuvien toimintojen tulos oli 5,0 milj. euroa (5,3).
  • Osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (1,24). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli 0,05 euroa (0,13).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 23,5 milj. euroa (-25,5).
  • Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 33,1 % (32,1) ja nettovelkaantumisaste 57,2 % (85,4).
  • Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 211,7 milj. euroa (339,9).

Tammi–kesäkuu 2015 (1–6/2014)

  • Saadut tilaukset olivat 809,2 milj. euroa (1 014,8)
  • Liikevaihto oli 781,8 milj. euroa (789,8)
  • Liikevoitto oli -2,4 milj. euroa (-2,5), mikä oli -0,3 prosenttia (-0,3) liikevaihdosta.
  • Katsauskauden tulos oli -14,7 milj. euroa (8,3). Jatkuvien toimintojen tulos oli -14,7 milj. euroa (-14,9).
  • Osakekohtainen tulos oli -0,90 euroa (0,20). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos oli -0,90 euroa (-0,92).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 26,0 milj. euroa (-128,1).

Ohjeistus vuodelle 2015

Tulosohjeistus vuodelle 2015 pysyy ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).

 

Avainluvut, IFRS 4-6/
2015
4-6/
2014
Muutos
Q2/15 vs. Q2/14
1-6/
2015
1-6/
2014
Muutos H1/15 vs. H1/14 1-12/ 2014
Liikevaihto M€ 492,1 510,5 -18,4 781,8 789,8 -8,0 2 044,5
   Päällystys M€ 258,8 243,8 15,0 323,2 303,8 19,4 907,5
   Infraprojektit M€ 65,7 75,5 -9,8 124,6 135,1 -10,5 286,0
   Suomen
talonrakentaminen
M€ 127,0 135,2 -8,2 258,3 251,1 7,2 539,0
   Venäjän toiminnot M€ 17,4 34,1 -16,7 36,0 50,1 -14,1 196,1
   Muut erät M€ 23,3 21,9 1,4 39,7 49,6 -9,9 115,9
Liikevoitto M€ 15,6 14,8 0,8 -2,4 -2,5 0,1 36,3
   Päällystys M€ 15,2 14,3 0,9 -11,8 -5,8 -6,0 32,2
   Infraprojektit M€ 4,3 -0,3 4,6 5,1 1,6 3,5 7,2
   Suomen
talonrakentaminen
M€ -3,4 5,9 -9,3 3,8 12,0 -8,2 9,3
   Venäjän toiminnot M€ 1,4 0,4 1,0 2,5 -1,0 3,5 19,7
   Muut erät M€ -1,9 -5,5 3,6 -2,1 -9,2 7,1 -32,2
Liikevoitto-% % 3,2 2,9 -0,3 -0,3 1,8
   Päällystys % 5,9 5,9 -3,6 -1,9 3,5
   Infraprojektit % 6,6 -0,4 4,1 1,2 2,5
   Suomen talonrakentaminen % -2,7 4,4 1,5 4,8 1,7
   Venäjän toiminnot % 8,1 1,2 7,0 -2,0 10,1
Tulos ennen veroja M€ 10,2 7,3 2,9 -13,7 -17,1 3,4 -1,7
Jatkuvien toimintojen tulos M€ 5,0 5,3 -0,3 -14,7 -14,9 0,2 -5,0
Katsauskauden tulos M€ 5,0 28,2 -23,2 -14,7 8,3 -23,0 18,1
Jatkuvien toimintojen tulos/osake 0,05 0,13 -0,08 -0,90 -0,92 0,02 -0,68
Katsauskauden tulos/osake 0,05 1,24 -1,19 -0,90 0,20 -1,10 0,40
Liiketoiminnan rahavirta1) M€ 23,5 -25,5 49,0 26,0 -128,1 154,1 -48,4

1) 1–6/2014 ja 1–12/2014: Liiketoiminnan rahavirta sisältää asfalttikartelliin liittyviä maksettuja vahingonkorvauksia 60 milj. euroa.

