Viikkiin rakennetaan uusi nuorisotalo

Helsingin kaupunki rakennuttaa Viikkiin monipuoliseen käyttöön soveltuvan nuorisotalon, joka vastaa alueen kasvavan nuorisomäärän tarpeisiin. Rakentaminen aloitetaan keväällä 2015.

Viikin kirkon viereen nouseva, yksikerroksinen nuorisotalo tulee olemaan kooltaan 600 neliötä. Tavoitteena on luoda nuorisotoiminnalle muuntautumiskykyinen tila sekä mahdollistaa talon monipuolinen käyttö myös tulevaisuudessa. Uuden nuorisotalon rakentaminen on tarpeen, sillä nykyiset tilat ovat riittämättömät lähialueiden nuorten lukumäärään nähden.

”Viikin alueella asuu nyt noin 1700 10–17-vuotiasta, ja määrä kasvaa seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 800 nuorella. Alueella on selvä tarve nykyistä suuremmille tiloille. Uusissa tiloissa on mahdollista lisätä musiikki- ja liikuntatoimintaa, jota alueen nuoret ja vanhemmat ovat toivoneet”, Helsingin kaupungin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio kertoo.

Viikin lähipalvelukeskuksessa toimii tällä hetkellä väliaikainen nuorisotalo. Suurimmaksi ongelmaksi väliaikaisessa nuorisotalossa on koettu oman salitilan puute, mikä on vaikeuttanut esimerkiksi liikunnan ja musiikin harrastamista.

Uudisrakennuksen yleisötilat tulevat koostumaan avoimesta aula- ja kahvilatilasta, josta käydään monitoimisaliin. Salissa voi muun muassa harrastaa liikuntaa sekä järjestää tapahtumia, kuten bändi-iltoja, teatteria ja diskoja. Ryhmätoimintaa varten rakennetaan helposti muuntautuvia pienryhmätiloja.

Hankkeen budjettia nostettiin

Uuden nuorisotalon hankesuunnitelma hyväksyttiin jo loppuvuodesta 2013, mutta saadut tarjoukset ylittivät hankkeelle asetetun enimmäishinnan. Neu­vot­te­lu­jen jäl­keen tar­jous­hin­taa saa­tiin las­ke­maan noin 180 000 eu­rol­la, mut­ta li­sä­ra­hoi­tuk­sel­le jäi edelleen tar­vet­ta. Kiinteistölautakunta päätti korottaa rakennushankkeen budjettia 2,5 miljoonasta eurosta 2,7 miljoonaan euroon kokouksessaan 18. joulukuuta. Myös nuorisolautakunta hyväksyi uuden hankehinnan sekä tulevat vuokrakustannukset.

Hankkeen tilaaja on kiinteistövirasto, ja rakennuttajakonsulttina toimii Rapcon Oy. Kiinteistöviraston Tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta sekä rakennuksen ylläpidosta. Kiinteistövirasto vuokraa tilat nuorisoasiankeskukselle.

Täysin uusittuja vuokra-asuntoja Lahden Kiveriöön

e1fc8886-8cdc-45c3-8ec2-752e2864b10c-main_image

Lahden Soramäenkatu 4:n mittava peruskorjaus valmistui joulukuun lopulla. Tämän jälkeen alueen kahdeksasta Lumo-talosta enää kolme odottaa peruskorjausta. Lumo on osa VVO-konsernia.

Soramäenkatu 4:ssä sijaitsevan Lumo vuokra-asuntokohteen 32 peruskorjattua asuntoa valmistuivat 29.12.2014. Asunnot on uusittu kokonaisuudessaan vastaamaan nykyasumisen vaatimuksia; keittiöiden ja kylpyhuoneiden kalusteet ja kodinkoneet on uusittu ja asuntoihin on asennettu astianpesukoneet. Huoneistot saivat korjauksen myötä uuden nykyaikaisen ilmeen. Asunnoissa on kahdenlaista värimaailmaa: lämmin beige yhdistyy tammilaminaattiin ja raikkaaseen valkoiseen, ja graafiset harmaan eri sävyt valkoisen parina luovat modernin pohjan sisustukselle.

