Ontelolaattakentän sortumasta sakot rakennesuunnittelijalle, turvallisuuskoordinaattorille ja päätoteuttajalle

Pohjanmaan käräjäoikeus on 30.4.2015 tuominnut vastaavan mestarin, turvallisuuskoordinaattorin ja rakennesuunnittelijan työturvallisuusrikoksesta päiväsakkoihin. Vastaavalle mestarille tuomittiin 40 päiväsakkoa à 16 euroa, yhteensä 640 euroa, turvallisuuskoordinaattorille 25 päiväsakkoa á 45 euroa, yhteensä 1.125 euroa ja rakennesuunnittelijalle 25 päiväsakkoa á 60 euroa, yhteensä 1.500 euroa. Lisäksi päätoteuttaja Oy Rakennuskultti Ab tuomittiin 8.000 euron yhteisösakkoon.

Käsiteltävänä oli ontelolaattakentän sortuminen Vaasan keskussairaalan Y-osan rakentamisen yhteydessä toukokuussa 2012. Nosturiaukkojen umpeenvalutyö oli epäonnistunut valutaipuman takia. Tapahtuneen johdosta päätoteuttaja velvoitettiin laatimaan vaurioituneiden kohteiden osalta purkusuunnitelma. Purkutöiden aikana osa ontelolaattakentistä sortui. Sortumisen syyksi paljastui, että päätyseinän Deltapalkit olivat päässeet kääntymään puutteellisen asennusaikaisen tuennan takia. Tapaus ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta aineellisia vahinkoja sattui.

Vastaava mestari oli laatinut kohteelle elementtiasennussuunnitelman. Vastaava mestari katsoi, että Deltapalkkien työnaikainen tuenta oli ongelmallinen teräspilareiden korkeuden vuoksi, koska niin korkeita hovitukia ei löytynyt. Käräjäoikeus katsoi, ettei Deltapalkkeja ollut tuettu kuten elementtiasennussuunnitelmassa ja asennusohjeessa todettiin, eikä erillisratkaisua myöskään oltu pyydetty valmistajalta. Käräjäoikeus katsoi, ettei vastaava mestari ollut laatinut kirjallista purkusuunnitelmaa, eikä hyväksyttänyt sitä ennen töiden aloittamista.

Turvallisuuskoordinaattorin osalta käräjäoikeus totesi, että hän oli tullut tietoiseksi siitä, että vastaava mestari oli kokenut seinärakenteen ongelmalliseksi. Käräjäoikeus katsoi siksi, että turvallisuuskoordinaattorin valvontatehtävä oli olosuhteissa korostunut ja hänen olisi pitänyt valvoa, että asennustyötä oli vastaava mestarin kokemasta ongelmasta huolimatta mahdollista tehdä suunnitelman mukaisesti, oikein ja turvallisesti.

Deltapalkkien tuennasta suunnitelmassa todettiin, että palkkeihin on asennettava nurjahdusta estävät lisätuet, mikäli palkkeja kuormitetaan vain toispuoleisesti. Käräjäoikeus katsoi, ettei elementtiasennussuunnitelmassa ollut mainintaa tarpeellisesta vinotuesta eikä myöskään poikittaisista tuista. Rakennussuunnittelija oli laatinut näitä koskevat piirustukset vasta sortuman jälkeen ja erillisestä pyynnöstä. Käräjäoikeus katsoi siksi, ettei vastaavalla mestarilla ollut piirustuksia käytettävissä elementtiasennussuunnitelmaa laadittaessa. Rakennussuunnittelija oli siten laiminlyönyt antaa riittävät tiedot elementtien väliaikaisesta tuennasta.

YIT rakentaa opiskelija-asuntoja Tampereelle

YIT on allekirjoittanut sopimuksen Tampereen Opiskelija-asuntosäätiö TOAS:n kanssa noin 80 vuokra-asunnon rakentamisesta Tampereen Kalevaan. Hankkeen arvo on noin 10 miljoonaa euroa, ja se toteutetaan YIT:n hallinnoimalle tontille YIT:n suunnitelmien mukaisesti. Rakentaminen käynnistyy välittömästi ja hanke valmistuu elokuussa 2016.