Avainluvut, IFRS 30.6.2015 30.6.2014 Muutos
Q2/15 vs. Q2/14
31.3.2015 Muutos Q1/15 vs. Q2/15 31.12.2014
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot M€ 1 667,1 2 086,8 -419,7 1 617,3 49,8 1 456,1
Sidottu pääoma M€ 547,0 697,0 -150,0 554,4 -7,4 590,4
Taseen loppusumma M€ 1 292,3 1 463,4 -171,1 1 206,4 85,9 1 257,8
Korollinen nettovelka M€ 211,7 339,9 -128,2 198,7 13,0 213,6
Omavaraisuusaste1) % 33,1 32,1 37,9 37,1
Nettovelkaantumisaste2) % 57,2 85,4 50,5 51,8
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk % 10,9 0,2 13,2 13,5

1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 6/2015: 23,1 %, 6/2014: 20,9 % ja 12/2014: 24,6 %.

2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 6/2015: 125,2 %, 6/2014: 184,4 % ja 12/2014: 128,4 %.

Taulukon tunnusluvut sisältävät myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin kuuluvat erät.
Toimitusjohtaja Casimir Lindholmin kommentti:

”Lemminkäisen toisen neljänneksen liikevaihto ja liikevoitto olivat viime vuoden tasolla”, toteaa toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Tuloksemme parani kaikissa liiketoimintasegmenteissä, paitsi Suomen talonrakentamisessa. Segmentin kannattavuutta rasittivat noin 5 milj. euron kuluerät, jotka muodostuivat mm. tonttien myyntitappioista sekä takuukorjaustöihin liittyvistä varauksista. Päällystyksessä bitumin hinnan lasku on kasvattanut päällysteiden kokonaismääriä, mutta samalla alentanut yksikköhintoja. Infraprojekteissa tulos kehittyi myönteisesti. Koemme, että markkinatilanne infrarakentamisessa päämarkkina-alueellamme on edelleen vahva. Meidän on jatkettava toimintamme tehostamista markkinatilanteessa, jossa kova kilpailutilanne heijastuu urakoiden hintatasoon nyt myös Suomessa.”

”Tilauskantamme oli viime vuotta pienempi. Eniten tilauskanta laski Venäjällä, jossa emme ole käynnistäneet uusia asuntohankkeita. Infraprojekteissa voitimme kesäkuussa uusia urakoita yhteensä 80 milj. eurolla, jotka eivät näy katsauskauden tilauskannassa.”

”Olemme jatkaneet ydinliiketoimintaan kuulumattomien liiketoimintojen ja omaisuuserien myyntiä strategiamme mukaisesti. Katsauskaudella ja hieman sen jälkeen luovuimme Ruotsin talonrakentamisesta sekä teiden huolto- ja ylläpitoliiketoiminnasta Norjassa. Näiden toimenpiteiden negatiivinen tulosvaikutus vuoden toisella neljänneksellä oli yhteensä noin 3 milj. euroa. Olemme lisäksi jatkaneet ei-strategisten tonttien ja kiviainesalueiden myyntejä. Näillä toimenpiteillä tehostamme pääomiemme käyttöä ja parannamme tulostamme pitkällä aikavälillä.”

”Liiketoimintamme kassavirta oli positiivinen ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Sidottu pääomamme ja korollinen velkamme ovat selvästi viime vuotta pienemmät. Olemme päässeet tähän vähentämällä investointeja, tehostamalla laskutustamme sekä sopeuttamalla asuntotuotantoa kysyntää vastaavaksi. Katsauskaudella toteutimme hybridilainamme osittaisen takaisinoston ja ostimme velkakirjoja takaisin käteisellä yhteensä 27,1 miljoonan euron nimellisarvosta. Aiempaa vahvempi taseemme ja hyvin onnistunut Deliver 2014 -kustannussäästöohjelma luovat hyvän pohjan liiketoimintamme jatkuvalle kehittämiselle ja kilpailuasemamme vahvistamiselle”, toteaa Lindholm.
Markkinatilanne

