Keva rakennuttaa yli sata vuokra-asuntoa Vantaalle

a48abcdf9a672f8e_800x800ar

Keva ja NCC Rakennus Oy allekirjoittivat tiistaina 30.6.2015 urakkasopimuksen 108 vuokra-asunnon rakentamisesta Vantaan Viertolaan osoitteeseen Osmankäämintie 5.

Viertolaan valmistuu kolme rakennusta, joihin tulee vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja. Huoneistojakauma on monipuolinen yksiöistä tilaviin perheasuntoihin. Huoneistojen suunnittelun lähtökohtana ovat hyvä toiminnallisuus sekä laadukkaat keittiöt ja kylpyhuoneet. Lisäksi huoneistoihin kuuluu tilavat lasitetut parvekkeet. Kohteeseen rakennetaan 61 autopaikkaa, ja niistä hieman yli puolet sijaitsee autohallissa ja loput piha-alueella.

Tontilla tällä hetkellä sijaitseva hallirakennus puretaan tämän kesän kuluessa, ja uudisrakentaminen käynnistyy syyskuun 2015 alussa. Asunnot valmistuvat vaiheittain helmikuun 2017 loppuun mennessä.

– Kevan tavoitteena on lisätä pääkaupunkiseudulla omistukseensa laadukkaita vuokra-asuntoja, jotka ovat hyvien palveluiden ja joukkoliikenneyhteyksien lähettyvillä. Viertolan asuntohanke sopii hyvin tähän tavoitteeseen, toteaa rakennuttajapäällikkö Jari Toikka Kevasta.

– On hienoa syventää aiemmin toimitilarakentamisen puolella tehtyä yhteistyötä Kevan kanssa näin merkittävässä hankkeessa, toteaa yksikön johtaja Ilkka Leskelä NCC Rakennus Oy:stä.

Ilmarisen Torsti: “Rakentamisen hitaus oire laajasta jähmeydestä”

19d79929-ba3a-4a4a-8137-b7ad6445036c-main_image

Työeläkeyhtiö Ilmarisen listaamattomista sijoituksista vastaava johtaja Esko Torsti toivoo lievennyksiä asuntorakentamiseen liittyvään sääntelyyn.

Johtaja Esko Torstin mukaan esimerkiksi mittavat valitusoikeudet kaavamuutoksissa hankaloittavat rakennushankkeita liikaa. Koska asuntojen tarjonta on riittämätöntä suhteessa kysyntään, Torstin mukaan tarvitaan sääntelyn keventämistä.

– Hallitus toimii oikein, kun se haluaa lisätä joustavuutta siinä missä se on mahdollista. Nyt rakentamisen sääntelyä on liikaa, hän kirjoittaa Ilmarisen blogissa.

Torsti esittää myös useita keinoja, joiden avulla voitaisiin lisätä rakentamisen joustavuutta. Yksi niistä on ohje kaavoituksen enimmäisajaksi.

– Nykykäytäntö venyttää käsittelyä liikaa. Rakentamisessa aikataulujen venyttäminen rankaisee paitsi asianosaista myös kaikkia kansalaisia, kun asuntomarkkinoiden epätasapainoa ei saada korjattua.

Hän toivoo myös yhdenvertaista kohtelua kaavamuutoshakijoille. Ongelmat näkyvät esimerkiksi kiinteistöjen käyttötarkoituksen muutoksissa.

– Lopputuloksena rakennukset seisovat tyhjillään, eivätkä hyödytä ketään.

Ilmarinen on Suomen kolmanneksi suurin kiinteistösijoittaja sekä merkittävä rakennuttaja. Yhtiöllä on 3,6 miljardin euron kiinteistösijoitusomaisuus.

Wise Group ostaa Helimäki Akustikot Oy:n

Wise Group Finland Oy on 26.6.2015 allekirjoittanut sopimuksen, jolla yhtiö hankkii Helimäki Akustikot Oy:n koko osakekannan. Kaikki yhtiön 15 työntekijää jatkavat nykyisissä tehtävissään. Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Heikki Helimäki. Yhtiön pääomistajat Heikki Helimäki ja Saara Helimäki tulevat Wise Groupin osakkaiksi.