Rakennettavat asunnot ovat pieniä yksiöitä ja kaksioita, joiden lisäksi kiinteistöön tulee noin 260 neliömetriä liiketilaa. Nyt käynnistetyn hankkeen lisäksi YIT:llä on rakenteilla TOAS:lle opiskelijahotelli Tampellan alueelle sekä kerrostalo Hervantaan.

”TOAS ja YIT ovat tehneet pitkään yhteistyötä Tampereella. Suunnitelmallisen yhteistyön tuloksena YIT on rakentanut yli 1 000 asuntoa TOAS:lle Tampereelle hyvillä paikoilla oleville YIT:n tonteille” aluejohtajaIlkka Kääriäinen sanoo.

Fennovoima on hyväksynyt Titan-2:n Hanhikivi 1 -hankkeen pääurakoitsijaksi

Fennovoima on saanut Hanhikivi 1 -hankkeen pääurakoitsijan Titan-2:n hyväksymis- ja auditointiprosessin päätökseen ja hyväksynyt toimittajan ilman poikkeamia. Alihankkijoiden hyväksyminen sekä yritysten pätevyyden ja suorituskyvyn jatkuva seuranta on Fennovoiman vastuulla koko projektin ajan.

Laitostoimittaja Rusatom Overseas on valinnut Titan-2:n pääurakoitsijaksi joulukuun lopussa. Pääurakoitsijana Titan-2 vastaa muun muassa työmaan valmistelevista töistä, maa- ja vesirakentamisesta, reaktori- ja turbiinisaarekkeen rakentamisesta, materiaaleista, komponenteista, automaatio- ja asennustöistä.

– Auditointi vahvisti Titan-2:n olevan pätevä ja osaava urakoitsija. Titan 2:lla on paras mahdollinen kokemus Fennovoiman tilaaman laitostyypin rakentamisvastaavana toimimisesta, kertoo Fennovoiman projektijohtaja Minna Forsström. Yhtiö vastaa Hanhikivi 1 -referenssilaitoksen rakentamisesta Sosnovyi Borissa, Venäjällä.

Titan-2:n lisäksi Pyhäjoen ydinvoimahankkeessa tulee toimimaan kolme muuta päähankkijaa, Gidropress, Atomenergomash ja Atomproekt. Nämä kolme ovat Rosatomin tytäryhtiöitä. Hyväksymis- ja auditointiprosessi on myös näiden päähankkijoiden osalta käynnissä ja Fennovoima pyrkii päättämään prosessin toukokuun aikana.

Kaikki päähankkijat tulevat edelleen valitsemaan omia alihankkijoitaan. Yhteensä Pyhäjoen työmaalla tulee työskentelemään satoja yrityksiä.

Lemminkäinen korjaa viemäritunnelin Tallinnassa

Lemminkäinen ja AS Tallinnan Vesi ovat sopineet Tihasen (Merimetsän) kokoojaviemäritunnelin korjauksesta Tallinnassa. Urakan arvo on noin 6 miljoonaa euroa. Työt alkavat välittömästi ja valmistuvat vuoden 2015 loppuun mennessä.

Tunneli on Tallinnan keskustan vesihuoltoverkoston osa, joka ohjaa Mustamäen ja Kristiinen kaupunginosien jäte- ja hulevedet Paljassaaren vedenpuhdistuslaitokselle.

Urakkaan sisältyy 10 metriä syvällä kulkevan tunnelin vaurioituneiden osien korjaus ja häiriöttömän toiminnan varmistaminen.

”Urakoitsijan valinnassa ratkaisi pohjarakentamisen osaaminen ja luotettavuus sekä erityisesti se, että Lemminkäinen pystyy hoitamaan urakan kokonaisuudessaan suunnittelusta valmiiksi asti”, sanoo toimitusjohtaja Karl Brookes Tallinnan Vedestä.