Suomessa kokonaisrakentamisen määrä pysynee vuonna 2015 viime vuoden tasolla. Käynnissä olevat infrahankkeet eivät riitä kääntämään infrarakentamista kasvuun. Talonrakentamisessa korjausrakentaminen jatkaa kasvuaan, mutta uudisrakentamisen odotetaan heikkenevän joitakin prosentteja viime vuodesta. Uusia asuntoja aloitetaan arviolta 23 500 (2014: 24 500). Päällystysmäärät ovat kasvussa, mutta bitumin halpeneminen rajoittaa liikevaihdon kasvua. Ruotsissa ja Norjassa infrarakentamista tukevat suuret väylähankkeet ja investoinnit energiatuotannon korjaamiseen ja uusimiseen. Venäjällä comfort-luokan asuntojen kysyntä on viime vuodesta jonkin verran laskenut. Baltian maissa infrarakentamisen kysyntä on pysynyt vakaana. (Lähde: Euroconstruct kesäkuu/2015)


Osavuosikatsaus_2015_Q2.pdf

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen maalis-toukokuussa

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015 maalis-toukokuussa yhteensä 8,9 miljoonalle kuutiometrille, joka on 16,3 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan rakennushankkeita aloitettiin 8,9 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mutta rakennustuotannon kiinteähintainen volyymi jäi 8,2 prosenttia alemmalle tasolle kuin vuotta aiemmin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilastoon, jonka laadinnassa käytetty aineisto täydentyy vielä tulevien kuukausien aikana ja nyt julkaistut tiedot voivat tarkentua.

Myönnetyt rakennusluvat ja aloitetut rakennukset, milj. m3, liukuva vuosisumma:

ras_2015_05_2015-07-29_tie_001_fi_001

Asuntojen rakentamiseen myönnetyt rakennusluvat vähenivät edellisvuodesta

Asuinrakennuksille myönnettiin rakennuslupia kuluvan vuoden maalis-toukokuussa yhteensä 7 300 asunnolle, joka on 28,3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Tilavuudella mitattuna asuinrakennuksille myönnettiin vuoden 2015 maalis-toukokuussa rakennuslupia 33,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, mutta asuinrakennuksia aloitettiin kuitenkin 4 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan käynnissä olevan asuinrakentamisen volyymi väheni 12,5 prosenttia vuodentakaisesta.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2010=100, trendi

ras_2015_05_2015-07-29_tie_001_fi_002

Rakennus- ja asuntotuotantotilaston aineisto

Tilastotuotanto on palautunut normaaliksi ja nyt julkaistavat tiedot perustuvat Väestörekisterikeskuksen rakennuslupa-aineistoon, eikä aineistoa ole enää korjattu menetelmällisesti. Rekisteriaineisto täydentyy sitä mukaa kun rakennusvalvontaviranomaiset toimittavat tietoja väestötietojärjestelmään ja tilaston nyt julkaistut tiedot voivat tarkentua.

Lähde: Rakennus- ja asuntotuotanto, Tilastokeskus

Pitäjänmäen datakeskuksen paikka varmistui

aaa6ad58d846d4ae_org

Helsingin Pitäjämäelle on suunnitteilla Suomen suurin kaupallinen datakeskus, joka tulee palvelemaan konesalitilaa ja pilvipalveluita tarvitsevia yrityksiä.

Datakeskuksen on määrä valmistua vuoden 2017 lopussa Höyläämötien ja Valimotien väliselle alueelle, jonka Sonera on hankkinut hallintaansa osin yksityisiltä omistajilta. Osan alueesta omistaa Helsingin kaupunki. Kaupungin omistama tontti on nyt vuokrattu Soneralle rakennushankkeen valmistelua varten, ja pitkäaikaisesta vuokrauksesta päätetään syksyllä.

Pitäjänmäki valikoitui datakeskuksen sijainniksi lukuisista eri vaihtoehdoista. Datakeskuksen kannalta alueen valtteja ovat muun muassa hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet. Alueella on myös merkittävä ICT-yritysten keskittymä.

”Datakeskus mahdollistaa pääkaupunkiseudulle uutta digitalisointiin perustuvaa liiketoimintaa. Hyvät tietoliikennemahdollisuudet ovat liiketoiminnalle ja muille palveluille nykyisin samankaltainen välttämättömyys kuin sähkö ja toimivat kulkuyhteydet”, osastopäällikkö Juhani Tuuttila kiinteistövirastosta toteaa.

