Mirka investoi Karjaan tehtaaseen

Mirka_Karjaa_2014_2066

Oy KWH Mirka Ab investoi toiseen tuotantohalliin Karjaan tehtaalla. Uusinvestointi on kokonaisarvoltaan 7 miljoonaa euroa, ja se koostuu uudesta tuotannon esivalmistelulinjasta yrityksen patentoiduille tekstiilipohjaisille hiomaverkkotuotteille. Laajennuksen myötä neulonnan esivalmisteluihin ja varastointiin saadaan lisää tilaa ja se mahdollistaa myös kapasiteetin lisäämisen yrityksen nykyisissä tuotantotiloissa.

”Hiomaverkkotuotteillamme on vahva markkinakehitys. Tämän investoinnin avulla tehostamme integroidun tuotantokapasiteetin käyttöastetta joka tukee kilpailukykyämme jatkossakin. Innovatiivisten ja teknisten ratkaisujen jatkuvan kehityksen ansiosta kykenemme kilpailemaan menestyksekkäästi maailmanmarkkinoilla Suomessa valmistetuilla tuotteilla, sanoo Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg.”

Mirkan rakennusprojekti on suunniteltu alkavaksi kesälomien jälkeen. Uusi halli otetaan käyttöön syksyllä 2016 ja tuotannon esivalmistelulinjan on tarkoitus olla käynnistysvalmis loppuvuodesta 2016. Uusi halli on 145 metrin pitkä, 36 metrin leveä ja sen kokonaispinta-ala on 5300 m2.

”Olemme pitkään suunnitelleet tätä laajennusta ja nyt pääsemme toteuttamaan sen. Tämän investoinnin avulla valmistaudumme tulevaisuuden haasteisiin ja kapasiteettitarpeisiin, toteaa Karjaan tehtaanjohtaja Tea Tukia-Kangas.” 

Yrityksen Karjaan tuotantoyksikkö on ainutlaatuinen ja yksi Suomen suurimpia tuotantolaitoksia tekstiilinvalmistuksessa. 30 vuoden läheisen yhteistyön jälkeen, Mirka osti Tricol Oy:n vuonna 2005 ja Karjaan tehtaasta tuli osa Mirkan integroitua tuotantoketjua. Mirkan Karjaan tehtaalla neulotaan ja viimeistellään tekstiilipohjia edelleen jalostettavaksi hiomatuotteille. Tehtaalla työskentelee 46 henkilöä ja laajennuksen jälkeen henkilöstön määrän uskotaan nousevan n. 15 henkilöllä.

”Nämä ovat hyviä uutisia Raaseporille. Mirkan investointi osoittaa selvästi alueen kilpailukykyisyyden yrityksille, iloitsee Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten Johansson.”                    

Lemminkäinen luopuu rakennuttajan roolista Ilmatar-asuntokohteessa Venäjällä

Lemminkäinen on päättänyt luopua rakennuttajan roolista yhdessä Lipsanen & Co. Groupin kanssa suunnitteilla olevassa noin 2 000 asuntoa sisältävässä Ilmatar-asuntokohteessa Vasilin saarella Pietarin keskustassa. Päätöksen taustalla on Venäjän liiketoimintaympäristön epävarmuus ja Venäjän heikentynyt taloudellinen tilanne sekä hankkeen riskitaso Lemminkäiselle. Lemminkäinen ja Lipsanen & Co. Group tekivät hankkeesta puitesopimuksen helmikuussa 2011. Yhtiöt neuvottelevat hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista.

”Toimintamme asuntorakentamisessa ja päällystyksessä Venäjällä jatkuu ja käynnissä olevat hankkeemme Pietarissa ja Moskovassa etenevät suunnitelmien mukaisesti”, kertoo Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm.

Vuoden 2014 lopussa Lemminkäisen Venäjän toiminnot -liiketoimintasegmentti työllisti 755 henkilöä ja sen liikevaihto oli noin 196 miljoonaa euroa. Heinäkuussa 2014 tarkistetussa strategiassaan Lemminkäinen arvioi, ettei yhtiön liikevaihto Venäjällä kasva merkittävästi muutaman seuraavan vuoden aikana.