YIT on hankkinut tontin ja aloittaa kerrostalon rakentamisen Prahassa, Tšekissä

IT on hankkinut tontin Prahan 5. kaupunginosasta ja aloittaa kerrostalon rakentamisen tontille. Hankkeen arvo on noin 15 miljoonaa euroa, ja sen on määrä valmistua keväällä 2017. Seitsemänkerroksiseen kerrostaloon rakennetaan lähes 100 asuntoa ja maanalainen pysäköintihalli.

Hankittu tontti sijaitsee Prahan kantakaupungissa, keskeisellä sijainnilla erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien varrella. Erityisen hankkeesta tekee se, että normaalien huoneistojen lisäksi kohteeseen rakennetaan loft-asuntoja sekä kaksikerroksisia huoneistoja.

Teräselementti toimittaa teräsrungon ja julkisivupellitykset Suomen suurimpaan venehalliin Hankoon

c295c38e-fcc3-4bb6-9d56-2503e8a7cac8-main_image

Hankoon kohoaa kesän aikana kuvan mukainen venehalli, jonka teräsrungosta ja julkisivupellityksistä vastaa Teräselementti Oy.

Pirkanmaalainen teräsrakentamisen asiantuntija Teräselementti Oy toimittaa rungon ja julkisivupellitykset Hankoon valmistuvalle 10 000 m² kokoiselle venehallille. Kohde valmistuu tulevan kesän aikana.

Teräselementti Oy on rakentamassa Suomen suurinta venehallia. Hangossa on ollut kova tarve veneiden säilytystilalle ja halli nouseekin erinomaiselle paikalle merenrannan tuntumaan. Venehallin on tilannut veneiden säilytykseen ja huoltoon erikoistunut Oy Hanko Boat Yard Ab.

Teräselementin myyntipäällikkö Terhi Hakolan mukaan teräs soveltuu hallin runkomateriaaliksi monestakin syystä.

– Tämän kohteen suunnittelussa tuli huomioida erityisesti tilan tarve. Teräs mahdollistaa sen, että hallin keskelle tulee mahdollisimman vähän pilareita. Näin ollen veneiden siirtämiselle ja käsittelylle jää paljon tilaa. Samoin teräs on materiaalina hyvin kestävää, Hakola kertoo.

Toimitusjohtaja Veikko Salli Hanko Boat Yardilta on ollut yhteistyöhön tyytyväinen. Tulevan hallin myötä yrityksen on mahdollista palvella entistä isompaa veneilijäkuntaa.

– Hanke on edennyt Teräselementin kanssa erinomaisesti, sillä he ovat kuunnelleet tarpeitamme ja vieneet projektia eteenpäin niiden mukaisesti. Uusille avarille tiloille on käyttöä, sillä palvelumme sisältävät kaiken aina veneiden noutamisesta puhdistukseen, tarkastukseen, huoltoon ja talvisäilytykseen, Salli jatkaa.

Hanko Boat Yardin halli nousee Hangonkylän läheisyyteen Hankoniemen pohjoispuolelle ja sen runkomateriaalit ja julkisivupellit toimitetaan Teräselementin tehtaalta Lempäälästä. Hallista voi saada säilytyspaikan joko ostamalla osakkuuden tai vuokraamalla tilan.

Hanko Boat Yardin taustavoimina ovat pitkän linjan veneilijät, Molok-jätejärjestelmän kehittäjä Veikko Salli, venealan konkari Georg Berger sekä hankolainen logistiikan asiantuntija Peter Wickman.

YIT käynnistää viiden kerrostalokohteen rakentamisen LähiTapiolan rahastolle

YIT on allekirjoittanut sopimukset viiden kerrostalokohteen rakentamisesta LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky -rahastolle. Nyt tilauskantaan kirjattavien kohteiden arvo on yhteensä noin 35 miljoonaa euroa, ja ne valmistuvat syksyyn 2016 mennessä. Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle rakennettaviin kohteisiin valmistuu noin 210 asuinhuoneistoa.