Valmis datakeskus tulee olemaan kooltaan noin 40 000 m2, josta suuri osa rakennetaan maan alle. Rakennuttamisen kustannukset ovat arviolta 130–150 miljoonaa euroa.

PIIKKIÖÖN UUSIA VASO-ASUNTOJA

2015-07-23 12_09_01-08 JULKIS LA¦ê-PO R2 KOROISTENKUJAN .pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Piikkiön keskustassa Kaarinassa käynnistyy kesälomien jälkeen kerrostalotyömaa. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy eli Vaso rakennuttaa 23 asumisoikeusasuntoa osoitteeseen Koroistenkuja 1.

Kirkollisen lähiympäristönsä johdosta kiinteistö saa nimekseen Pappilanaho. Hanke sai ARA:n asumisoikeustalon korkotukilainan hyväksymispäätöksen heinäkuun puolivälissä. Muuttovalmiita asuntojen ennakoidaan olevan elokuun lopussa vuonna 2016.

Yhden neljäkerroksisen kerrostalon käsittävän hankeen urakoitsijana on Peab Oy. Hankkeen kokonaisarvo on 3,1 milj. euroa, josta 15 % rahoitetaan tulevien asukkaiden asumisoikeusmaksuilla ja 85 % valtion takaamalla korkotukilainalla.

Rakennettavat asunnot ovat yksi – kaksi huonetta tyyppisiä ja pinta-alaltaan pieniä 42 – 56 neliötä. Kaikissa asunnoissa on varusteina mm. sauna, parvekelasitus ja astianpesukone.

Vaso aloittaa asuntojen markkinoinnin alkusyksyn aikana. – Tarkempia hintatietoja ei ole vielä saatavissa, mutta asumisoikeusmaksu tulee olemaan keskimäärin 415 euroa neliöltä ja kuukausittain maksettava käyttövastike noin 12 euroa, sisältäen vesimaksuennakon ja 10M laajakaistan, kertoo Vason asuntopäällikkö Tiina Arnivaara.

Ministeri Tiilikaisen tavoitteena puurakentamisen ja puutuotteiden viennin lisääminen

Tiilikainen, Kimmo kesk

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)

Asuntoasioista vastaava maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tavoittelee tällä vaalikaudella puurakentamisen kasvua ja puutuoteteollisuuden tuotteiden pääsyä vientimarkkinoille. – Tärkeintä on että puurakentaminen etenee, sen osaaminen vahvistuu ja pääsemme uusilla puurakentamisen innovatiivisilla tuotteilla vientimarkkinoille. Myös ilmastomuutoksen torjunta on hyvä peruste edistää uusiutuvaan materiaaliin perustuvaa puurakentamista.
Tiilikainen pitää välttämättömänä, että valtakunnallista puurakentamisen ohjelmaa pystyttäisiin jatkamaan. – Vaikka varsinaista päätöstä sen jatkamisesta ei vielä ole, ohjelman tarve on pikemminkin kasvanut hyvien tulosten ja myönteisten vaikutusten myötä. Olemme saavuttaneet puurakentamiselle asetettuja tavoitteita, mutta töitä on vielä varsinkin puutuotealan vientimarkkinoilla. Suomen ei pidä tyytyä kalikan viejän rooliin, vaan pyrkiä viemään mahdollisimman pitkälle jalostettuja puutuoteteollisuuden tuotteita.

-Vientimarkkinoille pääsemisen kannalta on välttämätöntä, että me hankimme kokemusta ja osaamista teollisesta puurakentamisesta kotimaassa, jotta voimme mennä vahvoina ja kilpailukykyisinä vientimarkkinoille, huomauttaa Tiilikainen.

Valtiovallalla perusteita edistää puurakentamista

Puurakentamisen edistäminen ankkuroituu hallituksen biotalousstrategiaan, jonka tavoitteena on nostaa Suomi bio- ja kiertotalouden sekä puhtaiden ratkaisujen kärkimaaksi. Hallitus pyrkii lisäämään puun käyttöä 15 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa teollisessa käytössä ja energiatuotannossa.