Lemminkäinen pitää tulosohjeistuksensa vuodelle 2015 muuttumattomana: Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2015 sen liikevaihto ei kasva vuoden 2014 tasosta (2 044,5 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2015 yhtiö odottaa paranevan vuoteen 2014 verrattuna (36,3 milj. euroa).

YIT käynnistää kolmen kerrostalokohteen rakentamisen LähiTapiolan rahastolle

YIT on allekirjoittanut sopimukset kolmen kerrostalokohteen rakentamisesta LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky -rahastolle. Nyt tilauskantaan kirjattavien kohteiden arvo on yhteensä yli 30 miljoonaa euroa, ja ne valmistuvat kesään 2016 mennessä. Pääkaupunkiseudulle rakennettaviin kohteisiin valmistuu yhteensä 130 asuinhuoneistoa.

Kohteet ovat osa YIT:n ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:n maaliskuussa 2015 allekirjoittamaa puitesopimusta yli 550 vapaarahoitteisten vuokra-asunnon rakentamisesta pääkaupunkiseudulle, Turkuun ja Tampereelle. Hankekohtaiset sopimukset allekirjoitetaan ennen kunkin kohteen aloittamista. Koko puitesopimuksen arvo on yli 100 miljoonaa euroa.

Rakennusteollisuuden kevään suhdannekatsaus: Rakentaminen hiipuu mutta toivo elää

Rakentaminen supistuu tänä vuonna jo neljättä peräkkäistä vuotta. Rakentamisen kokonaismäärä vähenee vajaalla prosentilla. Talonrakentamisessa aloitukset kääntyvät kasvuun, mutta infrarakentamisessa pysytään miinuksella. Jos talouskasvu voimistuu ja työllisyys nousee, rakentamisen ennakoidaan kasvavan ensi vuonna 2–3 prosenttia.

Kuluva vuosi on rakennusalalle vielä vaikea. Uudisrakentamisen aloituskuutiot ovat pohjalukemissa, ja etenkin asuntotuotanto vähenee yhä. Korjausrakentaminen on kannatellut kituliasta talonrakentamista.

”Edellisinäkin keväinä olemme odottaneet kasvua seuraavaksi vuodeksi, mutta näkymät ovat aina heikentyneet vuoden mittaan ja vastassa on ollut uusi alamäki”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen kuvaa.

”Tällä kertaa perustamme näkemyksemme siihen, että monilla osa-alueilla rakentaminen on painunut niin alas, ettei siitä käytännössä ole kuin yksi suunta eli ylöspäin. Yleisessä talouskehityksessä on nähtävissä myönteisiä merkkejä, ja esimerkiksi teollisuuden investointihalukkuus on piristymässä. Näköpiirissä on suuria yksittäisiä hankkeita vaikkakaan ei toistaiseksi laajaa elpymistä”, Pakarinen sanoo.

Asuinrakentamisen aloitukset laskevat edelleen tänä vuonna vapaarahoitteisen asuntotuotannon supistuessa. Kuluttajakauppa on ollut nihkeää viime vuosina, mutta yksityiset rahastot ovat hankkineet asuntoja vuokrakäyttöön ja pitäneet asuntorakentamista käynnissä valtion tukeman tuotannon ohella.

Asuntomyynnin vilkastuminen vaatii kuluttajaluottamuksen vahvistumista, jota onkin jo nähty viime kuukausien aikana. Tämä heijastuisi myönteisesti myös omakotitalorakentamiseen, joka kyntää todella syvällä. Tänä vuonna ei uskota lähtevän liikkeelle kuin 5 000 omakotitalon rakentaminen, kun määrä oli takavuosina parhaimmillaan yli kolminkertainen.

”Tänä vuonna ennakoimme asuntojen aloitusmääräksi kaikkiaan 23 500, kun VTT:n arvioima tarve väestönkehityksen perusteella olisi noin 29 000. Jos tarve ylittää jatkuvasti tarjonnan, asuntojen hinnat ja vuokrat lähtevät nousuun etenkin kasvukeskuksissa. Asuntotilannetta ei pidä päästää kriisiytymään, vaan julkisen sektorin on omalta osaltaan varmistettava kohtuuhintaisen asumisen edellytykset muun muassa toimivalla kaavoituksella”, Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemitoteaa.

