NCC toteuttaa 167 asuntoa ICECAPITAL Housing Fund III Ky:lle

NCC ja ICECAPITAL Housing Fund III Ky ovat allekirjoittaneet sopimuksen 77 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Espoon Saunalahteen sekä aiesopimuksen 90 asunnon rakentamisesta Espoon Matinkylään.

Saunalahdessa rakentaminen alkaa välittömästi ja Matinkylässä syksyn 2015 aikana. Molemmat kohteet valmistuvat vuoden 2016 aikana.

– Haluamme tarjota mahdollisuuden vaivattomaan asuntosijoittami-seen sekä toisaalta vuokralaisillemme laadukkaita koteja. Nämä Espooseen rakennettavat kerrostaloasunnot soveltuvatkin strategiaamme erinomaisesti, kertoo ICECAPITALin toimitusjohtaja Wisa Majamaa .

ICECAPITAL Housing Fund III Ky perustettiin kesällä 2012 ja sen sijoi-tuskapasiteetti on noin 400 miljoonaa euroa. Rahasto sijoittaa varansa vapaarahoitteisiin asuntoihin, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla tai muissa kasvukeskuksissa.

– Olemme tyytyväisiä yhteistyön jatkumisesta ICECAPITALin kanssa. NCC tulee jatkossakin panostamaan monipuoliseen asuntotuotantoon strategiamme mukaisissa kasvukeskuksissa, kommentoi kiinteistökehitysjohtaja Markus Pitkänen .

Caverionilta talotekniikkaa Harjun kampuksen peruskorjattavaan oppilaitosrakennukseen Jyväskylässä

Caverionilta talotekniikkaa Harjun kampuksen peruskorjattavaan oppilaitosrakennukseen Jyväskylässä

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen rakennusyhtiö NCC Rakennus Oy:n kanssa talotekniikan toimittamisesta Jyväskylän Harjun kampusalueen vanhan oppilaitosrakennuksen peruskorjaukseen. Hankkeen rakennuttajana toimii Jyväskylän koulutuskuntayhtymä.

Caverion vastaa projektin toteutuksesta, johon kuuluvat lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmastointi-, jäähdytys- sekä rakennusautomaatiojärjestelmien asennukset. Sopimuksen arvo on noin 3,7 miljoonaa euroa. Tilat valmistuvat syksyllä 2017.

Peruskorjattava osa on pinta-alaltaan noin 17 000 m². LVI- sekä automaatiojärjestelmät pyritään toteuttamaan mahdollisimman energiataloudellisella tavalla ja samalla turvaamaan terveelliset ja turvalliset olosuhteet tilojen käyttäjille. Teknisten järjestelmien suunnittelussa on otettu lähtökohdaksi rakennuksen 50 vuoden elinkaari.

RAKLI ry: Hallitusohjelmassa paljon hyviä esityksiä, ARA-tuotanto uhkaa loppua

RAKLI kiittää vuosien 2015-2019 hallitusohjelmaa siitä, että mukana on paljon rakentamista ja asuntotuotannon lisäämistä edistäviä kirjauksia. Kaupunkien kehittämiseksi ja asuntopulan helpottamiseksi on otettu käyttöön laaja joukko keinoja, mikä onkin ainoa järkevä tapa edistää investointeja suomalaiseen rakennettuun ympäristöön ja alentaa rakentamisen kustannuksia. Erityisen tervetulleita ovat päätökset kaavamenettelyjen keventämisestä, sääntelyn purkamisesta sekä toimet tonttitarjonnan lisäämiseksi.

On erittäin hyvä, että hallitusneuvottelijat ovat korostaneet yhdessä sopimisen merkitystä. Hallitusohjelman onnistumisen ja siihen kirjattujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että toimenpiteet jatkovalmistellaan huolella. Tähän työhön pitää ehdottomasti ottaa mukaan sellaiset asiantuntijat, jotka pystyvät auttamaan käytännössä toimivien ratkaisujen löytämisessä.