Tiilikaisen mukaan puutuoteteollisuudelle avautuu uusia mahdollisuuksia kasvavan sahapuutarjonnan myötä. Kun tulevien sellutehdasinvestointien raaka-aineen saatavuus on turvattava riittävällä kuitupuulla, markkinoille tulee samalla kasvava määrä sahateollisuudelle tukkipuuta jalostettavaksi. – Koska puutuoteteollisuuden tuotteilla ja rakentamisen komponenteilla on vientimarkkinoita, valtiovallan puolelta on perusteltua pökkiä puurakentamista ja puutuoteteollisuutta ohjelmatasolla eteenpäin, jotta se voisi kasvaa ja käyttää markkinoille tulevaa sahapuuta, muistuttaa Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan nyt tarvitaan toimia myös puun liikkeelle saamiseksi, jotta saadaan tavoitteena oleva 15 miljoonaa kuutiota puuta jalostukseen. Puurakentaminen on osa puun monipuolista käyttöä.– On edistettävä puukauppaa, sukupolven vaihtoa ja tilakoon kasvattamista osana metsätalouden strategiaa. Veroratkaisuja merkittävämpää on digitaalisuuden parempi hyödyntäminen puukaupassa. Kun meillä on kattava ajantasainen tietokanta metsistä, voimme siirtyä sähköiseen puumarkkinaan ja sen myötä metsien täysimääräiseen hyödyntämiseen, kertoo Tiilikainen.

Puu kaupunkirakentamiseen

Puukerrostalorakentamista Tiilikainen pitää hyvänä esimerkkinä puurakentamisen valtavista mahdollisuuksista. – Nopeimmin puun käyttöä voidaan lisätä juuri kaupunkirakentamisessa, mistä Asuntomessujen puukerrostalo on hyvä esimerkki. Myös korjausikään tulevien lähiöiden korjaamiseen puuelementtirakenteet tarjoavat hyviä ja edullisia ratkaisuja. Nyt kun puun käyttö on uudisrakentamisen puolella saatu auki, on hyvä katsoa peruskorjaustarpeita ja täydennysrakentamista, mikä rooli puun käytöllä voisi niissä olla.

Hallitusohjelman eräs kärkihanke on saada pääkaupunkiseudulle lisää asuntoja, mikä toteutuu osin uudisrakentamisena ja osin jo rakennettujen alueiden täydennysrakentamisena. – Peruskorjauksen yhteydessä voidaan lisätä vanhaan taloon kerroksia, saada taloyhtiölle neliöiden myynnistä tuloja ja samalla monipuolistaa vanhan rakennuksen ulkonäköä ja koko asumisen miljöötä. Korjaus- ja täydennysrakentamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria, kuvailee Tiilikainen.

Tiilikaisen mielestä ilmastotavoitteiden kannalta puurakentamista tulisi edistää koko Euroopan laajuisesti, jolloin sen merkitys kasvaisi. Puu sitoo uusiutuvana materiaalina hiiltä ja tämä näkyy myönteisenä rakennuksen elinkaaren aikaisessa hiilijalanjälkivertailussa – Tämä on ekstra hyvää, joka kyllä tunnistetaan, mutta ei vielä noteerata siten, että rakentamisen materiaalit otettaisiin mukaan ilmastotavoitteiden sisään ja annettaisiin laajempaa merkitystä EU:n päätöksenteossa.

Puu tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle

Tiilikainen korostaa sääntelyn purun välttämättömyyttä puurakentamisen vauhdittamisessa. -Edistämme puun käyttöä rakentamisessa muun muassa tarpeetonta sääntelyä purkamalla. Tämä valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Tällä hetkellä rakentamismääräykset hidastavat puun käytön kasvua. Kohtuuhintainen asuntotuotanto on mahdollista myös nostamalla puurakentaminen tasavertaiseksi muun rakentamisen rinnalle.

Tiilikainen tunnistaa muiden rakentamisen materiaalien esillä pitämän kritiikin puurakentamisen edistämistä kohtaan. – Tämä happamuus on turhaa, koska kaikessa rakentamisessa tarvitaan kaikkia materiaaleja ja puun käytön lisäämisellä rakentamisessa on myös muita laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita kuten sahapuun käytön ja viennin lisääminen sekä vähähiilisyyden edistäminen.