Kaupungistuminen vaikuttaa tuleviin rakennustarpeisiin huomattavasti lähivuosina. Vastapainona kasvukeskusten rakentamiselle Rakennusteollisuus peräänkuuluttaa priorisointia väyläverkostossa koko maan tasolla, jotta raaka-aineiden kuljetus ja yhteydet vientisatamiin pysyvät kunnossa.

”Infraan panostamisella tähdätään juuri tavaraviennin edellytysten parantamiseen ja Suomen kilpailukyvyn nostamiseen. Jo 2,4 miljardiin euroon kasvaneen valtion väyläinfran korjausvelan kiinni kurominen on erityisen kannattavaa näin matalasuhdanteessa, kun kustannustaso on alhainen”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtajaTarmo  Pipatti lähettää terveisiä vaaleihin valmistuville poliitikoille.

Rakentamisen tilastointi keskeytynyt

Rakennusalan suhdanteiden ennakointia vaikeuttaa tällä hetkellä tilastotietojen puuttuminen. Tuoreimmat tiedot talonrakentamisen osalta yltävät vain vuoden 2014 lokakuuhun. Tilastokeskus uudisti viime vuoden lopulla rakentamisen tilastointiaan, mutta Väestörekisterikeskuksen tietoteknisten järjestelmien ongelmat ovat estäneet uuteen käytäntöön siirtymisen ja tilastointi on jouduttu keskeyttämään.

Viime vuoden virallisista tilastoista puuttuu loppuvuoden aloitustiedot kokonaan, mutta Rakennusteollisuus on pyrkinyt ottamaan ne huomioon omassa suhdannekatsauksessaan. Tilastoinnin puutteet vaikuttavat rakentamisen kokonaismäärän ja talonrakentamisen aloitusmäärien arviointiin.

Caverionilta talotekniikan kokonaistoimitus kuuteen opiskelija-asuinrakennukseen Norjassa

Studentboliger Sogndal

Caverion on sopinut rakennusliike Veidekke AS:n kanssa taloteknisten järjestelmien kokonaistoimituksesta kuuteen asuinrakennukseen Norjan Sogndalissa. Rakennukseen tulee opiskelija-asuntoja ja toimitukseen sisältyvät lämmitys-, vesi- ja viemäri-, ilmanvaihto- ja ilmastointi-, sähkö- ja automaatiojärjestelmät. Projektin toteutuksen lisäksi Caverion vastaa suunnittelusta ja hankekehityksestä sekä projektin johtamisesta. Sopimuksen arvo on noin 2,3 miljoonaa euroa.

Rakenteilla olevat kiinteistöt omistaa opiskelijajärjestö Studentsamskipnaden Sogn og Fjordande. Niihin tulee 150 asuntoa sekä parkkihallit 180 autolle. Kuuden rakennuksen kokonaispinta-ala on yhteensä noin 8 000 m2.

Osastopäällikkö Svein Even Dale Veidekkelta kertoo, että Caverion valittiin hankkeeseen koska se kykenee vastaamaan kiinteistön kaikkien teknisten järjestelmien toimittamisesta ja olemaan mukana hankkeen jokaisessa vaiheessa – niin suunnittelussa, projekin toteutuksessa kuin myös projektin johtamisessa.

“Projektiin liittyvät riskimme pienenevät ja säästämme aikaa ja rahaa kun voimme hoitaa kaikki asiat yhden kontaktin kautta. Teknisten järjestelmien välillä ei ole turhia saumoja, ja voimme olla varmoja siitä, että kaikki tekniset järjestelmät toimivat yhtenä kokonaisuutena parhaalla mahdollisella tavalla.”
Caverion on aloittanut työt kohteessa, ja ne on määrä saada päätökseen heinäkuussa 2016.