Sujuva maankäyttö edistää kaupunkirakenteiden kehittämistä

Suurimpien kaupunkiseutujen kehittämisen kannalta on hyvä, että maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamista tukevaa MALPE-ajattelua jatketaan ja aiesopimukset solmitaan. Metropolialueen kokonaisvaltaisen kehittämisen nostaminen esiin hallitusohjelmassa on tärkeää, jotta kuntien välinen yhteistyö tiivistyy ja kehittyy edelleen.

Rakennetun ympäristön kehittämisen näkökulmasta on hienoa, että kaavavalitusten viranomaiskäsittelylle asetetaan sitovat käsittelyajat ja kaavamenettelyjä sujuvoitetaan.

Hallitusohjelman kirjaus kaupan suuryksikkösääntelyn keventämisestä keskustatoimintojen alueella on oikeansuuntainen. RAKLI on nostanut esiin huolen siitä, että kaavoitukseen ja tiukkoihin rajoituksiin on liittynyt ongelmia, jotka estävät palvelurakenteen kehittymisen kannalta hyödyllisten kaupan sijoittumispäätösten tekemisen. Kirjaus kaupan laatuluokituksesta luopumisesta on myös lupaava, jos se käytännössä tarkoittaa kaupan ohjausjärjestelmän keventämisestä.

Sääntelystä syntyvät esteet ja kulut kuriin

Normitalkoiden nostaminen yhdeksi kärkihankkeeksi on hallitusneuvottelijoilta viisas veto, koska kustannusten ja byrokratian keventäminen on kaikkien suomalaisten etu. RAKLI korostaa, että sääntelyn purkamisessa tulee erikseen huomioida sellaiset säädökset, jotka estävät rakennettuun ympäristöön investoimisen. Onkin hyvä, että hallitusohjelmassa nostetaan esiin rakennuksen korjaamiseen, käyttötarkoituksen muutokseen ja perusparantamiseen liittyvät erityiskysymykset.

Energiatehokkuusvaatimusten osalta päätös joustojen ja poikkeamismahdollisuuksien hyödyntämisestä on järkevää, koska Suomen ilmasto-olosuhteet poikkeavat huomattavasti muusta Euroopasta, eikä meidän kannata hätiköidysti käyttää testaamattomia ratkaisuja.

RAKLI korostaa, että kaava- ja rakentamismääräysten keventämisen osalta pitää kuunnella tarkalla korvalla kiinteistönomistajien ja rakennuttajien näkemyksiä. He kehittävät suomalaista rakennettua ympäristöä ja luovat pohjan kilpailukyvylle, minkä vuoksi mahdollisuuksien luominen investoinneille on ensiarvoisen tärkeää.

Väylien kunnossapitoon panostaminen oikea ratkaisu

Väylien kunnossapidon merkityksen tiedostaminen ja tähän panostaminen ovat erittäin hyviä päätöksiä. Korjausvelka on paisunut jo niin suureksi, että sen pienentämisellä on todella kiire. Pakkokorjaukset ovat aina paljon ennakoivia ratkaisuja kalliimpia. Ohjelma korjausvelan vähentämiseksi ja kuudensadan miljoonan rahoitus liikenneverkon korjausvelan vähentämiseen ovat oikeita ratkaisuja. On myös muistettava, että infraverkoston kehittämiseksi tarvitaan pitkäjänteinen, yli hallituskausien ulottuva suunnitelma.

RAKLI esittää, että hallituskauden aikana tehtävistä infrainvestoinneista toteutettaisiin ne, jotka eniten hyödyttävät elinkeinoelämän kasvua ja kehittyvien kaupunkialueiden muutosta.

Asuntotarjonta lisääntyy – ARA-tuotanto uhkaa loppua

Maankäytön ja kaavoituksen sujuvoittamiseen, sääntelyn purkamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen liittyvät päätökset ovat omiaan lisäämään asuntotarjontaa ja laskemaan asumisen hintatasoa.