Caverion Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2015: Kiinteistötekniikkayhtiö Caverionin liikevoitto kasvoi

2015-07-23 11_53_34-Caverion Osavuosikatsaus 1-6 2015_July 23 FINAL.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial

1.4.–30.6.2015

·        Tilauskanta: 1 393,1 (Q2/2014: 1 350,3) milj. euroa.

·        Liikevaihto: 638,1 (588,4) milj. euroa.

·        Käyttökate: 22,0 (2,1) milj. euroa eli 3,4 (0,4) prosenttia liikevaihdosta.

·        Käyttöpääoma: 7,7 (Q2/2014: 48,6) milj. euroa.

·        Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 1,8 (4,1) milj. euroa.

1.1.–30.6.2015

·        Liikevaihto: 1 201,5 (1 179,7) milj. euroa.

·        Käyttökate: 36,2 (11,7) milj. euroa eli 3,0 (1,0) prosenttia liikevaihdosta.

·        Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja: 11,7 (-7,0) milj. euroa.

 

Suluissa esitetyt luvut ovat edellisvuoden vastaavan jakson lukuja, ellei toisin ole mainittu.

AVAINLUVUT

Milj. e 4–6/15 4–6/14 Muutos 1–6/15 1–6/14 Muutos 1–12/14
Tilauskanta 1 393,1 1 350,3 3 % 1 393,1 1 350,3 3 % 1 323,6
Liikevaihto 638,1 588,4 8 % 1 201,5 1 179,7 2 % 2 406,6
Käyttökate 22,0 2,1 951 % 36,2 11,7 210 % 67,5
Käyttökateprosentti, % 3,4 0,4 3,0 1,0 2,8
Liikevoitto 15,5 -3,6 23,4 0,4 44,2
Liikevoittoprosentti, % 2,4 -0,6 1,9 0,0 1,8
Tilikauden voitto 10,4 -4,1 15,8 -2,3 27,6
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, e 0,08 -0,03 0,13 -0,02 0,22
Käyttöpääoma 7,7 48,6 -84 % 7,7 48,6 -84 % -19,3
Operatiivinen kassavirta ennen rahoituseriä ja veroja 1,8 4,1 -55 % 11,7 -7,0 113,5
Korollinen nettovelka 84,9 142,5 -40 % 84,9 142,5 -40 % 50,2
Velkaantumisaste, % 37,3 64,8 37,3 64,8 21,1
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana 17 032 17 333 -2 % 17 018 17 354 -2 % 17 300

Konsernijohtaja Fredrik Strandin kommentti

”Strategiamme toteutus on edennyt kauden aikana hyvin. Olemme sisäisin toimenpitein luoneet perustaa kasvun edistämiseksi. Strategian ’Rakenna’‑vaiheessa luomme yhteistä toimintamallia ja yhteisiä prosesseja koko konsernille. Lisäksi panostamme järjestelmiin, työkaluihin ja toiminnan yhdenmukaistamiseen laskutusprosessin lyhentämiseksi. Valitsemme projektit myös entistä tarkemmin ja otamme käyttöön tehokkaampia projektien seurantakäytäntöjä. Strategian ’Rakenna’-vaihe on nyt käynnissä koko konsernissa. Samalla konsernissa valmistellaan siirtymistä strategian seuraavaan vaiheeseen.

Toimintamme vakauttaminen näkyy taloudellisessa kehityksessämme. Liikevaihtomme kasvoi kaksi prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mikä vastaa päämarkkinoidemme vakaata tilannetta. Myönteinen kehitys toisella vuosineljänneksellä edellisvuoteen verrattuna johtuu pääasiassa projektikannan tarkistusten yhteydessä tehdyistä alaskirjauksista vuonna 2014. Loppuvuoden kehityksen odotetaan olevan enemmän viime vuoden kaltainen.

Siirtyessämme kohti vuoden 2015 jälkipuoliskoa strateginen painopisteemme siirtyy vähitellen kannattavan kasvun luomiseen. Tämän mukaisesti kehitämme edelleen liiketoimintamme jakaumaa keskittymällä suuriin talotekniikan kokonaistoimitusprojekteihin, palveluiden johtamiseen sekä tekniseen asennukseen ja kunnossapitoon. Toisella neljänneksellä olemme jo saaneet useita vaativia sopimuksia suurissa projekteissa ja  palveluiden johtamisessa.”