Helimäki Akustikot Oy tarjoavat akustiikkaosaamista erilaisten rakennuskohteiden suunnitteluun ja suunnitteluprosessin kaikkiin vaiheisiin. Tavallisimmat kohteet ovat kouluja, kirjastoja, sairaaloita, erilaisia esitystiloja, kaupallisia tiloja ja asuinrakennuksia. Palveluihin kuuluvat mm. huoneakustiset selvitykset, ilma- ja askelääneneristysmittaukset, äänitaso- ja äänitehotasomittaukset, tärinämittaukset sekä rakenteiden ja tuoteosien akustisten ominaisuuksien mittaukset laboratoriossa. Akustiikkaosaamista hyödynnetään sekä korjaus-, että uudiskohteissa.

Lisäksi yhtiö toteuttaa erilaisia mallinnuspalveluja mm. tie- ja raideliikenteelle, teollisuusmelulle sekä sisätilojen akustiikalle akustisesti vaativissa kohteissa. Yhtiöllä on Suomen ainoana yksityisenä akustiikka-alan toimijana käytössään akkreditoitu ilmaääneneristysmittauslaboratorio (FINAS T260.)

CapMan Real Estate toteuttaa asuinrakennuksen Helsingin ydinkeskustaan

CapMan Nordic Real Estate -rahasto on ostanut Helsingin Kampissa Ruoholahdenkatu 4:ssä sijaitsevan toimistorakennuksen Lapis Rakennus Oy:ltä. Kaupan kohteena oleva rakennus on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ja siihen on alustavasti suunnitteilla 68 omistusasuntoa. Projektin muutossuunnittelu on käynnissä ja muutostyöurakan toteuttaa kokonaisvastuurakentaja Lapis Rakennus Oy.

“Kiinteistön sijainti on keskeinen, liikenneyhteydet erinomaiset ja kaikki Kampin palvelut vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Tämän vuonna 1945 valmistuneen rakennuksen pohja ja runkorakenne mahdollistavat muutoksen asuinkäyttöön poikkeuksellisen hyvin. Kellariin sijoitettavat parkkipaikat ja pihalle toteutettava viherpiha parantavat entuudestaan kohteen houkuttelevuutta asuintalona”, kertoo CapMan Real Estaten partneri Juhani Erke.

“Lapis Rakennuksella on referenssejä vaativista keskustakiinteistöjen saneerauksista ja uskomme, että saamme yhdessä heidän kanssaan toteutettua korkeatasoisia koteja laatutietoisille kaupunkilaisille”, Juhani Erke jatkaa.

Ruoholahdenkatu 4 on CapMan Nordic Real Estate -rahaston yhdestoista sijoitus ja toinen sijoitus Suomessa. Rahasto sijoittaa pohjoismaisissa kasvukeskuksissa sijaitseviin toimisto-, liike- ja asuinkiinteistöihin.

Uudenveroisia vuokra-asuntoja Vantaan Länsimäkeen

c6d57448-1ca1-49ae-b887-da3ee36ae894-main_image

Lumo-koteja Maalinauhantie 7:ssä

Maalinauhantie 7:n kaksi taloa ja 80 asuntoa peruskorjataan täydellisesti. Asunnot ovat hyväpohjaisia yksiöitä, kaksioita, kolmioita ja neliöitä. Uusitut Lumo-kodit valmistuvat marraskuun alussa.

Täydellisesti remontoidut asunnot ovat yleisilmeeltään raikkaan vaaleita ja uusituissa ikkunoissa on valmiina sälekaihtimet. Lattioiden harmaat laminaattilattiat luovat nykyaikaisen ilmeen. Keittiöissä on valkoiset kaapistot sekä lattialiesi, jääkaappi-pakastin ja astianpesukone. Toimivat kylpyhuoneet on laatoitettu valkoisiksi, ja niihin tuovat ilmeikkyyttä harmaat laattalattiat ja seinien harmaat tehostelaatoitukset. Osassa asunnoista on vaatehuoneet.