On myös hyvä, että hallitusohjelman asuntopoliittisissa linjauksissa on otettu esiin pitkäjänteisen ja taloudellisesti järkevän kiinteistökannan ylläpidon edistäminen. RAKLI kuitenkin nostaa esiin huolen siitä, ettei hallitusohjelma käytännössä sisällä ainuttakaan tätä konkreettisesti tukevaa toimea. Päinvastoin ARA-tuotannon osalta vuokrien alentamiseen tähtäävissä toimenpiteissä mainitaan alan jo useaan kertaan torppaamat korjauksiin varautumisen sääntely sekä vuokrien tasaamisesta luopuminen, mitkä hankaloittavat vastuullista kiinteistön ylläpitoa.

RAKLI arvioi, että hallitusohjelmaan kirjatusta kymmenen vuoden välimallista voi tulla uusi hittituote, jos siihen sisältyy pelkkä vuokra-asuntokäyttövelvoite, eikä muita rajoituksia. Mallin valmistelu on aloitettava heti, koska muu valtion tukema tuotanto uhkaa hallitusohjelman linjausten toteutuessa loppua seinään.

Hallitusohjelma lupaa sääntelyn vähentämistä, joten on erittäin ristiriitaista, että ARA-tuotannon osalta tätä ja hallinnollista työtä lisätään sekä ehtoja kiristetään. Hallinnollisen työn määrä tulee olemaan erittäin suuri, jos tarveharkintaiset tulorajat asetetaan ja vuosittain pitää käydä läpi tuhansia vuokrasopimuksia. Tuensaajien kiintiön tuominen ARA-asuntojen asukasvalintaan uhkaa lisätä segregaatioita ja leimata sekä asukkaita, vuokrataloja että asuinalueita. Nämä päätökset yhdessä tuoton tuloutuksen tuottovaateen puolittamisen ja omarahoitusosuuden koron rajoittamisen kanssa johtavat siihen, ettei pitkällä korkotuella synny tuotantoa.

Asuinalueiden kehittäminen ei nyt näy hallitusohjelmassa. Tätä hyvin käynnistynyt ja ministeriörajat ylittävää työtä pitää jatkaa, jotta lähiöt, niiden palvelut ja viihtyisyys kehittyvät suotuisasti. Esimerkiksi ARA-tuotannon ehtoihin esitetyt heikennykset ja pelko segregaation lisääntymisestä edellyttävät ehdottomasti paneutumista siihen, miten niiden haittavaikutukset voidaan minimoida.

Kiinteistöihin kohdistuvien verojen nousu pysäytettävä

Asumiseen ja kiinteistöihin kohdistuvan verotuksen korottaminen on huono ratkaisu. On muistettava, että ylläpitokustannukset valuvat vuokriin ja oman lisänsä näihin tuovat myös kaavaillut jäte- ja energiaverojen nostot. Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamisen osalta RAKLI todella toivoo, että paino hallitusohjelman kirjauksessa on sanalla maltillisesti. Kiinteistöjen ylläpitokustannusten kasvattaminen entisestään ei tue hallituksen veropoliittiseen linjaukseensa kirjaamaa tavoitetta omistamisen ja investoimisen tekemisestä nykyistä kannattavammaksi.

Yhteistyö jatkukoon

RAKLI on tyytyväinen talven aikana hallituskauden 2015-2019 ratkaisuista käytyihin keskusteluihin. On hienoa, että asuntopolitiikan ja koko rakennetun ympäristön kehittämisen merkitys Suomen kilpailukyvyn kannalta on näissä hallitusneuvotteluissa noussut vahvasti agendalle. Nyt asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että ne ovat RAKLIn edustamien rakennetun ympäristön omistajien ja rakennuttajien näkökulmasta toimivia, minkä vuoksi RAKLIn asiantuntijat ovat mielellään käytettävissä toimenpideohjelmien valmistelussa.