Kiinteistössä tehtiin putkiremontti ja julkisivumaalaus. Lisäksi pienempien kaksioiden parvekkeet lasitettiin. Soramäenkatu 4 on valmistunut vuonna 1965. Kiinteistössä on saunatilat, ulkoiluvälinevarastot ja huoneistokohtaiset irtaimistovarastot sekä askarteluhuone. Talossa on maksuton pesutupa ja kuivaushuone. Alueen talojen yhteiskäytössä on kerhohuone ja kierrätyspiste.

Talojen peruskorjaus jatkuu

Laaja korjausurakka käynnistyi Kiveriön taloryhmässä vuonna 2009. Nyt valmistuvan Soramäenkatu 4:n jälkeen on vielä kolme kiinteistöä peruskorjaamatta. Jäljellä olevien talojen peruskorjaukset tehdään vuoteen 2019 mennessä. 1960-luvun alkupuolella rakennetut talot LVIS-saneerataan, julkisivut maalataan ja asunnot uusitetaan täydellisesti.

Työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöille oikeus rakennuttaa asuntoja velkarahalla

Työeläkevakuutusyhtiöiden tytäryhtiöillä on jatkossa mahdollisuus rakennuttaa asuntoja velkarahalla. Tavoitteena on lisätä vuokra-asuntotuotantoa. Luotonottomahdollisuus on käytettävissä kolme vuotta.

Käytännössä työeläkeyhtiön on perustettava asunto-osakeyhtiömuotoinen tytäryhtiö vuokra-asuntojen rakennuttamista varten. Tytäryhtiö voi käyttää vierasta pääomaa eli ottaa velkaa asuntojen rakentamiseen. Velkaa saa ottaa korkeintaan 50 prosenttia asuntosijoituksen arvosta. Velkaosuuden ylärajalla rajataan sijoituksen riskiä.

Työeläkeyhtiöiden sijoituspäätökset riippuvat edelleen niiden omista sijoitusstrategioista. Velanottomahdollisuuden arvioidaan kuitenkin lisäävän vuokra-asuntotuotannon houkuttelevuutta sijoituskohteena. Vuokra-asuntotuotannon määrän kasvua seurataan lain voimassaoloaikana ja sen jälkeen.

Nykylain mukaan vakuutusyhtiöt eivät voi ottaa luottoa kuin muutamissa laissa määritellyissä poikkeustilanteissa. Sama koskee vakuutusyhtiöiden tytäryhtiöitä.

Tasavallan presidentti vahvisti lain tiistaina 30. joulukuuta, ja se tulee voimaan 1.1.2015.

Laki on voimassa vuoden 2017 loppuun. Lakia kuitenkin sovelletaan sen voimassaoloaikana perustettuihin työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöihin vuoden 2032 loppuun, jotta pitkäaikaiset luotot ovat mahdollisia.

Helsingin seudun kauppakamari: Helsingin kävelykeskustaa ja liikennettä suunniteltava kokonaisuutena

Helsingin Vihreät vaativat 29.12.2014 julkaistussa tiedotteessaan jälleen kävelykatukokeilun toteuttamista Helsingin ydinkeskustassa. Helsingin kaupunginvaltuusto torjui vastaavan aloitteen viime syksynä. Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Helsingin kävelykeskustan laajentamista ja ydinkeskustan liikenteellistä saavutettavuutta tulee suunnitella yhtenä kokonaisuutena.

”Kevyin perustein ja järjestelyin pikaisesti toteutettu kävelykatukokeilu olisi merkittävä riski Helsingin niemen liikenteen toimivuudelle ja ydinkeskustassa sijaitseville yrityksille. Näinä taloudellisesti haastavina aikoina on vältettävä kaikkia elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä heikentäviä toimenpiteitä. Helsingin kantakaupunki on koko maan yritystoiminnan ja turismin tärkein keskittymä, jota tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ja harkitusti – ei palapelimäisinä kokeiluina”, sanoo maankäyttö- ja liikenneasioiden päällikkö Tiina Pasuri Helsingin seudun kauppakamarista.