Hissillisissä Maalinauhantie 7 kahdessa vaaleaksi rapatussa talossa on neljä porrasta ja yksi liiketila. Lasitetut parvekkeet avautuvat etelään. Asukkaiden käytössä ovat omat irtainvarastot sekä yhteinen kerhohuone, talosauna, kuivaushuone ja ulkoiluvälinevarasto. Myös Lumikero 3:n maksuton pesutupa on asukkaiden käytettävissä. Taloyhtiön viihtyisä piha on uusittu vuonna 2010 ja autopaikkoja talossa on 42.

Lumo-kotien asukkaille tarjotaan monipuolisia asumisen palveluja. Esimerkiksi nopea laajakaista ja vesimaksu sisältyvät vuokraan, edullinen 250 euron vuokravakuus ja myös lemmikit ovat tervetulleita asuntoihin.

Nuorten pariskuntien ja lapsiperheiden suosimassa Länsimäessä on hyvät liikenneyhteydet busseilla ja metrolla. Mellunmäen metroasemalle on noin kilometrin matka. Alueelta löytyvät muun muassa kauppa, koulut, päiväkodit, terveysasema, kirjasto ja liikuntapuisto. Kauppakeskus Itiksen palvelut ovat lyhyen metro- tai ajomatkan päässä.

Työtekijä putosi katolta – sakot toimitusjohtajalle

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kattotöitä tekevän yrityksen toimitusjohtajan 20 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Käräjäoikeus julisti tuomionsa 25.6.2015.

Tapauksessa käsiteltiin työtapaturmaa, joka sattui Karjalohjalla syyskuussa 2013. Työntekijä oli puhdistamassa rännejä kaupan katolla ilman valjaita, kun hän putosi noin neljän metrin korkeudelta ja loukkaantui vakavasti.

Asiassa saadun selvityksen perusteella oikeus katsoi, että monitasoisen katon alemman tason työskentely olisi tullut tehdä henkilönostimelta käsin, koska valjaille ei ollut kiinnityspisteitä tuolla tasolla työskenneltäessä. Oikeuden mukaan toimitusjohtaja ei ollut riittävästi selvittänyt kiinnityspisteitä kohteessa eikä järjestänyt työntekijöille henkilönostinta. Ei siis riittänyt, että työntekijöille oli annettu putoamissuojainvaljaat mukaan työkohteessa käytettäväksi, vaan johdon tehtävä olisi ollut varmistaa, että niille on kiinnityspisteet.

Rakennushissin kiinnitys petti – hovioikeus pysytti tuomiot

Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, jossa se tuomitsi työmaan projektinjohtajan ja työnjohtajan 20 päiväsakkoon työturvallisuusrikoksesta. Hovioikeus antoi tuomionsa 9.6.2015.

Tapaus liittyy Helsingissä rakennustyömaalla heinäkuussa 2011 sattuneeseen vaaratilanteeseen. Tapauksessa seinään kiinnitetty rakennushissi irtosi kiinnityksestään työntekijän käyttäessä hissiä. Hissi oli asennettu puutteellisesti, ja sitä oli käytetty ainakin kaksi viikkoa, kunnes kiinnitys petti. Vaaratilanne ei aiheuttanut loukkaantumisia.

Hovioikeudessa oli ratkaistavana kysymys siitä, olivatko vastaajat olleet työnantajan edustajina vastuussa työmaan turvallisuudesta hissien osalta ja siten laiminlyöneet tehtävänsä. Asiassa oli riidatonta, että rakennushissi oli ollut käräjäoikeuden tuomiossa todetuin tavoin puutteellisesti asennettu, ja ettei sitä ollut ennen käyttöönottamista tarkastettu.