Rakennuskartio rakentaa kiinteistöneuvos Jorma J. Niemiselle kaksi kerrostaloa Helsinkiin

Rakennuskartio Oy ja kiinteistöneuvos Jorma J. Nieminen ovat allekirjoittaneet KVR-urakkasopimuksen kahden kerrostalon rakentamisesta Helsinkiin, Kontulan kaupunginosaan. Kahdessa kerrostalossa on yhteensä 50 asuntoa ja monitoimitila.

Rakennuskartion ja Jorma J. Niemisen kauppaneuvottelut sujuivat hyvin nopeasti. Nieminen piti erityisesti Rakennuskartion uudesta tuotantotekniikasta, joka mahdollistaa pienten asuntojen rakentamisen nopeasti ja kustannustehokkaasti.

Rakennettavissa kerrostaloissa käytetään mahdollisimman paljon Finnfoam Oy:n tuotteita, kuten routaeristeitä ja uutta Tulppa-levyä, joka korvaa kipsilevyt ja vedeneristeet kylpyhuoneissa.

“Rakennuskartio Oy tarttuu innolla Jorma J. Niemisen antamaan mahdollisuuteen. On kunnia saada yksi Suomen merkittävimmistä asuntosijoittajista asiakkaaksemme.” Rakennuskartion toimitusjohtaja Pasi Kokko sanoo.

Caverion ja Fortum yhteistyöhön kaukolämmön energiamittareiden teknisessä asennuksessa ja kunnossapidossa

Caverion ja Fortum Power and Heat ovat allekirjoittaneet tänään energiamittareiden teknistä asennusta ja kunnossapitoa koskevan liikkeenluovutus- ja palvelusopimuksen. Sopimuksen mukaan Caverionin vastuulle siirtyvät kaukolämpö- ja kaukokylmämittareiden sekä kaasumittareiden tekninen asennus ja kunnossapito sekä tarkistuspalvelut Espoon ja Keski-Uudenmaan kaukolämmönjakelualueella. Liikkeenluovutus- ja palvelusopimus astuu voimaan 1.9.2015. Sopimuksen arvoa ei julkisteta.

Liikkeenluovutuksen yhteydessä viisi henkilöä siirtyy Caverion Suomi Oy:n palvelukseen lain tarkoittamina vanhoina työntekijöinä 1.9.2015 alkaen.

“Meille oli tärkeää löytää kumppani, joka pystyy varmistamaan mittaripalveluiden laadukkuuden ja tarjoamaan hyvän työpaikan asiantuntijoillemme. Caverionin toimintamalli ja kokemus energiayhtiöille tarjottavista palveluista olivat tärkeitä tekijöitä valinnassa”, tuotantojohtaja Timo Aaltonen Fortumista toteaa.

Sopimuksen piiriin tulevat Espoon ja Keski-Uudenmaan alueella tällä hetkellä olevat noin 8 600energiamittaria. Asennus- ja huoltotoimintaan kuuluu kaukolämmön energiamittareiden, modeemien ja niiden päätelaitteiden asennus, ylläpito ja huolto, tiedonsiirron varmistaminen sekä asiakasviestintä.

”Toimimme yhteistyössä energiayhtiöiden kanssa ja energiamittareiden asennus- ja huoltotoiminta integroituu sujuvasti palveluliiketoimintaamme. Caverion kehittää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja ja palvelukonsepteja infrastruktuurin verkostoja varten. Rakennettu ja kaupungistuva ympäristö tarvitsee luotettavia ja turvallisia energiaverkkoja. Toivotamme Fortumilta meille siirtyvät ammattilaiset lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme”, kaupallinen johtaja Ville Tamminen Caverionin Suomen divisioonasta sanoo.

Fortum kuuluu Caverionin Teollisuus-asiakassegmenttiin.