Helsingin ydinkeskustan saavutettavuus ja kilpailukyky turvattava

Elinkeinoelämän näkökulmasta Helsingin kävelykeskustan laajentamiseen liittyy sekä mahdollisuuksia että huomattavia riskejä. Liikenne on oleellinen osa yritysten toimintaa ja jokapäiväistä arkea – myös ydinkeskustassa. Yritykset hakeutuvat alueille, joiden saavutettavuus on hyvä. Joukko-, tavara- ja henkilöautoliikenne ovat kaikki välttämättömiä saavutettavuuden varmistavia liikennemuotoja.

”Helsingin kävelykeskustan kaupunkirakenteellinen ja liikenteellinen yleissuunnitelma on valmisteilla kaupunkisuunnitteluvirastossa. On hyvä, että asiaa tarkastellaan kiihkottomasti ja kokonaisvaltaisesti, kaikki vaikutukset huomioon ottaen. Kävelykeskusta-alueen suunnittelu ja toteuttaminen tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten ja kiinteistöomistajien kanssa, ydinkeskustan kilpailukyky ja saavutettavuus turvaten”, Pasuri vaatii.

Skanska ja LähiTapiola esisopimukseen 64 asunnon rakentamisesta

Skanska ja LähiTapiola ovat allekirjoittaneet esisopimuksen 64 asunnon rakentamisesta. Asunnot tulevat Vantaan Kivistöön tulevan Kivistön aseman välittömään läheisyyteen.

Esisopimus sisältää As Oy Vantaan Karoliina -nimisen asuntoyhtiön toteuttamisen kokonaisvastuurakentamissopimuksena Skanskan kehittämään asuntokortteliin.

Hankkeen rakentaminen alkaa suunnitelmien mukaan huhtikuussa 2015, ja asunnot valmistuvat loppuvuonna 2016.

”Haluamme tarjota vuokralaisillemme korkeatasoisia koteja hyvien liikenneyhteyksien varrelta, ja Kivistöstä on tulossa yksi pääkaupunkiseudun vetovoimaisimmasta uusista alueista”, sanoo kiinteistörahastojohtaja Kim Särs LähiTapiola Kiinteistövarainhoidosta.

Vantaan Karoliina tulee LähiTapiola Asuntorahasto Prime Ky:n omistukseen.

YIT ja A-Kruunu allekirjoittivat esisopimuksen korkotuettujen vuokra-asuntojen rakentamisesta

YIT on allekirjoittanut esisopimuksen A-Kruunu Oy:n kanssa neljän korkotuetun vuokra-asuntokohteen rakentamisesta Helsingin seudulle. Kohteisiin rakennetaan yli 130 asuntoa. Hankkeet toteutetaan YIT:n hallinnoimille tai omistamille tonteille YIT:n suunnitelmien mukaisesti. Sopimuksen kokonaisarvo on vajaa 30 miljoonaa euroa.

Rakentamisen käynnistäminen edellyttää ARA:n hankekohtaista hyväksyntää. Kohdekohtaiset kaupat tehdään ARA:n hyväksynnän jälkeen. Hankkeiden on tarkoitus käynnistyä vuoden 2015 aikana ja valmistua vuoden 2016 loppuun mennessä. Hankkeet kirjataan tilauskantaan kohdekohtaisesti kaupan allekirjoituksen yhteydessä.

Niclas Sacklén nimitetty Caverion-konsernin johtoryhmään

ns_220_290

Niclas Sacklén, 45, MBA, insinööri, on nimitetty Caverionin Eastern Europe -divisioonan johtoon sekä konsernin johtoryhmän jäseneksi (Group Senior Vice President and CEO of Division Eastern Europe). Hän raportoi Caverionin konsernijohtajalle Fredrik Strandille ja aloittaa tehtävässään viimeistään 1.6.2015.

Niclas Sacklén siirtyy Caverionille ABB:n Marine & Ports -liiketoimintayksiköstä San Diegosta, Yhdysvalloista, jossa hän on toiminut erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2011, viimeksi globaaleista satamapalveluista vastaavana johtajana (Vice President, Global Port Services)  ja  Amerikan alueen satamapalveluista vastaavana johtajana (Interim Regional Manager, Americas).