Skanskalta uusia koteja Helsinkiin Lauttasaareen

Lauttasaaressa Heikkiläntien, Kiviaidankadun ja Vattuniemenkadun väliin jäävä kortteli täydentyy uudella 7-kerroksisella talolla, As. Oy Helsingin Claudiolla. Rakennustyöt ovat käynnistyneet, ja uudet kodit valmistuvat syksyllä 2016.

Paikallisesti aiemmin Delta-korttelina tunnetulle alueelle on aiemmin valmistunut kolmen talon kokonaisuus, joissa on yhteensä 170 asuntoa.

”Claudioon on suunniteltu koteja yksiöistä neljän huoneen perheasuntoon. Asunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen kalustettavuuteen ja muunneltavuuteen. Asiakkaiden toiveiden pohjalta toteutamme myös koneellisen viilennyksen kaikkiin asuntoihin”, kertoo Skanska Kotien hankekehitysjohtaja Satu Ryynänen.

”Osassa asunnoista on oma sauna, mutta se ei ole enää vakiovaruste kaikissa kodeissa. Tässä on selkeästi tapahtumassa muutos, sillä yhä useammat asiakkaamme haluavat saunan sijasta esimerkiksi tilavan vaatehuoneen. Sijainti hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumassa kiinnostaa, ja tulevan metroaseman vaikutus näkyy myös Claudion kysynnässä. Omalla autolla kulkevat on myös huomioitu: Claudiossa on maanalainen autohalli”, sanoo Ryynänen.

Claudion lisäksi Skanskalla on suunnitelmissa vielä kolmen kerrostalon rakentaminen kortteliin myöhemmin. Kun korttelin rakentaminen tulevaisuudessa etenee, valmistuu viereisiin taloihin myös Claudion asukkaiden käyttöön tarkoitettuja yhteistiloja.

”Claudion ilmeessä yhdistyvät rauhalliset pinnat ja eloisat yksityiskohdat. Rikas ja vaihteleva kattokerrosten maailma ja näyttävät, hyvin havaittavat pääsisäänkäynnit luovat mielenkiintoa ja yksilöllisyyttä tasapainoiseen katujulkisivuun. Kadun suuntaan avautuvaa julkisivua rytmittävät lisäksi parvekekehien värielementit. Talon matalan osan viherkatto puolestaan tarjoaa miellyttävät näkymät ylempien kerrosten asunnoille”, kuvailee arkkitehti, SAFA Hannu Jaakkola.

Varsinais-Suomen ELY-keskus: ELY-keskus antanut lausuntonsa NCC Roads Oy:n kierrätysterminaalihankkeen YVA-selostuksesta

Arvioitavana hankkeena on kierrätysterminaalien perustaminen Turun seudulla jo toimiville louhosalueille.

Kierrätysterminaalitoimintaan kuuluvat sijoituspaikasta riippuen ylijäämämaiden vastaanotto, käsittely ja läjitys, rakennustoiminnan jätteiden ja ylijäämälouheen vastaanotto ja käsittely, haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavien maiden vastaanotto ja läjitys sekä asfaltin valmistus asfalttiasemilla. Lisäksi Hujalan ja Vaisten alueella louhintaa on suunniteltu laajennettavan. Kierrätysterminaalit sijoittuvat olemassa oleville NCC Roads Oy:n louhosalueille. Suunniteltuja kierrätysterminaalien alueita ovat Isosuon alue Maskun kunnassa, Hujalan alue Ruskon kunnassa sekä Vaisten alue Turun kaupungissa. Toiminnat vaihtelevat sijoituspaikoittain. Sijoituspaikkavaihtoehtojen lisäksi hankevaihtoehtojen toiminnat eroavat toisistaan. Vaihtoehdoista voidaan toteuttaa useampi, jos ne todetaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä toteuttamiskelpoisiksi.

Vaihtoehto VE 0, hanketta ei toteuteta

Vaihtoehdossa VE 0 hanketta ei toteuteta. Toimintaa jatketaan Isosuolla, Hujalassa ja Vaisten alueilla nykyisten maa-ainesten ottamislupien ja ympäristölupien mukaisesti eikä alueille tuoda uusia toimintoja.