Laiminlyönnit rakennustyössä toivat sakot vastaavalle mestarille

Kanta-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi päätoteuttajana toimineen yrityksen vastaavan mestarin 20 päiväsakon sakkorangaistukseen työturvallisuusrikoksesta. Yhtiön osalta yhteisösakko jätettiin tuomitsematta kohtuusperusteella. Käräjäoikeus julisti tuomionsa 27.5.2015.

Tapauksessa käsiteltiin Hämeenlinnassa uudisrakennustyömaalla havaittuja puutteita rakennustyön suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työsuojelutarkastaja oli tarkastuksilla havainnut muun muassa, että viikoittaiset kunnossapitotarkastukset oli laiminlyöty, katolla tehtiin asennustyötä ilman putoamissuojausta ja työmaalla ei käytetty kypärää eikä heijastavaa varoitusvaatetusta. Tarkastaja oli useilla tarkastuskäynneillä antanut päätoteuttajalle toimintaohjeita, mutta päätoteuttaja ei ollut ryhtynyt toimiin puutteiden korjaamiseksi esimerkiksi putoamissuojauksen ja henkilökohtaisten suojainten käytön osalta.

Käräjäoikeus katsoi, että vastaavan mestarin menettely täyttää työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön. Oikeus toi esiin, että työturvallisuusrikos ei edellytä seurausta, kuten työtapaturman sattumista tai vaaratilannetta. Kyse ei ollut oikeuden mukaan yksittäisestä ja vähäisestä rikkomuksesta vaan työturvallisuusrikoksesta.

Työsuojelulakimies Tanja Välke Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että päätoteuttajan on ennen rakennustyön aloittamista laadittava rakennustyön turvallisuutta koskevan asetuksen edellyttämät suunnitelmat kirjallisesti ja pidettävä ne ajan tasalla. Jos työtä tehdään yli kahden metrin korkeudessa, tulee päätoteuttajan laatia putoamissuunnitelma ja huolehtia putoamissuojauksesta.

A-Insinöörit vahvistaa liiketoiminnallista kehitysosaamistaan

print_SkxypSYAWh

 

Tiina Talvitie

A-Insinöörit on nimennyt DI Tiina Talvitien liiketoiminnan kehitysjohtajan tehtävään. – Nimitys vahvistaa strategiaamme kehittää palvelujamme koko rakentamisen arvoketjussa asiakasarvoa lisäämällä ja laatuhajontaa pienentämällä, A-Insinöörien toimitusjohtaja Jyrki Keinänen kertoo.

Talvitien vastuulla on strategialähtöinen liiketoiminnan kehittäminen, joka sisältää niin nykyisen toiminnan kehittämistä, kuin uusien innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien luomista ja kehittämistä.

Tavoitteena on luoda asiakaslähtöisiä toimintamalleja, joissa integroidaan eri osapuolet rakentamisen koko elinkaaren yli varmistaen, että lopputuloksena saadaan asiakkaan tarpeita vastaava toimiva ratkaisu. – Tietomallintaminen yhdessä uusien innovatiivisten teknologioiden kanssa mahdollistaa entistä tehokkaampien integroivien toimintamallien kehittämisen. Rakentamisen aikana syntyvä tietomäärä on valtava, joten haasteena on varmistaa aina ajantasaisen ja laadullisesti oikean tiedon sujuva jakaminen eri osapuolien välillä. Projektin aikaisen tiedon jalostaminen edelleen käytön ja ylläpidon puolella luontevasti hyödynnettäväksi on mielenkiintoinen jatkumo tietomallintamisen hyödyntämisessä, Talvitie luonnehtii.

Kokonaisuuden optimoinnilla merkittäviä säästöjä investointeihin

– Haluamme kehittää suunnittelu- ja rakennuttamisprosesseja siten, että prosessia ajatellaan kokonaisuuden optimoinnin, ei osaoptimoinnin kautta. Tällä uskomme saavutettavan merkittäviä säästöjä investoinneissa, Keinänen esittää. – Tiinan vahva kokemus ohjelmistopuolelta ja tietomallintamista hyödyntävän liiketoiminnan kehittämisestä tuo hyvän lisän etenkin tietomallipohjaisten prosessien kehittämiseen ja mallien laajempaan hyödyntämiseen suunnittele-rakenna-käytä-omista -ketjussa sekä systematiikkaa tuotekehitykseemme.