Sacklénilla on yli 20 vuoden kokemus kansainvälisistä palveluliiketoiminnan johtotehtävistä eri yhtiöissä. Näihin lukeutuvat muun muassa Huurre-konserni, jossa Sacklén vastasi toiminnoista Keski- ja Itä-Euroopassa ja Suomessa sekä Munters-konserni, jossa hän vastasi toiminnoista Suomessa ja Singaporessa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että Niclas Sacklén on päättänyt liittyä joukkoomme. Hänellä on vahvaa osaamista sekä näyttöjä menestyvän palveluyrityksen rakentamisesta ja kehittämisestä usealla eri mantereella.  Hän on tärkeässä asemassa pyrkiessämme vahvistamaan toimintaamme Itä-Euroopassa”, sanoo Caverionin konsernijohtaja Fredrik Strand.

Eastern Europe -divisioonaan kuuluu Caverionin liiketoiminta Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa.

Pöyrylle Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-yhteysvälin suunnittelutoimeksiantoja

Pöyry on saanut Länsimetro Oy:ltä Länsimetron Matinkylä-Kivenlahti-yhteysvälin kalliorakennus-, geotekniikka- ja rakennesuunnittelua koskevat toimeksiannot. Läntisellä osalla palveluihin kuuluvat ratalinjan, kahden maanalaisen aseman, maanalaisen varikon ja kuiluyhteyksien rakennesuunnittelu. Itäisen osalla palveluihin kuuluvat ratalinjan, sille sijoittuvien kuilujen ja kolmen maanalaisen metroaseman kalliorakennus- ja geotekninen suunnittelu. Metrolinjan kokonaispituus on noin 7 kilometriä. Rakennesuunnittelutoimeksiannon Pöyry toteuttaa konsortiossa Ramboll Finland Oy:n kanssa.

Länsimetro Matinkylä-Kivenlahti kulkee Suomen toiseksi suurimmassa kaupungissa Espoossa. Siitä tule osa pääkaupunkiseudun metrojärjestelmää. Länsimetron Matinkylä Kivenlahti välillä arvioidaan valmistuvan liikenteelle vuonna 2020. Valmistuttuaan Länsimetro kuljettaa170.000 matkustajaa päivässä ja vähentää osaltaan ajoneuvoliikennettä ja liikenteen päästöjä. Metrotunnelien suunnittelu edellyttää monipuolista kalliorakennus-, geo- ja rakennesuunnittelun osaamista.

Pöyry toimittaa suunnittelupalveluita myös Länsimetron ensimmäiselle osalle, joka on parhaillaan rakenteilla ja valmistuu liikenteelle 2016. Osan pääteasema on Matinkylä.

“Pöyryn kokemus maanalaisista raideliikennehankkeista auttaa meitä saavuttamaan tämän hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle asetetut tavoitteet”, sanoo Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen.

“Turvallisuus, toimivuus ja tehokkuus ovat pääosissa, kun suunnittelemme ratkaisuja raide- ja tieverkoille sekä maanalaiseen rakentamiseen. Länsimetron luottamus osaamistamme kohtaan ja yhteistyön jatkuminen on meille kunnia-asia”, sanoo Pöyryn infrasuunnittelun johtaja Mikko Inkala.

Tilausten yhteisarvo on 3,9 MEUR. Tilaukset kirjataan Alueelliset toiminnot -liiketoimintalinjan vuoden 2014 neljännen neljänneksen tilauskantaan.

Länsimetro jatkuu länteen Swecon ohjauksessa

dyulvyf8espiwlwhukgt

Länsimetro jatkuu Matinkylästä Kivenlahteen. Sweco valittiin Länsimetron kakkosvaiheen rakennuttajakonsultiksi. Toimeksianto sisältää viiden maanalaisen aseman, Sammalvuoren metrovarikon ja seitsemän kilometrin pituisen metrotunnelin rakennuttamistehtävät. Toimeksiannon arvo on noin 19 MEUR.

“Länsimetron ensimmäisen vaiheen louhinnat päättyivät helmikuussa ja rakentaminen on jo pitkällä. Seuraavan osuuden käynnistäminen nyt on edullista,” toteaa Länsimetro Oy:n toimitusjohtaja Matti Kokkinen. ”Sweco PM toimii rakennuttajakonsulttina myös sen ensimmäisessä vaiheessa ja yhteistyö on sujunut hienosti. Tästä on hyvä jatkaa vauhdilla eteenpäin.”