Oikeus katsoi, että työmaalla päätoteuttajan edustajina toimineet projektinjohtaja ja työnjohtaja olivat vastuussa siitä, että hissi tarkastetaan asianmukaisesti ennen sen käyttöönottoa ja käytön aikana. Projektinjohtaja oli sallinut hissin käyttöönoton pelkästään asentajan suullisen ilmoituksen perusteella ilman tarkastuspöytäkirjaa. Lisäksi projektinjohtaja oli sallinut hissin käytön ilman, että se oli asianmukaisesti viikoittain ja päivittäin tarkastettu. Projektinjohtajan tehtävät ovat sisältäneet sellaista työnjohto- ja päätäntävaltaa, että häntä on pidettävä työnantajan edustajana, ja että hänelle on kuulunut myös hissin turvallisuudesta huolehtiminen.

Hovioikeus katsoi, että työnjohtajan vastuuta arvioitaessa on otettava huomioon hänen työnjohdolliset tehtävänsä, hänen asemansa työmaan työturvallisuusasioista vastaavana henkilönä sekä hänen tosiasialliset tehtävänsä ja toimintansa hissin käyttöönotossa. Työnjohtajaa on pidettävä työnantajan edustajana, ja myös hänen olisi pitänyt ennen hissin käyttöönoton sallimista varmistaa, että hissin pystytys on asianmukaisesti tarkastettu.

FIRA: Kerrostalon ryhmärakentaminen kiinnostaa, mutta oletettu yltiösosiaalisuus mietityttää

Ryhmärakentamiseen liittyy monia uskomuksia: sen uskotaan olevan riitaisaa, sopivan vain sosiaalisille ihmisille ja edellyttävän sitä, että ainakin yhdellä ryhmästä on rakennusalan kokemusta. Tämä selviää rakennusalaa uudistavan Fira Oy:n Taloustutkimuksella teettämästä tutkimuksesta, jossa tutkittiin pk-seudulla ja kehyskunnissa asuvien näkemyksiä ryhmärakentamisesta.

Ryhmärakentaminen on uudisrakentamisen muoto, jossa asunnonhankkijat toimivat rakennuttajina. Ryhmärakentamisessa asunnon hinta määräytyy todellisten rakennuskustannusten eikä alueen yleisen hintatason mukaan, jolloin hinta voi olla jopa 20 prosenttia muuta uudisasuntotuotantoa edullisempi. Lisäksi vaikutusmahdollisuudet tilaratkaisuihin ovat monesti paremmat kuin perinteisessä uudisasuntotuotannossa.

Vaikka 63 prosentille vastaajista ryhmärakentaminen on vähintään terminä tuttu, mieltää valtaosa (60 prosenttia) sen tarkoittavan vain pien- ja omakotitalojen rakentamista. Yltiösosiaalinen mielikuva ryhmärakentamisesta rajoittaa myös ryhmärakentamisesta kiinnostuneiden määrää. Ne, jotka ilmoittivat, etteivät ole kiinnostuneita ryhmärakentamisesta, kertoivat syyksi nimenomaan sen, ettei yhteisöllisyys kiinnosta heitä ja hankkeiden riitaisuus epäilyttää.

– Kuten tuloksista ilmenee, usein oletetaan, että ryhmärakentamiseen voivat ryhtyä vain supersosiaaliset ihmiset ja sen uskotaan koskevan ennen kaikkea pien- ja omakotiasumista. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tuotamme nimenomaan kerrostalojen ryhmärakentamista palveluna, jolloin vastaamme kokonaisuudesta ryhmän muodostamisesta ja tontin hankinnasta lähtien. Asukas ei siis tarvitse valmista ryhmää, vaan kokoamme ryhmän siten, että asukkaiden asumistoiveet sopivat yhteen. Halutessaan myös naapureihin pääsee tutustumaan vasta siinä vaiheessa, kun talo on valmis, eli uuteen kotiin muuttaessaan, kertoo Firan asuntoliiketoiminnasta vastaava Henry Salo.

Ryhmärakennushankkeiden suurimmiksi hyödyiksi vastaajat mieltävät sen, että oman kodin rakennusratkaisuihin pystyy vaikuttamaan paremmin ja rakennuskustannukset ovat selkeästi edullisemmat kuin gryndatuissa asunnoissa. Gryndatuissa asunnoissa rakennusliike rakentaa asunnot omaan lukuunsa ja myy ne valmiina. Ryhmärakentamisessa tulevat asukkaat toimivat rakennuttajina, eikä rakennusliike omista rakennusta tai sen asuntoja missään vaiheessa.