Talvitie näkee tehtävänsä kiinnostavana näköalapaikkana tulevaisuuden kehitykseen. – Rakennusala on haasteiden lisäksi myös erittäin mielenkiintoisten mahdollisuuksien äärellä tilanteessa, jossa teknologiakehitys toimii mahdollistajana alaa muuttavia käytäntöjä kehitettäessä. A-Insinöörien erinomainen työskentelyilmapiiri ja avoin kulttuuri tarjoavat hedelmällisen ympäristön innovatiiviselle kehittämiselle. Uskon, että tuomalla oman näkökulmani lisänä A-Insinöörien vahvaan rakennusalan asiantuntijuuteen, pystymme yhdessä kehittämään suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujamme rakentamisen arvoketjussa kokonaisuutta optimoiden ja tarjoten asiakkaalle merkittävää lisäarvoa.

Tiina Talvitie

• -valmistunut diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1990 maanmittauksen koulutusohjelmasta
• -Innovation Management Officer –sertifikaatti, innovaatiojohtamisen ja tietomallintamista hyödyntävän liiketoiminnan kehittämisen ammattilainen
• -25 vuoden kokemus ohjelmistotuotannosta ja tietomallintamisesta, 10 vuoden kokemus muutosjohtamisesta ja laajojen kehityshankkeiden ohjaamisesta
• -työskennellyt aiemmin 23 vuotta Tekla Oy:ssä (osa Trimble-konsernia) ohjelmistotuotannon tehtävissä, vuodesta 2010 innovaatiopäällikkönä ja Teklan innovaatioyksikön johtajana
• -ennen A-Insinööreille siirtymistään työskenteli innovaatio- ja tuotepäällikkönä ja johtoryhmän jäsenenä Solibri Oy:ssa
• -23.2.2015 lähtien nimitetty A-Insinööreihin liiketoiminnan kehitysjohtajaksi

Caverion sähköistää ULTIMES Business Gardenin Helsingissä

Caverion on allekirjoittanut sopimuksen rakennusliike Peab Oy:n kanssa Helsinkiin Vihdintien varrelle rakennettavan ULTIMES Business Gardenin sähköistyksestä. Caverion vastaa projektin toteutuksesta ja sopimuksen arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Kohde valmistuu keväällä 2016.

ULTIMES Business Garden käsittää noin 10 000 m² laajuiset toimisto- ja liiketilat, jotka on suunniteltu täyttämään LEED-luokituksen vaatimukset. Pohjaratkaisun ja tekniikan suunnittelussa on otettu huomioon muuntojoustavuus ja tilojen käyttäjien mahdollisten liiketoiminnan muutosten vaikutukset tilojen käyttöön. Kiinteistössä on lisäksi pysäköintitilat.

ULTIMES Business Garden on neljäs Peab Invest Oy:n Business Garden –konseptilla toteutettava toimisto- ja liiketilakohde.

 

Skanska toteuttaa hotellin Vantaan Aviapolikseen

aviapoliksen-asema-ja-hotelli-havainnekuva

Skanska ja Keva ovat sopineet 8-kerroksisen hotellin rakentamisesta Vantaan Aviapolikseen. Hotelli tulee Aviapoliksen aloituskortteliin aivan Aviapoliksen aseman yhteyteen.

Hotelliin tulee 258 huonetta, kokoustiloja ja kolme ravintolaa ja se on vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Laadukkaista ravintolakonsepteistaan tunnettu Royal Ravintolat vastaa hotellin ravintola- ja kokoustoiminnoista. Royal Ravintolat neuvottelee parhaillaan yhteistyöstä myöhemmin julkaistavan hotellioperaattorin kanssa.