Kohteet ovat osa YIT:n ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:n maaliskuussa 2015 allekirjoitettua puitesopimusta yli 550 vapaarahoitteisten vuokra-asunnon rakentamisesta pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle. Hankekohtaiset sopimukset allekirjoitetaan ennen kunkin kohteen aloittamista. Koko puitesopimuksen arvo on yli 100 miljoonaa euroa.

Lemminkäisen osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2015: Tase vahvistui ja kassavirta oli selvästi positiivinen

2015-04-29 09_52_33-Osavuosikatsaus_2015_Q1.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Tammi–maaliskuu 2015 (1–3/2014)

  • Liikevaihto oli 289,6 milj. euroa (279,2).
  • Saadut tilaukset tammi–maaliskuussa olivat 387,4 milj. euroa (412,8).
  • Liikevoitto oli -18,1 milj. euroa (-17,3), mikä oli -6,2 prosenttia (-6,2) liikevaihdosta.
  • Katsauskauden tulos oli -19,6 milj. euroa (-19,9).
  • Osakekohtainen tulos oli -0,96 euroa (-1,04).
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 10,7 milj. euroa (-102,2).
  • Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 1 617,3 milj. euroa (1 901,2).
  • Omavaraisuusaste oli 37,9 % (32,5) ja nettovelkaantumisaste 50,5 % (98,9).
  • Sidottu pääoma oli 554,4 milj. euroa (691,1).
  • Korollinen nettovelka oli 198,7 milj. euroa (364,2).
  • Vuoden alusta yhtiö siirtyi uuteen segmenttijakoon. Lemminkäisen neljä liiketoimintasegmenttiä ovat: päällystys, infraprojektit, Suomen talonrakentaminen ja Venäjän toiminnot.
Avainluvut, IFRS 1-3/2015 1-3/2014 Muutos 1-12/2014
Liikevaihto M€ 289,6 279,2 10,4 2 044,5
   Päällystys M€ 64,4 60,0 4,4 907,5
   Infraprojektit M€ 58,9 59,6 -0,7 286,0
   Suomen talonrakentaminen M€ 131,3 115,9 15,4 539,0
   Venäjän toiminnot M€ 18,6 16,0 2,6 196,1
   Muut erät M€ 16,4 27,7 -11,3 115,9
Liikevoitto M€ -18,1 -17,3 -0,8 36,3
   Päällystys M€ -27,0 -20,1 -6,9 32,2
   Infraprojektit M€ 0,8 1,9 -1,1 7,2
   Suomen talonrakentaminen M€ 7,3 6,1 1,2 9,3
   Venäjän toiminnot M€ 1,1 -1,4 2,5 19,7
   Muut erät M€ -0,3 -3,7 3,4 -32,2
Liikevoitto-% % -6,2 -6,2 1,8
   Päällystys % -41,8 -33,5 3,5
   Infraprojektit % 1,3 3,2 2,5
   Suomen talonrakentaminen % 5,5 5,3 1,7
   Venäjän toiminnot % 6,0 -8,8 10,1
Tulos ennen veroja M€ -23,8 -24,5 0,7 -1,7
Jatkuvien toimintojen tulos M€ -19,6 -20,2 0,6 -5,0
Katsauskauden tulos M€ -19,6 -19,9 0,3 18,1
Jatkuvien toimintojen tulos/osake -0,96 -1,05 0,09 -0,68
Katsauskauden tulos/osake -0,96 -1,04 0,08 0,40
Liiketoiminnan rahavirta1) M€ 10,7 -102,2 112,9 -54,8

1) 1–3/2014 ja 1–12/2014: Liiketoiminnan rahavirta sisältää asfalttikartelliin liittyviä maksettuja vahingonkorvauksia 60 milj. euroa.