NÄKYMÄT VUODELLE 2015

Caverionin palvelujen ja ratkaisujen markkinanäkymät

Toimialan megatrendit, kuten lisääntynyt teknologian käyttö rakennuksissa, energiatehokkuutta koskevat vaatimukset ja lisääntyvä digitalisoituminen sekä automaatio, luovat edelleen kysyntää Caverionin palveluille ja ratkaisuille tulevina vuosina.

Teknisen asennuksen ja kunnossapidon odotetaan pysyvän vakaina. Parempaa energiatehokkuutta ja parempia sisäilmaolosuhteita koskevat vaatimukset sekä tiukentuva ympäristölainsäädäntö tukevat merkittävästi markkinoiden positiivista kehitystä.

Kiinteistöjen ja teollisuuden suurten uusien tarjousten odotetaan lisääntyvän vuoden aikana. Tarjoustoiminnassa on nähtävissä myönteisiä merkkejä etenkin julkisella sektorilla ja teollisuudessa. Alhaisen korkotason ja rahoituksen saatavuuden odotetaan tukevan investointeja. Talotekniikan kokonaistoimitusten suunnittelun ja toteutuksen kysynnän odotetaan kehittyvän suotuisasti erityisesti suurissa ja teknisesti vaativissa projekteissa.

Palveluiden johtamisen kysynnän odotetaan kasvavan. Rakennuksissa olevan teknologian lisääntyessä uusien palvelujen tarpeen ja elinkaariratkaisujen kysynnän odotetaan lisääntyvän. Asiakkaiden keskittyminen omaan ydintoimintaansa tarjoaa edelleen Caverionille mahdollisuuksia käytön ja kunnossapidon ulkoistuksissa pääasiassa julkishallinnossa, teollisuudessa ja energiasektorilla.

Toimintaympäristön muutokset yleiseen makrotaloudelliseen kehitykseen ja geopoliittisiin jännitteisiin liittyvän lisääntyvän epävarmuuden seurauksena saattavat aiheuttaa tiettyä varovaisuutta projektien aloituksissa ja palvelujen kysynnässä.

Tulosohjeistus vuodelle 2015

Caverion pitää ennallaan 29.1.2015 julkistamansa tulosohjeistuksen. Caverion arvioi, että konsernin vuoden 2015 liikevaihto säilyy edellisvuoden tasolla ja että käyttökateprosentti vuonna 2015 kasvaa merkittävästi.
Caverion Osavuosikatsaus 1-6 2015_July 23 FINAL.pdf

Ramboll Estonia AS siirtyy toimivan johdon omistukseen

Ramboll on myynyt Virossa toimivan tytäryhtiönsä Ramboll Estonia AS:n. Kaupan myötä Ramboll Estonia AS siirtyi toimivan johdon omistukseen. Ramboll Estonia AS:n toimistossa Tallinnassa työskentelee 44 henkilöä. Kauppa vahvistettiin perjantaina 17.7.2015.

Ramboll on myynyt Virossa toimivan tytäryhtiönsä Ramboll Estonia AS:n. Kaupan myötä Ramboll Estonia AS siirtyi toimivan johdon omistukseen, mutta sen laboratoriopalveluissa työskentelevät neljä henkilöä jäävät Rambollin palvelukseen. Muut Ramboll Estonian työntekijät siirtyivät uuteen yhtiöön kaupan mukana.

Viron markkinatilanne on ollut erityisen haastava jo muutaman vuoden ajan eikä liiketoiminta ole ollut kannattavaa.

― Vuodet osana Ramboll Groupia ovat olleet antoisia ja opettaneet meille paljon, vaikka viime ajat ovatkin olleet liiketoiminnallisesti haastavia. Olemme innoissamme mahdollisuudesta lähteä kehittämään liiketoimintaa paikallisin voimin, uuden yhtiön toimitusjohtaja Peeter Škepast sanoo.

Ramboll hankki Viron liiketoiminnan vuonna 2006. Ramboll Estonia AS:n toimistossa Tallinnassa työskentelee 44 henkilöä.

Kauppa vahvistettiin perjantaina 17.7.2015.