Tutkimuksen mukaan kerrostaloasujat pitivät tärkeänä sitä, että ryhmärakentamisessa pääsee paremmin vaikuttamaan kerrostalon yhteisiin tiloihin, esimerkiksi isompiin varastotiloihin tai vaikka rakentamaan grillaus- ja viheralue kerrostalon katolle. Lisäksi vastaajat ajattelevat, että voidakseen osallistua kerrostalon ryhmärakentamisprojektiin, sen täytyisi tulla selvästi markkinahintoja edullisemmaksi ja rakentamisen pitäisi olla ammattilaisten käsissä.

– Tutkimuksen mukaan viidesosa voisi harkita kerrostalon ryhmärakennuttamista. Ryhmärakentaminen mahdollistaakin sen, että omannäköisen kerrostalokodin, jonka ratkaisuihin on päässyt vaikuttamaan, voi saada huippupaikalta jopa viidenneksen edullisemmin kuin gryndatun asunnon. Ja kun ryhmärakentamisen hankkii palveluna, ei asukkaalta edellytetä projektinjohdollista tai rakentamiseen liittyvää osaamista, toteaa Salo.

Fira toimii ryhmärakentamishankkeissa sekä ryhmärakennuttamiskonsulttina että pääurakoitsijana, eli yhtiö tuottaa koko rakentamisprosessin palveluna.

Tutkimustulokset pähkinänkuoressa:

  • Kyselyssä selvitetiin 25–75-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla ja kehyskunnissa asuvien mielikuvia ryhmärakentamisesta. Keväällä 2015 toteutettuun kyselyyn vastasi 1767 ihmistä.
  • 63 prosentille vastaajasta ryhmärakentaminen on vähintään sanana tuttu, mutta 37 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kuullutkaan ryhmärakentamisesta ennen kyselyyn vastaamista.
  • 88 prosenttia ei tiedä, että ryhmärakentamisen voi ostaa palveluna
  • 60 prosenttia ei tiedä, että ryhmärakentamisella on mahdollista rakentaa myös kerrostaloja
  • Kyselyn vastaajat ajattelevat, että ryhmärakennusprojektissa pitää olla vähintään yksi projektinjohtamisesta kiinnostunut ja se soveltuu vain sosiaalisille ihmisille
  • Ryhmärakentamisen hyviksi puoliksi mainitaan useimmin oman kodin rakennusratkaisuihin vaikuttaminen, yhteisiin tiloihin vaikuttaminen ja keskimääräistä edullisempi hinta
  • Ryhmärakentamisen huonoiksi puoliksi mainitaan yleisimmin se, että se vie aikaa, on liian yhteisöllistä, siinä on liikaa vastuuta ja se on riitaisaa
  • 22 prosenttia vastaajista voisi harkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen
  • Ne, jotka voisivat harkkita osallistuvansa ryhmärakennushankkeeseen, ovat kiinnostuneita etenkin kerrostalohankkeista keskeisillä alueilla, jos mukana on ammattimainen  rakennuttaja
  • Ne, joita kerrostalon ryhmärakentaminen ei kiinnosta lainkaan, eivät halua asua kerrostalossa ylipäätään

 

Skanska peruskorjaa Turun Normaalikoulun

Skanska on solminut Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa sopimuksen Turun Normaalikoulun peruskorjauksesta.  Työt ovat alkaneet kesäkuun alussa, ja projekti valmistuu lokakuussa 2016. Urakan arvo on noin 18 miljoonaa euroa.

Vaativa peruskorjaus sisältää kolmekymmentävuotiaan koulukiinteistön lähes täydellisen saneerauksen. Koulurakennuksen sisätilat, vesikatto ja koko talotekniikka uusitaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Peruskorjaus tehdään Suomen Yliopistokiinteistöjen ympäristöluokitus- ja sisäilmatavoitteiden mukaisesti Terve Talo -kriteerien pohjalta.