Avainluvut, IFRS 31.3.2015 31.3.2014 Muutos 31.12.2014
Tilauskanta, jatkuvat toiminnot M€ 1 617,3 1 901,2 -283,9 1 456,1
Sidottu pääoma M€ 554,4 691,1 -136,7 590,4
Taseen loppusumma M€ 1 206,4 1 306,5 -100,1 1 257,8
Korollinen nettovelka M€ 198,7 364,2 -165,5 213,6
Omavaraisuusaste1) % 37,9 32,5 37,1
Nettovelkaantumisaste2) % 50,5 98,9 51,8
Sijoitetun pääoman tuotto, liukuva 12 kk % 13,2 -5,7 13,5

1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 3/2015: 24,6 %, 3/2014: 20,3 % ja 12/2014: 24,6 %.
2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilaina käsiteltäisiin vieraana pääomana: 3/2015: 132,0 %, 3/2014: 218,7 % ja 12/2014: 128,4 %

Ohjeistus vuodelle 2015

Tulosohjeistus vuodelle 2015 pysyy ennallaan. Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).

Toimitusjohtaja Casimir Lindholm:

”Vuoden ensimmäisen neljänneksen tappio kasvoi edellisvuodesta, mihin en voi olla tyytyväinen”, toteaa Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Päällystys-segmentissä kannattavuuttamme heikensivät vaihto-omaisuuden arvonalentumiskirjaukset sekä yksittäisten projektien kateheikennykset. Alkuvuoden tilauskantamme on kuitenkin kasvanut viime vuotta nopeammin etenkin Suomen, Ruotsin ja Norjan päällystyksessä. Lisäksi infrarakentamisen kysyntä on edelleen hyvä päämarkkina-alueellamme. Jatkamme kuluvana vuonna operatiivista tehokkuuttamme parantavia toimenpiteitä, ja saatamme loppuun Deliver 2014 -kustannussäästöohjelman. Uskon, että tavoittelemamme 30 miljoonaa euroa kevyempi kulurakenne näkyy täysimääräisenä vuoden 2015 operatiivisessa tuloksessamme.”

”Suomen talonrakentamisessa tulostamme paransi pääkaupunkiseudun asunto- ja toimitilatuotanto. Epävarman markkinatilanteen johdosta olemme vähentäneet omaperusteisten asuntojen aloituksia. Venäjän toiminnoissa kannattavuuttamme paransi hyvin sujunut asuntomyynti toimintaympäristön epävakaudesta huolimatta. Päätimme kuitenkin luopua rakennuttajan roolista suunnitteilla olevasta noin 2 000 asunnon kohteessa Pietarissa, jossa riskitaso olisi ollut meille liian suuri. Neuvottelut hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista ovat käynnissä.”

”Sidottu pääomamme on pienentynyt selvästi viime vuodesta. Olemme mm. tehostaneet laskutustamme, myyneet ydinliiketoimintaan kuulumattomia omaisuuseriä sekä optimoineet asuntotuotantoamme markkinatilannetta ja riskinsietokykyämme vastaavaksi. Pääomien vapautuminen yhdessä hyvin sujuneen asuntomyynnin kanssa näkyivät myös positiivisena liiketoiminnan kassavirtana. Aiempaa vahvempi tase ja yksittäisten projektien riskitason pienentäminen antavat meille hyvän pohjan liiketoimintamme kehittämiselle ja kilpailuasemamme vahvistamiselle”, toteaa Lindholm.

Markkinanäkymät

Suomessa kokonaisrakentamisen määrä vuonna 2015 pysynee edellisvuoden tasolla. Korjausrakentaminen kannattelee koko talonrakentamista. Infrarakentamisen markkinatilannetta tukevat kasvukeskusten käynnissä olevat ja tulevat suurhankkeet. Julkisen sektorin heikko taloustilanne saattaa vähentää perusväylänpidon panostuksia ja kasvattaa valtion väyläinfran korjausvelkaa entisestään. Kasvava inframarkkina Skandinaviassa houkuttelee maihin suuria keskieurooppalaisia rakennusliikkeitä, mikä lisää alan hintakilpailua. Venäjällä taloudellinen ja poliittinen tilanne pysyy edelleen epävarmana ja ruplan heilahtelu lisää liiketoimintaympäristön epävakautta. Hinnat nousevat palkkoja nopeammin, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja voi hidastaa asunnonostoaikeita. Baltian maissa infrarakentamisen markkinatilanne pysynee nykyisellään.