Vaihtoehto VE 1, Isosuo

Vaihtoehdossa VE 1 kierrätysterminaali sijoittuu Isosuon alueelle. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti. Uusia toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus ja myynti; rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely; ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus sekä asfaltin valmistus. Toiminnan arvioidaan jatkuvan alueella 30 vuotta.

Vaihtoehto VE 2a, Hujala

Vaihtoehdossa VE 2 kierrätysterminaali sijoittuu Hujalan alueelle. Kiviaineksen louhinta ja murskaus jatkuvat nykyisten lupien mukaisesti. Uusia toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys (määrä yhteensä 925 000 m3); rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely; ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus; asfaltin valmistus ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen vastaanotto ja loppusijoitus. Maankaatopaikka toiminnan arvioidaan kestävän noin 5 vuotta. Muun toiminnan arvioidaan jatkuvan alueella 30 vuotta.

Vaihtoehto VE 2b, Hujalan kierrätysterminaali ja louhinnan laajentaminen

Vaihtoehdossa VE 2b kierrätysterminaali sijoittuu Hujalan alueelle. Uusia toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto, jalostus, myynti ja läjitys (määrä yhteensä 4 857 000 m3); rakennustoiminnan jätteiden vastaanotto ja käsittely; ylijäämälouheen vastaanotto ja murskaus; asfaltin valmistus; kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen vastaanotto ja loppusijoitus sekä kiviaineksen louhinnan ja murskauksen laajentaminen (louhinta 6 975 000 m3ktr). Louhinnan, maankaatopaikka- ja muun toiminnan arvioidaan kestävän yli 50 vuotta.

Vaihtoehto VE 3, Vaiste

Vaihtoehdossa VE 3 kierrätysterminaali sijoittuu Vaisten alueelle lentoaseman viereen. Alueen toimintoja ovat: ylijäämämaiden vastaanotto ja läjitys (määrä yhteensä 1 370 000 m3); kiviaineksen louhinnan ja murskauksen laajentaminen D-alueelle (louhinta 1 464 000 m3 ktr), ottotasoa lasketaan +37 tasosta +23 tasoon. Kiviainesoton arvioidaan jatkuvan alueella noin 10 vuotta. Maankaatopaikkatoiminta voidaan aloittaa osin päällekkäin ja maankaatopaikkatoiminnan arvioidaan kestävän 5 – 10 vuotta ja ylijäämälouheen vastaanotto tapahtuu louhinnan ja maankaatopaikkatoiminnan aikataulussa.

Hankkeen arviointiselostus on ollut nähtävänä 1.12.2014 – 29.1.2015. Arviointiselostuksesta on annettu 8 viranomaislausuntoa ja 72 mielipidettä. Mielipiteet kohdentuivat Hujalan vaihtoehtoihin ja niissä vastustettiin voimakkaasti kierrätysterminaalin sijoittamista alueelle.

Arvioinnissa on kuvattu alueen nykytila, lähtötiedot sekä arviointimenetelmät. Arviointi on tehty asiantuntijatyönä olemassa olevan tiedon ja hankkeessa tehtyjen selvitysten pohjalta. Arviointi kattaa YVA-lain ja –asetuksen edellyttämät asiat ja kohdistuu hankkeen merkittäviin ja keskeisiin vaikutuksiin. Arvioinnissa on tarkasteltu vaikutuksia luonnonympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja maisemaan sekä ihmisen elinoloihin. Tarkastelussa on otettu huomioon rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset lieventämistoimenpiteineen sekä toiminnan lopettaminen ja yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa. Ympäristöriskit ja keskeiset epävarmuudet on tunnistettu. Vaikutusten seuranta on otettu huomioon. Vaihtoehtojen vaikutuksia on asianmukaisesti vertailtu ja esitetty arvio hankkeen toteuttamis-kelpoisuudesta.