”On hienoa olla mukana toteuttamassa vaativaa saneerausta, jolla Turun normaalikoulu saadaan vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Hanke on myös merkittävä työllistäjä sekä Skanskalle että alihankintaverkostollemme. Työmaalla tulee työskentelemään enimmillään yli sata henkilöä”, kertoo Skanskan tulosyksikön johtaja Olli-Pekka Otava.

”Peruskorjauksen tavoitteena on yhdessä Turun normaalikoulun kanssa luoda nykyaikaisia opetusmenetelmiä tukevat oppimisympäristöt sekä toimivat ja muuntojoustavat tilaratkaisut. Yhteistyöurakkamallillamme Skanskan kanssa olemme kehittäneet toteutusratkaisuja jo yleissuunnitteluvaiheessa, ja tämä työ jatkuu toteutussuunnittelussa rakennustyön rinnalla”, sanoo Suomen Yliopistokiinteistöjen rakennuttamis- ja ylläpitojohtaja Aki Havia.

Turun normaalikoulu toimii tilapäisissä tiloissa peruskorjauksen ajan. Perusopetus on Varissuolla paviljongeissa ja lukio Sepänkatu 2:ssa. Turun normaalikoulu on Turun yliopiston harjoittelukoulu, jossa opiskelevat peruskoulun alakoululaiset, yläkoululaiset ja lukiolaiset. Koulussa suorittavat opetusharjoitteluaan sekä luokan- että aineenopettajaharjoittelijat osana opettajan pedagogisia opintojaan.​ Koulussa on kaikkiaan noin 1 200 oppilasta. Työntekijöitä on 178 työntekijää, joista opettajia 137 ja lisäksi noin 280 opettajaopiskelijaa. Turun Normaalikoulu valmistui vuonna 1980, ja sen on suunnitellut arkkitehti Björn Krogius.

Caverion toimittaa massatorneja Metsä Fibren uuteen biotuotetehtaaseen Äänekoskelle

Caverion on tehnyt sopimuksen Metsä Fibre Oy:n kanssa kuitulinjan massatornien toimittamisesta Äänekoskelle rakenteilla olevaan uuteen biotuotetehtaaseen. Sopimus kattaa projektin johtamisen, suunnittelun, materiaalihankinnat sekä esivalmistuksen ja asennuksen. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Caverion toimittaa uudelle tehtaalle yhteensä viisi massatornia. Kaksi näistä on kooltaan jopa 15 000 m3 ja ne lukeutuvat täten maailman suurimpien massatornien joukkoon. Massatornien suunnittelu ja esivalmistus alkavat vuoden 2015 aikana ja asennus tapahtuu vuoden 2016 aikana.

Nyt rakenteilla oleva biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Metsä Fibre Oy:n kokonaisinvestointi hankkeeseen on noin 1,2 miljardia euroa. Valmistuttuaan vuonna 2017 tehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua ja sen lisäksi monipuolisesti erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biosähköä ja puupolttoainetta. Uuden tehtaan suunnittelussa keskeisiä kriteerejä ovat olleet päästöjen minimointi, pieni veden ominaiskulutus sekä korkea energia- ja materiaalitehokkuus.

”Nyt tehty sopimus on merkittävin metsäteollisuuden massatornien toimitus Pohjoismaissa viime vuosina. Caverionilla on laaja-alainen kokemus vastaavanlaisten massatornien valmistuksesta ja olemme erittäin iloisia, että Metsä Fibre valitsi Caverionin toimittajakseen tässä vaativassa projektissa”, kertoo divisioonajohtaja Juhani Pitkäkoski Caverionin Teollisuuden ratkaisut -divisioonasta.

”Metsä Fibrellä on pitkäaikainen kokemus hyvästä yhteistyöstä Caverionin kanssa. Uskomme, että Caverion on luottamuksemme arvoinen tässäkin vaativassa projektitoimituksessa”, kertoo biotuotetehtaan projektinjohtaja Timo Merikallio Metsä Fibre Oy:stä.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre Oy kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.