Maan alla kulkeva Länsimetro avaa uusia maankäyttömahdollisuuksia sekä tehostaa pääkaupun-kialueella itä-länsisuunnan liikennettä. Metron ensimmäinen vaihe Ruoholahdesta Matinkylään avataan liikenteelle syksyllä 2016. Seuraava Matinkylä – Kivenlahti osuus on seitsemän kilometriä pitkä. Kokonaan maan alla kulkevan metrolinjan varrelle tulee viisi asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti ja Kivenlahti. Lisäksi Sammalvuoreen rakennetaan maanalainen metrovarikko. Rakennustyöt ovat alkaneet välittömästi työtunneleiden rakentamisella. Länsimetron kakkosvaiheen kustannukset ovat 801 miljoonaa euroa (marraskuun 2013 hintataso) ja se valmistuu vuonna 2020.

”Osaaminen on karttunut ja työryhmät ovat tottuneet työskentelemään yhdessä. Asiakkaan kanssa on jo ensimmäisen vaiheen aikana ratkottu monia kiperiä kysymyksiä, joten pääsemme välittömästi jatkamaan töitä kakkosvaiheen parissa. Pienillä säädöillä saadaan aikaan vieläkin parempi lopputulos,” toteaa projektijohtaja Kari Auranen Sweco PM:ltä. ”Meillä on hyvä porukka ja on hienoa jatkaa hommia heidän kanssaan.”

Länsimetro on edelleen Suomen suurin infrahanke, jonka kokonaiskustannukset Ruoholahdesta Kivenlahteen ovat 1,8 miljardia euroa. Töiden ollessa vilkkaimmillaan hanke työllistää yli 2 000 rakennusalan ammattilaista.

Asuntosäätiö rakennuttaa uutta Keimolanmäkeä

2014-12-22 12_35_37-5d1dfc27-b9eb-418a-89c2-c150bb6b0524.pdf - Nitro Pro 9 (Expired Trial)

Asuntosäätiön Rakennuttaja Oy ja Skanska ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteensä 131 asunnon rakentamisesta Vantaan Keimolanmäkeen. Asunnot tulevat Keimolan vanhan moottoriradan paikalle, uudistuvan Kivistön palvelujen tuntumaan.

Alueen katujen muodot ja nimet noudattelevat vanhan moottoristadionin nimiä. Nimistöperinteen mukaisesti uudet rakennuskohteetkin ovat Lähtöruutu ja Maaliviiva osoitteessa Keimolankaarre 9 A-D. Alueen maamerkiksi jää moottoriradan valvontatorni, joka modernisoidaan.

Hanke muodostuu kahdesta 8-10 kerroksisesta kerrostalosta. Lähtöruutuun rakennetaan asumisoikeusasuntoja ja Maaliviivaan korkotuettuja vuokra-asuntoja, yhteensä 131 uutta kotia.

Rakennustyöt alkavat heti vuoden 2015 alussa ja projektit saadaan päätökseen loka-marraskuussa 2016.

Julkisivumateriaaleina taloja hallitsee retropintainen poltettu, pellavanvärinen tiili. Lisäksi talojen julkisivuissa käytetään betonia ja alumiinia, johon painetaan porrashuoneiden kohdalla autonrengaskuvio. Rengaskuvio on erilainen jokaisen porrashuoneen kohdalla. Hankkeen pääsuunnittelijana toimii Arkkitehtitoimisto Juha Mutanen Oy.

– Keimolanmäen alueen rakennuttaminen tukee Asuntosäätiön strategiaa monipuolisten asuntoalueiden toteuttamisessa, toteaa Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen ja jatkaa aluehankkeen olevan jatkoa Vantaan kaupungin kanssa tehdylle hyvälle yhteistyölle.

Asuntosäätiö on määrätietoisesti pyrkinyt kehittämään asumisoikeutta varteenotettavana asumismuotona ja jatkuvasti rakennuttanut uusia asumisoikeusasuntoja. Tähän liittyy myös Suomen Asumisoikeus Oy:n osto aiemmin tänä vuonna.

Yhdessä Lähtöruutu ja Maaliviiva omilta osiltaan vastaavat kohtuuhintaisten asuntojen kysyntään pääkaupunkiseudulla.