Puutteita luontovaikutusten arvioinnissa

ELY-keskus on lausunnossaan katsonut, että  kokonaisuutena asianmukaisesti tehdyssä arvioinnissa on puutteita erityisesti luontovaikutusten arvioinnissa mm. liito-oravan osalta. Puutteita on todettu useissa muissakin arvioiduissa vaikutuksissa, mutta puutteet ovat korjattavissa hankkeen edellyttämien lupa- ja hyväksymismenettelyjen yhteydessä. Hankkeen toteuttaminen edellyttää eri vaihtoehtojen mukaisesti lupia, muun muassa ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, vesilain mukaista vesitalouslupaa ja maa-aineslupaa sekä kaavamuutosta Hujalassa. ELY-keskus pitää arviointia puutteistaan huolimatta YVA-menettelyssä riittävänä. Arvioinnista saa hyvän kokonaiskuvan hankkeen vaikutuksista ympäristöönsä. Todetut puutteet selvityksissä edellytetään täydennettäviksi em. lupamenettelyjen yhteydessä.

Hujalan vaihtoehto ei mahdollinen

Arvioinnin perusteella NCC Roads Oy:n ja arvioinnin laatineen konsultin Ramboll Finland Oy:n käsitys on, että hankkeen kaikki arvioidut vaihtoehdot ovat toteuttamiskelpoisia. ELY-keskus ei tähän käsitykseen yhdy, vaan toteaa, että kestoltaan pitkäaikaisella ja laajaa louhintaa sisältävällä Hujalan vaihtoehto 2b:llä ei tehdyn arvioinnin perusteella ole toteuttamisen edellytyksiä. Ilman nykyisten yhteyksien parantamista tai uuden yhteyden rakentamista ei tierakentamiseen käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen voida riittävästi hallita liikenteen aiheuttamia vaikutuksia. Luontoon, erityisesti liito-oravan elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi vaihtoehdolle ei ole toteuttamismahdollisuuksia, sillä tämän direktiivilajin elinympäristön turvaaminen edellyttää mm. kulkureittien ja pesäpuiden säilyttämistä alueella. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat arvioinnin perusteella suuret ja kielteiset, minkä vuoksi myös kierrätysterminaalihankkeen kaavoittaminen alueelle on vaikeaa.

ELY-keskus pitää itse kierrätysterminaalihanketta tarpeellisena luonnonvarojen kestävän käytön ja jätehuollon toimivuuden kannalta. Hankkeen toteuttamisessa tulisi asettaa etusijalle vaihtoehdot, jotka ovat ympärist

Posion Saukkovaaran tuulivoimapuiston urakointi Empowerille

Posion Energia Oy on tehnyt sopimuksen Empowerin kanssa tuulivoimapuiston projektijohdosta ja -suunnittelusta sekä rakentamisesta Posion Saukkovaaraan. Puistoon rakennetaan seitsemän Vestas V126-voimalaa, jotka ovat teholtaan 3,3 megawattia. Tuulipuiston energiatuotanto on noin 80 000 megawattituntia vuodessa, joka vastaa noin 5300 sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista sähkönkulutusta.

Sopimuksen arvo on yli 6 miljoonaa euroa ja se kattaa myös sähköaseman, tarvittavien teiden, nostoalustojen, perustusten sekä 20 kilovoltin sisäverkon suunnittelun ja rakentamisen sekä voimaloiden vastaanottotarkastuksen.

Posion Energia Oy on hanketta varten perustettu yhtiö, jonka omistaa slovakialainen E-Group. Hankkeen suunnittelu on meneillään ja rakennustyöt toteutetaan vuoden 2015 aikana. Voimalat on määrä pystyttää kevään ja alkukesän 2016 aikana.

Empower on johtava tuulivoimapalveluiden tuottaja Suomessa. Konsernin palvelut kattavat koko tuulipuistojen elinkaaren kehityksestä rakentamiseen ja ylläpitoon sekä 24/7 operointi-ja valvontapalveluihin.

NCC toteuttaa 139 asuntoa LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky:lle

NCC ja LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi Ky ovat allekirjoittaneet sopimuksen 75 vapaarahoitteisen vuokra-asunnon rakentamisesta Espoon Suurpeltoon ja aiesopimuksen 64 asunnon rakentamisesta Jyväskylän Mankolaan. Espoossa rakentaminen alkaa välittömästi ja Jyväskylässä kevään 2015 aikana. Molemmat kohteet valmistuvat vuoden 2016 aikana.