Osavuosikatsaus_2015_Q1.pdf

Lemminkäiselle valtion päällystysurakoita Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa

Lemminkäinen on voittanut alkuvuodesta tämän vuoden valtiollisia päällystystöitä yhteensä noin 160 miljoonan euron arvosta Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa.

Suomessa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 45 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin puolta jaossa olleista päällystystöistä. Norjassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita 72 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa noin kolmasosaa jaossa olleista päällystystöistä. Ruotsissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yli 20 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 15 prosenttia jaossa olleista päällystystöistä.

Lemminkäisen alkuvuodesta voittamien valtiollisten päällystysurakoiden osuus kasvoi verrattuna viime vuoteen Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa.

Tanskassa Lemminkäinen voitti valtion päällystysurakoita yli 12,5 miljoonan euron arvosta. Suurin urakka on Herningin ja Holstebron välillä kulkevan moottoritien kahden ensimmäisen vaiheen päällystystyöt. Työt ajoittuvat vuosille 2015–2017.

Baltian maissa Lemminkäisen voittamien valtion päällystysurakoiden arvo on yhteensä 11 miljoonaa euroa. Virossa urakoihin sisältyy suurimpien teiden rakennus- ja päällystystöitä. Latviassa päällystystyöt keskittyvät A2-tielle, joka kulkee Riikasta Viron rajalle. Liettuassa päällystystyöt sijoittuvat Vilnan ja Klaipedan kaupunkien alueille.

Dixistä Tikkurilan uusi maamerkki – Sweco mukana rakenteellisesti haastavan kohteen suunnittelussa

pj9waujflskjxzez9rne

Vantaan Tikkurilan asemanseutu on muuttunut, kun pitkään työmaana olleelle paikalle on vanhan ja vaatimattoman asemarakennuksen rinnalle noussut palveleva asemakeskus useine toimintoineen. Dixi sijaitsee yhdellä Suomen vilkkaimmista asemapaikoista ja on tänä vuonna valmistuvan uuden Kehäradan ansiosta yksi pääkaupunkiseudun liikenteen tärkeimmistä solmukohdista.

Sweco toimi Dixin ensimmäisen vaiheen vastaavana rakennesuunnittelijana. Kohteen on toteuttanut YIT Rakennus Oy.

Sweco parhaimmillaan vaativissa hankkeissa

Hanke oli rakenteellisesti erittäin haastava sisältäen lukuisan määrän erityisen vaativia rakenneratkaisuja. Sweco vastasi rakennesuunnittelun lisäksi jälkijännitettyjen rakenteiden, teräsrungon sekä betonielementtien tuote- ja valmisosasuunnittelusta.

Itse rakennuspaikka ja sen ympäristö asettivat projektin suunnittelulle suurimmat haasteet. ”Rakennuksen sivut rajoittuvat rataan ja katuun, joten junat ja muut kulkuneuvot liikkuvat todella lähellä. Pohjoispäässä olevan bussiterminaalin toiminnalliset vaatimukset toivat lisäksi omat haasteensa projektiin”, kertoo Swecon projektipäällikkö Juha Kutvonen.

Myös muut toiminnalliset tekijät sekä suunnitteluperusteet ja normistot asettivat lukuisia teknisiä vaatimuksia. ”Vaativimmatkin rakenneratkaisut pystyttiin kuitenkin optimoimaan kustannustehokkaiksi ja tuotantoystävällisiksi suunnitteluryhmän ja tilaajan myötävaikutuksella. Eri suunnittelualat kattavan suunnittelu- ja lähtötietoaikataulun sekä YIT:n suunnittelunohjauksen ansiosta myös aikataulu piti”, Kutvonen jatkaa.

Hankkeen kaikki rakenneosat tietomallinnettiin, mikä varmisti korkean laatutason ja rungon nopean asennuksen. ”Lopputuloksena syntyi tyylikäs ja turvallinen maamerkki, joka on ollut mielenkiintoisena suunnittelukohteena vertaansa vailla. Juuri tämänkaltaisia, erityisen vaativia toimeksiantoja toivomme, sillä niissä olemme parhaimmillamme”, Kutvonen summaa.