Kehäradan Aviapoliksen asema otetaan käyttöön kesällä 2015. Aseman yhteyteen on rakenteilla uusi kaupunkikortteli, johon tulee hotellin lisäksi Skanskan rakentama Aviabulevardi-toimistotalo ja muita palveluita. Toimistotalon rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Tiloista on vuokrattu noin puolet, ja käynnissä on neuvotteluja useiden yritysten kanssa. Lisäksi alueelle on tulossa liiketiloja, liikennekeskus sekä asuntoja.

Hotelli ja toimistotalo muodostavat kokonaisuuden, jossa rakennukset kiinnittyvät luontevasti toisiinsa. Rakennukset ovat myös visuaaliselta ilmeeltään yhtenäiset: julkisivuissa vuorottelevat kolmella erilaisella tavalla kuvioitu valkobetoni ja lasi. Toimistotalo valmistuu keväällä 2016, ja hotellin on suunniteltu avautuvan marraskuussa 2016.

”On hienoa, että Aviapoliksen aseman avauskorttelin palvelut täydentyvät nyt hotellilla. Hotelli ja viereinen toimisto aivan Kehäradan aseman päällä muodostavat kokonaisuuden, jossa hyödynnetään nykyaikaisella tavalla pääkaupunkiseudun liikenneverkkoa. Rakennustyöt ovat lähteneet sujuvasti käyntiin”, sanoo Skanska Oy:n toimialajohtaja Jarkko Muurimäki.

”Haluamme olla mukana Aviapoliksen kasvussa. Kehäradan avaamisen myötä yhteydet lentokentältä hotelliin tulevat olemaan erinomaiset”, sanoo Kevan kiinteistöjohtaja Petri Suutarinen.

Lentoasemakiinteistöjen hankekehitysjohtaja Juha Jaakola on tyytyväinen hotellin toteutussuunnitelmasta ja -aikataulusta. ”Kansainvälisten yritysten ja paljon työssään matkustelevien houkuttelemisessa alueen keskiöön rakentuva hotelli on merkittävä tekijä palvelutarjonnassa ja koko alueen monipuolisen kehittämisen kannalta”, hän toteaa.

Aviapolis on pääkaupunkiseudun nopeimmin kasvava yrityskeskittymä. Aviapoliksen aseman ympäristöön on suunnitteilla asuntoja noin 2 000 ihmiselle. Työpaikkoja alueelle syntyy arviolta noin 15 000. Aviapoliksen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan valmis 10−15 vuoden kuluttua.

Lemminkäinen allekirjoittanut aiesopimuksen Himoksen kylpylähankkeesta

2015-05-26 13_45_24-Ilmakuvakartta.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Lemminkäinen, Holiday Club Resorts Oy ja HimosLomat-yhtiöt ovat 12.5.2015 allekirjoittaneet aiesopimuksen kylpylän, hotellin ja vapaa-ajanasumisen rakentamisesta Himoksella, Jämsässä.

Aiesopimus johtaa toteutusvaiheen sopimukseen, mikäli Jämsän kaupunki sitoutuu hankkeeseen liittyviin velvoitteisiin, jotka osapuolet ovat asettaneet sen edellytyksiksi. Lisäksi hanke vaatii asemakaavan muutoksen. Aiesopimus käsittää hankkeen ensimmäisen vaiheen, jonka investointiarvo on noin 30 miljoonaa euroa. Koko hankkeen arvo on valmistuessaan yli 50 miljoonaa euroa.

Lemminkäisen nykyisessä suunnitelmassa kylpylä, hotelli ja vapaa-ajanasuminen sijoittuvat Himos Areenan ja Centerin väliselle alueelle.

”Pidämme Himosta kasvavana ja kehittyvänä vapaa-ajankeskuksena sen keskeisen sijainnin ja ympärivuotisen toiminnan vuoksi”, sanoo liiketoimintasegmentin johtaja Pauli Mäkelä Lemminkäiseltä.