–  Haluamme tarjota vuokralaisillemme korkeatasoisia ja laadukkaita koteja, sanoo LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy:n kiinteistörahastojohtaja Kim Särs .

LähiTapiola Asuntosijoitus Suomi – portfolion kautta LähiTapiola-ryhmä tarjoaa vaivattoman asuntosijoitusmahdollisuuden asiakkailleen. Asuntosijoitus Suomen tavoitekoko on yli 350 miljoonaa euroa ja portfolioon voidaan hankkia yli 1500 vuokra-asuntoa.

–  Olemme iloisia yhteistyön jatkumisesta LähiTapiolan kanssa. NCC tulee jatkossakin panostamaan monipuoliseen asuntotuotantoon sekä hyviin kumppanuksiin, kommentoi maajohtaja Juuso Hietanen .

PINTAURAKOITSIJAT ry: Vuoden 2015 Pintaurakoitsija on valittu – tunnustus toisen polven maalausliikkeelle Lappeenrantaan

Vuoden Pintaurakoitsija 2015 on julkistettu Pintaurakoitsijat ry:n vuosikokoustapahtumassa Rovaniemellä 27.3.2015. Valinnan on tehnyt tuomaristo, johon kuuluu jäseniä Pintaurakoitsijat ry:n lisäksi Väriteollisuus ry:stä, Rakentamisen Laatu RALA ry:stä sekä Rakennusteollisuus RT ry:stä. Tunnustuksen avulla Pintaurakoitsijat ry haluaa herättää keskustelua hyvästä urakointitavasta sekä kehittää pintakäsittelytyön laatua.

Valinta vuoden 2015 pintaurakoitsijaksi on lappeenrantalainen Maalausliike Peuhkuri Oy.

Tuomaristo arvostaa yrityksen pitkää historiaa, sen muuntautumiskykyä sekä taitoa vastata niin ajan kuin toimialankin asettamiin haasteisiin. 1950-luvun alussa perustettu yritys selvisi esimerkiksi 1990-luvun taloudellisesta laskusuhdanteesta laajentamalla toimintaansa Pietariin, jossa sillä on edelleen toimipiste Lappeenrannan ja Haminan ohella. Valintakriteereissään tuomaristo korosti myös yrityksen monipuolisuutta; perinteisten tasoite- ja maalaustöiden lisäksi se tekee myös paljon erilaisia viimeistelytöitä.

Yksi tuomariston huomioimista tekijöistä on Maalausliike Peuhkuri Oy:n panostus laatuun, joka syntyy osaavan henkilökunnan käsissä. Yritys ylläpitää työntekijöidensä ammattitaitoa kouluttamalla heitä jatkuvasti. Viime vuonna yritys oli mukana toimintajärjestelmän kehittämiseen tähtäävässä projektissa, jossa kehitettiin ja dokumentoitiin sen laatu- ja ympäristöjärjestelmiä sekä johtamis- ja toimintajärjestelmää. Yritys hakee toimintajärjestelmälleen RALAn sertifiontia.

Matti Peuhkurin jälkeen maalausliikkeen johdossa ja omistajina ovat toimineet uuden polven edustajat – veljeksetAnssi Peuhkuri toimitusjohtajana ja Harri Peuhkuri laskenta- ja laatuvastaavana. Vuosikymmenten pitkäjänteisen työn myötä yritys on siirtynyt kohti kokonaisvaltaisempaa rakennus-urakointia ja samalla myös pääurakoitsijan rooliin. Sen vuotuinen liikevaihto on ollut viime vuosina noin 5 miljoonan euron luokkaa.

Liiketoimintansa ydinalueen lisäksi Maalausliike Peuhkuri Oy on aktiivinen toimija myös järjestötoiminnassa. Sekä Anssi että Harri Peuhkuri ovat, jo edesmenneen isänsä tavoin, aktiiveja sekä liiton että paikallisyhdistyksen luottamushallinnoissa.